Terveyt kaikil

MAINOSBLOGI | Terveyt kaikil

Radiologi: ”Luota ammattilaiseen mammografia­tutkimuksessa”

Turun Sanomien yleisönosastolla on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua mammografiatutkimuksista, niiden tarpeellisuudesta ja siitä, miten ne tulisi toteuttaa. Radiologian erikoislääkäri Kaija Heikkinen Terveystalosta toivoo keskusteluun enemmän asiantuntemusta ja kunnioitusta alan ammattilaisten työtä kohtaan.

Itseäni radiologian ammattilaisena Turun Sanomien yleisönosastokeskustelun sisältö ja tyyli harmittaa. Teen työkseni mammografiaseulontaa ja lisäksi kliinisiä eli asiakkaan itse tilaamia mammografiatutkimuksia. Lääkärin perusopintojen jälkeen olen erikoistunut radiologiksi ja sen jälkeen hankkinut vielä mammografiaseulontojen erityispätevyyden. Kouluttautuminen on vienyt aikaa monta vuotta. Silti koen työni haastavaksi, välillä hyvinkin vaativaksi.

Haluan omalta osaltani selventää alla lehtikeskustelijoille mammografian ja ultraäänitutkimuksen eroja sekä syitä valita jompikumpi tutkimustapa. Luetteloni ei välttämättä ole täydellinen.

 Mammografia

Mammografia on rintojen perustutkimus yli 30-vuotiaille naisille. Kieltämättä se on osalle naisista kivulias ja tutkimuksessa saa pienen määrän säteilyä rintojen alueelle. Säteilymäärä vastaa normaalia kuukauden taustasäteilyä, jonka joka tapauksessa saamme elinympäristöstämme.

Tiiviiden ja oireisien rintojen tutkimus on hyvä täydentää ultraäänitutkimuksella, mutta esimerkiksi syövän ensimmäisenä oireena olevat mikrokalkit näkyvät vain mammografiassa. Jos kalkit näkyvät ultraäänellä, niin kyseessä on usein jo pidemmälle edennyt tauti.

Mammografia on suurimmalle osalle ja etenkin vanhemmille henkilöille luotettava ja nopea tutkimus. Se on hyvin toistettavissa ja vertailtavissa, koska kuvat ovat standardoituja ja röntgenhoitajat hyvin koulutettuja. Näin ollen eri paikoissa ympäri maailmaa otetut mammografiakuvat ovat vertailukelpoisia.

 Ultraäänitutkimus

Ultraäänitutkimus on asiakkaalle usein helpompi, mutta myös selvästi kalliimpi tutkimus.

Alle 30-vuotiaille ultraääni on ensisijainen tutkimus. Oireiselle nuorelle asiakkaalle joudutaan ajoittain tekemään myös mammografia tai ainakin sen viistokuvat, jos oireen takana ei ole selvä hyvänlaatuinen kysta, joka näkyy ultraäänellä.

Ultraäänessä tutkimuksen tulos on riippuvainen sen tekijästä ja laitteesta, jolla tutkimus tehdään. Samalle henkilölle eri aikaan tehtyjä ultraäänitutkimuksia on siis vaikea verrata toisiinsa, sillä lausunto saattaa olla hyvinkin pintapuolinen ja kuvia vain muutama.

Lisäksi kookkaan rinnan tutkiminen kohtalaisen pienellä anturilla on aikaa vievä tutkimus, jossa pieni muutos saattaa jäädä näkymättä. Hyvin tiiviissä rinnassa kudos antaa ”katveita” eli varjoja, jotka vähentävät tutkimuksen luotettavuutta.

Ultraääni on tarpeellinen, kun varmistetaan mammografiassa löytynyt muutos. Tällöin voidaan tyhjentää kookkaat kystat ja ottaa tarvittaessa näytteitä. Ohutneulanäyte soveltuu kystisen muutoksen tyhjennykseen ja tutkimiseen, mutta paksuneulanäytteeksi kutsuttu ”koepala” on vakiintunut käytäntö epäilyttävissä löydöksissä. Joskus asiakkaalle jää vaikutelma, että muutos näkyi vain ultraäänellä, koska näytteet otettiin ultraääniohjatusti.

 Tavoitteena laadukas tutkimus, menetelmästä riippumatta

On olemassa myös vaikeita löydöksiä, joista osa näkyy vain mammografiassa ja osa vain ultraäänellä. Tällaisia ovat onneksi vain pieni osa rintojen muutoksista. Valitettavasti on myös muutoksia, jotka eivät näy kummassakaan. Siksi rintojen omatarkkailu tai gynekologin tekemä tutkiminen on edelleen tärkeä osa rintadiagnostiikkaa.

Puhutaankin kolmen K:n protokollasta: kyhmy – kuvantaminen – koepala. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kyhmy on uusi, tuntuu kovana ja epäilyttävänä kädellä, niin siitä tulee ottaa koepala, vaikka mammografia- ja ultraäänitutkimukset olisivat normaalit.

Käytännössä mammografia ja ultraääni täydentävät toisiaan. Ihanteellisessa tapauksessa yli 30-vuotiaille asiakkaille tehdään ensin mammografia ja tarvittaessa ultraääni samalla vastaanotolla. Myös tarvittavat neulanäytteet pyrimme tekemään heti, jonka jälkeen sovitaan vastauksen kuulemisesta. Nuoremmilla asiakkailla aloitamme yleensä ultraäänellä. Jos oireelle ei löydy selitystä, niin tutkimusta jatketaan mammografialla tai sovitaan kontrollikäynti.

