Terveys

TERVEYS | STT |

Väitös: Potilaan ääni ei kuulu diabeteksen omahoidossa

Hoitajan asettamat tavoitteet eivät saa potilasta muuttamaan elämäntapojaan.

Diabetespotilaiden omat ehdotukset jäävät hoitajan näkökulman alle, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Potilaiden itse esille tuomat elämäntapojen muutostarpeet eivät nouse osaksi omahoidon ohjausta, vaan hoitajan näkökulma painottuu potilasasiakirjoissa enemmän, todetaan Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi väittelevän Sari Järvisen väitöstutkimuksessa.

Lain mukaan kirjausten pitäisi painottaa nimenomaan potilaan näkökulmaa.

Järvisen mukaan kakkostyypin diabetesta sairastavat voivat parantaa poikkeavia laboratorioarvojaan tai jopa pysäyttää sairauden elämäntapamuutoksillaan. Potilaat eivät kuitenkaan muuta elämäntapojaan, jos muutostarpeet ovat hoitajan asettamia.

Näin ollen ohjauksessa nousevat esille aina samat muutostarpeet, eikä potilas kehity omahoidon osaamisessa.
– Tämä puolestaan johtaa siihen, ettei potilas saa palautetta omahoidossa onnistumisestaan, eikä ohjaus etene yhdessä suunnitellen, vaan kiertää kehää samojen muutostarpeiden ympärillä, Järvinen toteaa tiedotteessa.

Järvisen mukaan omahoidon ohjaustilanteissa painotetaan ravitsemusta ja lääkehoitoa. Lisäksi käsitellään liikuntaan, painonhallintaan ja päihteidenkäyttöön liittyviä asioita.

Järvisen mukaan olisi myös hyvä kirjata keinoja, joilla muutosesteitä on ratkaistu.
– Potilas saattaa esimerkiksi sanoa, ettei voi liikkua ylipainon vuoksi. Tällöin potilasta voitaisiin ohjata esimerkiksi pyöräilemään tai uimaan, jolloin niveliin kohdistuva rasitus olisi hallittavissa. Tai jos potilas sanoo, ettei voi syödä terveellisesti, koska se on liian kallista, voitaisiin yhdessä käydä läpi perusruoka-aineita, joista voidaan valmistaa terveellistä ruokaa.

Yksi vastaus artikkeliin “Väitös: Potilaan ääni ei kuulu diabeteksen omahoidossa”

  1. Laihatkin kuolevat

    Mitäs niille geeneilleen voisi tehdä? Jos samassa sisarusparvessa yksi aina hoikka ja liikunnallinen sairastuu viisikymppisenä ja toinen vähemmän, vaikkakin säännöllisesti liikkuva ei vielä liki kaksikymmentä vuotta myöhemmin ole sairastunut huolimatta liikakiloista, niin so what silloin elämäntavoille.
    Geenejään ei voi muuttaa eikä valita, valitettavasti. Olen lukenut usemammankin diabeteslääkärin kommentteja mm. siitä, että KAIKKI lihavatkaan eivät vaan sairastu ja diabeteksen perimmäistä syytäkään ei taideta tietää. Jospa jonain päivänä todetaankin, että siihenkin syynä on vaikkapa bakteeritasapainon järkkyminen suolistossa, jota jo tutkitaan tietääkseni. Ei olisi ensimmäinen kerta lääketieteen historiassa, kun luullaan jotain paikkansapitämätöntä.
    Joten jospa nyt annettaisi synninpäästö ihmisille, joille vaan on syntymässä annettu tähän tautiin kaikki edellytyksetä, viis elämäntavoista.
    Mutku se syyllistäminen vaan on niin ihqua?


Kommentoi