Terveys

TERVEYS | STT, Pasi Rein |

Tuhannet suomalaiskuntoilijat vaarantavat terveytensä dopingilla

Suomessa on tuhansia kuntoilijoita, jotka vaarantavat harkitusti terveytensä tehostamalla liikuntaharrastustaan dopingaineilla. Lääkeaineiden väärinkäyttäjät tiedostavat riskit, mutta eivät välttämättä tiedä käyttämiään aineita, niiden epäpuhtauksia eivätkä lääkkeiden yhteisvaikutuksia.

A-klinikkasäätiön Dopinglinkki-terveysneuvontapalvelu välittää tietoa dopingaineista ja niiden vaikutuksista sekä dopingin riskeistä. Sivuston kävijämäärä on yli 15-kertaistunut vuodesta 2010 keskimäärin 15 000 kävijään kuukaudessa.
– Tämä voi kertoa siitä, että kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä puhutaan nykyisin enemmän. Mutta on vaikea arvioida, kertooko se kuntoilussa käytettyjen dopingaineiden lisääntymisestä, säätiön projektikoordinaattori Jukka Koskelo pohtii.

Dopingaineiden käyttäjät, käyttöä harkitsevat, entiset käyttäjät tai vaikkapa käyttäjien omaiset voivat ottaa sivuston kautta yhteyttä asiantuntijoihin anonyymisti.
– Eniten kysytään aineiden, erityisesti anabolisten steroidien ja testosteronin haittavaikutuksista. Toinen yleinen kysymys koskee suhtautumista läheisen dopinginkäyttöön, Koskelo kertoo.

Dopinglinkistä löytyy valtavasti tietoa. Ravistelevin totuus on se, että netin kautta tilatuista aineista jopa 90 prosenttia on vaikutuksiltaan arvaamattomia väärennöksiä.

Netistä voi tilata koktailin

Terveysriskiä kasvattaa eri aineiden yhteiskäyttö, josta on usein olemassa vain käyttäjien ja aineiden välittäjien riskejä vähättelevää tietoa. Eri aineista kootut dopingpaketit ovat nettikaupan tuorein trendi.
– Yhdessä tiettyyn tarkoitukseen suunnitellussa paketissa on vaikkapa kuutta erilaista ainetta, jolloin käyttäjän ei tarvitse tilailla niitä erikseen, Koskelo kertoo.

– Mutta näiden aineiden todellinen sisältö on iso kysymysmerkki. Hienot nimet, ampullit ja pakkaukset eivät tarkoita, että sisältö on, mitä etiketissä lukee.

Pelkästään tuotteiden tai neulojen epäpuhtaudet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Koskelo on törmännyt tieteellisessä julkaisussa tapaukseen, jossa käytön seurauksena oli kuolio.
– Hormonia oli pistetty pakaraan, ja alue piti leikata siitä seuranneen kuolion takia.

Kohteena oma sukupuoli

Kuntoilijoiden dopingia on tutkittu Suomessa niukasti, mutta tyypillinen käyttäjä on nuori, koulutettu mies. Suomessa 2,1 prosenttia 25–34-vuotiaista on joskus käyttänyt dopingaineita. Ruotsissa prosentti on neljä.
Yhdysvalloissa 2,9–4 miljoonaa miestä on käyttänyt anabolisandrogeenisiä steroideja ja jopa miljoonalle on syntynyt riippuvuus niihin.

Ulkonäkökeskeisyys ja vaikkapa Ruotsin lukemat viittaavat siihen, että dopingaineiden käyttö kuntoilussa olisi kasvussa tai arvioitua yleisempää.

Tutkimusten perusteella Suomessa on 10 000 kuntoilijaa, jotka käyttävät dopingaineita.
– Mutta se on arvio. Monessa yhteydessä on sanottu, että määrä olisi huomattavasti suurempi, mutta vaikea sanoa, Koskelo tunnustaa tiedonpuutteen.

Kyselyissä käyttöä perustellaan usein ulkonäköpaineilla ja siihen liittyen kiireellä saada tuloksia. Käyttäjät haluavat päteä omassa vertaisryhmässään.
– Naiset laihduttavat ja kiinteyttävät toisia naisia varten ja miehet kasvattavat lihaksia toisia miehiä varten, kehonrakennuskulttuuria tutkinut Taina Kinnunen on todennut.

