Tyyli

TYYLI | Kristiina Walstén |

Vaatteiden standardimitoituksiin luvassa muutoksia

Vaatekauppoja tehdessä kokojen pähkäily saattaa aiheuttaa ongelmia. Eri brändeillä on omat kokomerkintänsä ja eri mailla omat standardinsa. Meille kuluttajille olisi mukavampaa, jos kokomerkinnät yhtenäistettäisiin.

Viestintäpäällikkö Meri Karppanen Muotikaupan liitosta muistuttaa, että valmisvaateteollisuus on suhteellisen nuori ala. Vaatteita alettiin valmistaa teollisesti Suomessakin vasta sotien jälkeen. Sitä ennen ompelijat tekivät niitä mittatilaustyönä,  jolloin jokainen asiakas mitattiin yksilöllisesti.

Valmisvaateteollisuudessa mittojen tulee vastata laajemmalla skaalalla eri vartalotyyppejä.
– Mitään yhtenäistä kokojärjestelmää maailmassa ei ole, vaikka vientivaateteollisuus on ollut maailmanlaajuista pidempään kuin globalisaatiosta on edes puhuttu. Suomessa vaateteollisuuden avuksi otettiin Passeli-taulukot, joiden mukaan kokoja muokattiin vastaamaan suomalaisia vartalomalleja, Karppanen kertoo.

Passeli-mittataulukot perustuvat suomalaisen väestön keskuudessa suoritettuihin perusmittauksiin eri vuosikymmeninä.  Ne on laadittu suositukseksi vaateteollisuudelle ja alan oppilaitoksille.

”Noudatamme suomalaista mitoitusta, joka on mahtuvaa ja suomalaisille kuluttajille suunnattua.”

Stockmannin omien merkkien naisten mallistojen mitoitus perustuu uusimpaan, Passeli-mittataulukon kaltaiseen, Kuopion yliopiston vaatetusfysiologian laboratorion ja Tekstiili- ja Vaatetusteollisuus ry:n tekemään N-2001-tutkimukseen.
– Noudatamme suomalaista mitoitusta, joka on mahtuvaa ja suomalaisille kuluttajille suunnattua, kertoo mallimestari Katja Sääkslahti Stockmannilta.

Yrityksessä pyritään säilyttämään omien merkkien kokomitoitus pysyy sesongista toiseen samana. Näin asiakas voi oikean koon löydettyään tilata huoletta saman brändin tuotteita jatkossakin.

Uusi eurooppalainen standardi tulossa

Eurooppalaisen standardisoimisorganisaatio CEN:n hankkeena on ollut yhtenäistää alan toimijoiden kokoluokitusta.

Hankkeen puheenjohtajamaana toimii Ruotsi. Suomi kuuluu työryhmään yhdessä muiden EU-maiden kanssa.
– Kyse on standardisarjasta, jonka kolmas osa on nyt saatu päivitettyä. Se uusin versio julkaistaan syksyllä. Tarkoitus on tarjota Euroopan laajuisesti yrityksille mahdollisuus siirtyä yhtenäisiin kokomerkintöihin niin halutessaan, kertoo standardisointipäällikkö Satu Nissi-Rantakömi vaatetusteollisuutta edustavasta Suomen Tekstiili ja Muoti ry:stä.

”On ymmärrettävää, että muutokset voivat aiheuttaa päänvaivaa vanhoihin kokomerkintöihin tottuneissa asiakkaissa.”

Tuleva yhtenäisempi standardimitoitusjärjestelmä on ohjenuora myös suomalaisille alan yrityksille, olipa kyse Suomessa tai toisaalla valmistettavasta tuotteesta.
– Kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat yhtenäisempiä merkintätapoja globaaleille markkinoille. Mutta kun yritykset lähtevät muuttamaan mitoituksiaan, omaksuminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. On ymmärrettävää, että muutokset voivat aiheuttaa päänvaivaa vanhoihin kokomerkintöihin tottuneissa asiakkaissa, Nissi-Rantakömi huomauttaa.

