Terveys

TERVEYS | TS-LM, Annamari Nurminen |

Teini pinnistelee usein liian lyhyillä yöunilla

Jos aamupala ei maistu, yöuni on todennäköisesti jäänyt liian lyhyeksi. Viikonlopun ylipitkät unet eivät korvaa arkena kertynyttä univajetta.

Suurin osa murrosikäisistä nuorista nukkuu liian vähän. Näin väittää unilääketieteeseen erikoistunut Outi Saarenpää-Heikkilä.

Kyse ei suinkaan ole aina unettomuudesta, vaan perheitä vaivaavasta rytmiongelmasta. Nukkumaan mennään liian myöhään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Nuorten elintavat -tutkimuksesta selviää, että kaikilla kouluasteilla vähintäänkin kolmannes kertoo nukkuvansa alle kahdeksan tuntia yössä. Lukio- ja ammattikouluikäisillä alle kahdeksan tuntia nukkuvien osuus kipuaa jo puoleen.
– Toki ihmiset ovat erilaisia, mutta yläkouluikäisenkin tulisi nukkua mielellään yhdeksän tuntia yössä, sanoo lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Saarenpää-Heikkilä.

– Se on selvää, että ei ole yhdellekään nuorelle hyväksi mennä nukkumaan puoliltaöin, kun aamulla on herättävä kouluun.

”Nuoren tarvitsema unimäärä on helppo määrittää kesällä ja loma-aikana.”

Murrosikäisen perheessä nukkumaanmenotaistelu on usein loputonta ja vanhempiakin uuvuttavaa.
Murrosiässä hormonit siirtävät nukahtamisajankohtaa. Aiemmin helposti nukahtanut lapsi muuttuu teiniksi kääntyessään iltakukkujaksi.

– Murrosikäinenkään ei selviä olemattomilla yöunilla. Nuoren tarvitsema unimäärä on helppo määrittää kesällä ja loma-aikana, kun aamuherätyksiä ei ole. Lapselta kannattaa kysyä, paljonko nukut kesällä, kun saat vedellä sikeitä ilman varhaista aamuherätystä.
– Monilla unentarve on luonnostaan yhdeksän tuntia, Saarenpää-Heikkilä sanoo.

Väsymys näkyy eri ikäisissä eri tavoin. Kun pieni lapsi on väsynyt, hän saattaa juosta holtittomasti honkkelikehää.

Vähän vanhempien lasten ja teini-ikäisten väsymys näkyy keskittymiskyvyttömyytenä ja saamattomuutena. Lapsi harvoin myöntää olevansa iltaisin väsynyt.

Huolestuneet vanhemmat eivät aina osaakaan arvioida, saako lapsi tarpeeksi unta.
Saarenpää-Heikkilä kertoo kolme merkkiä, jotka kielivät väsymyksestä.
– Jos aamupala ei maistu, on hyvin todennäköistä, että nuori pinnistelee liian vähäisellä unella. Moni syö aamupalansa hyvällä halulla viikonloppuisin, kun unta on saatu riittävästi.

Myös usein toistuva päänsärky voi kertoa väsymyksestä.
– Ja päiväunet antavat viitteitä siitä, että yöuni on liian lyhyt. Väsynyt nuori kellahtaa helposti nokosille tai torkahtaa iltapäivällä tahtomattaan.

”Päivällä nukkuminen on omaan jalkaan ampumista.”

Vanhempien kannattaa puuttua lapsensa pitkiin päiväuniin.
– Päivällä nukkuminen on omaan jalkaan ampumista. Parasta olisi, jos malttaisi pysyä päivällä hereillä, niin illalla väsyttäisi aikaisemmin.

– Jos nuori nukkuu päiväunet, niiden on hyvä olla maksimissaan puolen tunnin mittaiset, Saarenpää-Heikkilä neuvoo.

Päiväunien kanssa minimiunimäärä saattaa hyvinkin täyttyä, mutta unipätkien ripotteleminen vuorokauden ympäri ei vastaa hyvää pitkää levollista yöunta.

Sama pätee liian myöhään aloitettuun yöuneen.
– Unen pitäisi sijoittua tolkulliseen ajankohtaan. Kolmelta yöllä nukkumaan meneminen ei korvaa aikaisin aloitettua unta, vaikka nukuttuja tunteja kertyisi kuinka paljon.

”Harkinta, ennakointi ja keskittyminen lisääntyvät aivojen otsalohkossa vasta iän karttuessa.”

Aikuiset tuntevat usein itsensä neuvottomaksi murrosikäisen liian lyhyeksi jäävien yöunien kanssa.
– Tiedän hyvin, millaisia taisteluja nuorten kanssa käydään iltaisin, jotta murkku saataisiin ajoissa nukkumaan. Toivon kuitenkin, että jokaisessa kodissa otettaisiin unen tärkeys puheeksi. Nuoren oma henkinen kehitys ei ole vielä niin pitkällä, että hän pystyisi arvioimaan valvomisen seurauksia.

– Harkinta, ennakointi ja keskittyminen lisääntyvät aivojen otsalohkossa vasta iän karttuessa.

Lääkärillä on muutama ohje, joilla nukkumistapoja voi yrittää muuttaa.
– Uutta rytmiä voidaan hakea asteittain niin, että heräämisajat pidetään säännöllisinä ja nukkumaanmenoaikaa vähitellen aikaistetaan.

Kaamosväsymykseen käytettävä kirkasvalolamppu voi myös tuoda helpotusta aamuihin.
– Joskus voidaan kokeilla melatoniinihoitoa lyhytaikaisena apuna, jotta nukahtaminen iltaisin helpottuisi.

”Moni nuori harrastaa eräänlaista viihdenukkumista, kun viikonlopun yöt menevät valvoessa.”

