Terveys & tiede

BLOGIT | Terveys & tiede

Terveysaiheista klikkijournalismia

Median tehtävänä on tiedottaa asioista ja stimuloida keskustelua. Viime vuosina on kuitenkin yleistynyt tapa tehdä uutisia silloinkin kun mitään uutisoitavaa ei ole. Tämä tuntuisi olevan erityisesti terveystiedottamisessa hyvin yleistä.

Terveysasiat kiinnostavat ihmisiä. Suurin osa terveysuutisista on kuitenkin tylsiä. Usein jo aikaisemmin tunnettuja asioita vahvistetaan uusissakin tutkimuksissa. Toki pientä hienosäätöä saadaan vanhan tiedon lisäksi. Kuitenkin harvoin syntyy jotain aidosti mullistavaa uutta tietoa.

Kuinka kiinnostava onkaan uutinen, jossa virallisesti suositeltu ruokavalio on osoitettu olevan terveyttä edistävä? Kuinka paljon herättää huomiota, kun tutkimuksessa todetaan, että verenpainelääkkeitä olisi syytä käyttää silloin, kun niitä on määrätty?

Paljon houkuttelevampaa on tiedottaa asiasta, joka poikkeaa valtavirrasta. Uutinen uudesta mullistavasta dieetistä, hoidosta tai lääkkeestä, synnyttää paljon klikkauksia ja some-jakoja. Koska tällaisia uutisia todellisuudessa syntyy vain harvoin, on suuri houkutus tehdä niitä itse.

Tyypillisessä tilanteessa valitaan jokin tutkimus, jossa jotain uutta asiaa on käsitelty ja sitten kirjoittaa siitä raflaavin otsikoin. Itse tutkimus voi olla vain pienimuotoinen mutta siitä tehdään jotain paljon suurempaa.

Taustojakaan ei enää juuri vaivauduta tarkistamaan. Nykyisin näyttäisi siltä, että alan asiantuntijoiltakaan ei edes tarvitse saada kommentteja. Kommenttien saaminen voi olla vaivalloista ja voihan käydä myös niin, että sen jälkeen asiasta ei enää saisikaan kunnon uutista.

 

Esimerkkinä lääkeuutinen Kauppalehdessä

Otan nyt tähän esimerkiksi hiljattain (6.3.2016) Kauppalehden uutisen uudesta mullistavasta kipulääkkeestä. Uutinen oli otsikoitu: ” Uusi uskomaton kivuntappaja: ”ei sivuvaikutuksia”.

Uutisessa uuden lääkkeen kerrottiin voivan tuoda avun esimerkiksi iskiaksesta ja hermovaurioista aiheutuviin koviin kipuihin. Siinä kerrottiin, että ”molekyylistä odotetaan nyt yksinkertaista ja helppoa lääkettä ihmisille” ja että ”lääke toimi tutkijoiden mukaan ilman kielteisiä tai hankalia sivuvaikutuksia.”

Lisäksi ”uuden lääkkeen uskotaan aiheuttavan vain vähän riippuvuutta. Esimerkiksi morfiinissa ne ovat tunnetusti vaikeita. Tutkijoiden mukaan lääkkeen toimitustapa on yksinkertainen ja ”laajalti riskitön”. Sitä voidaan annostella joko tabletteina tai pistoksina.”

Sen lisäksi, että tällainen uutinen oli sisällön suhteen oudossa lehdessä (Kauppalehti), se oli viestiltään lähes täysin virheellinen.

Japanilaisen tutkimusryhmän tutkimuksessa ei sinänsä ole mitään vikaa. Ryhmä selvitti hermovauriokivun mekanismeja ja mahdollista mekanismia, millä tällaista kipua voisi helpottaa.

Lääkemolekyyli oli ryhmän kehittämä vasta-aine, joka sitoutui tiettyyn uuteen kohteeseen, jota he kutsuvat nimellä HMGB1. Koe oli ensimmäinen laatuaan ja tehtiin hiirillä, jolle oli aiheutettu hermovaurio.