Elloksen pääkonttorilla Ruotsissa odotellaan toiveikkaana uutta mittajärjestelmää, jonka tulevista muutoksista mukana päättämässä on ollut maan standardointiyhdistys SIS.
– Olemme tarkkoja omien mallistojemme mittojen suhteen, ja pyrimme selkeyteen mittataulukoissamme. Odotamme uutta SIS-mitoitusta ja toivomme voivamme toimia jatkossa samoin kuin muutkin eurooppalaiset alan toimijat, kertoo tuotevalikoima- ja designpäällikkö Carina Ladow Ellokselta.

Älymittanauhasta apua ostoksille?

Pyörivällä alustalla skannatusta 3D-vartalomallista voidaan tuottaa kymmeniä vaatemittoja. Kuva: NOMO.
Pyörivällä alustalla skannatusta 3D-vartalomallista voidaan tuottaa kymmeniä vaatemittoja. Kuva: NOMO.

Vaikka kokomerkinnöissä tulee jatkossakin olemaan eroavaisuuksia, apua ollaan saamassa älyteknologiasta. Niin sanottua älymittanauhaa voidaan tulevaisuudessa käyttää vaatetusalan lisäksi myös muilla vartalon mittoja hyödyntävillä aloilla.
– Aalto-yliopiston Design Factory PDP -opiskelijaohjelma lähti kanssamme kehitystyöhön. Opiskelijat valmistivat käyttöömme skannerialustaprototyypin, joka esiteltiin tämän vuoden keväällä, kertoo suomalaisen NOMO Technologies Oy:n toimitusjohtaja Johan Wirta.

Kyse on pyörivästä sensorilla ohjattavasti fyysisestä skannerialustasta, johon VTT tuotti 3D-kuvausohjelmiston. NOMO:n tekemällä ohjelmistoalgoritmilla voidaan skannatusta digitaalisesta 3D-vartalomallista tuottaa kymmeniä vaatemittoja.
– Olemme jatkaneet elokuussa kesällä alkaneita käyttötestejä. Sen jälkeen alkaa tuotekehittely sovelluksen demosta ja pilottikumppanuusvaihe alan yritysten kanssa, Wirta kertoo.

”Älysovellusten avulla valmisvaateteollisuudesta tulee modernia mittatilaustyötä.”

Kaupan puolella älyteknologian mukaan tuloa odotetaan mielenkiinnolla.
– Älysovellusten avulla valmisvaateteollisuudesta tulee modernia mittatilaustyötä. Omia mittojaan voi tallentaa suoraan verkkokauppaan ja ostaminen helpottuu. Myös 3D-tulostinten yleistyttyä voidaan tulostaa itselle esimerkiksi omien mittojen mukainen yksinkertainen pusero, Meri Karppanen visioi.

Yhtenäistä mitoitusta ei ole

  • Vaatteille ei ole olemassa yhtenäistä maailmanlaajuista mittajärjestelmää, joten jokaisella maalla on käytössä omat standardinsa.
  • Suomalaiselle vaateteollisuudelle ja alan oppilaitoksille on laadittu Passeli-mittataulukot, jotka perustuvat väestön keskuudessa suoritettuihin perusmittauksiin.
  • Viimeisin miesten mitoista valmistunut Passeli-taulukko on vuodelta 1988 ja lasten mitoista vuodelta 1984.
  • Passeli-mittataulukon kaltainen viimeisin mittaus on tehty naisille vuosina 1999–2001. Tällöin Kuopion yliopiston vaatetusfysiologian laboratorio yhdessä Tekstiili- ja Vaatetusteollisuuden kanssa suoritti N-2001-tutkimuksen.
  • Tutkimustuloksia ovat voineet hyödyntää niin vaatetusalan yritykset kuin oppilaitokset.
  • Euroopan tasolla standardisoimisorganisaatio CEN:n kokomerkintähanke on edennyt kolmanteen vaiheeseen ja sen uusin versio julkaistaan syksyllä.
  • Kokomerkintähanke tarjoaa Euroopan laajuisesti yrityksille mahdollisuuden siirtyä yhtenäisiin kokomerkintöihin​. S​e toimii ohjenuorana myös suomalaisille alan toimijoille.

Lähde: Suomen Tekstiili ja Muoti ry

Kommentoi