Terveys

TERVEYS | TS-LM, Annamari Nurminen |

Totta vai tarua? Asiantuntijat vastaavat ruokaväittämiin

Sosiaalisessa mediassa ruoan terveellisyydestä liikkuu monenlaisia väitteitä. Pannaan ovat joutuneet niin viljat kuin kasvisrasvatkin. Mitä sanovat ravitsemusasiantuntijat?

Asiantuntijoina jutussa

Leena6 pieni

Leena Putkonen (LP)on terveystieteen maisteri ja vatsa- ja suolistovaivoihin erikoistunut ravitsemusterapeutti. Hän on opiskellut FODMAP-ruokavaliota Lontoossa King’s Collegessa sekä Monashin yliopistossa Melbournessa Australiassa.
 
 
 
 
 
 

Jan_Verho

Jan Verho (JV) on on terveystieteen maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti. Hänen erityisalaansa ovat nuorten urheilijoiden, työikäisten ja ikääntyneiden ravitsemus.
 
 
 
 
 
 

profiilikuva_tomi_valtanen

Tomi Valtanen (TV) on terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti. Hänen erityisalaansa ovat muun muassa painonhallinta, ärtyvän suolen, tulehduksellisten suolistosairauksien ja keliakian hoito sekä urheilijan ja liikkujan ravitsemus.
 
 
 
 
 
 


Erikoissuolat, kuten vuorisuola ja kristallisuola, ovat tavallista suolaa terveellisempiä.

– Markkinointipuheet erikoissuolojen terveellisyydestä ovat räikeitä ja suorastaan harhaanjohtavia. Suolaa ei edes tulisi käyttää niin paljon, että sen sisältämillä vähäisillä kivennäisaineilla olisi merkitystä terveydelle. Lisätty suola ei ole terveydelle välttämätön, sillä elimistö saa tarvitsemansa natriumin muusta ruoasta. On hyvä muistaa, että erikoissuoloissa ja tavallisessa suolassa on saman verran verenpaineelle haitallista natriumia. (LP)

– Eivät ole. Niissä epäpuhtautena olevat mineraalit ovat kyllä kovin vaatimattomia pitoisuuksiltaan. (JV)

– Erikoissuolojen mukana tulevia muita ainesosia on häviävän pieni määrä. Jotta seleenin saanti olisi turvattu, pitäisi Himalajan suolaa nauttia noin yksi kilo päivittäin. (TV)
 

Kookosöljy tasapainottaa kolesteroliarvoja.

– Noin 90 prosenttia kookosöljyn rasvasta on kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Kookosöljyn vaikutus veren kolesteroliin on kuitenkin aika lailla neutraali, sillä vaikka se nostaa huonoa LDL-kolesterolia, samalla myös veren hyvä HDL-kolesteroli nousee. (TV)

– Neitsytkookosöljy voi nostaa hyödyllisen HDL-kolesterolin määrää, todennäköisesti sen sisältämän lauriinihapon takia, mutta sen vaikutus haitalliseen LDL-kolesteroliin on ollut tutkimuksissa ristiriitainen. (LP)

– Kookosöljyn mahdolliset edulliset terveysvaikutukset voivat liittyä rasvan sijasta sen sisältämiin lukuisiin muihin yhdisteisiin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vastaavia yhdisteitä on myös esimerkiksi neitsytoliiviöljyssä. (JV)
 

Tummat sokerit ovat ravintorikkaita ja siksi valkoista sokeria terveellisempiä.

– Eivät ole. Tummat sokerit sisältävät enemmän ravintoaineita kuin valkoinen sokeri, mutta jotta näitä ravintoaineita saisi merkittäviä määriä, tummaa sokeria pitäisi käyttää erittäin paljon. Mahdollisimman suuri ravintoaineiden saanti ei myöskään ole sama asia kuin terveellisyys. (JV)

– Sokeria on tarkoitus käyttää pieniä määriä, joten hippusen verran suuremmat määrät mahdollisia ravintoaineita eivät ole merkityksellisiä. Ruskea sokeri voi toki maistua aromaattisemmalle, jolloin sitä käytetään vähemmän. (LP)

– No, ei. Niissä on toki pieniä määriä vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta niiden merkitys ruokavalion kokonaisuuden kannalta on mitätön. Jos sokerista haetaan kivennäisaineita ja vitamiineja, ollaan ruokavalion kanssa aika metsässä. (TV)
 

Luomuvoissa on paljon ravinteita ja mikroravinteita. Sen käyttöä ei tarvitse rajoittaa.

