Tyyli

TYYLI | Heidi Horila |

Hiustenlähtöä ei kannata panikoida

Hiuspohjan ongelmiin tai hiustenlähtöön voi olla monia syitä, kuten elämänmuutokset, dieetit, sairaudet tai hormonaaliset muutokset. Hoito- ja apukeinojakin on tarjolla monenlaisia, mutta suin päin erilaisia tuotteita ei kannata sännätä käyttämään.

Toisin kuin ehkä usein ajatellaan, hiustenlähtö ei ole vain miesten huoli. Ihotautilääkäri Susanna Majasuon vastaanotolla käy paljon 20–60-vuotiaita naisia, ja syynä on useimmiten juuri hiustenlähtö.
– Miehillä karvatuppien testosteroniherkkyydestä johtuva kaljuuntuminen ja naisilla taas erilaisten stressitilanteiden aiheuttama runsas hiustenlähtö ovat yleisiä tilanteita, joiden vuoksi vastaanotolle hakeudutaan, kertoo Turun Neo-sairaalassa työskentelevä Majasuo.

”Esimerkiksi tietyissä shampoissa on hiusta turvottavia ainesosia, jotka saavat aikaan tuuheuttavan vaikutelman.”

Ongelmiin tarjottavia ratkaisuja on markkinoilla pilvin pimein. Erilaiset shampoot, hoitoaineet, naamiot ja luontaistuotteet lupaavat muun muassa tuuheuttaa, elävöittää ja vahvistaa hiuksia.

Mihin näistä voi luottaa, onko kosmeettisilla tahi luontaistuotteilla oikeasti vaikutusta hiusten hyvinvointiin saati kasvuun?
– Esimerkiksi tietyissä shampoissa on hiusta turvottavia ainesosia, jotka saavat aikaan tuuheuttavan vaikutelman, ikään kuin hiuksia olisi enemmän. Tietyt väriaineet aiheuttavat tätä samaa. Mitään pysyvää hiusten paksuuntumista tai karvatuppien lisääntymistä näillä tuotteilla ei kuitenkaan saada aikaiseksi, selittää Majasuo.

On myös olemassa lisäravinneliuoksia, jotka pidentävät ja tukevat hiuskarvan kasvusykliä, mutta varsinaista kaljuuntumisen ehkäisemistä ei ole keksitty.

Tarkkana lisäravinteiden kanssa

Markkinoilla on myös erilaisia pillereinä nautittavia, esimerkiksi biotiinia, sinkkiä tai rautaa sisältäviä kuureja, jotka niin ikään lupaavat kiiltävämpiä tai elinvoimaisempia hiuksia.

Naisilla raudanpuute etenkin kuukautisten aikaan voi aiheuttaa hiustenlähtöä, joten rautapillerien syöminen voi tällöin auttaa. Majasuon mukaan sinkkikuureilla ei juuri ole merkitystä, ellei ruokavalio ole erityisen huono tai yksipuolinen.
– Perusterve ihminen, joka syö suhteellisen normaalia ja monipuolista ruokaa ei juurikaan hyödy erityisistä lisäravinteista hiusten suhteen.

”Jos hiustenlähtöä on huomannut jo pidempään, kannattaa hakeutua lääkärille.”

Lisäravinteet tai vitamiinit, kuten A-vitamiini, saattavat liiallisesti käytettynä jopa aiheuttaa hiustenlähtöä tai elimistön vaurioita.

Hiuskarvoja irtoaa normaalisti keskimäärin 100–150 päivässä, muun muassa mekaanisen harjaamisen tai pesemisen vuoksi. Majasuo tähdentää, että runsaampaa hiustenlähtöä havaitessaankaan ei kannata hätääntyä.
– Poikkeavasta elämäntilanteesta johtuen hiuksia voi lähteä runsaammin kuukausien viiveelläkin. Hiukset kuitenkin uudistuvat koko ajan ja kasvavat uudestaan. Jos hiustenlähtöä on huomannut jo pidempään, kannattaa hakeutua lääkärille.

Lapsille ei turhia käsittelyjä

Hiuksia hoitaa parhaiten välttämällä hiuspohjan tai hiusten käsittelemistä voimakkaasti hajustetuilla aineilla, etenkin, jos on taipumusta allergisiin reaktioihin tai atooppiseen ihoon.

Kaikki hiusten käsittely kuivaamisesta ja kähertämisestä värjäämiseen ja permanentteihin kuluttaa hiusta. Toisaalta hius on kuollutta kudosta, joka kasvaa ja korjaa itseään. Lisäksi suuri osa ihmisistä sietää hyvin hiusten erilaisia käsittelyaineita.
– Lasten hiuksia en menisi kuitenkaan turhaan käsittelemään, sillä lapsilla hiuspohja on vielä herkkä ja altistuminen väriaineille ja kemikaaleille ei ole suositeltavaa.

”Ei hiusten peseminen rasvoita hiuspohjaa.”

Entäpä sitten uskomukset siitä, että pesemällä hiuksia useasti ne myös rasvoittuvat tiuhempaan, tai että harvemmin pestynä hiukset voivat paremmin?
– Ei hiusten peseminen rasvoita hiuspohjaa. Hiuspohjan tali on hyvä pestä pois melko usein, sillä talikin voi aiheuttaa tulehduksia päänahkaan. On tietysti yksilöllistä, millainen on kullekin sopiva pesuväli. Lasten kohdalla noin yleisesti voisi todeta, että alle 10-vuotiaille riittää pari pesukertaa viikossa, sillä ihotyyppi selviää vasta murrosiässä, ohjeistaa Majasuo.

Kommentoi