Tästä seuraavat kuitenkin seuraavat faktat:

  • Koska kyse oli lääkkeen osalta ensimmäisestä kokeesta hiirille, on yli 90% todennäköisyys, että lääkettä ei tulla koskaan käyttämään ihmisillä. Vaikka tämä lääke saataisiinkin vietyä loppuun saakka kivikkoisella uuden lääkkeen kehityspolulla, se kestäisi 10 vuotta ja tulisi maksamaan lähes miljardi euroa.
  • Koska lääke on vasta-aine, sitä joudutaan annostelemaan toistuvina pistoksina, kokeessa sitä annettiin myös selkäydinnesteeseen. Onko tämä lääkkeen toimitustapa yksinkertainen ja laajalti riskitön? Onko tällainen lääke yksinkertainen ja helppo ihmisille?
  • Lääkkeen sivuvaikutuksista ei voi tässä vaiheessa vielä sanoa yhtään mitään. Eihän sitä ole koskaan edes annettu ihmisille. Voidaanko sitten todeta: lääke toimi tutkijoiden mukaan ilman kielteisiä tai hankalia sivuvaikutuksia. Eivät tutkijat ainakaan näin väittäneet.
  • Lisäksi uutisessa lääkettä verrataan morfiiniin. Hetkinen. Morfiiniin! Onko kivun nykyinen rutiinihoito morfiini? Mikä tahansa lääke on vähemmän riippuvuutta aiheuttava kuin morfiini. Sitä paitsi uuden lääkkeen aiheuttamasta riippuvuudesta on hiirikokeiden perusteella mahdoton sanoa yhtään mitään.

Siten uutinen ”uudesta uskomattomasta kivuntappajasta” perustuu valtavaan loikkaan ensimmäisistä lupaavista hiirikokeista potilaiden hermokipujen hoitoon ilman tutkimusnäyttöä. Uutisessa ei valehdella suoraan mutta sen antama viesti on selvästi virheellinen.

 

Pillereitä_Pixabay
Pillereitä_Pixabay

Terveystiedottamisen tulevaisuus

En väitä, että Kauppalehti käyttäytyisi mitenkään poikkeavasti tässä ilmiössä. Tällaiset uutiset ovat olleet tavallisia valemedioissa mutta alkavat olla tuttuja myös jo kaikissa perinteisissä valtamedioissa.

Esimerkkeinä vaikkapa tämä Iltalehden uutinen (18.3.2016), jossa oluen vihjataan ehkäisevän syöpää vaikka viitatussa artikkelissa on vain pohdittu, että maltaat sisältävät happoja, joiden vaikutuksia syövän hoitoon ja ehkäisyyn tutkitaan.

Iltasanomissa sanottiin 12.3.2016, että ”Asiantuntijoiden uusien arvioiden mukaan aivoja rappeuttava Alzheimerin tauti voi syntyä viruksista ja bakteereista.” Lisäksi uutisessa lainattiin manchesterilaista professoria: ”Voimme sanoa, että tämä on kiistaton todiste siitä, että Alzheimerin taudin kehityksessä on mukana mikrobeja (yhteisnimitys viruksille ja bakteereille).” Koko uutinen oli kuitenkin lainattu The Telegraph- lehden artikkelista, joka vuorostaan oli lainanut sen tiedelehdestä Journal of Alzheimer’s disease. Tämän tiedelehden artikkeli on kuitenkin pääkirjoitus, jossa pohditaan mikrobien mahdollista roolia Alzheimerin taudin synnyssä ja ehdotetaan, että tätä puolta pitäisi tutkia enemmän. Kyse oli siis mielipidekirjoituksesta, ei tutkimuksesta, jossa mikrobisyy olisi osoitettu.

Mikä selittää tällaisen uutisoinnin? Ehkä nyt tavoitellaan enemmän klikkejä ja jakoja sosiaalisessa mediassa? Eikö uutisen viestin totuudenmukaisuudella ole merkitystä? Ehkä toimittajat ovat paineissa tuottaa uutisia, ja niiden taustat jäävät kiireen vuoksi selvittämättä.

Voi kuitenkin kysyä, millä tavalla toimittajat ovat sisäistäneet Journalistin ohjeet? Hiljattain sain kommentin kirjoitukseeni eräältä freelance-toimittajalta, joka totesi ihan vakavissaan että ”Journalismi hylkäsi objektiivisuuden vaatimuksen jo 1990-luvulla….Totuus ei löydy jostain puolestavälistä, koska sitä ei edes etsitä.”

