Terveys

TERVEYS | Marko Leppänen |

Lihaskalvot ovat ihmisen sisäinen tuhkimo

Lihaskalvojen merkitys liikunnan ja terveydenhuollon alalla kasvaa koko ajan. Mistä oikein on kyse? Lihaskalvoguru Mika Pihlman vastaa.

Termit lihaskalvo ja faskia toistuvat tätä nykyä usein liikunta- ja terveydenhuoltoaiheisen keskustelun yhteydessä. Ei epäilystäkään, lihaskalvo on nyt se juttu.

Faskia on sidekudoskalvo, joka ympäröi ja peittää lihaksia ja muita kudoksia sekä yhdistää ne toisiinsa. Kalvo myötäilee ihmisen kehoa kuin Teräsmiehen asu. Rakenne on verkkomaisen joustava, muttei kuitenkaan äärettömän elastinen.

Turkulainen manipulatiivinen fysioterapeutti Mika Pihlman on yksi Suomen johtavista ”faskiaguruista”. Häneltä on tulossa ensi vuonna aihetta käsittelevä kirja. Pihlman kävi hiljattain Washingtonissa seminaarissa hakemassa lisää oppia ja pitämässä esityksen lihaskalvojen ihmeellisestä maailmasta.

Pihlman muistuttaa, että evoluution näkökulmasta katsottuna mistään uudesta asiasta ole sinänsä kyse. Lihaskalvot ovat olleet olemassa yhtä kauan kuin ihminenkin.

Kiinalaiset lääketieteilijät viittasivat teksteissään pinnallisen ja syvän lihaskalvon välissä kulkeviin lihasmeridiaaneihin jo 2 500 vuotta sitten.
– Länsimaisessa lääketieteessä lihaskalvojen olemassaolo on tiedostettu jo pitkään, mutta niiden tärkeydestä on alettu puhua kymmenen viime vuoden aikana entistä enemmän, Pihlman sanoo.

”Liikkuvuutta voidaan saada lisää koskematta lainkaan itse kipukohtaa.”

Saksalaistutkija Robert Schleip on nimittänyt faskioita ”tuki- ja liikuntaelimistön tuhkimoksi”. Ne ovat heränneet kuin uudelleen eloon lisääntyneen huomion ja tutkimuksen kautta.

Pihlmanin mukaan lihaskalvotietoisuuden nousun kautta hoidoissa on siirrytty entistä enemmän ortopedisestä yhden nivelen hoitamisesta ihmisen kokonaisvaltaiseen käsittelemiseen.

Maalaisjärjellä ajateltuna esimerkiksi kipeää takareittä pitäisi hoitaa käsittelemällä hamstring-lihasta. Vika saattaa kuitenkin olla aivan muualla.
– Ympärillä voi olla vanhoja vammoja. Liikkuvuutta voidaan saada lisää koskematta lainkaan itse kipukohtaa.

Kiinalaisen lääketieteen edustajat eivät tienneet vielä sitä, että lihaskalvot ovat seitsemän kertaa hermotetuimpia kuin itse lihakset. Näin lihaskalvojen kuntoa parantamalla saadaan lievitettyä kipua tehokkaasti.

”Kivut johtavat usein lihaskalvojärjestelmään ja sen mikrotraumoihin.”

Usein arkikielessä puhutaan, että lihakset ovat jumissa, vaikka todellisuudessa lihaskalvot jännittyvät. Pitäisikö arkikieltä muuttaa?
– Pitäisi, mutta se voi olla aika hankalaa, Pihlman naurahtaa.

Mika Pihlman muistuttaa, että ihmiset ovat lihaskalvojenkin huollossa yksilöllisiä: mikä toimii yhdellä, ei toimi toisella.
Mika Pihlman muistuttaa, että ihmiset ovat lihaskalvojenkin huollossa yksilöllisiä: mikä toimii yhdellä, ei toimi toisella.

Viivästynyt lihaskipu eli DOMS (delayed onset muscle soreness) on tuttu kaikille kuntoilijoille. Aikanaan luultiin, että kivun aiheuttaa lihaksiin jäänyt maitohappo. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska maitohappo poistuu elimistöstä parin tunnin kuluttua harjoituksen loppumisesta.
– Sen jälkeen tuli vallalle käsitys lihasten mikrotraumoista. Sekään ei pidä paikkaansa, vaan kivut johtavat usein lihaskalvojärjestelmään ja sen mikrotraumoihin.

Miten sitten voi pitää lihaskalvot parhaiten kunnossa? Pihlman muistuttaa, että ihmiset ovat tässäkin asiassa yksilöllisiä: mikä toimii yhdellä, ei toimi toisella.

Nestetasapainon pitäminen kunnossa auttaa kuitenkin pitämään lihaskalvot elinvoimaisina. Unella, ravinnolla, arkiaktiivisuudella, liikunnalla ja jopa henkisellä puolella on niin ikään iso vaikutus.

