Terveys

TERVEYS | TS-LM, Annamari Nurminen |

Suonikohjut kulkevat suvussa

Kesä tulossa. Shortsi- ja hamekausi alkamassa. Ja säärissäsi pullottaa suoniröllyköitä.
Et ole yksin. Suonikohjuja on arviolta noin 35–45 prosentilla aikuisväestöstä.
Pelkistä kauneussyistä kohjuja hoidetaan vain yksityisellä puolella.

Tönkötystä, puumaisuutta, jomotusta ja painon tunnetta, tällä tavoin potilaat usein kuvailevat suonikohjuista johtuvia oireitaan, sanoo verisuonikirurgian erikoislääkäri Jaakko Viljamaa Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Suonikohjut kertovat laskimoiden vajaatoiminnasta. Tavallisimmin taustalla on veren virtausta ohjaavien läppien vaurioituminen, mistä johtuen veri virtaa laskimoissa takaisin päin. Takaisinvirtaus johtaa paineen nousuun eli laskimohypertensioon.

Nykykäsityksen mukaan suonikohjut ovat seurausta tästä paineen noususta. Oireet pahenevat pystyasennossa ja kiusaavat erityisesti iltapäivällä ja illalla. Olo helpottuu makuulla tai kun raajat nostaa koholle.

Suonikohjut saattavat oirehtia myös kutinana, suonenvetona tai levottomuuden tunteena jaloissa.

”Tukisukilla ei paranneta oireiden syytä eikä lisätä merkittävästi elämänlaatua, vaikka niillä pystytäänkin lievittämään oireita.”

Lääkärien mukaan kohjuja alkaa useimmiten ilmaantua 20–30 ikävuoden jälkeen. Mutta kenelle?

– Ikä on tunnettu myötävaikuttaja. Myös vähäisen liikunnan ja ylipainon ajatellaan lisäävän suonikohjuriskiä. Naissukupuoli on kohjuille altistava tekijä, sillä raskauksien tiedetään myötävaikuttavan suonikohjujen syntyyn, thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Pekka Kuukasjärvi Terveystalosta kertoo.

Verisuonikirurgian erikoislääkäri Jaakko Viljamaa hoiti Jari Lindbergin suonikohjuja laserhoidolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa viime viikolla. Hoito on polikliininen ja tehdään paikallispuudutuksessa.
Verisuonikirurgian erikoislääkäri Jaakko Viljamaa hoiti Jari Lindbergin suonikohjuja laserhoidolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa viime viikolla.

Suurin selittäjä suonikohjuille on todennäköisesti perinnöllisyys. Kohjuja eivät siis aiheuta huonot elintavat tai vääränlaiset kengät. Suonikohjuja pidetään naisten vaivana, mutta yhtä lailla ne ovat miesten riesa.

– Naisia on potilaina enemmän, mutta se voi johtua siitä, että naisilla on matalampi kynnys hakeutua hoidattamaan suonikohjujaan. Miehet eivät lähde lääkäriin yhtä helposti, Jaakko Viljamaa sanoo.

Milloin kohjuja pitää sitten lähteä hoidattamaan? Riittääkö se, että ne ovat julman näköiset? Julkisessa terveydenhuollossa ja yksityispuolen klinikoilla kysymykseen saattaa saada hiukan erilaisen vastauksen.

Terveyskeskusten kautta erikoissairaanhoidon laskimokäsittelyyn päätyvät ne, joilla on selkeitä elämänlaatua huonontavia oireita. Julkisella sektorilla hoito perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiin hoitoperusteisiin.

Lievät ja ajoittaiset vaivat eivät välttämättä siis riitä hoidon perusteeksi, jos tukisukka helpottaa oireita.

Terveystalon Pekka Kuukasjärvi esittää kritiikkiä tätä perinteistä lähestymistapaa kohtaan ja puhuu aktiivisen hoidon puolesta. Hän viittaa NICE:n (National Institute for Health and Care Excellence, Iso-Britannia) ohjeistukseen laskimovajaatoiminnan hoidosta.

– Tukisukilla ei paranneta oireiden syytä eikä lisätä merkittävästi elämänlaatua, vaikka niillä pystytäänkin lievittämään oireita.

Kuukasjärvi kannustaa tutkituttamaan oireilevat kohjut.

”Laaja-alaiset ja isotkaan suonikohjut eivät välttämättä aiheuta kipua.”

Kaikille suonikohjut eivät aiheuta oireita ollenkaan. Lääkäritkään eivät osaa selittää, miksi jollekulle tulee kipuja ja paineentunnetta ja toinen painelee menemään kohjuisilla jaloillaan ilman vaivoja.

– Laaja-alaiset ja isotkaan suonikohjut eivät välttämättä aiheuta kipua, ja toisaalta pahatkaan oireet eivät aina näy ulospäin isoina kohjuina, Viljamaa selittää.

Julkisessa terveydenhuollossa suonikohjuja ei siis automaattisesti hoideta, vaikka ne näyttäisivätkin hurjilta.

Mitkä tahansa silmiinpistävät verisuonet eivät myöskään ole suonikohjuja. Jopa 80 prosenttia kansasta löytää jaloistaan laajentuneita pikkusuonia eli niin kutsuttuja luutalaskimoita. Nämä laajentuneet ihonsisäiset laskimot, jotka eivät aiheuta kipua tai turvotusta, eivät vaadi hoitoa.

