Terveys & tiede

BLOGIT | Terveys & tiede

Voiko ihminen olla yliherkkä sähkölle?

Jo parinkymmenen vuoden ajan on kiistelty ilmiöstä, jota kutsutaan tänään nimellä sähköyliherkkyys. Englannin kielellä oireistosta käytetään nimeä electromagnetic hypersensitivity syndrome (EHS).

Oikeastaan kiista ei ole ollut tutkijoiden taikka lääkäreiden välinen. Kyseessä on oireista kärsivien potilaiden ja heitä hoitaviden terapeuttien luoma käsitys siitä, että kyseessä on fyysinen sairaus, joka aiheutuu sähkömagneettisista kentistä.

Potilaiden oireet voivat olla hyvinkin vaikeita. Ne voivat olla epämääräisiä kuten väsymys, uupumus, yleinen paha olo, jännittyneisyys ja pelkotilat, ruoansulatushäiriöt, unettomuus, sydämentykytykset ja keskittymiskyvyn puute. Lisäksi on esiintynyt pistelyä ja punoitusta kasvoissa sekä käsien kylmyyttä ja kipuja.

Potilas voi kokea oireita tietokoneiden näytöistä, keittiön kodinkoneista ja kännyköistä. Potilaat epäilevät myös matkapuhelinten tukiasemien vaikutuksia. Tilanne voi olla niinkin vaikea, että mitään sähköllä käytettäviä laitteita ei saisi olla lähimaillakaan. Potilaiden elämän laatu on tutkitusti huonontunut.

Kehomme toimii sähköllä

Koko kehomme toimii sähkökemiallisesti. Hermojen impulssit ovat sähköä ja lihassolu alkaa supistua kun se saa sähkökemiallisesti välitetyn viestin. Sydämessä on omat sähköjohtonsa, jotka saavat sen sykkimään säännönmukaisesti. Jokaisessa solussamme on erilaisia sähköisiä jännitteitä kalvojen yli. Lääketieteessä me hyödynnämme näitä ilmiöitä sairauksien diagnostiikassa. Aivosähkökäyrä (EEG) ja sydänkäyrä (EKG) ovat ilmiöitä, joissa mittaamme kehon ulkopuolelta elimistön tuottamia sähkökenttiä.

Tämän perusteella sähkö ei ole elimistölle mitenkään vieras ilmiö vaan kuuluu elämän perusilmiöihin. Toisaalta, koska elimistö toimii sähköisesti, voisiko olla niin, että ulkoiset sähkökentät häiritsisivät tätä sähköistä toimintaa ja aiheuttaisivat sitten hyvin herkille ihmisille oireita?

Kysymys on kuitenkin tässäkin sähkökentän ja sen energian voimakkuudesta. Mikäli sähkökentän energia on hyvin suuri, kyllä se vaikuttaa kudosten toimintaan. Tämä tunnetaan hyvin voimakkaan magneettikentän vaikutuksina kun hoidamme kroonista kipua päähän annetulla ns. transkraniaalisella magneettistimulaatiolla ja kun käännämme sydämen eteisvärinärytmiä kohdalleen defibrillaattorilla.

Näistä laitteista elimistöön siirtyvä energiamäärä on kuitenkin kertaluvultaan aivan eri luokkaa kuin mitä ympäristömme sähkölaitteet tuottavat. Sähkölaitteista tullut elektromagneettinen säteily muuttuu elimistössä lämmöksi, mutta lämmönnousu on niin vähäinen, että se pystytään havaitsemaan vain herkissä koeoloissa, esimerkiksi soluviljelmissä. Ympäristömme laitteet toki siis tuottavat ympärilleen sähkökenttiä mutta niiden suuruus ei ole sellainen, että se erottuisi elimistön omasta sähkökentästä.

Voivatko sähkökentät olla potilaiden oireiden syynä?

Tämänhetkisen lääketieteellisen ja luonnontieteellisen käsityksen mukaan matalatehoiset sähkömagneettiset kentät eivät voi aiheuttaa sellaisia merkittäviä biologisia vaikutuksia, jotka voisivat selittää potilaiden kokemat oireet.

Kun sähköyliherkkyysoireisia ja vertailuhenkilöitä on altistettu sähkö- ja magneettikentille ja matkapuhelimille ja niiden tukiasemien säteilylle, oireista kärsivät eivät ole koeoloissa pystyneet erottamaan, koska he ovat altistuneena sähkömagneettiselle säteilylle. Myöskään biologisissa mittauksissa ei ole löydetty mitään erikoista.

Hiljattain julkaistiin raportti yhdestä vaikeaoireisesta potilaasta, jonka väitettiin havaitsevan kenttien muutokset. Tämäkin potilas tosin sai oireita vaikka kentät olivat pois päältä.

Tänä vuonna julkaistiin mielenkiintoinen tutkimuskooste, jossa selvitettiin tukiaseman vaikutuksia sähköallergisten potilaiden oireisiin. Tutkijat tarkastelivat erikseen avoimien ja sokkoutettujen tutkimusten löydöksiä. Avoimissa tutkimuksissa tutkittavat ja tutkijat tiesivät milloin kenttä on päällä, sokkoutetuissa tutkimuksissa tutkittavat ja tutkijat eivät tienneet onko kenttä päällä vai ei.

Avoimissa tutkimuksissa potilaat saivat oireita selvästi enemmän kun kenttä oli päällä verrattuna tilanteeseen kun se ei ollut päällä. Sokkoutetuissa tilanteissa oireet eivät liittyneet siihen oliko kenttä päällä vai ei.

Tutkimuksessa oli myös toinen mielenkiintoinen ilmiö. Ne tutkimusasetelmat, joissa oli raskas koeasetelma (paljon mittauksia, ym) vaikuttivat voimakkaammin tutkittavien elämänlaatua huonontavasti riippumatta siitä kuinka paljon oli kenttäaltistusta.

Tämä sopii hyvin myös ilmiöön, joka havaittiin voimalinjojen vaikutuksia tutkittaessa. Niillä, jotka asuivat rakenteilla olevan voimalinjan läheisyydessä, raportoitiin lisääntyvästi päänsärkyjä ja kognitiivisia vaikeuksia. Kuitenkin oireet alkoivat jo ennen kuin virta kytkettiin päälle.

Oireet eivät siis kuitenkaan aiheutuneet kentistä vaan ihmisten peloista. Tämä on hyvä esimerkki myös ns. nosebo-vaikutuksesta, jossa pelätty negatiivinen vaikutus laukaisee odotetut haittavaikutukset.

Mikä sitten voisi aiheuttaa sähköyliherkkien oireet?

Tutkimuksissa on havaittu, että monenlaiset muut ympäristöön liittyvät yliherkkyydet esiintyvät usein samoilla henkilöillä. Tästä on johdettu uusi laajempi termi ympäristöyliherkkyys. Nämä ilmiöt eivät kuitenkaan liity allergioihin, joissa on selvä biologinen mekanismi ja tunnetut tapahtumat.

Viime vuonna julkaistiin tutkimus, jossa selvitettiin kuinka yleistä on haju- ja meluherkkyys sähköyliherkillä potilailla. Sähköyliherkät saivat merkittävästi korkeammat pisteet testeissä, joissa mitattiin haju- ja meluyliherkkyyttä verrattuna kontrolliryhmään. Tämä sopii siihen, että sähköyliherkät ovat ylipäätään herkempiä ympäristön signaaleille. He saavat fyysisiä oireita uskoessaan että sähkömagneettiset kentät vaikuttavat heihin haitallisesti.

Hiljattain julkaistiin mielenkiintoinen tutkimus, jossa etsittiin mahdollisia geneettisiä markkereita, jotka liittyisivät sähköyliherkkyyteen. Tutkijat löysivätkin tiettyjä geenivariantteja, jotka näyttivät olevan yleisempiä sähköyliherkillä.

Tämä ei luonnollisesti todista sitä, että sähkömagneettiset kentät sinänsä näiden geenivarianttien kanssa aiheuttaisivat jotain biologisia muutoksia, vaan vain sen, että tiettyjä geenivariantteja omaavilla sähköyliherkkyyden oireita on useammin.

Netistä tilattava suoja-asu, joka vaimentaa sähkökenttää. Hinta 350 USD. (kuvankaappaus)
Netissä myynnissä oleva suoja-asu, joka vaimentaa sähkökenttää. Hinta 350 USD. (kuvankaappaus)

Miten sähköyliherkkiin pitäisi suhtautua?

Sähköyliherkkien kokemat oireet eivät ole keksittyjä. Ne ovat näille potilaille aivan todellisia. Tutkimusten mukaan sähköyliherkkyys johtaa huomattavaan elämänlaadun huononemiseen.

Nykytiedon valossa näyttää kuitenkin selvältä, että ne eivät aiheudu itse sähkömagneettisista kentistä vaan kyseessä on monimutkainen tapahtuma, jossa oma vahva käsitys sähkökenttien haitallisista vaikutuksista laukaisee invalidisoivan oirekirjon ja välttämiskäytöksen.

Lääkehoidon ei ole todettu helpottaneen oireilua, joten sitä ei voi suositella. Parhaaksi hoitokeinoksi on osoittautunut kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka vaikuttaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin hoito aloitetaan. Siinä ilmeisesti voidaan onnistua katkaisemaan pelätyn sähkökentän vaikutusten yhteys syntyviin oireisiin.

Ei ole mikään yllätys että amerikkalaiset yritykset ovat haistaneet tässä myös hyvät markkinat. Netistä voi tilata mittareita, verhoja, tapetteja, sängyn päälle ripustettavan teltan ja vaatteita, joilla voi suojautua sähkökentiltä. Valikoimassa on myös kenttiä vähentävä päähine, tosin sitä ei enää kutsuttu foliohatuksi.

Suomessa toimii myös vastaavia yrityksiä, jotka myyvät sähköyliherkille sähkö- ja magneettikenttämittareita sekä vastaavia suojavälineitä.

Mittarit ja laitteet pikemminkin ruokkivat oireilua kuin poistavat sitä. Mittaamalla ja suojautumalla luodaan illuusio siitä, että kyseessä olisi oireisto, jonka voisi poistaa vähentämällä kenttäaltistusta. Tämä lienee yhteiskuntamme kaupallisen medikalisaation yksi äärimmäisistä esimerkeistä.

 

Nettimyynnissä oleva teltta, jonka pitäisi vaimentaa sähköyliherkän henkilön saamaa kännykkäsäteilyä (kuvakaappaus)
Kännykkäsäteilyä vaimentava teltta (kuvakaappaus)

91 vastausta artikkeliin “Voiko ihminen olla yliherkkä sähkölle?”

