Terveys

TERVEYS | Janita Virtanen |

Synnytyksen jälkeinen masennus koskettaa koko perhettä

Naisen riski masentua on suurimmillaan raskauden ja synnytyksen jälkeisenä ensimmäisenä vuotena.

Äidin synnytyksen jälkeinen masennus voi näkyä perheen arjessa paljon, mutta aina se ei näy juuri ollenkaan. Neljän seinän sisälle jääminen on yleistä – ei jakseta lähteä ulos, ei mennä leikkipuistoon tai muskariin.

Kaikki tekeminen vaatii suurta ponnistelua. Pelkkä ajatus liikkeelle lähtemisestä tuntuu painostavalta, vaikka se voisi edes hetkellisesti kohentaa oloa.
– Monesti äidit huolehtivat lapsistaan kiivaasti ja ihan viimeiseen asti, unohtaen tärkeimmän eli omasta itsestä huolehtimisen. Vauva ja isommat lapset saavat ruokansa ajallaan, ovat kuivia ja puhtaita sekä puhtaissa ja kivoissa vaatteissa. Kun äiti menee heidän kanssaan neuvolaan, lasten paino- ja pituuskäyrät ja kehitystaso ovat priimakunnossa, ja usein priimalta näyttää huoliteltu, meikattu ja hyvin pukeutunut äitikin. Univajeesta kertovat tummat silmänaluset saa meikkivoiteella piiloon, kuten myös sen, että koko aamupäivä tuli itkettyä, kuvailee vapaaehtoistyön ja viestinnän koordinaattori Leena Honkavaara vertaistukiyhdistys Äimä ry:stä.

Jatkuva lapselle huutaminen kertoo usein liian kovasta stressitasosta ja henkisestä kuormituksesta. Jälkeenpäin huutaminen kaduttaa.
– Vauvan ja pienten lasten hoivaamisessa hyvinvoiva äitikin tarvitsee hyviä hermoja. Äideillä pitäisi olla myös omaa aikaa, lepohetkiä ja rentoutumista – harrastukset kunniaan!

Myös lapsi voi sairastua

On tärkeää kertoa lapselle masennuksesta ikätasoisesti ja painottaa, ettei masennus johdu lapsesta tai mistään hänen tekemästään. Nopea avun hakeminen on tärkeää, jotta lapset eivät joutuisi kärsimään äidin masennuksesta pitkään, sillä jopa vauvat voivat masentua.

Masentuneen äidin vauva voi välttää katsekontaktia ja sulkeutua omaan maailmaansa. Isompien lasten masennus taas saattaa ilmetä esimerkiksi aggressiivisuutena.
– Kun äiti on masentunut, hän ei aina jaksa paljoa. Mutta pienikin silittely tai suukottelu voi helpottaa vauvan oloa, ja eiköhän sama koske myös isompia lapsia. Lapselle on tärkeää sanoa, että hän on hyvä, taitava, rakas ja ihastuttava lapsi, Honkavaara neuvoo.

Osa naisista ottaa Äimään yhteyttä silloin, kun heidän masennuksensa on lievää. He haluavat kysyä neuvoa sekä kuulla vertaisäidin tarinan ja peilata sitä omaansa.

Osa äideistä ottaa yhteyttä vasta, kun heillä on jatkuvia ajatuksia itsensä tai vauvan vahingoittamisesta.
– He eivät koskaan vahingoittaisi lasta oikeasti, mutta alitajunnassa kytee pelko siitä: entä jos satutan vahingossa tai tahallani? Äimä tuntuu heistä tarpeeksi matalan kynnyksen paikalta, missä uskaltaa sanoa ääneen totuuden.

Äimä ry

  • Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry on yhdistys, joka tukee synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia tai lapsivuodepsykoosin läpi käyneitä äitejä vertaistuella.
  • Äimällä on noin 50 vertaisäitiä ympäri Suomea. Vertaisäidit ovat itse kokeneet synnytyksen jälkeisen masennuksen tai lapsivuodepsykoosin ja parantuneet siitä. He pystyvät vastaamaan äitien hätään tietojensa ja kokemuksensa auttamana.
  • Äimällä on vertaistukiryhmiä, vertaistukipuhelin, yksilöllisiä tukiäitejä ja vertaischateja.

Täydellinen toipuminen on todennäköistä

Synnytyksen jälkeistä masennusta ilmenee 10–15 prosentilla äideistä ja 10 prosentilla isistä. Masennuksen esiintyvyys on korkeimmillaan ensimmäisen kolmen kuukauden aikana synnytyksen jälkeen, ja se vähenee neljännen ja seitsemännen kuukauden välillä vähitellen.

Paraneminen tapahtuu yleensä muutaman kuukauden aikana, ja täydellisen toipumisen todennäköisyys on korkea. Synnytyksen jälkeinen masennus voi kuitenkin johtaa myös pitkäkestoiseen masennukseen ja ahdistuneisuuteen, ja uusia masennusvaiheita voi tulla myöhemmin. Erityisesti seuraavien synnytysten yhteydessä on uusiutumisriski.

Lievemmissä masennusoireissa vanhemmille voidaan tarjota lisäkäyntejä neuvolaan tai heidät voidaan ohjata vanhempainryhmiin vertaistuen pariin. Perheelle on mahdollista järjestää lapsiperheen kotiapua tai perhetyöntekijän tukea, jolloin väsynyt vanhempi voi levätä.

Varsinaisessa synnytyksen jälkeisessä masennuksessa neuvolan tapaamiskertoja tihennetään joko terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle, missä vanhemmille ja myös lapsille räätälöidään yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea ja ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon.

Synnytyksen jälkeiselle masennukselle on olemassa monia riskitekijöitä, kuten oma elämänhistoria ja aiempi psyykkinen oireilu. Myös fyysisesti hankala ja kuormittava raskaus, raskausajan komplikaatiot sekä traumaattinen synnytyskokemus altistavat synnytyksen jälkeiselle masennukselle. Vauvaan liittyvät tekijät, kuten keskosuus, sairaus, vammaisuus, temperamentin erilaisuus sekä ongelmat vuorovaikutussuhteissa lisäävät sairastumisen riskiä.

Lähde: Tuovi Hakulinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Yksi vastaus artikkeliin “Synnytyksen jälkeinen masennus koskettaa koko perhettä”

  1. Leena Honkavaara

    Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry toimii myös Turussa. Kerran kuussa kokoontuu Turun Tyttöjen talolla vertaistukiryhmä, jonka ajankohdat löydät sivulta http://www.aima.fi/vertaistukiryhmaumlt.html. Lisäksi Turussa on mahdollista tavata tukiäitiä kahden kesken, kysy tapaamista koordinaattorilta: leena.honkavaara@aima.fi. Äimä ry:n palvelut eivät ole riippuvaisia siitä, onko sinulla jokin virallinen diagnoosi. Oma tuntemus siitä, etteivät asiat ole kunnossa, riittää.


Kommentoi