Henkinen puoli tiedostettiin antiikin Kreikassa. Nyt tutkijat ovat löytäneet hermoyhteyksiä lihasten ja sisäelimiä hermottavien niin sanottujen autonomisten hermostojen välillä. Eli osa lihastoimintamme hermotuksesta ei tulekaan pelkästään tahdonalaisesta hermostosta.
– Tämä alue vaatii vielä lisätutkimuksia, mutta jo nyt alustavat löydöt antaisivat selitysmallia sille, miksi jotkut meistä näyttävät reagoivan stressiin voimakkaasti esimerkiksi niskajumilla tai alaselkäkivuilla.

”Ei ole hyvä, jos liikutaan kerran viikossa ja levätään kuusi päivää.”

Toiminnallinen liikkuvuusharjoittelu on ottamassa valtaa perinteisestä staattisesta venyttelystä. Kun liikkuvuus ja liikeradat kehittyvät, lihaskalvotkin pysyvät kunnossa.

Pihlman tähdentää, että urheilu- ja liikuntalajilla ei ole niinkään merkitystä – tärkeintä on liikkua usein ja laajoilla liikeradoilla.
– Ei ole hyvä, jos liikutaan kerran viikossa ja levätään kuusi päivää. Liiku mieluummin vaikka sama määrä, mutta joka päivä pieninä annoksina.

Eräiden teorioiden mukaan kireä lihaskalvo voi estää jopa lihaksen kasvua. Pihlmanin mielestä ongelma koskettaa lähinnä kehonrakentajia, joiden tavoitteena on kasvattaa lihasmassaa mahdollisimman paljon ja nopeasti.
– Mitä enemmän olen tutustunut lihaskalvoihin, sitä enemmän on vahvistunut, että toiminnallinen harjoittelu on järkevää ja yhden lihaksen eristetty pumppaaminen tyhmää.

”Putkirullauksessa voidaan mennä kyllä rajusti metsäänkin.”

Putkirullaus on yksi liikunta-alan trendi. Pihlman pitää sitä oikein käytettynä hyvänä tapana huoltaa lihaskalvoja. Rullauksella saa helpotettua akuuttia tilaa, muttei korjattua ongelmaa pysyvästi.
– Putkirullauksessa voidaan mennä kyllä rajusti metsäänkin. Se ei pidä paikkaansa, että mitä enemmän rullaus aiheuttaa kipua, sitä tehokkaampaa se on. Kannattaa kysyä neuvoja rullaukseen asiantuntijoilta.

Istumisen vaarat on tunnistettu viime vuosina entistä tarkemmin, ja ongelmasta on alettu puhua laajasti. Istuminen ja paikallaanolo ylipäätään jämähdyttävät lihaskalvot.
– Istumisen aiheuttamia kiputiloja hoidetaan kipulääkkeillä, jotta päästäisiin takaisin istumaan. Ei siinä ole järkeä. Itse ongelma pitäisi hoitaa.

– Nouse ylös ja liiku! Siihen kehomme on kehittynyt.

3 vastausta artikkeliin “Lihaskalvot ovat ihmisen sisäinen tuhkimo”

  1. Anu

    Hieno kirjoitus ja hyvin tiivistetty!


  2. Kaisa Pitkänen

    Ihan varmasti tuo on totta. Hyvä kirjoitus. Itselläni on ollut monta vuotta kipeä alaselkä ja erityisen kipeät reidet ja pohkeetkin. Kävely oli jo sellaista katkokävelyä, maitohappoa lihaksissa ja välillä puutumista. Välillä auttoi voimakas kipulääke, jonka työterveyslääkäri määräsi. Mangneettikuvassa näkyi pieni siirtymä 3. ja 4. nikaman välissä. Pahinta oli kuitenkin kiristävä jalkakipu. Työterveyshuolto teki kaikki tutkimukset ja fysikaaliset hoidot, sen mitä työnantajan sopimukseen kuului – ei auttanut. Eläkkeelle päästyäni terveyskeskuslääkäri otatti verikokeet, joiden tuloksena määrättiin kolesterolilääkettä. Katsoin lääkkeen sivuvaikutukset – en ruvennut syömään. Ryhdyin hitaaseen painonpudotukseen. Käyttämään benecolia, laskemaan kalorit, noudattamaan oikeaa määrää hiilihydraatteja, rasvoja, proteiinia päivittäin. Nyt olen laihtunut kymmenen kiloa puolessa vuodessa, liikun väh puoli tuntia päivässä. Vaikka koko elämäni olin harrastanut liikuntaa, en välillä pystynyt kävelemään kuin ihan lyhyen matkan, nyt pystyn liikkumaan! Kolesteroli on normaali ja jalkakivut lähes olemattomia. Ilmiselvästi minulla oli jotain verenkiertopohjaista tai jopa lihaskalvokireys jaloissani.


  3. Wizardus Gallalius

    Oijoi länsimaissa on tunnettu joku ihmisen osan olemassa olo kauemmin kuin esim. Toisessa muuten ylivoimaisessa tieteessä… Tarttee varmaa painaa jotai onnittelu pinssejä ja täyttää pieni pussi jollai käpylehmillä. Nyt on meinaa sen sortin mullistus et huh huh!


Kommentoi