Jotkut koettavat kuitata univelkaa viikonloppuna. Outi Saarenpää-Heikkilä muistuttaa kuitenkin, että viikonlopun megapitkät unet eivät korvaa viikolla menetettyjä tunteja.

Nuoren ei kannata antaa nukkua kaikkia vapaapäiviään.
– Liikaakin voi nukkua. Moni nuori harrastaa eräänlaista viihdenukkumista, kun viikonlopun yöt menevät valvoessa. Se ei ole kuitenkaan tarpeen, sillä arkirytmiin on niiden jälkeen taas vaikea päästä.
 

Aikuiset tuntevat usein itsensä neuvottomaksi murrosikäisen liian lyhyeksi jäävien yöunien kanssa.
Aikuiset tuntevat usein itsensä neuvottomaksi murrosikäisen liian lyhyeksi jäävien yöunien kanssa.

Nuoret kertovat unirytmistään

”Yleensä nukun arkiöinä 6–8 tuntia. Viikonloppuna nukun aina yli kahdeksan tuntia. Väsyneenä olen ärtyisä, ja jos äiti esimerkiksi sanoo jotain, niin hermostun helposti. Välillä nukahdan päivällä, kun en ole nukkunut yöllä tarpeeksi.”
 
”Joskus tunnilla meinaan väkisin nukahtaa. Yritän tähdätä arkisin kymmenen tunnin yöuneen. Viikonloppuna voin nukkua jopa 12 tuntia.”
 
”En yleensä ehdi nukkua arkisin edes kahdeksaa tuntia. Väsymys tekee nuutuneeksi, ja tunneilla on vaikea keskittyä.”
 
”Eilen kaverini sanoi, että puhuin ihan omituisia, kun olin niin väsynyt. Yhdeksänkään tunnin yöunet ei oikein tunnu riittäviltä. Väsyneenä on tosi vaikea keskittyä.”
 
”Nukun yleensä 7,5–8 tuntia arkiöinä. Koulussa usein väsyttää tosi paljon, ja lopulta alkaa särkeä päätä. Illalla ei vaan meinaa tulla uni.”
 
”Minulla on semmoinen ongelma, etten saa iltaisin unta. Nukun yleensä alle kahdeksan tuntia. Aamuisin kyllä väsyttää.”
 
”Nukun 7–8 tuntia öisin. Koulun jälkeen usein pää on kipeä.”
 
”Yritän nukkua kahdeksan tuntia, mutta todellisuudessa nukun 6,5–7 tuntia. En ole oikeastaan koskaan väsynyt.”

 

Nukkumisestaan kertoivat 11–16-vuotiaat nuoret.
 

Apua kannattaa hakea, jos…

  • Nuori alkaa olla väsymyksen vuoksi pois koulusta.
  • Hän nuokkuu tai nukkuu koulussa tai kärsii toistuvasti päänsärystä tai migreenistä.
  • Hän ei suostu syömään aamupalaa.
  • Koulutyö kärsii ja nuoren on vaikea keskittyä, ja jos hän alkaa kärsiä oppimisvaikeuksista.

Miksi nukkua tarpeeksi?

  • Aivot tarvitsevat unta. Päivällä opitut asiat siirtyvät unen aikana pitkäkestoiseen muistiin.
  • Riittävä uni edistää luovuutta ja helpottaa päättelykykyä.
  • Kasvuhormoni erittyy öisin. Unen puute vaikuttaa kasvuun.
  • Väsyneenä kärsii usein päänsärystä. Väsymys altistaa myös migreenikohtauksille.
  • Liian vähäinen uni lihottaa. Väsyneenä ruokahalu kasvaa ja mieli tekee runsaskalorista syötävää.

Vinkkejä nuorelle

  • Sänky on nukkumista varten. Älä tee siitä oleiluleiriä.
  • Vaikka olisit väsynyt, yritä välttää päivällä nukkumista. Päiväunet ovat yleensä pois yön unitunneista.
  • Älä juo piristäviä juomia muutamaan tuntiin ennen nukkumaanmenoa.
  • Tee läksyt ajoissa. Älä jätä niitä myöhäiseen iltaan.
  • Sulje televisio ja laita kännykkä pois hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.

Lähteet: lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä, Mannerheimin lastensuojeluliitto

Voiko melatoniinilla hillitä nuoren valvomista?

Melatoniini on elimistön tuottamaa hormonia, jota erittyy luonnollisesti yöaikaan. Melatoniinivalmisteita saa ostaa ilman reseptiä 1 milligramman tabletteina. Melatoniinia käytetään laajalti edistämään unen tuloa ja vähentämään esimerkiksi aikaerorasitusta.

Ovatko melatoniinivalmisteet hyvä keino edistää lapsen tai murrosikäisen unensaantia, jos ongelmana on liiallinen virkeys illalla, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä?

– Siinä mielessä kyllä, että lääkkeellisistä keinoista melatoniini on tehokkain ja turvallisin.

Minkä ikäiset voivat käyttää melatoniinia?

– Ikärajaa ei oikeastaan ole, mutta pitkäaikaista käyttöä on syytä välttää, vaikka mitään vakavia sivuvaikutuksia ei olekaan tiedossa.

Kuinka pitkiä jaksoja melatoniinia voidaan yhtäjaksoisesti käyttää?

– Yleensä lähdetään siitä, että melatoniinia käytettäisiin yhtäjaksoisesti maksimissaan kolmen kuukauden ajan. Toki on tilanteita, joissa melatoniinia käytetään jopa vuosia. Esimerkiksi autistien tai kehitysvammaisten uniongelmia hoidetaan pitkiäkin jaksoja melatoniinilla.

Kommentoi