Terveys

TERVEYS | Lauri Seppälä |

Lääkkeetön kivunlievitys yleistyy

Jopa musiikki ja lemmikkieläin voivat hillitä huomattavasti kipua.

Useat suomalaiset kärvistelevät pitkittyneiden kipujen kourissa. Työikäisistä viidennes ja yli 70-vuotiaista joka kolmas kärsii päivittäistä hoitoa vaativista kivuista, selviää Suomen Kipu ry:n tiedoista.

Tyypillisimpiä kroonisen kivun aiheuttajia ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Melko yleiseen kastiin kuuluvat myös leikkausten jälkeiset hermovauriot.

Kipu on määriteltävissä krooniseksi, kun se kestää 2–3 kuukautta tai pidempään kuin normaali kudosvauriosta johtuva kipu – ja kun taustalla ei ole inflammaatiota. Pitkittyvässä kivussa syyt ovat usein monimutkaiset ja aika vahvistaa mekanismeja.

Kivun hoito on yksilöllistä

Uusimmat kivun Käypä hoito -suositukset puoltavat voimakkaasti lääkkeettömiä hoitomuotoja.
– Kohtalaisten ja vaikeiden kiputilojen hoidossa ne eivät kuitenkaan yksinään ole riittäviä, vaan lisäksi tarvitaan lääkehoitoa, huomauttaa Tyksin Kipuklinikan osastonylilääkäri Nora Hagelberg.

Hagelberg selvittää, että kivun hoito- ja kuntoutustoimet suunnitellaan aina yksilöllisesti huomioiden potilaan kipuongelma, kokonaistilanne ja oheissairaudet.
– Siten ei valitettavasti ole olemassa yhtä lääkkeetöntä keinoa, joka auttaisi kaikkia potilaita.

”Potilaan oma aktiivisuus on tuloksekkaan hoidon edellytys.”

Lääkkeettömiä pitkäaikaisen kivun itsehoidon keinoja ovat muun muassa liikunta, huomion suuntaaminen pois kivusta, rentoutuminen ja terveiden elämäntapojen noudattaminen.
– Monet pitkäaikaista kipua sairastavat saattavat hyötyä myös mielen ja kehon yhdistävästä ohjatusta liikunnasta, kuten joogasta tai tietoisuustaitoharjoitteista.

Terveydenhuollon ammattilaisten ohjauksessa lääkkeetöntä kivun hoitoa voivat olla esimerkiksi liikunta, terapeuttinen harjoittelu, kylmä- ja lämpöhoito, ihon läpi annettava hermostimulaatiohoito eli TNS sekä psykologiset kognitiivis-käyttäytymistieteelliset terapiamenetelmät.

Monet potilaat saavat merkittävän avun myös vertaistuesta.
– Yleensä parhaat hoitotulokset saadaan eri hoitokeinoja, esimerkiksi kehollisia ja psykologisia, yksilöllisesti yhdistelemällä. Potilaan oma aktiivisuus on tuloksekkaan hoidon edellytys.

Lempimusiikki lähes lääkkeiden tasoinen apu

Leikkauskipua sekä ahdistusta on mahdollista lievittää kuuntelemalla musiikkia leikkauksen aikana ja sen jälkeen. Tämä ilmenee Lancet-lehdessä vuonna 2015 julkaistuista tuloksista, jotka perustuvat yli 70 tutkimuksen aineistoihin ja niiden yhteisanalyysiin.

Potilaiden leikkauksen jälkeinen kipu väheni musiikin avulla noin viidenneksen. Parhaisiin tuloksiin päästiin silloin, kun potilas sai itse valita mitä kuunteli.

Teoksen Ota kipu haltuun (2015) kirjoittanut ja vuoden 2016 merkittävänä terveysvaikuttajana palkittu kipututkija Helena Miranda kertoo, että kun lempimusiikkia on mukana päivässä, krooninen kipu lievittyy parhaimmillaan 20–25 prosenttia.
– Se on varsin hyvä tulos, kun tiedetään, että kipulääkkeiden vaikutus on keskimäärin 30 prosentin luokkaa, Miranda kertoo.

”Koira on erityisen tervehdyttävä lemmikki.”

Lemmikkieläimen voimasta saatiin näyttöä Chicagon yliopiston tutkimuksessa. Siinä ilmeni, että ne potilaat, joiden luona vieraili terapiatarkoitukseen koulutettu koira, tarvitsivat keskimäärin 28 prosenttia vähemmän kipulääkkeitä verrattuna potilaisiin, joiden toipumisessa eläin ei ollut läsnä.

Eläinten silittäminen lisää kipua lievittävän hormonin, oksitosiinin, vaikutusta. Mirandan mukaan uudet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että eniten oksitosiinia erittyy eläintä silmiin katsomalla.
– Koira on erityisen tervehdyttävä lemmikki, koska ihminen kykenee muodostamaan intensiivisen katsekontaktin juuri sen kanssa helpommin kuin muiden eläinten.

Tee kivusta huolimatta

Yksi viheliäistä virheluuloista kivunlievityksen osalta on, että aktiivisuutta tulisi kivussa kaikin tavoin välttää. Esimerkiksi selkäkivulle ei ole eduksi jäädä pitkiksi ajoiksi vuoteen pohjalle.

Aktiivisuuden puutteessa kehosta tulee nopeasti huonokuntoinen aiheuttaen lisäkipua, kun liikkuminen jälleen aloitetaan.

Miranda selvittää, että yli 90 prosentilla selän kipuoireet ovat vaarattomia ja hyväennusteisia. Silloin selkää saa ja pitää käyttää normaalisti. Näin ollen pääajatuksena ei ole enää ”kivun sallimissa rajoissa”, vaan ”kivusta huolimatta”.

Kommentoi