  1. Mervi Oikonen

    Hieno ja selventävä kirjoitus! Jäin vain miettimään sitä, miksi lääkehoito ei ole helpottanut oireita; puuttuuko sähköyliherkiltä luottamus lääkkeiden tehoon?


  2. Erja Tamminen

    Hei, kiitos mielipiteestänne. Olen itse sähköherkkä ja paneutunut aiheeseen 17 vuoden ajan. Tässä on viimeisin tietopakettini aiheesta:

    http://www.sahkoherkat.fi/tietoa/tutkimustietoa/tietoa-sahkoherkkyydesta

    (Kognitiivisen terapian ”äiti” Ruotsissa, Lena Hillert, ei itsekään usko kognitiivisen terapian vaikutukseen ympäristösairauksissa.)


    • Juhani Knuuti

      Luonnollisesti olen kovin pahoillani puolestasi, että sinulla on sähköyliherkkyyden oireita. Luin katsauksesi pikaisesti läpi eikä se tuonut minulle mitään uutta eikä sellaista, joka vaikuttaisi kirjoittamani artikkelin sisältöön. Artikkelinin sisältö ei ollut mielipidekirjoitus vaan selostus siitä mitä tutkittu tieto kertoo aiheesta.
      On juuri tyypillistä, että pyrkiessään vakuuttamaan itsensä ja muut ilmiön biologisesta luonteesta, valitaan sellaisia tutkimustuloksia, jotka tukevat omaa käsitystä. Tätä kuvataan termillä kirsikanpoiminta.
      Kuten kirjoituksessani kerroin, on sellaisia tutkimuksia, joissa oireet ovat liittyneet sähkömagneettiseen kenttään mutta ne ovat olleet avoimia, joissa on tiedossa milloin kenttä on päällä. Kun tilanne on sokkoutettu sekä potilaalta että tutkijalta, eivät tuntemukset ja sähkökenttä korreloi lainkaan.
      Artikkelissasi oli lisäksi väite, että sähköyliherkkyys liittyisi myös koneista lähteviin myrkkyihin ja amalgaamiin. Tämä ei voi selittää oireita, jotka tulevat tavallisista kodinkoneista taikka tukiasemista.


      • Joku

        Juhani,

        Erja Tamminen on yksi eturivin henkilöitä jakelemassa sähköallergiaan liittyvää huuhaata viattomille ihmisille. Kiitos Juhani hienosta kirjoituksesta.


  3. Niih...

    Yksinkertainen vastaus: ei voi. Vika on korvien välissä koska kukaan ei koskaan ole oireillut arvausta paremmin kentän olemassaollessa. Oireet laukaisee *oletettu* kenttä (joka muuten on magneetti- eikä sähkökenttä järkevillä jännitteillä eli kaukana läpilyöntijännitteestä).


  4. markkulix

    Kyse ei ole yliherkkyydestä tai allergiasta vaan sähköfobiasta. Tuo selittää kauniisti myös sen, että, oireita tulee, vaikka sähköä ei ole lähelläkään mutta henkilö kuvittelee niin olevan.


  5. Hki

    Ping Vesa Linja-aho


    • -

      Lainaus:

      https://summa.talentum.fi/article/tt/uusimmat/sahkoallergia-on-harhaa/40397#

      Sähköhuuhaa

      Sähköallergia on harhaa

      Asiantuntijat ovat yksimielisiä sähköyliherkkyydestä. Mikä tahansa oireet aiheuttaakin, se ei ole sähkö. Säteilymittailu ja suojaustarvikkeet vain ruokkivat oireilua.

      Raili Leino, Vesa Linja-Aho – 11.3.2014 09:00

      Asiantuntijat ovat yksimielisiä sähköyliherkkyydestä. Mikä tahansa oireet aiheuttaakin, se ei ole sähkö.

      Säteilymittailu ja suojaustarvikkeet vain ruokkivat oireilua.

      Sähköyliherkkyys tai sähköherkkyys on tila, jossa henkilö kokee saavansa oireita sähkömagneettisista kentistä. Aiemmin puhuttiin myös sähköallergiasta.

      Oireet ovat yleensä epämääräisiä: väsymys, uupumus, yleinen paha olo, jännittyneisyys ja pelkotilat.

      Lehtien mielipidepalstoilla ja sosiaalisessa mediassa näkyy säännöllisesti ihmisten huoli matkapuhelinten, langattomien lähiverkkojen ja tuoreimpana ilmiönä etäluettavien sähkömittarien aiheuttamista oireista.

      Oireet ovat kiistämättä olemassa. Niiden aiheutuminen sähkömagneettisista kentistä on kuitenkin käytännössä suljettu pois useissa perusteellisissa laboratoriotutkimuksissa.

      Näyttöpääte toi sähköyliherkkyyden

      Sähköyliherkkyydestä ruvettiin puhumaan 1990-luvun alkupuolella, kun näyttöpäätetyö alkoi yleistyä. Myöhemmin alkoi löytyä henkilöitä, jotka kokevat saavansa oireita matkapuhelintukiasemien ja kännyköiden säteilystä.

      – Kaksoissokkotutkimukset ovat antaneet sähkökentille selvän synninpäästön, säteilyn kudosvaikutuksiin perehtynyt Aalto-yliopiston professori Tapio Ala-Nissilä sanoo.

      –Sähköherkkyytenä pidettyjä oireita on tutkittu paljon laboratoriossa, ja tuloksia on julkaistu kymmenissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä artikkeleissa. Kaikki tutkimukset ja niistä tehdyt laajemmat yhteenvedot päätyvät samaan lopputulokseen: sähkö- ja magneettikentät eivät aiheuta sähköyliherkkien oireita.

      Kukaan koehenkilöistä ei pysty kertomaan, milloin heihin kohdistetaan sähkömagneettinen kenttä ja milloin ei.

      Terapia auttaa

      Oireet ovat kuitenkin niistä kärsiville ihmisille todellisia.

      Lääkäriseura Duodecimin mukaan tehokkain hoitomuoto on kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka tehoaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin hoito aloitetaan. Paras keino ehkäistä sähköyliherkkyyden puhkeamista on omasta psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen.

      Sähköyliherkille myydään sähkö- ja magneettikenttämittareita sekä monenlaisia suojavälineitä kuten sähkömagneettisilta kentiltä suojaavia verhoja, maaleja ja kännykkäkoteloita.

      Todellisuudessa mittarit ja suojavälineet saattavat pikemminkin ruokkia oireilua kuin poistaa sitä.

      Lääkärit pitävät oireilua luulosairautena. Tuoreessa japanilaistutkimuksessa löytyi korrelaatio sähköyliherkkyyden ja psyykkisten ongelmien välillä.

      Oireilua ruokkii myös medianäkyvyys, jota huuhaa helposti saa. Toimittajat haastattelevat mielellään näennäistieteilijöitä ja itse itsensä asiantuntijaksi korottaneita aktivisteja ja nostavat nämä samalle viivalle tieteellisten asiantuntijoiden kanssa.

      Tutkijat koetaan järjestelmän edustajiksi, joita kuuluukin epäillä. Heidän puolueettomuuttaan saatetaan epäillä ja rahoitustaustojaan saatetaan kaivella, jos niistä löytyy sidonnaisuuksia suuryrityksiin. Sähköyliherkkyysaktivisti taas koetaan ”pienen ihmisen edustajana”, joka puolustaa kansaa. Silloin ei ole väliä, että aktivisti itse asiassa edistää omaa bisnestään, joka on mittarien ja suojausvälineiden myyminen sähköyliherkille. Silläkään ei ole väliä, että aktivistilla ei ole minkäänlaista fysiikan, biologian tai sähkötekniikan asiantuntemusta.

      Ala-Nissilä ei halua vähätellä vaivasta kärsivien pahaa oloa.

      – Jos minä sanon, että päätäni särkee, ei kukaan sitä voi osoittaa todeksi tai epätodeksi. Mutta jos väitän että se johtuu siitä että avaruusolennot säteilyttävät minua, pitäisi tämän väitteen tueksi olla jotain näyttöäkin.

      Tippa vai valtameri – suuruusluokat hukassa

      Kännykän säteilyteho on vain yksi watti. Ihminen itse säteilee sähkömagneettista säteilyä noin sadan watin teholla.

      Erona on aallonpituus. Ihminen säteilee lämpösäteilyä, kännykkä pitempiaaltoista radiosäteilyä.

      Pääsääntöisesti säteily on sitä vahingollisempaa, mitä lyhytaaltoisempaa se on.

      Lisäksi ihminen on jatkuvasti auringonvalon ja kosmisen taustasäteilyn vaikutuksen alaisena.

      Ala-Nissilä korostaa, että tässä säteilytulvassa kännykän milliwatit eivät tunnu missään.

      – Aivan kuten jos täyteen tynnyriin pudotetaan pisara vettä, ei vesimäärässä huomaa muutosta.

      Kukaan ei kiistä sitä, etteikö riittävän voimakas sähkömagneettinen säteily olisi vaarallista.

      – Auringonvalokin on sähkömagneettista säteilyä, ja jos oleskelee auringonpaisteessa riittävän pitkään ilman suojaa, siihen kuolee.

      Sen sijaan olohuoneen kattolampun valo ei aiheuta terveyshaittoja, vaikka ihminen lojuisi lampun valon alla yötä päivää, koska sen säteilyteho on vain murto-osa auringonvalosta.

      Käden työntäminen käynnissä olevan mikroaaltouunin sisään on vaarallista, mutta se ei tarkoita, että matkapuhelinten ja wlan-tukiasemien mikroaaltosäteily olisi vaarallista.

      Suihkumoottorin vieressä seisominen aiheuttaa kuulovaurion, mutta se ei tarkoita, että linnunlaulun kuunteleminen olisi vaarallista.

      Matkapuhelinteollisuutta on vaadittu osoittamaan, että heidän tuotteensa ovat turvallisia. Kukaan ei kuitenkaan vaadi, että esimerkiksi kitaranvalmistaja osoittaa, että kitarasta lähtevät ääniaallot ovat turvallisia.

      Pieni aktivistijoukko lobbaa

      Matkapuhelinsäteilystä pitää meteliä pieni, mutta äänekäs aktivistijoukko, joka pyrkii vaikuttamaan viranomaisiin ja kansanedustajiin. Sähköherkkyydestä leviää kyseenalaista tietoa myös sosiaalisessa mediassa.