– Luomuvoin ja tavallisen voin erot ovat marginaalisia. Lehmien ruokinnasta johtuen luomuvoi sisältää hieman enemmän välttämättömiä rasvahappoja. Tällä ei ole kuitenkaan käytännön merkitystä, sillä näiden rasvahappojen pitoisuudet ovat luomuvoissa vähäisiä, jos verrataan esimerkiksi rypsiöljyyn, pellavansiemenöljyyn tai rasvaiseen kalaan. (TV)

– Luomuvoi ja tavallinen voi ovat ravintosisällöltään lähes samanlaisia. Luomutuotanto ei tutkimusten mukaan paranna elintarvikkeiden terveellisyyttä. Voita uskaltaa kuitenkin käyttää kohtuudella. (JV)

– Voita ei kannata ajatella merkittävänä ravintoaineiden lähteenä. Luomuvoi, kuten tavallinenkin voi, sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa, jonka tiedetään nostavan haitallista kolesterolia veressä. (LP)
 

Viljat ovat haitallisia ja altistavat tulehduksille.

– Kyllä, jos kyseessä on keliakia. Jos ei, tuskin. Täysjyväviljojen käyttö nimenomaan näyttää liittyvän pienentyneeseen tyypin 2 diabeteksen riskiin, jossa matala-asteinen tulehdus on yksi mekanismi. (LP)

– Täysjyväviljan käyttö liittyy parempaan terveyteen, ja se voi myös osaltaan vähentää tulehdusta. Puhdistettu valkoinen vilja sen sijaan on paljon käytettynä haitallista. Se lisää esimerkiksi lihomisen riskiä. (JV)

– Runsaskuituiset viljatuotteet ja etenkin ruisleipä vähentävät elimistön matala-asteista tulehdusta. Sen sijaan nopeasti imeytyvät hiilihydraatit, kuten valkoinen vehnäleipä, lisäävät elimistön matala-asteista tulehdusta. (TV)
 

Kaupan maito on ”kuollutta” ja siksi epäterveellistä.

– Pastörointi tappaa nimenomaan lannasta ja utareista maitoon mahdollisesti päätyviä bakteereja. Tiettävästi pastöroitu maito ei aiheuta akuuttia hengenvaaraa toisin kuin raakamaito, joka on ihanteellinen kasvualusta monille bakteereille. (LP)

– Lämpökäsittely ei vaikuta ravintosisältöön. Se voi vähentää maidon sisältämien ravintoaineita pilkkovien entsyymien aktiivisuutta, mutta tämä ei ole ongelma, koska me pystymme tuottamaan itse kaikki tarvittavat ruoansulatusentsyymit. (JV)

– Ei ole. Maidon juominen ei kuitenkaan ole itseisarvo. Runsas maitotuotteiden käyttö vähentää tyypin 2 diabeteksen, rintasyövän ja suolistosyövän riskiä, mutta lisää miehillä eturauhassyövän riskiä. Käyttö on hyvä rajata 3–4 annokseen vuorokaudessa. (TV)
 

Kemikaalien välttäminen johtaa hyvään syömiseen. Teollinen ruoka sairastuttaa.

– Hetkonen, nyt on kyllä nukuttu kemian tunnilla. Elämä on kemikaaleja ja kemiaa. Mikäli puhutaan lisäaineista, niin sitten väite on jotenkin ymmärrettävä. Käytössä olevat on turvalliseksi todettu, mutta totta on, että niiden yhteisvaikutuksia on tutkittu vain vähän. (LP)

– Kaikki ruoka on kemiallista aina porkkanasta valmisruokaan. Ruoan prosessoinnissa menetetään joitakin ravintoaineita, mutta joidenkin imeytyminen myös paranee. Valmistuotteiden kanssa kannattaa olla tarkkana ja suosia sydänmerkkituotteita, jos niitä käyttää säännöllisesti. (TV)

– On toki hyvä syödä pääasiassa ruoka-aineita, joihin ei ole lisätty mitään ylimääräistä. Teollinen ruoka voi olla huonoa, jos se sisältää paljon suolaa, sokeria tai esimerkiksi transrasvaa. Automaattisesti näin ei ole. (JV)
 

Liikkujan kannattaa syödä paljon suolaa.

– Kuntoilija harvoin tarvitsee ylimääräistä suolaa. Tavoitteellinen kestävyysurheilu voi lisätä suolan tarvetta, mutta silloinkin kannattaa suolan käytössä olla kohtuullinen. Myös liikkujalla suola voi aiheuttaa terveyshaittoja. Viime aikoina on epäilty runsaan suolansaannin heikentävän lihasten palautumista. (JV)

– Jos urheilee apinan raivolla ja hikoilee norsun lailla, niin kohtuullisesta määrästä ei ole suurta haittaa, jos siitä saa hyötyjä (nesteytyy paremmin ja suonenvedot pysyvät aisoissa). Paljon on todennäköisesti liikaa. (LP)

– Kun liikkuu enemmän, myös syö enemmän, jolloin lisääntynyt suolan tarve tyydyttyy itsestään. Suomalaisilla suolan keskimääräinen saanti on muutenkin turhan suurta. (TV)
 

Kasvisrasvaöljyjä ja margariinia tulisi välttää.