Toisaalta toivoa antaa melko tuore suomalaisten päätoimittajien julistus, jossa otetaan kantaa oikeaan tietoon perustuvan ja merkityksellisen journalismin puolesta. Ainakin siis päätoimittajat sitoutuvat oikeisiin tietoihin perustuvaan journalismiin. Toivottavasti tämä julistus läpäisee myös toimittajakunnan, joka toimii terveysviestinnässä.

17 vastausta artikkeliin “Terveysaiheista klikkijournalismia”

  1. Mikko Pulliainen

    Hei,

    mainitsit samasta toimittajakommentista muistaakseni Linja-ahon blogikommenteissa. Vastasin silloin, ja vastaan edelleen, että en ymmärrä saati allekirjoita tuon freelancerin näkemystä. Oman kokemukseni mukaan toimituksissa kyllä yritetään tosissaan pysyä totuudessa. Ainahan siinä ei maaliin tosiaankaan osuta, mutta syyt ovat nähdäkseni muualla.


    • Juhani Knuuti

      Hyvä kuulla. Kun mainitsen jo toisen kerran, asia on jäänyt minua vaivaamaan. 😉
      Olisi huolestuttavaa, jos toimittajakunnassa ajateltaisin tuolla tavalla laajemmin.


  2. entäs ne statiinit

    Tjaah, päätoimittajien julistus, taisi olla kotimaisen terveysgurun haukkuma. Ehkäpä klikki on kivaa, kun johtopäätös samasta tutkimuksesta on positiivinen, ja vähemmän kivaa jos negatiivinen.


  3. Mr Pain

    Ongelma taitaa olla seurausta siitä, että toimittajat yrittävät tulkita tutkimusten tekijöiden sanomaa – toisaalta yrittävät itse ymmärtää tutkimuksen tulosta omiin näkemyksiinsä tai median tavoitteisiin perustuen.

    Vikaan mennään siinä kohtaa kun ei ole käytössä itse aineistoa, jota tutkimuksessa on käytetty. Kun aineistoa ei edes esitetä, ei ole perusteita kyseenalaistaa tutkijoiden omia näkemyksiä tuloksista – vaikka eivät kriittistä arviointia kestäisikään.

    Voisi mielestäni ihan aiheesta kysyä: Ovatko tutkimukset lopulta kovinkaan avointa tietoa sisältäviä, vai joudutaanko luottamaan pelkästään tekijöiden mielikuvitukseen lopputulosten tulkinnasta?
    Tämä on väärin.


    • Christian Reinman

      Knuuti kirjoittaa:

      Voi kuitenkin kysyä, millä tavalla toimittajat ovat sisäistäneet Journalistin ohjeet?
      …………………………………………………………………………………………………………..
      Edellisessä blogikirjoituksessaan ”Sairauksien ennaltaehkäisy 16.3” Knuuti/Mie ovat kovin kiihdyksissään englantilaisen Espresslehden artikkelista:
      http://www.express.co.uk/life-style/health/652133/former-Royal-Queen-doctor-Sir-Richard-Thompson-demand-statin-inquiry-heart-disease

      Minusta siinä on hyvin sisäistetty Journalistiset ohjeet eli haastateltu kumpaakin osapuolta.
      Mistä tuollainen kiihko?

      Suomessa sen sijaan toimitaan erittäin harvoin hyvän mediatavan mukaan. Esimerkkinä voisi mainita karppauksen uutisointi vuosien varrelta.

      Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen

      8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
      http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/


      • Juhani Knuuti

        Vastaus Reinmanille:
        1) En havainnut kenenkään olevan kiihtynyt
        2) Kaikki kommentit, myös Reinmanin ja muiden, hyväksyttiin ja ovat näkyvissä.
        3) Asiasta saa olla eri mieltä eikä se ole mitenkään väärin
        4) En edes ollut eri mieltä siitä, että kaikkiin tutkimuksiin tulee suhtautua kriittisesti. Tämä oli tuon artikkelin pääviesti. Kysymys on siitä, mikä tulisi olemaan tuon selvityksen lopputulema. Sitähän ei kerrottu. Ei tuo mielipidepuheenvuoro lisää mitään uutta tietoa, sen on vain puheenvuoro eikä sillä voi todistaa mitään.