      Vaikuttamiseen liittyy usein puolitotuuksien levittäminen. Usein vedotaan siihen, että Ruotsissa sähköyliherkkyys katsotaan viralliseksi sairaudeksi. Ruotsin sosiaalihallituksen verkkosivuilta selviää, että sähköherkkyyden perusteella ei saa esimerkiksi sairauslomaa, mutta se tunnustetaan työkykyä alentavaksi vammaksi.

      Sivulla korostetaan myös, että kenttäaltistuksen ja oireiden välisestä yhteydestä ei ole tieteellistä näyttöä. Lopuksi muistutetaan vielä, että se, että sähköherkkien yhdistys on saanut valtion tukea, ei tarkoita sitä, että sähköherkkyys olisi lääkintäviranomaisten mielestä sairaus.

      Sähköyliherkkyydelle sairausstatusta ajavat siteeraavat valikoivasti tutkimuksia ja auktoriteettitahoja.

      –Jos joku väittää, että vertaisarvioidussa tiedelehdessä on julkaistu tutkimus, jossa on huomattu että wlan-tukiaseman säteily tekee sitä ja tätä, tulee ensimmäiseksi selvittää, minkälaisesta tiedelehdestä on kysymys. Tiedelehden nimellä liikkuu monenlaisia julkaisufoorumeita, jotka käytännössä julkaisevat mitä tahansa, Ala-Nissilä toteaa.

      Aalto-yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin pienitehoisen mikroaaltosäteilyn vaikutuksia eläviin soluihin. Lopputulos oli, että vaikutusta ei ole.

      Mikä oireet sitten aiheuttaa?

      Tämä on aiheena aika tulenarka. Jos valitsee sanansa huonosti, vihapalautetta tulee herkästi, sanoo dosentti, neurologian erikoislääkäri Markku Sainio Työterveyslaitokselta.

      Sainion mukaan on aika vahvasti osoitettu että sähkömagneettiset kentät eivät vaikuta ihmiseen sillä voimakkuustasolla kuin sähköyliherkät kokevat saavansa niistä oireita.

      – Fysiokemiallisella vaikutuksella oireet eivät selity. Sähköherkät ovat yksi alaryhmä ympäristöherkkiä, joilla samantyyppinen oirekuva laukeaa eri ympäristötekijöistä, jotka eivät aiheuta oireita suurimmalle osalle väestöä.

      Aivan luonnollista on, että kun oireita ilmenee jossakin ympäristössä, voidaan alkaa ajatella, että oireen aiheuttaja on kyseisessä ympäristössä. Kun tulkinta lähtee tälle uralle, pian aivot tulkitsevat refleksinomaisesti että ympäristössä on vaaratekijä, mikä edelleen voimistaa kehon refleksinomaisia vastetta.

      – Tämä noidankehä selittää sen, että joku saa oireita esimerkiksi siitä kun naapuri puhuu kännykkään, Sainio sanoo.

      Parantuneitakin on

      Oireiden takana voi olla mikä tahansa syy sairaudesta stressiin, minkä vuoksi terveydenhuollon asiantuntijoiden selvitykset oireiden syistä ovat aiheellisia.

      – Jos hermosto on herkässä tilassa, kirkkaat valot voivat ärsyttää tai tietokoneella työskenneltäessä kasvot alkavat kuumottaa, mistä voi syntyä tulkinta, että oire johtuu sähköstä. Tämä käsitys voi vahvistua sekä tietoisesti että tiedostamatta, mikä voi osalla johtaa huomattavaan toimintakyvyn heikentymiseen ja elämänpiirin rajoittumiseen, Sainio jatkaa.

      Sainion mukaan ympäristöherkät tarvitsevat ehdottomasti apua ja tukea selvitäkseen yliherkistymisestään.

      – Myönteistä on, että on parantumisia, joissa oireilevat ovat lähteneet aktiivisesti opettelemaan reaktioidensa hallintaa ja jatkavat normaalia elämäänsä ilman ympäristön vaaratekijöiden välttelyä.


  6. Lauri

    Miten sähköfobiasta kärsivät kokevat luonnon omat sähkökentät ja esimerkiksi luonnolliset radio- ja mikroaallot? Onko niille jokin tulkinta luonnollisuudesta tms? Maan pinnalla maapallon oman kentän voimakkuus on suuruusluokkaa 100V/m, lisäksi ihminen vetää joka hengenvedolla keuhkoihinsa noin 500.000 – 1.000.000 positiivista ja negatiivista sähkövarausta. Eli piiloon ei pääse edes foliohatun alle, kun ilman mukana tulee kasa ioneja kuitenkin.


    • Hannu Rytilä

      Lauri, maapallon oma magneettikenttä on suuresta mittariarvostaan huolimatta kutakuinkin stabiili. Ja kyllä me valitettavasti oireilemme sillekin kun vaihtelut ovat suuria. Ei ole kivaa, viime marraskuu oli erityisen paha. Myös maapallon luonnolliset magneettikentät, jotka tulevat vesisuoni ovat joissain paikoissa pahoja. Ei kaikkialla kuitenkaan onneksi. Ilmatieteen laitoksella on palvelu http://aurora.fmi.fi/public_service/suomi/nur_now.html. Juuri tänään on ollut OK arvot.


  7. Ape

    Toteatte, että: ”Parhaaksi hoitokeinoksi on osoittautunut kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka vaikuttaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin hoito aloitetaan.”

    Voisitteko esittää muutamia viitteitä (alkuperäislähteisiin), jotka tätä ovat osoittaneet nimenomaan sähköherkkien kohdalla?

    Kun esim. Turun ammattikorkeakoulun sähköherkkyystutkimuksen (2013) mukaan käyttäytymisterapia on käytännössä osoittautunut jotakuinkin huonoimmaksi hoidoksi, mitä ongelmaan on kokeiltu.


    • Mie

      Täältä

      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16361870

      löytyy systematisoitu katsaus aiheesta. Keskeisin viesti on se, että heikkotasoisen näytön pohjalta vaikuttaa siltä että kogn. käyttäytymisterapia on ainut terapiamuoto jolla on jotain tehoa. En pääse lukemaan full textiä (suomeksi: en viitsi ostaa lukuoikeutta Kargerin artikkeleihin … 🙂 ), mutta nähdäkseni eri hoitokeinoja vertailevia tutkimuksia ei ollut.


  8. Elektroniikan DI

    Joitakin vuosia sitten sähköyliherkäksi itsensä diagnosoinut kaverini toi korjattavakseni USA:sta 100 dollarilla tilaamansa ”saippualaatikon”, joka lupausten mukaan neutralisoisi haitalliset sähkökentät ”resonanssin avulla” yhden huoneen alueella.
    Sisältä paljastui kourallinen sekalaisia, väärin kytkettyjä komponentteja, joilla yhdessä ja erikseen ei ollut mitään mahdollisuutta tehdä mitään järkevää (väärin päin kytketty 5V regulaattori, väärin kytketty komparaattori + ledi ilman etuvastusta, muutaman megahertsin taajuinen kideoskillaattori, sekä SRAM-muistipiiri, josta oli muutamia satunnaisia pinnejä kytketty).

    Vieläkin ärsyttää, miten joku kehtaa käyttää toisten tietämättömyyttä ja ahdinkoa hyväksi tuolla tavalla. Yhtä käsittämätöntä on, miten pari suomalaista ”asiantuntijaa” saa toistuvasti omia kaupallisia intressejään tukevaa sanomaansa näkyville valtakunnan päämedioihin.


    • Hannu Rytilä

      ”Pari Suomalaista asiantuntijaa”, minä olen yksi niistä enkä myy kuin kirjaani, kts yllä. Vaiva on invalidisoinut minut osittain, muttei onneksi ihan kokonaan ja pystyn vielä osa-aikatöihin mutta tiukkaa se on. Ainakin rahantulo on tyrehtynyt kun sinnittelen työkyvyttömyyseläkkeellä tämän takia.


  9. Utelias

    Juhani Knuuti, kiitos asiallisesta artikkelista vailla ko. vaivasta kärsivien naurettavaksi tekemistä. Tuli mieleeni, voisiko sähkölaitteiden käytössä esiintyä jotain MUUTA, nimenomaan näkö/kuulo/hajuaistin kautta havaittavaa, jolle itsensä sähköallergiseksi kokevat todellisuudessa reagoivat? Esim. pelkkä tietokoneen suriseva äänikin voi olla ehdollistunut oireiluun. Onko näitä tutkittu?


    • Juhani Knuuti

      Kiitos palautteesta. En ole nähnyt tuollaisia tutkimuksia. Voishan olla, että noissa koneiden ”myrkyissä” olisi kysymys juuri tästä.


  10. Tapio Ala-Nissilä

    Erinomaisen selkeä yhteenveto! Lisäksi Japanissa tehtiin hiljattain iso tutkimus, jossa tehtiin myös psykoanalyysi ”sähköherkille” (jotka eivät siis kuitenkaan tunnistaneet kenttiä sokkotutkimuksessa). Tämän perusteella havaittiin selkeä korrelaatio sähköherkkyyden ja psykologisten ongelmien kanssa. Omat kokemukseni sähköyliherkkyyden levittäjien kanssa tukevat tätä johtopäätöstä vahvasti :).

    Yksi laukaiseva tekijä sähköyliherkille voi olla sähkölaitteista niiden lämmetessä haihtuvat kemikaalit. Ainakin itse koen niiden hajun epämiellyttävänä, ja on helppo kuvitella, että tämä korostuu luulosairaissa ihmisissä.


    • Hannu Rytilä

      ”Professori” Tapio, lue kirjani niin opit vähän asioita. Olet kuitenkin osittain oikeassa ja 25 vuoden aikana hengittämäni uusien tietokoneiden palonestoaineet laukaisivat oman sähköherkkyyteni. Nykyinen 6 vuotta vanha miniläppärini SSD-levyineen ei tuota onneksi ongelmia, enhän tässä muuten kirjoittelisi. Samoin USB-väyläinen Lenovo-näyttö, ulkoiset hiiri ja näppis auttavat. Olen rakentanut IT-ammattilaisena muillekin samanlaisia vehkeitä eikä valituksia ole kuulunut sen jälkeen.


      • Tapio Ala-Nissilä

        Kiitos Hannu että lähetit kirjasi. Lukaisin sen läpi. Valitettavasti et ymmärrä mitään sähkömagneettisen säteilyn luonteesta etkä siitä, miten se vuorovaikuttaa materian kanssa.


