Terveys

TERVEYS | Salla Tuomola |

Pianisti eheytyy taijin avulla

Suurin osa Aleksi Lehtolan, 31, tähänastisesta elämästä on kulunut pianon ääressä, sillä pianisti ei tunne vapaapäiviä. Turussa nykyisin asuva Lehtola kirjaimellisesti soitti itsensä kipeäksi. Hoidoksi löytyi kiinalainen kamppailulaji taiji.

– Muusikon työ on mahtavaa, mutta paikat alkoivat hajota jo opiskeluvaiheessa. Ihmisillä ei ole aavistustakaan, miten rankkaa soittaminen on, Aleksi Lehtola sanoo.

Fyysisesti raskaaksi pianistin työn tekee ennen kaikkea hermostolle tuleva kuormituksen määrä, joka syntyy loputtomasta toistosta ja harjoittelusta. Ammattipianisti siirtää lihaksista lähtevää vastusta päivittäin 60 000 kilon verran koskettimiin. Lehtolan opiskelupäivät kestivät keskimäärin 12 tuntia, ja soittoa päivään sisältyi 4–8 tuntia.

”Ihmisillä ei ole aavistustakaan, miten rankkaa soittaminen on.”

Porin kupeessa olevasta Leineperin pikkupitäjästä kotoisin oleva Lehtola valmistui pianonsoitonopettajaksi Helsingin silloisesta Stadiasta (nykyään Metropolia). Hän täydensi opintojaan Tukholman Kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa, jossa hän opiskeli musiikin maisteriksi.

Lehtola ehti konsertoida ympäri Pohjoismaita satapäisille yleisöille ja työskennellä Porissa Palmgrenin konservatoriossa soitonopettajana kolmen vuoden ajan. Sitten oli pakko viheltää peli poikki.

Tuohon aikaan kului päivittäin 2–3 grammaa särkylääkkeitä ja unilääkkeet päälle. Tutuksi tuli myös hoitomuoto osteopatia, jonka mies sanoo pitäneen hänet jotakuinkin kunnossa.

Aleksi Lehtola sanoo, että musiikkia hän ei voi koskaan jättää. Musiikin vuosisatainen traditio on niin kiehtova, että hän haluaa olla siirtämässä sitä eteenpäin.
Aleksi Lehtola sanoo, että musiikkia hän ei voi koskaan jättää. Musiikin vuosisatainen traditio on niin kiehtova, että hän haluaa olla siirtämässä sitä eteenpäin.

Monia muusikkoja vaivaavat tukirangan ongelmat ja niskahartiaseudun jäykkyys. Lehtolan muusikkokavereista karkeasti arvioiden puolet on tarvinnut jonkinlaista hoitoa, osa jopa leikkauksia.

Tuntikausia samassa asennossa oleminen on terveydelle haitallista, jos ei ole fyysisesti poikkeuksellisen vahva. Muusikot myös liikkuvat liian vähän: aika ei riitä, ja intressit ovat toisaalla, henkisessä maailmassa.
– Itselläni on fibromyalgia, jonka oireisiin kuului, että olin aina uupunut, kaikkialle sattui, maha oli koko ajan vähän sekaisin. Uni oli huonoa, ja se vahvisti oireita entisestään.

Fyysinen kunto oli huonontunut pikkuhiljaa. Lukioikäisenä Lehtola juoksi vielä pitkiä lenkkejä ja pelasi golfia. Ongelmana oli, että lihastreenistä ja urheilusta ei palautunut samalla tavoin kuin perusterve ihminen.
– Elämä oli puolitehoista. En voinut reissata, koska matkustaminen väsytti mutta en saanut nukutuksi kuin erikoispatjalla. Junassa ja bussissa istuminen oli tuskaa.

”Aikaisemmin fibromyalgian ajateltiin olevan korvien välissä.”

Fibromyalgiaan ei ole lääkkeitä, eivätkä oireet parane sanottavasti länsimaisen ravintotieteen suosituksilla. Lehtola kävi ravitsemusterapeutilla, antoi suolistonäytteet, jätti tiettyjä ruoka-aineita pois. Mikään ei auttanut.

Lääkärit olisivat kirjoittaneet kasapäin lisää reseptejä, tällä kertaa mielialalääkkeitä varten.
– Aikaisemmin fibromyalgian ajateltiin olevan korvien välissä. Se on Suomessa edelleen sairaus, josta lääkärit ovat erimielisiä.

Lehtola ei taipunut tilanteeseen vaan ryhtyi ottamaan selvää, miten omaa oloa voisi kohentaa. Hän uskoo, että fibromyalgiasta voi parantua, vaikka alttius sairaudelle säilyisikin.

Kaksi ja puoli vuotta sitten hän löysi kiinalaisen kamppailulajin, taijin. Se oli sattuma, johon hän törmäsi teeharrastuksensa ansiosta. Hän on tutkinut ikivanhaa kiinalaista teekulttuuria noin kymmenen vuoden ajan.
– Tee on kiinalaisessa kulttuurissa pysähtymistä ja hiljentymistä, korkeasti arvostettua taidetta. Teen valmistaminen on parhaimmillaan keskittymistä, ja usein teemestari harjoittaa taijita tai jotakin senkaltaista lajia.

