Terveys

TERVEYS | Lauri Seppälä |

Hoivarobotit tarjoavat apua ja virikkeitä vanhuksen arkeen

Hoivarobotti herätti yllättäen jopa hoivavietin vanhuspalvelun asukkaissa.

Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä eläköityy lähivuosina nopeassa tahdissa ja samalla vanheneva väestö tarvitsee lisää tukipalveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan.

Avuksi ollaan haalimassa hoivarobotteja. Jo nyt paljon käytettyjä ovat muun muassa lääkkeiden digitaalinen annostelu ja sairaaloiden kuljetusrobotit.

Japanissa on kehitysvaiheessa nallekarhumaisella ulkokuorella varustettu nostorobotti Riba, joka nostaa 80 kiloisen ihmisen sängystä toiseen tai pyörätuoliin. Ruotsissa on esitelty maailman ensimmäinen hygieniarobotti, Poseidon, joka auttaa liikuntarajoitteisia ihmisiä peseytymään yksityisyydessä.

Vanhustenhoidossa yleisimpiä robottisovelluksia ovat kuntoutusrobotit, kuten älyrollaattorit. Hollantilainen Robot Care System on kehittänyt LEA-robotin, joka muistuttaa ulkoisesti rollaattoria. Se ohjeistaa liikkumista ja auttaa nousemaan tuolilta. Lisäksi se muistuttaa lääkkeiden ottamisesta tai kotihoitajan tulosta.

Älyrollaattoreiden etäseurannan avulla esimerkiksi omaisella on mahdollisuus pysyä kirjaimellisesti kärryillä käyttäjän päivärytmistä, kulkumatkoista, niiden kestoista ja -nopeudesta sekä käsien puristusvoimasta.

Älyrollaattoriin voi liittää muitakin ominaisuuksia, kuten kaatumishälytyksen ja motorisen tilan seurantaa, selvittää VTT:n erikoistutkija Olli Kuusisto.

Zora lukee lehtiä ja pelaa pelejä

Myös niin kutsutut sosiaaliset robotit pyrkivät hoiva-alalle. Näistä kehittyneimpiä on belgialaisen QBMT:n valmistama Zora-robotti. Se on esittäytynyt palveluasumisen yksiköissä eri puolilla Suomea.

Zoran repertuaariin kuuluu muun muassa jumppaohjaus sekä erilaiset aktivointiharjoitukset. Se lukee netin välityksellä lehtiartikkeleita, ja sen kanssa voi pelata yksinkertaisia pelejä. Koneiden mittapuulla Zoralla on varsin miellyttävä, lapsenomainen ääni.

Zora on ohjattavissa langattoman reitittimen avulla hyvinkin kaukaa. Kameran ja äänilaitteiden avulla ohjaaja pystyy seuraamaan, mitä Zora näkee ja kuulee.
– Tämä on mielenkiintoinen ominaisuus. Jos on esimerkiksi Alzheimer-potilas joka ei ole jostain syystä suostunut juttelemaan hoitajalleen, hän voi kuitenkin alkaa jutella robotille, kertoo Meditas Oy:n hoivarobotiikan asiantuntija Minna Laine.

Laine muistuttaa, että Zora ei väsy eikä hermostu, ja se jaksaa olla aina innostunut toimistaan.

Vanhukset hoitajia myönteisempiä

Kansalaisten vastaanotto hoivaroboteille ei ollut erityisen lämmin vuoden 2012 eurobarometri-kyselyssä. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että robotit pitäisi kieltää lasten vanhusten ja vammaisten ihmisten hoidossa.

Yleensä kriittisissä puheenvuoroissa korostuu huoli inhimillisyyden katoamisesta, huijatuksi tulemisesta ja vieraantumisen tunteista sekä hoitoon varattujen resurssien riittävyydestä.

Vuonna 2016 Lahden kaupungin vanhuspalveluissa tehdyissä tutkimuksissa iäkkäät asiakkaat suhtautuivat hoivarobottiin yllättävän myönteisesti ja myönteisemmin kuin henkilöstö. Tutkimus tehtiin Zora-robotilla.

Noin 60-senttimetrinen Zora ei ole pelottavan näköinen, toteaa tutkimuksissa mukana ollut Lappeenrannan teknillisen yliopiston erikoistutkija Lea Hennala.
– Ehkä osallistujia viehätti pienen koon lisäksi Zoran reippaus niin äänessä kuin tekemisissäkin. Jumpat, arvauskilpailut, pienet tarinat ja sylissä pitäminen tuntuivat olevan mieluista tekemistä robotin kanssa.

Hennalan mukaan osalla heräsi jopa hoivavietti robottia kohtaan.
– Kun henkilökunta näki, mitä iloa robotti tuotti, myös heidän suhtautumisensa muuttui myönteisemmäksi.

Positiivinen vaikutus ilmeni etenkin vanhusten fyysisessä ja sosiaalisessa toimeliaisuudessa.

Robotti muuttaa hoivatyötä

Kovin nopeasti robotteja ei hyväksytä hoitoalalla työkumppaniksi, arvioi hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas. Hän näkee ristiriitaisen tilanteen: teknisiä laitteita vieroksutaan muun muassa työpaikkojen viejinä, mutta samaan aikaan moni kokee kiireen piinaavan.
– Meidän pitää muuttaa asenteitamme. Robotit eivät tule viemään työpaikkoja, vaan ne muuttavat työympäristöjä ja ammattikuvia, Rajakangas kertoo STTK:n Uutishuoneelle.

Rajakangas huomauttaa, että ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden aistit, kuten näkö ja kuulo ovat usein heikentyneet.
– Jos kone pystyy avustamaan muun muassa lehtien ja kirjojen lukemisessa tai uutisten kuuntelemisessa, robotit ovat tehneet hyvän työn.

Rajakangas näkee, että varsinkin rutiini- ja raskaat työt siirtyvät ihmisiltä yhä enemmän robottien hartioille.

2 vastausta artikkeliin “Hoivarobotit tarjoavat apua ja virikkeitä vanhuksen arkeen”

  1. Revander

    Epäinhimillistä Suomea rakentaneiden vanhusten kohdalla.

    Osoittaa, että he ovat jätemassaa, jota kukaan ei halua hoitaa eikä kukaan kuunnella.

    Robotit myös maahanmuuttajille, lapsille ja vammaisille, niin keskustellaan sitten.


  2. T-800

    Robotteja ei tarvitse pelätä, päinvastoin, omaa mielipidettä saa esittää ja näin vaikuttaa niiden suunnitteluun. Ne ovat väistämätön osa tulevaisuutta ja pystyvät parantamaan kaikkien elämää huomattavasti.


Kommentoi