      • Mie

        Reinman ei oikein ymmärrä eroa lehtijutun ja siinä mainitun artikkelin välillä. En ”kiihtynyt” itse jutusta, en myöskään juurikaan siitä de Lorgerilin katsausartikkelista. Paheksuin kyllä sen surkeaa tasoa ja ilmiselvää asenteellisuutta jossa ei pahemmin tieteellisestä ajattelu- ja toimintatavasta välitetty.

        Jospa Reinman kommentoisi postauksiani jatkossa siinä ketjussa josta ne löytyvät? Tai lukisi ne ensin? 🙂


  4. entäs ne statiinit

    Niin noihin pariin artikkeliin, olisiko syynä kiire ja/tai laiskuus. Voisi kuvitella että seuraavaksi joku maakuntalehti tekisi uutisen näiden pohjalta, lähteenä ulkomaalainen lähde, jutun pohjahan on jo valmis, kauppalehden tai iltasanomien juttu.

    Ongelmaksi taitaisi tulla se, että nämä tulkinnat saattavat jääädä elämään. Muutenkin välillä Iltapulujen suomennokset ontuu, Milloin hiilihydraatit on vähennetty minimiin milloin ei ole syöty ollenkaan hiilihydraatteja samasta ruotsalaisesta lähteestä.


  5. Sami Sundell

    Kirjoitin tuosta Kauppalehden kivunpoistouutisesta omaan blogiini: http://sundell.me/blog/2016/03/uskomaton-kivunpoistouutinen/

    Lyhyesti: lievimmilläänkin juttu liioittelee, pahimmillaan sanoo täysin päinvastaista kuin tutkijat.


    • Juhani Knuuti

      Hienoa, että moni tarttuu tähän ongelmaan ja tuo esiin tätä huonolaatuista journalismia


    • Mr Pain

      Tämä nimeltä mainitsematon Kauppalehden toimittaja on tuonnut useamman kerran esille kirjoituksissaan että mm. banaanit loppuvat kaupoista kun taudit niitä kovin uhkaavat.

      Näitä(kään) juttuja on lähes mahdoton oikaista. Toimituksen seinällä on ilmeisesti taajaan pyörivä ”sijoittajan kello” kun samat aiheet pyörii yhä uudestaan ja uudestaan.

      Silloin tällöin otsikko laitetaan uusiksi: Virukset ja bakteerit saattavatkin aiheuttaa alz. Seuraavaksi taas Alz saattaa olla bakteerien ja virusten aiheuttamaa.

      Melkeinpä uutisoinnissa kaipaan tätä Emilii Dowen esiin tuomaa annos-vaate -asiaa. Jospa kyse ei ole niinkään siitä että mikä aiheuttaa vaan paljonko..


      • Christian Reinman

        Kauppalehden toimittaja ei ilmeisesti kuulu Tiedetoimittajien yhdistykseen kuten Knuuti? Tämä yhdistys on ottanut tehtäväkseen valistaa Suomenkansaa ”näyttöön perustuvat lääketieteen” keinoin. Knuuti on siinä mielessä tiedeuskovainen kuten muutkin sen jäsenet.

        Peruste on seuraava:

        ”Tiedeuskovainen on henkilö, joka uskoo tieteellisen menetelmän paremmuuteen,joka on ainoa totuus…”

        Mitä tuohon nyt sitten voisi sanoa? Klikkijournalismi pitäisi kitkeä mediasta. Ja kaikki toimittajat aivopesulaan lukemaan näyttöön perustuvaa lääketiedettä ja siihen perustuvia Käypähoito-ohjeita?

        En voi välttää, noch ein mal, kiusausta klikata jo klikkaamaani kansalaismielipidettä

        ”Pääsyyt useimpiin terveysongelmiin ovat ravitsemusasiantuntijoiden ristiriitainen, epäuskottava ja väärä sanoma, jota media ei kyseenalaista tarpeeksi. Nämä johtuvat aiemmista vääristä suosituksista ja taloudellisista intresseistä, sekä huonontuneesta, korruptoituneesta ja kaupallistuneesta journalismista, erityisesti klikkiuutisoinnista. Kansa ei enää luota yhtä paljon mediaan ja siinä haastateltuihin vakioasiantuntijoihin kuin ennen internetin aikakautta”.