Lehtola on tutkinut kiinalaista teekulttuuria vuosien ajan. Teen valmistaminen on kulttuurissa parhaimmillaan keskittymistä.
Lehtola on tutkinut kiinalaista teekulttuuria vuosien ajan. Teen valmistaminen on kulttuurissa parhaimmillaan keskittymistä.

Lehtola kertoo miettineensä monta kertaa jälkeenpäin, mikä mahtoi olla sykäys, joka sai hänet ottamaan selvää, onko Porissa mahdollista harrastaa taijita.
Ehkä hän muisti lukeneensa, että taijita käytetään Yhdysvalloissa julkisen terveydenhuollon tukimuotona muun muassa fibromyalgian hoidossa.

Yhtä kaikki taiji-koulu löytyi, ja hän ilmoittautui kurssille.
– Ensimmäiset treenit olivat todella raskaat, mutta jostakin syystä palautuminen kävi helposti. Taijissa keho pyrkii käyttämään myös muuta energiaa kuin lihasvoimaa. Nopeasti huomasin, että tämähän tekee hyvää.

Puolen vuoden jälkeen mies pystyi jättämään särkylääkkeet kokonaan pois. Vuoden sisällä jäivät myös unilääkkeet. Unen laatu parani, pian hän pystyi nukkumaan muullakin kuin tempur-patjalla.

”Taijissa keho pyrkii käyttämään myös muuta energiaa kuin lihasvoimaa.”

Motivaatio harrastukseen kasvoi sitä mukaa, kun olo parani. Kymmenen vuotta jatkuneen kivun jälkeen hän yhtäkkiä ymmärsi, että hänhän voi tehdä asioille itse jotakin.

Lehtola kävi Porin tuntien lisäksi Helsingissä ITCCA:n (International Tai Chi Chuan Association) taiji-tunneilla. Myös Turussa oli toiminut parin vuoden ajan ITCCA:n taiji-koulu, jonka opettaja oli siirtymässä Helsinkiin. Koska Lehtola treenasi innokkaasti, häntä kysyttiin Turkuun opettajaksi.

Viime kesänä Lehtola jätti soitonopettajan työnsä Porissa ja muutti Turkuun. Toistaiseksi taiji-koulun tunnit pidetään koulujen liikuntasaleissa, sillä omaa tilaa ei vielä ole. Oppilaita on kaikkiaan kolmisenkymmentä, mutta hän toivoo, että yhä useampi löytäisi lajin.

–  Niin kauan soitan, kun sormet liikkuvat, sanoo pianisti Aleksi Lehtola.
– Niin kauan soitan, kun sormet liikkuvat, sanoo pianisti Aleksi Lehtola.

Lehtola itse treenaa päivittäin – ja paljon. Hän käy tunneilla ja koulutuksessa Helsingissä sekä ITCCA:n mestarin Chu King Hungin opissa Keski-Euroopassa.

Lehtolan haaveena on saada yhteys taijin ja länsimaisen sairaanhoidon välille. Hän uskoo taijin olevan hyvä apu esimerkiksi ahdistuneiden, psyykkisistä oireista kärsivien ihmisten hoidossa.

Hänen oma kehonsa on toipunut fibromyalgiasta. Monesti tuntuu siltä, että tauti on kokonaan poissa. Vastustuskyky on parantunut, vireystaso palautunut, aivosumu hälvennyt. Stressi tosin palauttaa oireet nopeastikin, mutta nyt Lehtolalla on keinoja, joilla ohjata kivut pois.

Pianoa hän soittaa yhä, jotta kuusivuotiaasta asti kerrytetty ammattitaito pysyy yllä. Soittaminen on mukavampaa nyt, kun kehoon ei satu. Sopiva soitonopettajan paikka on haussa.
– Muusikon työ on tauolla, mutta musiikkia en voisi koskaan jättää. Haluan olla mukana siirtämässä musiikin vuosisataista, kiehtovaa traditiota eteenpäin. Niin kauan soitan, kun sormet liikkuvat.

Lehtola tekee taiji-muodon liikettä nimeltä ”jai”, jossa liike on eteenpäin painamista.
Lehtola tekee taiji-muodon liikettä nimeltä ”jai”, jossa liike on eteenpäin painamista.

Perinteinen kiinalainen taiji (= tai chi, taijiquan, tai chi chuan)

  • Opettaa käyttämään energiaa, joka syntyy aktiivisesta rentoudesta lihasvoiman sijaan.
  • Tunnusmerkkeinä hidas, pyöreä ja virtaava liikesarja, jota kutsutaan muodoksi.
  • Lajia harrastetaan nykyään ensisijaisesti terveydellisistä syistä, koska pehmeät liikkeet sopivat kaikille.
  • Edistyneemmässä muodossa taiji on tehokas, väkivallaton itsepuolustuslaji.
  • Juontaa juurensa kiinalaisesta filosofiasta ja perustuu vastavoimien
    harmoniseen vuorotteluun.
  • Taiji ja qigong yhdessä eheyttävät mieltä ja kehoa ja parantavat vastustuskykyä, aineenvaihduntaa, keskittymistä ja stressinsietokykyä.
  • Lähde: ITCCA Finland.

Kommentoi