– Ajatus on suorastaan absurdi, kun tietää, mitä ravintoaineita kasviöljyt sisältävät. Tämä selviää helposti esimerkiksi ravintolaskentaohjelma Finelista. Käytännössä ihminen ei pärjää ilman kasviöljyjen välttämättömiä rasvahappoja, joilla on lukuisia tärkeitä tehtäviä elimistössä verenpaineen säätelystä hormonitoimintaan. Lisäksi niissä on esimerkiksi antioksidantteja. (LP)

– Kasviöljyt, pois lukien trooppiset öljyt, ovat voita parempia välttämättömien rasvahappojen lähteitä. Kasviöljyjen vaikutukset veren rasva-arvoihin ovat voita edullisempia. (JV)

– Ei ole mitään näyttöä siitä, että margariinit olisivat haitaksi, vaan päinvastoin. Sydänterveyden näkökulmasta margariini päihittää voin. (TV)

5 vastausta artikkeliin “Totta vai tarua? Asiantuntijat vastaavat ruokaväittämiin”

  1. Senni Nikala

    ”– Täysjyväviljan käyttö liittyy parempaan terveyteen, ja se voi myös osaltaan vähentää tulehdusta. Puhdistettu valkoinen vilja sen sijaan on paljon käytettynä haitallista. Se lisää esimerkiksi lihomisen riskiä. (JV)

    – Runsaskuituiset viljatuotteet ja etenkin ruisleipä vähentävät elimistön matala-asteista tulehdusta. Sen sijaan nopeasti imeytyvät hiilihydraatit, kuten valkoinen vehnäleipä, lisäävät elimistön matala-asteista tulehdusta. (TV)”

    Eli jos itseni tavoin monipuolisesti syövä sekasyöjä, joka ei syö viljoja, alkaa syödä täysjyväviljoja, hänen tulehdussarvonsa laskevat? Oletteko valmiit lyömään vetoa asianne puolesta? Itse olen valmis lyömään vetoa päinvastaisesta tieteellisten tutkimusten perusteella.


    • Turun Sanomat

      Ravitsemusasiantuntija Tomi Valtanen vastaa:

      – Jos olet terve, laboratorioarvosi ovat kunnossa ja ruokavaliosi on monipuolinen, saat riittävästi kuituja ja muita ravintoaineita, ei sinun ole välttämätöntä ottaa täysjyväviljatuotteita ruokavalioosi.

      – On myös hyvä muistaa, että ruokavalio on kokonaisuus. Jos tuo jotain ruokavalioon, jotain muuta tavallisesti jää pois. Eli esimerkiksi höttöhiilihydraattien tilalle olisi hyvä tuoda täysjyväviljatuotteita. Matala-asteiseen tulehdukseen vaikuttaa myös muun muassa se paljonko syömme, mitä muita ruoka-aineita ateria sisältää ja muut elintavat.

      – Nykytiedon mukaan elimistön matala-asteista tulehdusta lisääviä ruoka-aineita ovat muun muassa lihavalmisteet, voi, sokeroidut juomat ja vähäkuituiset viljatuotteet ja matala-asteista tulehdusta hillitseviä ruoka-aineita ovat muun muassa kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyväviljatuotteet, kala, pähkinät, siemenet ja kasviöljyt.


  2. Kaisa

    Jos syö paljon kasviöljyjä jotka ovat linolihappoa siitä muodostuu gammalinoleenihappoa sitten DHGla:ta ja siitä ARAKIDONIHAPPOA joka on COX2 PG2 lähtökohtana elimistössä, eli tulee tulehdusreaktio. Myös Leukotreeni B4 JA 5-LOX pitäisi huomioida, jotka kyllä ovat ihan peruskauraa ravitsemusneuvojille.
    Ja miettikää niitä solukalvojen seinämiä kuinka ne jäykistyy kun omega kuusi ja kolme rasvahappojen balanssi ei ole kohdallaan! Siksi liiallinen omega6 rasvahappojen popsiminen ei ole hyvä juttu!


  3. Aarne Luimula

    Olisi noiden asiantuntijoiden aika päivittää tietonsa nykypäivään eikä toistaa kymmeniä vuosia vanhoja oletuksiin perustuvia harhoja.


  4. Juhani

    Vai nostaa tyydynyt rasva LDL kolestrolia, ei pidä paikkaansa.
    Kun siirryin margariineista ja höttöhiilareista tyydyttyneisiin rasvoihin kuten voihin 7 v sitten alla olevat työterveysaseman testit kertovat seuraavaa.

    Kokonaiskolestroli pysyi samana 4,8, mutta LDL kolestroli laski 3,7 > 3.2 ja vastaavasti HDL kolestroli nousi 1,1 > 1,6
    verenrasvat putosi 2 > 0,66.
    Veren leposokeri laski vähitellen 6,7 > 5,4.

    Ravintoterapeuttien neuvoja noudattamalla sairastaisin nyt diabetes 2:a ja hoitaisin sairautta lääkityksellä, pillereillä tai luultavammin insuliini pistoksilla.

    Lisäksi HDL ja LDL kolestroli suhde olisi täysin pielessä sekä veren rasva arvot aivan ylärajalla tai jo sen yli.


Kommentoi