      • Mr Pain

        Jaahas, tuossa on siis kyseessä nykyisen innovaatioyliopiston proffa, jolla ei ole itsellään esittää yhtään tutkimusta joka olisi sataa vuotta tuoreempaa tietoa sisältävää… Löysin tämän;

        http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=11952

        Eikä se tarkoita sitä, jos hän väittää sinun olevan väärässä, että hän tietäisi itsekkään asiasta yhtään sen enempää. Jätä etanoli vähemmälle – tuskin niille muillekaan on tarvetta sen enempää.

        Toivon mukaan herra blogisti tuntee pienen piston sydämessään ja korjaa kirjoitustaan esitettyjen tutkimusten perusteella. Tämä olisi reilua ja sairastuneet huomioonottavaa.

        Jään odottamaan lyhyttä yhteenvetoa. Kiitos Blogista. Hyvää kesää!


        • Tapio Ala-Nissilä

          Ilman muuta tämä ”tietokirjailija” Erja Tammisen alatyylinen blogi onkin todella se luotettava lähde, johon kannattaa viitata. Tässä blogissa ei ole yhtään asiaa oikein. Google Scholarista voit helposti tarkistaa kumpi meistä tietää mistä puhuu :).


          • Tapio Ala-Nissilä

            PS. Vielä rautalangasta: kirjoita nimeni Google Scholarin hakukenttään.


          • Mr Pain

            Hei,
            koetan katsoa jossain vaiheessa. Katso sinä (jos teitä voi sinutella) jäljempänä oleva tutkimus;
            Redmayne M, Johansson O. ”Could myelin damage from radiofrequency electromagnetic field exposure help explain the functional impairment electrohypersensitivity? A review of the evidence”, J Toxicol Environ Health B Crit Rev 2014; 17(5): 247-58.
            doi: 10.1080/10937404.2014.923356.
            Katsotko, löytyykö yhtäläisyyksiä ns. löyhään liitokseen? Sähköliitoksissa vastaavaa voisi aiheuttaa korroosio tai eriparisuus.
            Sairastuneet kertovat ”vain” oireista, joita kokevat sähkön aiheuttavan. Samanlaisia oireita on myös kotimaisessa sähköverkossa. Euroopassa verkot ovat lenkitettyjä, l. eivät päädy vaikkapa isolle sahalaitokselle. Suomessa näin ei kuitenkaan ole – vaan esim. sähkökatkon sattuessa, pitkän matkan päässä, sähkömoottorit jäävät pyörimään ja aiheuttavat verkon oireilua sähkönsyötön palatessa normaaliksi. Samalla rikkovat komponentteja. Kaikkein haitallisimpia ovat lyhyet katkot, joita voi olla satoja vuodessa sähköaseman kytkinvioista johtuen.
            Samoin verkoissa on suuriakin määriä loisvirtaa ja se pitää sinne jollain tuottaa.
            Molempien osapuolien tulisi puhua samasta asiasta, että tässä päästäisiin eteenpäin.


        • Tapio Ala-Nissilä

          Thnaks for the reference, Mr. Pain (in the …). Analysion tuon tieteellisen julakaisun ja palataan piakkoin asiaan. Minua voi vapaasti sinutella, koska minua on vain yksi :).


  11. Maapallo ei ole litteä

    Tässä linkki EU:n jaoston lausuntoluonnokseen sähköyliherkyydestä. EU:n tasolla ollaan täysin päinvastaista mieltä, kuin ylläoleva kirjoitus. Ehkä artikkelin kirjoittajankin kannattaa tutustua tähän perehtyäkseen aiheeseen.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea TEN/559 Sähköyliherkkyys Bryssel 19. joulukuuta 2014 ”Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaoston LAUSUNTOLUONNOS aiheesta Sähköyliherkkyys

    http://www.iemfa.org/wp-content/pdf/EESC-2014-05117-00-00-PA-TRA-FI.pdf

    Toukokuun alussa yli 200 alan tutkijaa vetosi WHO:hon ja YK:hon. Tässä linkki tutkijoitten vetooomukseen.

    http://www.emfscientist.org/

    Vetoomuksen etunenässä on Columbian yliopiston emeritusprofessori Martin Blank, joka on monta vuosikymmentä tutkinut, kuinka sähkömagneettiset kentät vaikuttavat solu- ja molekyylitasolla.

    http://www.physiology.columbia.edu/MartinBlank.html

    Kun on kyse solutason ilmiöstä, jota ei näe, kuule tai haista, ihminen on luonnostaan skeptinen ja hänen on vaikea käsittäää asiaa.

    Ihmisellä kesti kauan ymmärtää, että bakteerit ovat vaarallisia ja että lääkäreitten kannattaa pestä kädet leikkausten ja synnytysten avustamisten välissä. Ei bakteereja näkynyt eikä niiden olemassaoloa ollut todistettu. Ei ollut myöskään tieteellisesti todistettu sitä, että juuri nämä näkymättömät pöpöt aiheuttivat vastasynnyttäneiden naisten tai leikkauspotilaitten tulehdusreaktioita ja kuolemia.

    Meille se vaikuttaa itsestäänselvyydeltä, mutta asian esille nostanut lääkäri sai kyllä huuhaan maineen ja joutui kollegoidensa pilkkaamaksi.

    Tieteen paradigmat siirtyvät hitaasti, mutta tähän asti ne ovat aina siirtyneet, kun tieto on kasvanut. Maapallo ei ole litteä, yhäkään.

    Me olemme yhtä sokeita omalle ajallemme, kuin ovat olleet ihmiset ennen meitä. Valitettavasti nyt moni on jo sairastunut sähköyliherkkyyteen ja yhä useampi tulee sairastumaan, joukossa myös lapsia. Heidän vuokseen meidän aikuisten pitää oikeasti ottaa asiasta selvää ja reagoida siihen asiallisesti.
    Sen voi tehdä vaikka lukemalla aluksi tuon EU:n lausuntoluonnoksen.


    • Juhani Knuuti

      Miten selitetään se, että oireet eivät liity siihen onko kenttä päällä vai ei?


    • J.L.

      Miksi tyytyä TEN/559:n luonnokseen, kun lopulta hyväksyttykin versio on saatavilla? Melkoista kirsikanpoimintaa.

      Tuo lopulta hyväksytty TEN/559 on nimittäin hyvin eri sävyinen. Se löytyy täältä: http://toad.eesc.europa.eu/viewdoc.aspx?doc=ces/ten/ten559/fi/EESC-2014-05117-00-01-AC-TRA-fi.doc

      Tiivistäen sähköyliherkkien oireet tunnustetaan, mutta tutkimustiedon ja tiedekomitean (SCENIHR) raporttien perusteella ei ole syytä tarkistaa esimerkiksi altistuksen raja-arvoja.

      Lisäksi todetaan varsin yksiselitteisesti näin:

      ”Puheena olevassa SCENIHR:n alustavassa lausunnossa todettiin myös, että verrattuna sen edelliseen, vuoden 2009 lausuntoon on tullut esiin uutta näyttöä, joka enenevästi tukee päätelmää, ettei altistuminen radiotaajuuksille ole syy–seuraus-suhteessa oireiden kanssa. Lausunnossa todetaan, että useissa tapauksissa usko siihen, että asianomainen on altistunut (vaikka se ei ole totta), riittää laukaisemaan oireilun.”


    • Tapio Ala-Nissilä

      Alan ”tutkijoiden” vetoomus sähköyliherkkyydestä YK:lle on lähinnä lista huhaan levittäjistä. Alan oikeita tutkijoita on kahdensadan sijasta maailmassa kymmeniä ellei satoja tuhansia, ja he eivät allekirjoita perusteettomia väitteitä.

      Koskien solutason ilmöitä: solut ovat ihan samaa ainetta kuin kaikki muukin aine, ja sähkömagneettisen säteilyn vuorovaikutuksesta materian kanssa on yli sadan vuoden tutkimustieto, johon oikeiden asiantuntijoiden näkemykset perustuvat.


  12. Maapallo ei ole litteä

    Artikkelin kirjoittajaa ihmetyttää, kuinka matalenerginen sähkömagneettinen kenttä voisi vaikuttaa, jos siinä ei ole lämpövaikutusta.
    Tässä vastaus Washington State Universityn solu- ja molekyylibiologian emeritusprofessori Martin Pallillta.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3780531/

    Artikkeli on julkaistu Journal of Cellular and Molecular Medicine -tiedelehdessä, vertaisarvioitu.

    Lyhyest ja suomeksi: matalataajuuksinen säteily vaikuttaa solukalvolla olevien jännitteisten kalsium-ioni-kanavien toimintaan. Niin ihmis-, eläin- kuin kasvisoluissa.

    Tutkimusasetelma ratkaisee: Kun haetaan lämpövaikutuksia saadaan nollatuloksia. Kun tarkastellaan solutason vaikutusmekaniikkaa, saadaan niin hälyyttäviä tuloksia, että nämä pitkän linjan solututkijat (Pall, Blank) yrittävät sanoa sitä ääneen.

    Ymmärrän, että nämä solutason asiat menevät yli kirjoittajan hilseen. Niin ne useimmilla menevät. Pallin artikkeli on kuitenkin suhteellisen helppotajuinen ja kaikkien luettavissa.


    • Tapio Ala-Nissilä

      Tämä Pallin artikkeli ei sisällä yhtään omaa tutkimustulosta – se on epäloogisesti kirjoitettu yhteenveto kirjallisuudesta. Kirjoittaja ei määrittele ”matalaenergisiä” fotoneja eikä selvästikään ymmärrä sähkömagneettisen säteilyn vuorovaikutusta aineen kanssa. Voi vain ihmetellä, millä perusteilla tällainen tieteellisesti ala-arvoinen ja spekulatiivinen artikkeli on yleensä hyväksytty julkaistavaksi.


  13. Ape

    Tiedoksi nimimerkki Mielle, niin kyseessä oli Turun ammattikorkeakoulun tekemä kyselytutkimus, jossa oli mm. selvitetty potilaiden omaa kokemusta hoitojen tehosta. Kun ei ole biologista markkeria, jolla seurata hoidon vaikuttavuutta, niin hoitotutkimukset väistämättä perustuvat enempi tai vähempi potilaan subjektiiviseen kokemukseen hoidon vaikuttavuudesta. Ja jos potilaiden subjektiivinen kokemus kertoo, että hoidosta ei ole saatu apua, kuten Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksessa käyttäytymisterapian osalta todettiin, niin kyllä se hoidon vaikuttavuudesta jotain kertoo. Muilta osin en kyseiseen tutkimukseen ota kantaa.

    Rubin ym. 2006 on katselmoinut neljä tutkimusta, joissa on tutkittu käyttäytymisterapiaa (kbt). Kolmen näistä tulos oli, ettei kbt vaikuttanut sähköherkkyysoireisiin. Ainoastaan yksi tutkimus raportoi tuloksia. Tosin tuloksia raportoineen tutkimuksen osalta tiedot ovat potilasmääristä alkaen osastossa unknown.

