Terveys

TERVEYS | Susanne Hiltunen |

Aloita lapsen hampaiden harjaus jo ennen niiden puhkeamista

Taaperoikäisten hammasvalistus suunnataan sekä lasten vanhemmille että hoitajille.

Oiva Anttila, 1, on toista kertaa elämässään hammashoitolassa. Pojan äiti Annika Palmroth kuuntelee tarkasti Naantalin valistushammashoitaja Päivi Lautamäkeä.
– Hyvältä näyttää. Pyri siirtymään pois tuttipullosta, ohjeistaa Naantalissa 0–2 -vuotiaiden lasten hampaista jo 15 vuotta huolehtinut Lautamäki.

Muutama vuosi sitten hammashoitaja laati potilailleen tiivistetyn, kirjallisen hampaiden kotihoito-ohjeen.
– Ohjeistus on suunnattu eniten isovanhemmille ja muille lasta paljon hoitaville, jotka eivät käy täällä vastaanotolla.

”Syvällä on se käsitys, että reikiintyminen riippuisi siitä, onko lapsi perinyt vahvan tai heikon hammasluun.”

Mukista hörppimistä opastetaan aloitettavaksi jo puolivuotiailla, jotka saapuvat ensi kertaa hammashoitajan juttusille.
– Syvällä on se käsitys, että reikiintyminen riippuisi siitä, onko lapsi perinyt vahvan tai heikon hammasluun. Kuitenkin kaikkein eniten vaikutusta on sillä, onko lapsi saanut aikuisilta syljen mukana reikäbakteeritartunnan. Huonon kotihoidon myötä tartunta voi reikiinnyttää lapsen hampaita koko hänen loppuelämänsä, Lautamäki varoittaa.

Hammashoitaja opastaa vanhempia myös välttämään kaikkea sokeripitoista ruokaa lapsen ensimmäisten vuosien ajan. Lapsen makumieltymyksiä luodaan ensimmäiset ikävuodet sillä, mitä hänelle tarjotaan.
– Viestini on, että vettä janoon ja maitoa tai piimää ruokajuomaksi. Mehut ja makeiset eivät kuulu arkipäivään.

Kaikki mehut, myös tuoremehut ja kauppojen vauvahyllyistä löytyvät mehut, ovat pahaksi hampaille. Lautamäki suosittelekin tekemään makeisten ja mehujen osalta selkeitä sääntöjä, karkkipäiviä tai muita rajoituksia niiden nauttimiseen.
– Täysksylitolipastilleja saa antaa 1-vuotiaille ja täysksylitolipurkaa vähän vanhemmille lapsille.

”Luonnollinen kohta jättää imemisjutut pois on silloin, kun lapsen imemisvietti vähenee noin vuoden iässä.”

Puolivuotiskäynnillä hammashoitajalla tarkistetaan myös lapsen kielijänteen pituus. Jänteen on oltava riittävän pitkä varsinkin r-kirjaimen muodostamiseen.
– Jos jänne on liian kireä, ohjaan hammaslääkärille, joka tekee pienen viillon jänteeseen. Näitä tapauksia minulla on keskimäärin kerran kuukaudessa.

Tuttipullon Lautamäki suosittelee jättämään pois yhteen ikävuoteen mennessä, tutin viimeistään kahteen ikävuoteen mennessä. Mikäli tutin pois jättö pitkittyy, se ohjaa jo yli 2-vuotiaalla hampaita väärään asentoon.
– Luonnollinen kohta jättää imemisjutut pois on silloin, kun lapsen imemisvietti vähenee noin vuoden iässä, sen jälkeen imemisestä tulee vain tapa.

Maito- tai vellipullo on Lautamäen mukaan helposti iltarutiini. Pullon kanssa nukahdetaan, ja maitosokerit jäävät yöksi muhimaan hampaisiin.
– Sen sijaan iltamaito pitäisi juoda iltapalan yhteydessä mukista. Sen jälkeen harjataan hampaat fluorihammastahnalla, josta osa jää vielä yöksikin vaikuttamaan hampaisiin.

”Ekat vuodet harjaus on totuttelua leikin varjolla.”

Hampaiden harjaus voidaan aloittaa jo ennen hampaiden puhkeamista, harjaamalla kevyesti ienharjanteita aamuin ja illoin.
– Alussa toimitaan sekuntipelillä. Ekat vuodet harjaus on totuttelua leikin varjolla. Kun lapselle tulee tahtokautta, pitää aikuisen silti saada iltaisin auttaa harjauksessa.

Aikuisen apu hampaiden harjauksessa on Lautamäen mukaan tarpeen vielä toisluokkalaisillakin.

Fluorihammastahnan käyttö aloitetaan ensimmäisen hampaan puhjettua. Sipaisu tahnaa riittää ensimmäiset pari vuotta, koska lapsi ei vielä osaa sylkeä tahnaa pois.
– Vedellä purskuttamista ei suositella enää lainkaan. Ei myöskään aikuisille. Riittää kun hammastahnavaahto syljetään pois.

Usein vanhempia huolestuttaa, jos lapsen ensimmäisiä hampaita ei kuulu.
– Mitä kauemmin hampaat ovat puhkeamatta, sitä kauemmin ne ovat suojassa. Olen nähnyt jopa yli yksivuotiaita, joilla ei ole yhtään hammasta, valistushammashoitaja lohduttaa.

Ehkäisevä hammasvalistus hupenee

Taaperoiden hammashoidossa on yllättävän paljon eroja Turun seudulla.
– Ollaan koettu, että tämä ennaltaehkäisevä valistus on paljon parempaa. Monilla potilaistani on hampaaton suu, mutta valistus onkin suunnattu vanhemmille ja lapsen hoitajille, toteaa Naantalin valistushammashoitaja Päivi Lautamäki.

  • Naantalissa ensimmäiset käynnit hammashoitolassa aloitetaan jo puolivuotiaana, Kaarinassa ja Liedossa yksivuotiaana sekä Raisiossa ja Turussa vasta puolitoistavuotiaana.
  • Ensimmäinen kosketus hammaslääkäriin on naantalilaislapsilla esikouluiässä, muissa edellä mainituissa kunnissa 7-vuotiaana.
  • Toisen kerran naantalilaislapset käyvät hammashoitajalla 1-vuotiaana, sitten 2-vuotiaana. Kolmevuotiaat aurinkokaupungin asukkaat ohjataan suuhygienistille.
  • Kaarinassa suuhygienisti laatii yksivuotiaille henkilökohtaisen hoitosuunnitelman, jonka mukaan ennen kouluikää lapsille kertyy kolme käyntiä suuhygienistillä.
  • Liedossa hammashoitajan vastaanotolla käydään vuoden, kolmen ja viiden vuoden iässä.
  • Turussa suuhygienistillä käydään säännöllisesti 3- ja 5-vuotiaina, Raisiossa yksivuotiaille laaditaan tulevista hygienistin käynneistä henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan edetään kouluikään asti.

Kommentoi