Terveys

TERVEYS | Turun Sanomat |

Kuinka tukea syömishäiriöön sairastunutta nuorta?

Kun nuoren käyttäytyminen suhteessa ruokaan, painoon ja liikuntaan muuttuu radikaalisti, voi olla kyse syömishäiriöstä. Mutta miten läheisten tulisi suhtautua käyttäytymiseen?

Monet tekijät vaikuttavat alttiuteen sairastua syömishäiriöön. Sairastumassa oleva nuori saattaa olla kuormittunut tai voida jollain tapaa psyykkisesti pahoin. Aina mitään selkeää syytä sairastumiselle ei ole mahdollista nimetä.

Sairastuminen voi tapahtua vähitellen, ja usein sairastunut saattaa alkuun salailla oireitaan.
– On hyvin tavallista, että läheiset ja erityisesti nuorten tyttöjen tai poikien vanhemmat pohtivat jälkikäteen, olisiko pitänyt huomata jotain merkkejä, joihin olisi voinut tarttua aikaisemmin. Hyvin varhaisessa vaiheessa ei yleensä kuitenkaan pysty tunnistamaan mitään erityisen hälyttäviä signaaleja. Syömishäiriöihin usein liittyvä kontrollintarve on saattanut aiemmin liittyä aivan muihin asioihin, mutta syömishäiriöön sairastuttueassa kontrolli kohdistuu juurikin syömiseen ja mahdollisesti myös liikuntaan, Mehiläisen ravitsemusterapeutti Mari Nikkanen kertoo.

Nikkanen kannustaa läheisiä puuttumaan nuoren muuttuneeseen syömiskäyttäytymiseen heti, kun herää epäilys siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Nuoren itsetunnon tukeminen ja avoin keskustelu tilanteesta ovat keinoja, joiden avulla läheinen voi olla avuksi.

Asiasta puhuminen voi myös herättää nuoressa sairaudentuntoa, jolloin nuori mahdollisesti itsekin huolestuu tilanteestaan, kun asia otetaan puheeksi.

Keskustele avoimesti ja rauhallisesti

Läheisten huoli nuoren muuttuneesta syömiskäyttäytymisestä voi johtaa konflikteihin ja vaikeuttaa auttamisyrityksiä. Nuoren kanssa voi jutella siitä, miksi hänestä on huolissaan, pyrkien pitämään keskustelun avoimena ja rauhallisena.

Nuorelta voi myös kysyä, onko hän itse huolissaan syömisestään tai painostaan.

Ei ole olemassa yhtä selkeää ohjetta siitä, mitä keskustelunaihetta pitäisi poikkeuksetta välttää, mutta ulkonäön kommentointi saattaa olla hyvinkin arka asia, jota ei nuoren kanssa keskustellessa kannata ainakaan liiaksi korostaa.
– Ulkonäköön keskittyvän kehumisen sijaan kannattaa pyrkiä kommentoimaan aivan muita asioita, jos haluaa nuorta joidenkin asioiden suhteen sanallisesti kannustaa.

Syökää yhdessä mutta tuputtamatta

Yhdessä syöminen on hyvä tuki, mutta yhteisistä ruokahetkistä ei saisi kuitenkaan tehdä liian isoa numeroa. Ruokailuhetki yhdessä ei saisi tuntua stressaavilta.
– Esimerkiksi jo aiemman syömishäiriön uusiminen on luonnollisestikin helpompi havaita, jos on jatkuvasti tekemisissä ja arkeen mahtuu yhteisiä ruokahetkiä. Yhteisistä ruokahetkistä ei saa kuitenkaan tehdä piinaavia tuputushetkiä, vaan tulisi pyrkiä tukemaan nuorta riittävään syömiseen kannustamalla.

Jos nuori etääntyy eikä ole oma itsensä, on aina hyvä kysyä, miten menee ja järjestää aikaa yhdessäololle. Ainakin, jos nuorta ei kaiken lisäksi näe esimerkiksi ruoka-aikaan kotona enää lainkaan, kannattaa asia ottaa puheeksi.

Erityisesti silloin, jos nuoren yleiskunto laskee tai hän on huonovointinen ja väsynyt, on tilanteesta hyvä keskustella lääkärin tai muun terveydenhuollon asiantuntijan kanssa.

Mistä syömishäiriössä on kyse?

  • Syömishäiriön tunnetuimmat muodot ovat laihuushäiriö anoreksia, ahmimishäiriö bulimia ja ahmintahäiriö. Usein syömishäiriö voi olla myös useamman eri muodon yhdistelmä.
  • Tietynlaisten persoonallisuuden piirteiden tiedetään lisäävän riskiä sairastua syömishäiriöön.
  • Syömishäiriö kehittyy usein pikkuhiljaa.
  • Jo pieni puuttuminen voi olla avuksi, jos epäilee läheisen olevan sairastumassa syömishäiriöön.

Lähde: Mehiläinen

Kommentoi