    Joten tutkimuksia voi varsin perustellusti tulkita myös siten, että käyttäytymisterapia ei ole auttanut sähköherkkyysoireiden hoidossa.

    Kun jutun kirjoittaja toteaa, että parhaaksi hoitokeinoksi on osoittautunut kognitiivinen käyttäytymisterapia, JA että käyttäytymisterapia vaikuttaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, niin näkisin mielelläni ne (alkuperäis)lähteet, jotka jutun kirjoittajan mielestä näitä molempia ovat parhaiten osoittaneet. Tätä kysyn siksi, kun vastaavaa väitettä on esitetty monessakin yhteydessä, mutta lähdeviitteet ovat aina puuttuneet, jolloin väitteiden arviointi on toistaiseksi ollut vaikeaa.


    • Juhani Knuuti

      Pahoittelen viitteiden puuttumista tästä yksityiskohdasta. En aavistanut, että tämä detalji nousee esille näin voimakkaasti. Toisaalta kyse on blogista eikä tieteellisestä kirjoituksesta, jonka pitäisi olla täydellisemmin referoitua. Tämä virke kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta toistui monessa aiheen katsauksessa, enkä lähtenyt viitteitä tämän yksityiskohdan osalta kaivamaan ja siihen perehtymään. Voi siis olla, että tämän hoidon tehosta ei ole laadukasta näyttöä, tosin ei oikein muutakaan tullut esille. En nyt ehdi tähän paneutumaan, mutta jos jollakin on aikaa perehtyä asiaan, voin täydentää kirjoutustani.


    • Mie

      Hyviä huomioita. Selvää kuitenkin on se, että ym. kyselytutkimus ei myöskään selvennä asiaa tai tuo siihen mitään olennaista lisää.

      Mitäköhän kertoo koko kysymyksestä (sähköyliherkkyys) että ei ole mitään biologista markkeria tms. objektiivista kriteeriä hoidon teholle?


  14. Maapallo ei ole litteä

    Muutenkin kirjoituksen asiatiedot vaikuttavat vanhentuneilta. Suomen viranomainenkaan ei enää pidä ihmistä, joka kokee saavansa oireita sähköstä, mielenterveyspotilana.

    Alla uutinen suoraan THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) nettisivuilta, ollut siellä viime syksystä lähtien.

    Ympäristöherkkyyden nimike on lisätty ICD-10-tautiluokitukseen

    Ympäristöherkkyys on lisätty suomalaiseen ICD-10-tautiluokitukseen nimikkeellä R68.81: Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille.

    Ympäristöherkkyydeksi kutsutaan tilaa, jossa ihminen saa terveyttä haittaavia oireita tietyssä työ- tai elinympäristössä, vaikka sama ympäristö ei aiheuta oireita valtaosalle muita ihmisiä. Oireet yhdistetään mm. erilaisiin kemikaaleihin, hajusteisiin, mikrobiologisiin tekijöihin sekä sähkömagneettisiin kenttiin.

    Tautinimikkeen käyttöön ottaminen edistää potilaiden ohjaamista hoitoon sekä ympäristöherkkyyden tilastointia ja tutkimusta. Uuden tautinimikkeen käyttö ei sulje pois muiden ympäristöherkkyyteen liittyvien sairauksien, vikojen tai vammojen koodien käyttöä. Tautinimike ei määritä sosiaalivakuutusjärjestelmän sisältämiä etuuksia.

    Nimike on valmisteltu STM:n, Säteilyturvakeskuksen, Työterveyslaitoksen ja THL:n asiantuntijoiden yhteistyönä. STM pyysi valmisteluun lausuntoja potilasjärjestöiltä, ympäristöherkkiä tukevilta yhdistyksiltä, Lääkäriliitolta, yliopistosairaaloilta sekä erikoislääkäreiltä.

    Lisää aiheesta
    STM: Ympäristöherkkyydet

    Lisätietoja
    Päivi Mäkelä-Bengs
    ylilääkäri
    THL
    puh. 029 524 7081
    etunimi.sukunimi@thl.fi

    Sama linkin takana: https://www.thl.fi/fi/-/ymparistoyliherkkyyden-nimike-on-lisatty-icd-10-tautiluokitukseen

    Lääkärinä kirjoittaja ymmärtää, että R-luokitus ei ole mielenterveyden luokitus. Tästä uudesta koodista päättänyt viranomaisten yhteistyöryhmä tuli siihen tulokseen, että kyseessä ei ole psyykekoodi, jolloin se olisi F-koodeissa.

    Tuo ylilläkäri Päivi Mäkelä-Bengs pystyy varmistamaan lääkärille asian, jos tuo THL:n uutinen ei muuten asiaa selvennä.


    • Juhani Knuuti

      Voisitko täsmentää miltä osin kirjoitus on vanhentunut?

      Tautiluokituksen luokittelu ja se mitä kirjoitun blogissani eivät liity toisiinsa. Tautiluokittelu ei kerro sairauden tai oireiden taustasta tai tieteellisestä näytöstä vaan kyseessä on sovittu luokittelu, jotta puhuisimme kaikki samasta asiasta kun käytämme jotain termiä.

      Kirjoituksessani toin esille mitä tutkittu tieto ja eri tutkimukset kertovat sähköyliherkkyydestä. Ne kertovat, että sähkö- tai magneettikentät eivät ole oireiden syynä. Tautiluokituksen koodi ei voi tätä muuttaa. Lisäksi myöskään se, että luokituksessa ei ole F-alkuinen koodi, ei kerro mitään siitä etteikö kognitiivinen terapia voisi siihen auttaa.


    • Jussi Sipilä

      R-alkuiset koodit ovat oirekoodeja, eli ne eivät todellakaan kerro mitään ilmiön taustasta. Samalta R-listalta löytyvät esimerkiksi päänsärky ja huimaus jotka varmasti ovat todellisia oireita mutta tämä ei kerro oireen synnystä vielä mitään.


  15. Hannu Rytilä

    Mr Pain, ei terapia autakaan kalsiumaineenvaihduntaan. Koska näyttää siltä, että 3-8% ihmisistä on eriasteisesti sähköherkkiä, heidän jokaisen on vain löydettävä tapansa selviytyä. Itselläni on kaikki arvot kohdallaan, mutta käytän vähän liikaa etanolia ja sopivasti bentsoja. Rivatril on ollut minulle paras lääke. Opamoxin vaikutusaika on liian lyhyt ja Xanor tuottaa tietynlaisen tokkuran, mistä en pidä. Kivointa olisi olla ihan selvinpäin ja se onnistuukin -Kanarian saarilla.


    • Mr Pain

      Kiitos vastauksesta Hannu.

      Nähtävästi kommenttini poistettiin keskustelusta, jossa vertasin hoitokäytänteitä tinnituksessa käytettävään vastameluhoitoon. Tinnitus = ääni, jota muut eivät kykene kuulemaan.

      Keskustelussa ollaan vielä valitettavan kaukana siitä tosiasiasta, että altistuminen aiheuttaa sairauksia. Professori Juhani Knuutin kirjoitus ei edistä tästä syystä asiaa yhtään eikä tuo siihen mitään uutta näkökulmaa tai tietoa sairastuneille heidän sairauksistaan.


      • Juhani Knuuti

        Blogini tarkoitus oli tuoda esiin tietoa ilmiöistä ja mitä tutkittu tieto niistä kertoo. Kyseessä on siis blogi. Tavoitteena ei ole kirjoittaa kattavasti tietellistä tekstiä eikä ohjata sähköyliherkkien hoitoa.


        • Mr Pain

          Olisi hedelmällisempää keskustella oman ammattipätevyytesi erikoisalaa koskevista ympäristöherkkyyttä koskevista asioista.

          Näitä olisivat esimerkiksi allergian yhteys sydänlihastulehdukseen. Ja toinen kiinnostava aihe voisi olla keuhkofunktion vaikutus verenpaineen nousuun.


          • Juhani Knuuti

            Hmm.
            Tämä nimimerkin takana kirjoittava kommentoija kertoo nyt minulle, mikä on pätevyyteni kirjoittaa tiede-aiheista blogia.


  16. Raini Lehtonen

    Yliherkkä
    On kumma, että niin kovasti luotetaan ’tutkimuksiin’ ja tieteeseen, muttei ihmisten omiin kokemuksiin. Tutkimuksissa on silloin vika, jos ne eivät pysty selvittämään ihmisten tuntemia asioita. Olen kemikaaliyliherkkä ja myös sähköherkkyys on ilmennyt. Viime kesänä minulle kaupattiin ohutta litteää tablattia yhteysvälineeksi. Vasemmassa kädessäni on ollut hermopinne eli se on vähän käpristynyt ja heikompi kuin oikea. Pidin tablettia vasemmassa kädessä opetellakseni sitä, kun kättä alkoi pistellä. Pistely voimistui ja käsi alkoi puutua niin, että tajusin, että säteily antoi oireet enkä ostanut tablettia. Sen jälkeen tavalliseen näppäipuhelimeen puhuminen pitkään on aiheuttanut pistelyä. Älypuhelinta en voi enää ajatellakaan. Kun yritin lapsen kanssa pelata Wii-peliä telkkarin avulla, pidin kapulaa oikeassa kädessä, mutta sitä alkoi välittömästi pistellä. Heitin kapulan pois ja varoitin, ettei yliherkkysoireita osoittaneen lapsenkaan ole hyvä pidellä moisia kapuloita.
    Miksi pienille koululaisille työnnetään harkitsemattomasti tabletit työvälineiksi? Kuinka paljon sairauksia siitä vielä seuraakaan? Kaikki nuoret ja vanhemmatkin kulkevat koko ajan kännykät kädessään. Mitä siitä seuraa? Vastuuttomasti uskotaan teknikkan autuuteen ja annetaan kaiken tapahtua seurauksista välittämättä.


  17. K.L.

    Käsittämätöntä kuraa täällä kaadetaan asiallisen blogin kirjoittajan niskaan. Kuitenkaan ’asiantuntijat’ eivät vaivaudu vastaamaan tähän olennaisimpaan kysymykseen:
    ”Miten selitetään se, että oireet eivät liity siihen onko kenttä päällä vai ei?”


    • Mr Pain

      Yksilötasolla vastausta on mahdotonta lähteä edes arvaamaan, jos ei tiedetä altistetta tai edes ajanjakson pituutta jolloin vaaralliselle aineelle on altistunut.

