Terveys

TERVEYS | TS-Marko Leppänen |

Hyvä hengitys tuo tasapainoa

Hengittäminen on yksi niistä asioista, joita ei juuri tule ajatelleeksi silloin, kun kaikki on kunnossa. Mutta jos hengityksessä on ongelmia, tunnemme vaikutukset kehossa nopeasti.

Turkulainen psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin järjestää muun muassa psykofyysistä hengitysterapiaa ja pitää hengityskoulua.

Minna Martin huomauttaa, ettei oikeanlaista hengitystä ole olemassakaan. Pikemminkin hän muistuttaa, että yritys hengittää ”oikein” saattaa vaikuttaa haitallisesti terveyteen.

Hän käyttää pikemminkin käsitteitä tasapainoinen ja epätasapainoinen hengitys.

”Ahdistuneena ja pelästyneenä saatetaan tuulettaa keuhkoja liikaakin.”

Tasapainoisella hengityksellä tarkoitetaan sitä, että hengitys vastaa kehon aineenvaihdunnan tarpeisiin sopivalla tavalla. Tasapainoinen hengitys tuntuu sujuvalta ja tuottaa yleensä mielihyvää.

Epätasapainoisella hengityksellä taas tarkoitetaan sellaista hengittämistä, joka ei vastaa aineenvaihdunnan tarpeisiin.

– Ahdistuneena ja pelästyneenä saatetaan esimerkiksi tuulettaa keuhkoja liikaakin ja poistaa elimistöstä liikaa hiilidioksidia eli hyperventiloida, Martin sanoo.

”Ei ole yhtä oikeaa tapaa hengittää oikein.”

Ahdistunut tai pelkoa kokeva ihminen saattaa turvautua stressitilanteissa erilaisin epätasapainoisiin hengitystapoihin: pidättää hengitystään, katkaista hengityksen, hengittää kiivaasti ja pinnallisesti, nieleskelellä ilmaa ja röyhtäillä, hengittää liian syvään, haukkoa ilmaa suun kautta….

Joka tapauksessa hengitys on tärkeä elimistön säätelijä. Hengitys muuntuu koko ajan tilanteesta toiseen riippuen siitä, paljonko kaasujenvaihtoa tarvitaan.

– Näin voidaan sanoa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa hengittää oikein, joka sopisi kaikkiin mahdollisiin vaihteleviin tilanteisiin. Jos joku sellaista väittää, hän ei välttämättä tunne ihmisen fysiologiaa kovin hyvin.

Minna Martin
Minna Martin

Martin sanoo, että ihminen voi oppia tunnistamaan oikeanlaisia hengitystyylejä arjessa. Hengitämme ihan eri tavoin levossa kuin lenkillä, innostuneina, liikuttuneina, rakastuneina, vihaisina… Tunnetila, vireystila ja aktiivisuuden taso vaikuttavat hengittämiseenkin.

– Alamme oppia hengityksen tapoja mallioppimisen tuloksena jo kohtuvauvoina ja varhaisessa vuorovaikutuksessa. Pienellä vauvalla on paljon tiedostamatonta tietoa siitä, miten vanhemmat reagoivat hengityksellään, kun he hermostuvat tai väsyvät.

”On aina mahdollista hengitellä tietoisesti rauhallisesti ja siten pitää itseään rauhallisempana.”

Osa vanhemmista on taitavia rauhoittamaan itseään ja myös lastaan arkipäivän stressitilanteissa: he ovat ehkä opettaneet tiedostamattaan lapselleen, että näin rauhoitellaan hengitystä, mieltä ja itseä.

– Jos pystyy olemaan tietoinen siitä, mitä itsessä tapahtuu, on aina mahdollista hengitellä tietoisesti rauhallisesti ja siten pitää itseään rauhallisempana.

 

Näin hengität oikein

Pyri hengittämään pääosin nenän kautta. Kun huomaat, että hengität suun kautta, kannattaa siirtyä nenähengitykseen.

Pyri levossa uloshengityksen aikana hellittämään lihasjännityksiä kasvoilta, rintakehältä, mahan seudulta, koko etupuolelta. Kuin huokaisisit helpotuksesta. Samalla voit ajatella, että painut vähitellen sängyn tai lattian kannateltavaksi. Sinun ei tarvitse kannatella itseäsi ja suojella itseäsi lihasjännityksillä.

Opettele kuuntelemaan hengityksen rytmiä: kuinka hengität sisään ja ulos. Vähitellen voit levossa ollessasi huomata, että uloshengityksen ja hellittämisen jälkeen seuraa usein pieni tauko. Se on levähdyshetki, jossa hengityslihakset saavat hetken lepotauon. Samalla hengityskaasut tasaantuvat aineenvaihdunnan kannalta sopivalle tasolle.

Tauko ei ole pidätys eikä keinotekoisesti aikaansaatu, vaan enemmänkin luonnollinen hiipuma uloshengityksen jälkeen. Sisäänhengityksen voi vastaanottaa sellaisena kuin se on, siihen ei tarvitse pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan. Eli ei tarvitse ajatella, että pitää yrittää hengittää syvään sisään ja ottaa paljon ilmaa sisäänsä. Usein leuto ja pieni sisäänhengitys riittää levossa.

Hakeudu tarvittaessa sellaisen terapeutin vastaanotolle tai ryhmään, joka osaa auttaa hengityksen kanssa. Yhdessä toisen kanssa oppiminen on paljon helpompaa kuin yksin.

Vinkit antoi psykologi, psykoterapeutti Minna Martin.

Kommentoi