– Hoitopäätös tehdään aina oireiden ja löydösten perusteella, Viljamaa selittää.

Vaikka julkisella puolella kosmeettisin syin ei pääse hoitoon, suoniröllyköiden häiritsevä ulkonäkö käy perusteeksi yksityisillä lääkäriasemilla. Vähemmistö kuitenkin hakeutuu hoitoihin kauneussyistä.

– Meillä Terveystalossa kosmeettisista syistä kohjuhoitoihin hakeutuu alle kymmenen prosenttia asiakkaista, Kuukasjärvi sanoo.

Voiko suonikohjuja jotenkin ennaltaehkäistä? Auttavatko terveellinen ruoka ja aktiivinen liikunta?

– Ei voi, Jaakko Viljamaa vastaa lyhyesti.

Pekka Kuukasjärvi kannustaa painonhallintaan ja kohtuulliseen liikuntaan. Hänkin tosin myöntää, että näilläkään keinoilla perinnöllisyyden mahdollista vaikutusta ei pysty sulkemaan pois.

Toisin kuin usein ajatellaan, seisomatyön ja suonikohjujen ilmaantumisen välillä ei ole pystytty osoittamaan selvää syy-yhteyttä.

 
Milloin on syytä hakeutua hoitoon?

Suonikohjut vaativat ehdottomasti lääkärin arviota, jos:

  • Kohjuihin liittyy ihomuutoksia. Ihossa on punapilkkuista kutisevaa ihottumaa, iho on tummunut, ihonalaiset kudokset ovat kovettuneet tai raajaan aukeaa haava, joka ei ota parantuakseen.
  • Raajassa on ollut pinnallinen laskimotukos, joka ilmenee muutaman päivän tai viikon kestävänä ihon punoituksena ja kohjujen hipaisuarkuutena.
  • Suonikohjusta on vuotanut verta tai kohjuuntuneessa
  • Raajassa on ollut ruusutulehdus.

Suonikohjujen hoito onnistuu ilman leikkausta

Laskimovajaatoiminnan uudet suonensisäiset hoitomenetelmät ovat syrjäyttäneet perinteisen leikkaushoidon lähes kokonaan. Esimerkiksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa laskimoleikkauksia tehdään enää alle kymmenesosa aiempien vuosien määristä. Suonensisäiset laskimotoimenpiteet ovat leikkaushoitoa turvallisempia.

Jari Lindbergin suonikohjut hoidettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa viime viikolla. Työssään paljon istumaan joutuva mies oli helpottunut ja mielissään nopeasta laserhoidosta.

– Olin tosi positiivisesti yllättynyt, kuinka helposti kaikki kävi. Olin kotimatkalla jo alle kahden tunnin päästä hoidon aloittamisesta. Ja jos ikävintä hoidossa olivat puudutuspiikkien nipistelyt, se kertoo myös siitä, että hoito ei todellakaan ollut kivulias, Lindberg naurahtaa.

Lindberg joutuu viiden vuorokauden ajan pitämään tukisukkia ympäri vuorokauden. Tämän jälkeen sukat voi riisua yön ajaksi.

”Olin tosi positiivisesti yllättynyt, kuinka helposti kaikki kävi.”

Töihin hän palaa kahden viikon sairausloman jälkeen.

– Kun perinteisen laskimoleikkauksen jälkeen sairauslomaa kirjoitettiin 3–4 viikkoa, laser- ja radiotaajuushoidon jälkeen sairauslomaa tarvitaan pari viikkoa ja vaahtoruiskutushoidosta potilas toipuu työkykyiseksi parissa päivässä, verisuonikirurgian erikoislääkäri Jaakko Viljamaa sanoo.

Terveystalon Pekka Kuukasjärven mukaan vaahtoruiskutushoidon jälkeen moni palaa töihin jo hoitopäivänä ja lämpökatetrihoitojenkin jälkeen jo 3–5 sairauslomapäivän päästä.

Uudet hoitomuodot maksavat yksityisillä lääkäriasemilla 1 000–2 000 euroa hoidosta riippuen.

Vaahtoruiskutushoidossa viallisiin laskimoihin ruiskutetaan ainetta, joka aiheuttaa suoniin kemiallisen tulehduksen. Tämän seurauksena hoidetut laskimot arpeutuvat ja häviävät vähitellen kokonaan näkyvistä.

Potilas pääsee toimenpiteen ja lyhyen jälkiseurannan jälkeen kotiin. Toimenpiteen jälkeen potilas käyttää parin viikon ajan tukisukkaa.

Suonet saattavat jälkeenpäin aristaa jonkin aikaa ja tuntuvat usein kiinteiltä useamman kuukauden ajan.

Laser- ja radiotaajuushoidoissa vialliseen laskimoon viedään korkeaan lämpötilaan lämmitettävä kuitu, joka tuhoaa suonen. Suoni arpeutuu ja häviää.

Toimenpide tehdään yleensä polikliinisesti paikallispuudutuksessa, ja potilas pääsee lyhyen jälkiseurannan jälkeen kotiin.

Hoidettu suoni saattaa toimenpiteen jälkeen aristaa jonkin aikaa. Myös laser- ja radiotaajuushoidon jälkihoito on tukisukka parin viikon ajan.

Kommentoi