      Osaat varmaankin vastata sairastuneita välillisesti koskettavaan kysymykseen:
      ”Missä sairastuneita tutkitaan”?

      Vai onko kyse erilaisten hoidettavien sairauksien kermankuorinnasta, kuten eräs johtajatason lääkäri osuvasti totesi vähän aikaa sitten. Viittaus koski sairaanhoitopiirien yksiköiden toimintaa.


      • Mie

        Kyse lienee siitä, että koehenkilöt ovat ilmoittaneet saavansa välittömästi oireita kenttään joutuessaan. Sitten kun asiaa on heidän kohdallaan tutkittu, ei kentän päällä ololla tai olemattomuudella ole ollut mitään vaikutusta. Tätä ei nähdäkseni voi selittää muuten kuin psykosomaattisella oirehdinnalla.


        • Mr Pain

          Täällähän kuka vain voi kommentoida mitä vain. Tarjoaisin selitykseksi vuotavaa hermopäätettä.
          Pääte alkaa m -kirjaimella.


          • Mie

            Just …


          • Mr Pain

            Tässä tutkimus, saatiinhan se sydänkin sitten viimein mukaan, ettei pääse rytmihäiriöt ihan kokonaan unohtumaan 😉

            Redmayne M, Johansson O. ”Could myelin damage from radiofrequency electromagnetic field exposure help explain the functional impairment electrohypersensitivity? A review of the evidence”, J Toxicol Environ Health B Crit Rev 2014; 17(5): 247-58.
            doi: 10.1080/10937404.2014.923356.


  18. Ape

    ”Mitäköhän kertoo koko kysymyksestä (sähköyliherkkyys) että ei ole mitään biologista markkeria tms. objektiivista kriteeriä hoidon teholle?”

    Itseasiassa markkereita on jo alustavasti tunnistettu. Lisää esim. seuraavissa:

    Metabolic and genetic screening of electromagnetic hypersensitive subjects as a feasible tool for diagnostics and intervention.
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24812443/

    The search for reliable biomarkers of disease in multiple chemical sensitivity and other environmental intolerances.
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21845158/

    Tunnistamista hidastaa merkittävästi se, että tämä tutkimussuunta ei saa juuri ollenkaan rahoitusta. Sen sijaan psykosomaattinen tutkimussuunta saa rahoitusta, joka ei siitä huolimatta ole onnistunut tunnistamaan ongelman syitä, taikka löytämään siihen auttavastikaan tehoavaa hoitoa. Sitä sitten sopii miettiä, mitä tämä ongelmasta kertoo..


    • Juhani Knuuti

      Nämä ovat tuttuja mutta näissä kyse on enemmän siitä, voitaisiinko jollakin tapaa objektiivisesti identifioida ne ihmiset, joilla on alttius saada näitä oireita. Ei nämä kerro suoraan siitä, että sähkökentät aiheuttaisivat jotain biologisia muutoksia, joita voitaisin sitten käyttää vaikutuksen arvioinnissa. Geneettiset alttiudet voivat vain altistaa oireilulle ilman niiden suoraa liittymistä kenttiin.


      • Ape

        Aivan totta. Mutta sitä suuremmalla syyllä tätäkin suuntaa pitäisi tutkia, varsinkin kun ongelma yleistyy voimakkaasti, eikä hoitoa ole. Mutta rahoitusta ei näille tutkimuksille juurikaan tipu, vaan se ohjautuu lähinnä yksinomaan psykologisiin tutkimuksiin. Jotka eivät siis ole löytäneet niin selittäviä syitä kuin edes auttavasti toimivaa hoitoakaan. Mutta tämä ei silti tunnu herättävän ainoatakaan kysymysmerkkiä..?

        Juhanilta kysyisin, että miten loogisina näet nämä de Lucan tutkimusryhmän löydökset potilailta, joiden oireistoa pidetään nyt täysin psykosomaattisena? Miten näet niiden tukevan sitä, että oireet johtuisivat nosebo-ilmiöstä?


  19. Mr Pain

    Ongelma lienee niin suuri, ettei se ole enää hallittavissa.

    Kerron esimerkin kuntien sisäilmaratkaisuista. Eräässä artikkelissa kerrottiin kuntien kehittäneen toimintamallin, jolla sisäilmaongelmat ratkaistaan. Malli sisälsi kolme ratkaisukeskeistä toimenpidettä.
    a) ongelma kiistetään
    b) oireita saavat leimataan luulosairaiksi
    c) kerrotaan, että on liian myöhäistä tehdä asialle mitään.

    Ennen tämän artikkelin ilmestymistä olin tavannut kunnan johtavassa asemassa olevan lääkärin, joka kertoi kuntien tekevän oikein niiden kiistäessä sisäilmaongelmat mahdollisimman pitkään.

    Kääntäen tämä tarkoittaa että mahdollisimman monen tulee sairastua, ennen kuin tiloja korjataan. Oikeustapauksia sairastuttamisesta on saatu lähinnä muutamista yksityisistä yrityksistä. Yksi taisi olla kirjankustantamoa koskeva. Yksikään kunta tai kaupunki ei ole syytettä saanut.

    Hieman samantapainen toimintamalli lienee kehitetty ympäristöherkkiä kohtaan. Ongelma kiistetään. Rahoitusta saavat vain tutkimukset, joilla oireita saavat voidaan leimata mielenterveysongelmaisiksi. Tämän jälkeen tullaan kertomaan, että sairauksia sinänsä on, mutta niille on myöhäistä tehdä enää mitään ja että asia kuuluisi kuitenkin, ehkä, ympäristöstä vastaaville tahoille.

    Sairaaloissa ihmiset pyritään pitämään hengissä. Tilojen terveydestä ei sen sijaan vastaa kukaan.

    Tämä ei ole tietenkään lääkäreiden vika. He sairastuvat samoin, kuin muutkin.


    • Juhani Knuuti

      En nyt kuitenkaan rinnastaisi kaikkia sisäilmaongelmia, ympäristöyliherkkyyttä ja sähköyliherkkyyttä toisiinsa. Sisäilmaongelmissa on todellisia mikrobeja ja ihmisistä voidaan mitata biologisia muutoksia altistumisen yhteydessä.

      Näin ei näytä olevan asia sähköyliherkkyydessä. Mitään muutoksia ei ole voitu mitata eikä tutkittavat edes aisti milloin kenttä on olemassa ja milloin ei. Sähköyliherkkyydessä on kysymys vain henkilön itsensä kokemista oireista jotka voivat tosiaan olla hankalia ja invalidisoivia. Ongelma on suuri lääketieteelle kun apua on tällaisessa tilanteessa vaikea tarjota, kun ihmiset itse haluvat nähdä oireet biologisena reaktiona vaikka mitään biologista ei ole löydetty.


      • Mr Pain

        Markkereita on kerrottu löydetyn.

        Etsisin itse vastausta kalsium-ioni-aineenvaihdunnasta. Tarvitsen tätä ”ajatusmaailmaa” työssäni päivittäin torjuakseni sen aiheuttamia ongelmia. Vastaavia ongelmia näät halutessasi kaupan vihannestiskillä… Kyse ei ole tuolloin mielipiteistä.

        Terapia ei auta fyysisiin vaurioihin tai solutason muutoksiin. Terapialla ei myöskään voida osoittaa objektiivisesti mitään, koska fyysisiä mittareita ei edes ole.

        Sähköyliherkkyyden synnyssä on tuskin sähköllä tai enegiakentillä ollut mitään tekemistä. Kyse on ennemminkin syy-seuraus suhteesta.

        doi:10.1111/polp.12098


  20. Maapallo ei ole litteä

    Suoraan TEN/559 lausunnosta kohta 2.8. Kyseisestä oireyhtymästä kärsivien henkilöiden määrä kasvaa jatkuvasti ja lisäksi he voivat toisinaan kohdata ymmärtämättömyyttä ja skeptistä suhtautumista, kun lääkärit eivät käsittele ongelmaa ammattimaisesti.


  21. Maapallon ei ole litteä.

    http://videos.next-up.org/EhsTvNews/EHS_MCS_Appel_de_Paris_Conference_de_Presse/

    Tässä linkki videoon äskettäisestä lehdistötilaisuudesta, paikka Royal Academy of Medicine, Brussels, Belgium, May 18th, 2015. Aihe sähköyliherkkyys ja kemikaaliyliherkkyys.

    Onko teillä oikeasti pätevyyttä lytätä myös nämä tuktijat? Heidän viestisnä on selvä: sähköyliherkkyys ja kemikaaliyliherkkyys ovat olemassa olevia sairauksia, ne on tunnustettava, biomarkkerit niiden tunnsitamiseksi on jo löydetty, lapsia on suojeltava, wifit pois kouluista ja kiireesti. Siinä sivutaan myös erästä tärkeää seikkaa, tieteen riippumattomuutta.


    • Juhani Knuuti

      Sen sijaan, että linkkaa jonkin videon, jossa jotkut kertovat omista mielipiteistään, kaipaisin selviä tutkimuksia. Vain ne oikeasti merkitsevät. Tutkijan tai tutkijaporukan mielipiteillä ilman TUTKIMUSNÄYTTÖÄ ei ole oikeasti mitään painoarvoa.

      En ole kiistanyt sitä, etteikö näitä sairauksia olisi olemassa. Kysymys on enemmän siitä, mikä ne aiheuttaa. Se ei ole selvinnyt ja on varsin epätodennäköistä, että ne liittyisivat mitenkään sähkömagneettisiin kenttiin.


      • Mr Pain

        Oireet näyttäisi aiheuttavan myeliinitupen vahingoittuminen. Vai tulkitsinko tuon katsauksen jotenkin väärin..


      • Vesa Raiskila

        Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa on kuitenkin linkitetty moniakin tutkimuksia, jotka tukevat sähköherkkyyttä myös ympäristötekijöiden aiheuttamana fysiologisperäisenä oireyhtymänä. Tässä on yksi, ”Electromagnetic hypersensitivity: evidence for a novel neurological syndrome”:

        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21793784

        Kyseisessä kaksoissokkotutkimuksessa koehenkilössä ilmeni sähkömagneettiselle kentälle altistuksen aikana ohimokipuja, päänsärkyä, lihasnykäyksiä ja sydämen rytmihäiriöitä (”skipped heartbeats”). Tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Oireita aiheuttivat pääasiassa kentän vaihtelut (päälle–pois). Koehenkilöllä ei ollut tietoista havaintoa kentästä, koska hän ei kyennyt todenmukaisesti raportoimaan sen päälläolosta.