 

Kirjoittajana radiologian erikoislääkäri Kaija Heikkinen, Terveystalo Turku Aninkainen

Kommentoi

Terveyt kaikil

MAINOSBLOGI | Terveyt kaikil

Radiologi: ”Luota ammattilaiseen mammografia­tutkimuksessa”

Turun Sanomien yleisönosastolla on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua mammografiatutkimuksista, niiden tarpeellisuudesta ja siitä, miten ne tulisi toteuttaa. Radiologian erikoislääkäri Kaija Heikkinen Terveystalosta toivoo keskusteluun enemmän asiantuntemusta ja kunnioitusta alan ammattilaisten työtä kohtaan.

Itseäni radiologian ammattilaisena Turun Sanomien yleisönosastokeskustelun sisältö ja tyyli harmittaa. Teen työkseni mammografiaseulontaa ja lisäksi kliinisiä eli asiakkaan itse tilaamia mammografiatutkimuksia. Lääkärin perusopintojen jälkeen olen erikoistunut radiologiksi ja sen jälkeen hankkinut vielä mammografiaseulontojen erityispätevyyden. Kouluttautuminen on vienyt aikaa monta vuotta. Silti koen työni haastavaksi, välillä hyvinkin vaativaksi.

Haluan omalta osaltani selventää alla lehtikeskustelijoille mammografian ja ultraäänitutkimuksen eroja sekä syitä valita jompikumpi tutkimustapa. Luetteloni ei välttämättä ole täydellinen.

 Mammografia

Mammografia on rintojen perustutkimus yli 30-vuotiaille naisille. Kieltämättä se on osalle naisista kivulias ja tutkimuksessa saa pienen määrän säteilyä rintojen alueelle. Säteilymäärä vastaa normaalia kuukauden taustasäteilyä, jonka joka tapauksessa saamme elinympäristöstämme.

Tiiviiden ja oireisien rintojen tutkimus on hyvä täydentää ultraäänitutkimuksella, mutta esimerkiksi syövän ensimmäisenä oireena olevat mikrokalkit näkyvät vain mammografiassa. Jos kalkit näkyvät ultraäänellä, niin kyseessä on usein jo pidemmälle edennyt tauti.

Mammografia on suurimmalle osalle ja etenkin vanhemmille henkilöille luotettava ja nopea tutkimus. Se on hyvin toistettavissa ja vertailtavissa, koska kuvat ovat standardoituja ja röntgenhoitajat hyvin koulutettuja. Näin ollen eri paikoissa ympäri maailmaa otetut mammografiakuvat ovat vertailukelpoisia.

 Ultraäänitutkimus

Ultraäänitutkimus on asiakkaalle usein helpompi, mutta myös selvästi kalliimpi tutkimus.

Alle 30-vuotiaille ultraääni on ensisijainen tutkimus. Oireiselle nuorelle asiakkaalle joudutaan ajoittain tekemään myös mammografia tai ainakin sen viistokuvat, jos oireen takana ei ole selvä hyvänlaatuinen kysta, joka näkyy ultraäänellä.

Ultraäänessä tutkimuksen tulos on riippuvainen sen tekijästä ja laitteesta, jolla tutkimus tehdään. Samalle henkilölle eri aikaan tehtyjä ultraäänitutkimuksia on siis vaikea verrata toisiinsa, sillä lausunto saattaa olla hyvinkin pintapuolinen ja kuvia vain muutama.

Lisäksi kookkaan rinnan tutkiminen kohtalaisen pienellä anturilla on aikaa vievä tutkimus, jossa pieni muutos saattaa jäädä näkymättä. Hyvin tiiviissä rinnassa kudos antaa ”katveita” eli varjoja, jotka vähentävät tutkimuksen luotettavuutta.

Ultraääni on tarpeellinen, kun varmistetaan mammografiassa löytynyt muutos. Tällöin voidaan tyhjentää kookkaat kystat ja ottaa tarvittaessa näytteitä. Ohutneulanäyte soveltuu kystisen muutoksen tyhjennykseen ja tutkimiseen, mutta paksuneulanäytteeksi kutsuttu ”koepala” on vakiintunut käytäntö epäilyttävissä löydöksissä. Joskus asiakkaalle jää vaikutelma, että muutos näkyi vain ultraäänellä, koska näytteet otettiin ultraääniohjatusti.

 Tavoitteena laadukas tutkimus, menetelmästä riippumatta

On olemassa myös vaikeita löydöksiä, joista osa näkyy vain mammografiassa ja osa vain ultraäänellä. Tällaisia ovat onneksi vain pieni osa rintojen muutoksista. Valitettavasti on myös muutoksia, jotka eivät näy kummassakaan. Siksi rintojen omatarkkailu tai gynekologin tekemä tutkiminen on edelleen tärkeä osa rintadiagnostiikkaa.

Puhutaankin kolmen K:n protokollasta: kyhmy – kuvantaminen – koepala. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kyhmy on uusi, tuntuu kovana ja epäilyttävänä kädellä, niin siitä tulee ottaa koepala, vaikka mammografia- ja ultraäänitutkimukset olisivat normaalit.

Käytännössä mammografia ja ultraääni täydentävät toisiaan. Ihanteellisessa tapauksessa yli 30-vuotiaille asiakkaille tehdään ensin mammografia ja tarvittaessa ultraääni samalla vastaanotolla. Myös tarvittavat neulanäytteet pyrimme tekemään heti, jonka jälkeen sovitaan vastauksen kuulemisesta. Nuoremmilla asiakkailla aloitamme yleensä ultraäänellä. Jos oireelle ei löydy selitystä, niin tutkimusta jatketaan mammografialla tai sovitaan kontrollikäynti.

 

Kirjoittajana radiologian erikoislääkäri Kaija Heikkinen, Terveystalo Turku Aninkainen

Kommentoi