Kiire ja ulkonäköpaineet vievät purkille

A-klinikkasäätiön Dopinglinkin käyttäjäkokemukset kertovat kuntoilijoiden ulkonäköpaineista, kiireestä saada tuloksia, tietoisesta riskinotosta ja ”roinaamisen” haittavaikutuksista.

 

Parikymppisenä käytön aloittanut kuntoilija:

– Kuvittelin, etten kehity ilman dopingaineita. Nuorella on aina niin kiire.

– Viiden vuoden skaalalla ilman lääkeaineita olisin kehittynyt yhtä paljon kuin lääkkeitä käyttämällä. Käytännössä haaskasin terveyttäni ja rahaani.
 

Nopeita tuloksia 21-vuotiaana halunnut kuntoilija:

– Tämän ikäisenä ulkonäköpaineet ovat kovat. Lihaksista on tullut elämän tärkein asia.
 

Anabolisia steroideja 3–4 vuotta käyttänyt kuntoilija:

– Käytin dopingaineita kateudesta kokeneempia ja isompia äijiä kohtaan.

– Dopingaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia ovat varmaankin loppuelämän kestävä unettomuus, kaljuuntuminen, helvetinmoinen masennus sekä velkaantuminen.
 

”Muutaman vaivaisen” hormonikuurin syönyt kuntoilija haittavaikutuksista:

– Paha akne, masennus, mania, itsemurhayritys, lapsettomuus. Vuoden käytön jälkeen näytän kymmenen vuotta vanhemmalta ja olen riippuvainen psyykelääkkeistä. Aiemmin nautin elämästä, nyt vihaan itseäni.
 

Muutaman vuoden hormoneja käyttänyt kuntoilija:

– Rahaa on mennyt suunnilleen uuden auton verran.

Pitäisikö kuntoilijoita testata?

Muutamissa maissa dopingaineiden käyttöä valvotaan myös kuntosaleilla. Belgia otti ensimmäisenä Euroopassa testit käyttöön vuonna 2003. Ruotsi, Tanska ja Norja seurasivat kannoilla.

Maailman antidopingtoimiston Wadan kieltämistä aineista kiinni jäänyt kuntoilija saa Belgiassa rikossyytteen, ja häneltä evätään määrätyksi ajaksi pääsy kuntosaleille. Uhkana on myös sakkorangaistus.

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa kuntoilijoiden dopingkontrolli perustuu antidopingviranomaisten ja kuntosalien välisiin yhteistyösopimuksiin. Salit voivat kiillottaa puhdasta imagoaan sitoutumalla kuntoilijoiden testaamiseen. Esimerkiksi Tanskassa hymiö nettisivustolla kertoo, että sali valvoo dopingaineiden käyttöä.
– Pohjoismaisten kollegojen kanssa on käyty mielenkiintoista keskustelua siitä, miksei meillä Suomessa testata kuntoilijoita, A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Jukka Koskelo kertoo.

Tuore kansainvälinen tiedejulkaisu Performance Enhancement & Health kuitenkin väittää, että kurinpidolliset toimet ja rikostuomiot ovat vain pahentaneet tilannetta Hollannissa ja Belgiassa. Kaksivuotisessa kenttätutkimuksessa seurattiin suorituskykyä ja imagoa edistävien lääkeaineiden käyttöä.

Tutkimuksen mukaan kuntoilijoiden testaaminen saleilla on johtanut treenaamiseen yksityisillä klubeilla, harjoittelun lopettamiseen sekä vaarallisempiin dopingkäytäntöihin, joilla pyritään välttämään positiivinen testitulos.

A-klinikkasäätiön Dopinglinkki haluaa tarjota ihmisille helposti lähestyttävää palvelua moralisoimatta.
– Emmekä halua leimata mitään kuntoilijaryhmää, Koskelo korostaa.
Suomessa dopingaineiden valmistus, maahantuonti, levittäminen ja hallussapito levittämistarkoituksessa on kriminalisoitu. Dopingaineiden käyttöä ei ole säädetty rangaistavaksi.

Kommentoi