        Tutkijat toteavat, että tulos sulkee pois psykologiset prosessit oireiden aiheuttajina:

        ”The subject demonstrated statistically reliable somatic reactions in response to exposure to subliminal EMFs under conditions that reasonably excluded a causative role for psychological processes.”

        Heidän johtopäätelmänsä on, että herkkyyttä sähkömagneettisille kentille voi esiintyä aitona (”bona fide”) ympäristön aiheuttamana neurologisena oireistona:

        ”EMF hypersensitivity can occur as a bona fide environmentally inducible neurological syndrome.”

        Huomion kiinnittäminen siihen, kykenevätkö koehenkilöt *tietoisesti* erottamaan, milloin he ovat altistuneena sähkömagneettiselle säteilylle, on tästä näkökulmasta harhaanjohtavaa. Kuten tutkimuskoosteessakin todetaan, eri tutkimuksissa havaituilla vaikutuksilla ei ole välttämätöntä yhteyttä tietoiseen herkkyyteen.

        Yksi sähköherkkyyttä fysiologisperäisenä oireistona tukevista tutkimuksista on suomalaistutkimus ”FM-radio and TV tower signals can cause spontaneous hand movements near moving RF reflector”:

        http://www.pathophysiologyjournal.com/article/S0928-4680%2809%2900010-8/abstract


        • Juhani Knuuti

          Tätä mainitsemaasi tutkimusta on jo kommentoitu kirjoituksessani. Kyseessä ei ole varsinainen tutkimus vaan tapausraportti jossa vain yhtä potilasta on altistettu EMF:lle. Koe on muuten erittäin hyvin toteutettu mutta tulkinnassa on otettu vapauksia, joita on vaikea hyväksyä. Potilaalle tuli oireita myös silloin kun kenttä ei ollut päällä. Myöskään kun kenttä oli päällä, ei oireita läheskään aina tullut. Tutkijat luokittelivat oireet niin, että voitiin tehdä sellainen tulkinta, että oireet jotenkin liittyisivät kenttään. Kun tuloksia katsoo yksityiskohtaisesti, on tämä päätelmä enemmän kuin epäilyttävä.

          Tämä on siis ainoa tutkimus, jonka on väitetty kontrolloidussa olosuhteissa tukevan sitä että oireet liittyvät EMF-kenttään. Ja tässä on siis vain 1 (yksi kpl) tutkittava. Tämänkään potilaan osalta ei oireet kyllä näytä selvästi liittyvän kenttään. Muissa tutkimuksissa, joissa yhteyttä on pyritty selvittämään, ei ole saatu yhteyttä oireiden ja kentän välille.

          Johtopäätökseni on siis edelleen sama eli meillä ei ole minkäänlaista näyttöä siitä että kentät aiheuttaisivat sähköyliherkkien potilaiden oireet.


          • Vesa Raiskila

            Kyseisen artikkelin käsittelysi on kovin lyhyt. Tutkimuksen johdosta on vaihdettu tiedejulkaisussa kirjeitä tutkijoiden kesken; tässä on tutkimuksen tekijöiden tiettävästi viimeisin kommentti tutkimuksestaan:

            http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.3109/00207454.2013.775575?journalCode=ines20#.VeqhhJexl38

            Kommentissani viittasin lisäksi *useisiin* sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksen tutkimuksiin, joista annoin toisenkin esimerkin: vuonna 2009 tehdyn suomalaistutkimuksen ”FM-radio and TV tower signals can cause spontaneous hand movements near moving RF reflector”.


          • Juhani Knuuti

            Olen nähnyt tuon kirjoittajien kommentin. Olen myös lukenut muiden tutkijoiden vastineet, jotka eivät tue kirjoittajien käsityksiä. Olen myös itse näiden linjalla. Luonnollisesti julkaisun kirjoittajat itse haluavat uskoa omaan tutkimukseensa. Olipa tämän tutkimuksen osalta niin tai näin, ei yhden ainoan potilaan mittauksilla voi tehdä mitään kunnollisia tieteellisiä päätelmiä. Yhden tapauksen tutkimuksessa, olipa se tehty kuinka huolellisesti takansa, sattumalla on aina merkittävä vaikutus. Sattumahan tietenkin voi olla kumpaan suuntaan hyvänsä. Jotta asiasta voisi väitellä tieteellisillä argumenteilla, pitäisi olla kunnollisia tutkimuksia, jotka tukisivat väitteitä, että EMF-kentät olisivat potilaiden oireiden taustalla. Sellaisia tutkimuksia ei valitettavasti ole.
            Tuo toinen linkkisi suomalaistutkimukseen ei ole sellainen. Ei siinä ole tutkittua sähköyliherkkiä potilaita eikä sitä voisiko oireet aiheutua EMF-kentistä.


  22. Vesa Raiskila

    Linkittämäni suomalaistutkimus liittyy ihmisten herkkyyteen sähkömagneettiselle säteilylle (”electromagnetic intensity changed in the body of the standing test subject”). Sen johtopäätelmissäkin viitataan ”herkkiin henkilöihin”. Siksi kyseinen tutkimus onkin listattu sähköyliherkkyyttä (electromagnetic hypersensitivity) koskevassa tutkimuskoosteessa.

    Vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa ”Altered cortical excitability in subjectively electrosensitive patients: Results of a pilot study” päädyttiin siihen, että sähkö(yli)herkkyys voi johtua aivokuoren toimintojen keskimääräistä heikommasta sopeutumiskyvystä ympäristövaikutuksiin.

    http://www.researchgate.net/publication/6481169_Altered_cortical_excitability_in_subjectively_electrosensitive_patients_Results_of_a_pilot_study


  23. Vesa Raiskila

    Täällä on vielä toinen suomalaistutkimus, ”Mobile phone radiation might alter protein expression in human skin”, joka viittaa mahdollisiin molekyylitason muutoksiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuspiirissä:

    http://www.biomedcentral.com/content/pdf/1471-2164-9-77.pdf

    Tutkimuksen tekijöihin kuuluva, aiemmin STUKilla tutkimusprofessorina työskennellyt Dariusz Leszczynski on todennut viime vuonna Yliopisto-lehdessä:

    ”Sähköherkkyyttä täytyy olla olemassa. Muutoin olisi kyse yhdestä ja ainoasta ympäristöfaktorista, jonka vaikutuksille ei olisi olemassa herkemmin reagoivaa alaryhmää. Kaikilla vastaavilla alueilla alaryhmä esiintyy. Miksi sähkömagneettiset kentät olisivat poikkeus? Tarvitsemme tasokasta tieteellistä tutkimusta alaryhmän laajuuden selvittämiseksi ja tietoa siitä, minkä tasoiset sähkömagneettiset kentät oireita aiheuttavat.”

    Vuonna 2011 Yle uutisoi niin ikään suomalaisesta, Turun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa todettiin matkapuhelinsäteilyn aiheuttavan aivoissa hermosolujen muutoksia, otsikolla ”Matkapuhelinsäteily vaikuttaa aivojen sokeriaineenvaihduntaan”.

    Mutta oikeastaan koko tämä keskustelu on hieman erikoista, koska esim. jo Ylen viimevuotisessa uutisessa ”Ympäristöherkkyys sai virallisen tautiluokituksen – sähköherkkyys tunnustetaan nyt Suomessa” todetaan yksiselitteisesti, että ”luokitus on osoitus siitä, että ympäristölle, muuan muassa sähkömagneettisille kentille herkistyminen tunnistetaan”.


    • Juhani Knuuti

      Muuten hyvää pohdintaa mutta mielestäni sekoitat monta eri asiaa.
      ”EMF-kenttien vaikutukset solutasolla” ei ole sama kuin ”sähköyliherkkyys” joka ei ole sama kuin ”ympäristöyliherkkyys”

      Esimmänen ilmiö on hyvin tunnettu ja tutkittu eli liittyy lämpövaiktuukseen

      Toinen ilomiö on se, jota blogini käsitteli

      Kolmas ympäristöyliherkkyys on aivan eri tautiluokituksen määrittely, jollaisen diagnoosin sählöyliherkätkin voivat saada. Tautiluokituksen perusteella ei mitenkään voi kuitenkaan päätellä, että sähköykiherkät saisivat oireensa juuri EMF-kentistä.

      Sillä, mitä Dariusz on pohdistellut tai mitä minä pohdiskelen, ei ole tieteellistä todistusarvoa. Ainoastaan tutkimuksilla on.


  24. Mr Pain

    ”Matkapuhelinsäteily vaikuttaa aivojen sokeriaineenvaihduntaan”

    Liittyy Juhanin toiseen blogikirjoitukseen Kännykkä ja (mahdollinen) aivosyöpä mutta laitetaan tämä nyt tänne.

    Ensinnäkin – glykotieteiden tutkijat ovat hajallaan kuka missäkin. Toisekseen, tutkimus on kokonaan ulkopuolisen rahoituksen varassa. Kun kysymys on yhteiskunnallisista asioista, tulisi niitä myös tukea niiden vaikuttavuuden perusteella yhteiskunnallisesti.
    Kyse on siis perustutkimuksesta.

    Kaikkia soluja verhoaa sokerirakenteet. Tutkijaprofessori Jukka Finne löysi, vuonna 1982 aivojen, solujen pinnalta polysialohappoa. Silloin pääteltiin, että polysialohappo vaikuttaisi solujen liikkumisen ja kontaktien muodostumiseen.

    Polysialohapon rakenne muistuttaa aivokalvontulehdusta aiheuttavaa bakteeria (meningkokki B). Kun muille meningkokki -bakteereille oli jo onnistuttu luomaan rokote – ei rokotteet kuitenkaan jostain syystä tehonneet meningkokki B:hen.

    Selitykseksi tarjottiin seuraavaa. Meningkokki B:n rakenne oli samanlainen elimistömme oman polysialohapon kanssa eikä immuunipuolustus kyennyt tunnistamaan sitä.

    Kun sokerit toimivat eräänlaisena linkkinä omien solujen, että vieraiden mikrobien välillä – ne vaikuttavat myös siihen, mihin ja miten syövät muodostavat etäpesäkkeitä. Nämä kasvaimesta irronneet solut siirtyvät paitsi verenkierron, myös imunesteen mukana muualle elimistöön.

    Kuten aiemmin kirjoitin, solut ovat verhoillut sokerilla ja muodostavat siten kudoksen pinnan.
    Tartuntamekanismista, esimerkiksi virukset kiinnittyvät solujen pinnalle – tarkemmin sanottuna polysialohappoihin. Bakteerit puolestaan voivat kiinnittyä vain tietyn valkuaisaineen turvin.

