Terveys

TERVEYS | Lauri Seppälä |

Tärinäliikuntaa naisille – tuloksena kestävämmät selkänikamat

Miesten ja naisten selkänikamat näyttävät reagoivan liikuntaan eri tavalla.

Yli 80 prosentilla työikäisistä on joskus selkävaivoja, jotka estävät tai haittaavat normaalia työntekoa. Kipujen hoidossa huomio kohdistuu selkärankaan. Liikunnallisuus ja nopea varhainen kasvu saattavat pienentää selkänikaman murtumariskiä.

Syyskuussa Oulun yliopistossa tarkistetussa Petteri Ouran väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin selkärangan nikamien kokoa.
– Taustalla on tieto siitä, että pienet nikamat murtuvat suuria helpommin. Suuri nikamakoko ikään kuin suojaa luukadon heikentämää nikamaa vanhuusiällä, Oura kertoo.

Tutkimuksessa ilmeni, että vapaa-ajallaan runsaasti liikkuvien naisten selkänikamat olivat keski-ikäisenä liikuntaa harrastamattomien naisten nikamia suurempia. Suurempiin nikamiin olivat yhteydessä erityisesti juoksun ja palloilulajien – eli tärinää aiheuttavan liikunnan – harrastaminen.

Miehillä samaa ilmiötä ei havaittu. Sukupuoliero ihmetytti tutkimusryhmässä, mutta sen taustatekijöihin ei kyetty väitöstutkimuksessa ottamaan kantaa.

Ouran mukaan on mahdollista, että miesten ja naisten nikamat reagoivat liikuntaan eri tavalla hormonaalisten vasteiden tai biomekaanisten tekijöiden vuoksi.
– Naisten nikamat ovat miesten nikamia pienempiä, eli naisten nikamilla voi olla suurempi fysiologinen paine kasvaa ulkoisen kuormituksen, kuten tärinäliikunnan, vaikutuksesta.

Työasento ei vaikuta nikamakokoon

Toisin kuin esimerkiksi sydän, nikamat ”tajuavat” Ouran mukaan sen, mitä keho tekee.
– Tämä pohjaa humoristiseen sanontaan, että sydän ei tiedä mitä keho tekee, eli kaikki liikunta on sydämelle hyväksi. Väitöstutkimuksen perusteella näyttäisi, että lähinnä vain tärinäliikunta on nikamakoon kannalta suotuisaa. Tässä on siis kontrasti sydämen ja nikaman välillä.

Toistaiseksi ei ole tarkasti tiedossa, pystyvätkö naiset vielä esimerkiksi yli 40-vuotiaana kasvattamaan nikamakokoaan tärinäliikunnan avulla, mutta ainakaan hukkaan tällainen liikunta ei Ouran mukaan silloinkaan mene.

Nikaman koko kasvaa luonnostaan hieman läpi elämän tai ainakin pitkään sen jälkeen, kun muut luut lopettavat kasvamisen.

Ouran väitöstyön yksi osakokonaisuus käsitteli sitä, millainen yhteys aikuisiän työn fyysisillä piirteillä, esimerkiksi istumisella ja seisomisella, on keski-iän nikamakokoon.
– Johtopäätöksenä oli, että työn fyysisyydellä ei ole vakuuttavaa yhteyttä nikamakokoon kummallakaan sukupuolella. Vakuuttavaa näyttöä ei saatu myöskään istumattomuuden eikä seisomisen hyödystä – eikä toisaalta haitastakaan – nikamalle.

Väitöstutkimukseen kuulunut osatyö palkittiin aiemmin tänä vuonna parhaana suomalaisena selkätutkimuksena.

Kun selkäkivut vaivavat, älä jää sohvan pohjalle

  • Selän kipuoireet ovat vaarattomia ja hyväennusteisia yli 90 prosentilla. Silloin selkää saa ja pitää käyttää normaalisti. Pääajatuksena ei ole enää ”kivun sallimissa rajoissa”, vaan ”kivusta huolimatta”.
  • Aktiivisuuden puutteessa kehosta tulee nopeasti huonokuntoinen. Tämä aiheuttaa lisäkipua, kun liikkuminen jälleen aloitetaan. Liikunta auttaa vahvistamaan lihaksia, jotka tukevat selkärankaa. Vahva selkä kestää enemmän stressiä ja vakauttaa selkärankaa.
  • Kunhan kivut hellittävät niin, että liikkuminen onnistuu, kannattaa nousta vuoteesta ja pyrkiä elämään mahdollisimman normaalisti. Ohjelmistoon voi ottaa heti alusta kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä ja uintia.
  • Rajumman liikunnan rajoittaminen akuutin kivun aikana on järkevää, eikä venyttelyistäkään ole osoitettu tutkimuksissa olevan apua.
  • Kipukroonikolle hyvin sopivia liikuntamuotoja on useita. Erityisen suositeltavaa on vedessä tapahtuva liikunta, kuten vesijumppa tai vesijuoksu.

Lähteet: Helena Miranda, Ota kipu haltuun (2015), fysioterapeutti Vesa Lehtola, Hyvä Selkä 1/2015.

Kommentoi