    Jos tiedettäisiin, miten polysialohappoa säädeltäisiin, voitaisiin vaikuttaa syöpäsolujen kiinnitymiseen.

    Johtopäätökset tulivat nyt ensin. Valmista vastausta minulla ei ole, on vain mekanismi, millä syöpä kiinnittyisi aivoihin.

    Jos pitää arvata jotain, niin säteily saattaisi kumota polysialohapporakenteen pinnassa ”jotain”, ehkä muodon, jonkun pinnan ominaisuuden. Aggressiivisissa syövissä (syöpäsolun ympärillä) on ajateltu olevan paljon polysialohappoa, mutta lasten toiseksi yleisimmässä syöpätyypissä neuroblastoomassa tilanne on täysin päinvastainen.


  25. Mr Pain

    Turun yliopiston tutkimuksessa, 2011, oli selvitetty että säteily hidastaisi sokeriaineenvaihduntaa. Pohdintaan tulisi siten lisätä aikafaktori.

    Jos sokeriaineenvaihdunta hidastuu, antaako tämä hidastuminen lisää aikaa syöpäsolun kiinnittymiseen?


  26. Vesa Raiskila

    Euroopan neuvosto totesi vuonna 2011 seuraavaa:

    ”While electrical and electromagnetic fields in certain frequency bands have wholly beneficial effects which are applied in medicine, other non-ionising frequencies, be they sourced from extremely low frequencies, power lines or certain high frequency waves used in the fields of radar, telecommunications and mobile telephony, appear to have more or less potentially harmful, non-thermal, biological effects on plants, insects and animals as well as the human body even when exposed to levels that are below the official threshold values.”

    http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=13137&lang=en/

    Tautiluokitus on ”osoitus siitä, että ympäristölle, muuan muassa sähkömagneettisille kentille herkistyminen tunnistetaan” (Yle).

    ”Ympäristöherkkyydeksi kutsutaan tilaa, jossa ihminen saa terveyttä haittaavia oireita tietyssä työ- tai elinympäristössä, vaikka sama ympäristö ei aiheuta oireita valtaosalle muita ihmisiä. Oireet yhdistetään mm. erilaisiin kemikaaleihin, hajusteisiin, mikrobiologisiin tekijöihin sekä sähkömagneettisiin kenttiin.” (THL)

    Näiden kenttien vaikutuksista – myös muuhun kuin lämpöön perustuvista – on tutkimusdataa, ja lisää tutkimuksia tehdään koko ajan. Mielestäni yrität, Juhani, nyt itse karsinoida hieman kyseenalaisesti. Kuten esimerkiksi edellä osoitin, linkittämäni suomalaistutkimus on kategorian ”sähköyliherkkyys” alla, koska siinä tutkittiin sähkömagneettisen kentän vaikutuksia herkkiin ihmisiin, vaikka se ei sinun mukaasi liittynyt aiheeseen. (Ko. tutkimuksen tekijöiltä on vuonna 2011 julkaistu lisätutkimus aihepiiristä.) Tästä tulee vaikutelma osittain samasta ilmiöstä kuin tupakan ja asbestin riskien kiistäminen.


  27. Vesa Raiskila

    Seuraavassa tutkimuksessa vuodelta 2011 esitetään viitteitä siitä, että Parkinsonin tauti voi joissain tapauksissa olla (Juhania lainaten) ”fyysinen sairaus, joka aiheutuu sähkömagneettisista kentistä”:

    http://www.doiserbia.nb.rs/img/doi/0352-4906/2011/0352-49061121027G.pdf

    ”We studied the influence of extremely low-frequency electromagnetic field (ELF EMF) to subcortical structures of a brain, i.e. basal ganglia, of sexually mature rats of Wistar strain. The animals were exposed to nonhomogenous ELF EMF, intensity of 50-500 μT, 50 Hz frequency, 7 hours a day, and 5 days a week during three months. Histological and stereological analysis established a reduction in volume density of ganglia cells in the area of basal ganglia, an increase of their nucleo-cytoplasmatic volume ratio, and presence of an intensive edema of pericellular (perineural) type.”

    ”It is generally recognized that neuronal cells are very susceptible to oxidative injury and, in addition, some studies have evidenced greater incidence of tumors in human nervous system after exposure to ELF-EMF[…]”

    ”The results obtained in this study may be significant in the light of evidence that Parkinson’s disease causes reduction in total number of cells in basal ganglia. Nowadays, Parkinson’s disease almost becomes epidemic and cannot be interpreted only by extended life span of human race, but also by drawing attention to the environmental factors, such as electromagnetic fields present in highly urban society.”


    • Mr Pain

      Parkinsonin taudin oireet pystytään aiheuttamaan banaanikärpäsellekin eikä siinä ole kyse ”sähköyliherkkyydestä”.


      • Vesa Raiskila

        No johan pomppasi. Oireet ovat merkki taudista, ja taudeilla on tunnetusti eri aiheuttajia. Onko sinulla esittää kritiikkiä linkittämääni tutkimusta kohtaan?


        • Mr Pain

          Tässä ei ole todettu sähkön vaikuttavan solukalvon rakenteeseen vaan läpäisevyyteen. Läpäisevyys (ts hidastuminen) voi selittää oireet, muttei sitä mikä vaikuttaa solukalvon rakenteen muuttumiseen.

          Voin olla väärässä. Mielellään olenkin…


        • Mr Pain

          Tässä esitetysssä muodossa tämän blokkauksen otsikko antaa (käsitykseni mukaan) virheellistä tietoa tai ohjaa harhaan. Oikeampi voisi olla muotoa: Voiko sairastunut olla yliherkkä sähkölle?

          Vastakysymys taas puolestaan; Onko ilmiön pohdinta tärkeämpää kuin terveysvaarasta tiedottaminen?

          (Kaikki oikeudet mielipiteen esittämiseen pidetään..)


          • Juhani Knuuti

            Ihan hyviä kysymyksiä. Kuitenkin minusta on tärkeää selvittää asian oikea laita. Ovatko näiden potilaiden oireet sähkön aiheuttamia ja jos ovat, pitäisikö nämä henkilöt sitten eristää sähkökentistä parantumisen edistämiseksi? Ilman sitä tietoa, että näiden ilmiöiden välillä on yhteys, ei tällaista päätöstä voi tehdä. Mielestäni ei ole oikein, että näinkin merkittävästi ihmisen elämänlaatuun vaikuttavat muutokset perustuisivat pelkästään mielikuvitukseen.


          • Mr Pain

            Mielestäni nämä tutkimukset kertovat vain mahdollisuudesta että ongelma saattaa ilmeentyä tietyn altisteen/altistuksen jälkeen -se voidaan saada näkyviin- sähkön tai pikemminkin säteilyn seurauksena joissain olosuhteissa. Esimerkiksi tietyillä kasveilla saadaan bakterioosi näkyviin vain suotuisissa olosuhteissa. Kasvatuksessa bakterioosi nähdään, mutta tuotteen päätyessä loppukäyttäjälle – bakterioosia ei enää kyetä havaitsemaan.

            En usko että kyse on vain oireesta, se voi tietysti olla sairauden merkki – vaan pikemminkin oikeasta sairaudesta, jota ei puutteellisen tutkimuksen vuoksi ole kyetty paikallistamaan. Sairauden synnyssä sähköllä on tuskin tekemistä vaan altistuksella jollekin ihan muulle tekijälle. Kliinistä taudinkuvaa tai tutkimusta tuskin saadaan ennen kuin tiedetään mistä on kyse.


            Jos haluaisitte selvittää asiaa, taitaisitte tarvita taitavampia tutkijoita.
            Taidan olla jäävi ottamaan asiaan kantaa tämän enempää.


          • Mr Pain

            http://vikapalvelu.elenia.fi/kartta/

            Autenttisen tutkimusympäristön tarjoaa paikallinen sähköyhtiösi..


  28. Smart Balance Wheel

    Smart Balance Wheel

    Smart Balance Wheel are wonderful more or less anytime especialy here in Ohio there awesome


  29. skeptinen-loogikko

    Ajattelisin, että jos ihmisellä on outoja oireita, joihin ei tunnu löytyvän mistään apua, ja lopulta yllättäen elektromagneettiselta säteilyltä suojautuminen tuntuu helpottavan oireita, niin eiköhän syy ole tavalla tai toisella siinä. Kognitiivisella terapialla tälläisen ”hoitaminen”, kuulostaa oudolta. Toki sillä varmaan saadaan vähennettyä oireiden huomioimista, mutta ei sellainen varsinaista ongelmaa poista. Toki niitäkin varmasti löytyy, jotka uskovat ilman mitään itsenäistä kokeilua ja pohdintaa kaikennäköistä.

    Sitä en tiedä voiko elektromagneettinen säteily oikeasti aiheuttaa oireita, ehkä, ehkä ei. Tosi asia on, että osa ihmisistä on hyvin herkkiä. Toisaalta koeolot ovat koeoloja, niissä ihminen jännittää herkästi, ei ole rento, mikä voi vaikuttaa niin mittauksiin, kuin omiin tuntemuksiin ja ajatuksiin. Toivottavasti tutkimuksia tehdään edelleen, ja varmasti riippumattomia. Tälläisessä asiassa raha voi ratkaista.

    Mitä tulee epätoivolla ja terveydellä rahastamiseen, niin se on maailman, jossa raha on nostettu tärkeäksi asiaksi, hyvin ikävä puoli. Toivottavasti jonain päivänä asiat ovat paremmin.


    • Janni

      Tässähän on nimenomaan kyse siitä, että suojautuminen helpottaa oireita – ei siitä, mikä todella aiheuttaa oireita. Epämääräiset ahdistukset ja pelkotilat helpottavat, kun henkilö kokee olevansa (ei siis välttämättä ole) suojassa niiden (kuvitteelliselta) aiheuttajalta –> kognitiivinen terapia tuntuisi todella loogiselta hoitomuodolta ahdistukseen ja pelkoihin. Kuten Knuuti kirjoitti, oireet ovat todellisia mutta niitä ei tutkimusten perusteella aiheuta sähköyliherkkyys.

      Tämä on ihan omaa arvailuani mutta sähköyliherkkyyden oirekuvaukset sopisivat erinomaisesti ainakin paniikkihäiriöön ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Hengenahdistus, sykkeen nopeutuminen, punan nouseminen kasvoille…Joidenkin henkilöiden on varmasti helpompi ajatella, että heidän oireensa johtuvat kiistanalaisesta, lääketieteelle tuntemattomasta allergiasta, johon he eivät itse voi vaikuttaa, kuin ns. mielisairaudesta.


Kommentoi