        Mitä enemmän Tiedetoimittajien yhdistyksen jäsenet mollaavat vaihtoehtoisia terveysblogeja, sitä kovemmaksi vastarinta yltyy arvioni mukaan?
        Ainoa ratkaisu on täydellinen sensuuri? Aikooko Knuuti kumppaneineen ehdottaa sitä seuraavaksi valtamedian päätoimittajille?

        Toivotan Knuutille ja muille munarikasta Pääsiäistä, vaikka ”näyttöön perustuva lääketiede” kieltänee runsaiden munien käytön myös pääsiäisenä!


        • Juhani Knuuti

          Reinman sanoo: ”Kauppalehden toimittaja ei ilmeisesti kuulu Tiedetoimittajien yhdistykseen kuten Knuuti? Tämä yhdistys on ottanut tehtäväkseen valistaa Suomenkansaa ”näyttöön perustuvat lääketieteen” keinoin. Knuuti on siinä mielessä tiedeuskovainen kuten muutkin sen jäsenet.”

          Reinmanin väite on virheellinen, eivät tätä aja vain Tiedetoimittajat vaan koko Suomen valtamedia päätoimittajiensa julistuksen voimalla: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/01/paatoimittajien-kannanotto-luotettavan-median-puolesta
          Tämä on myös Journalistien ohjeiden mukaista: http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/

          Reiman sanoo: ”Tiedeuskovainen on henkilö, joka uskoo tieteellisen menetelmän paremmuuteen,joka on ainoa totuus…”

          Lainaan tässä vastaukseksi alle Pauli Ohukaisen blogikirjoitusta juuri tästä samasta ”tiedeuskovainen”-aiheesta. Minusta se kertoo kaiken olennaisen tästä asiasta. Koko kirjoitus löytyy: http://www.tervettäskeptisyyttä.net/skeptisen-mielipiteen-muodostaminen-osa-iv-kertomukset-vastaan-tutkimukset/#more-366

          ”……Edellä mainituista syistä, skeptikko luottaa tieteeseen ensisijaisesti luotettavimpana keinona saada tietoa ympäröivästä todellisuudestamme. Kuten maineikas biologi Thomas Henry Huxley on sanonut (oma suomennokseni):
          “Tiede on maalaisjärkeä parhaimmillaan, eli peräänantamaton tarkasteluissaan ja virhepäätelmille armoton logiikassaan”…..Tieteessä ei loppujen lopuksi ole mitään toimivalle maalaisjärjelle vierasta: tehdään tarkoin kontrolloiduissa olosuhteissa havaintoja, muodostetaan testattavia hypoteeseja, tulkitaan tuloksia johdonmukaisen logiikan avulla ja raportoidaan tulokset tiedeyhteisön arvioitavaksi. Siinä on tieteellisen tutkimuksen ydin.
          Skeptikot saavat usein kuulla jonkinasteiseksi loukkaukseksi tarkoitettuja nimityksiä, kuten “tiedeuskovainen”. Tämä on niin typerä nimitys, että siitä voisi kirjoittaa kokonaan oman tekstin. Ja vaikka hyväksyisimmekin sen että olemme “tiedeuskovaisia”, mitä vikaa siinä on? Eikö kannata pyrkiä kontrolloituihin olosuhteisiin tai johdonmukaiseen logiikkaan? Eikö hypoteeseja kannata testata? Eikö tuloksia pidä julkistaa?”

          Miten tuon nyt voisi paremmin sanoa! Siis olen tiedeuskovainen ja ylpeä siitä. 😉


        • entäs ne statiinit

          Niin hyvä REinman, eihän journalistin tarvitse olla tiedejournalisti, kuhan tutkii vaan alkuperäisen viestin eikä tyytyisi 3. tai 4. polveen. Niin pari artikkelia, + suomennos. Niin jos vaikka vertaa viimeisintä uutista alkuperäiseen.

          Niin tiedeuskovainen, tiedehän kehittyy, toisaalta pähkinöistä, kalasta maidosta saa terveellistä, niin niin sanottujen terveysuskovaisten kuin tiedeuskovaisten perusteella, mutta ne voi vaikeuttaa elämistä tai jopa aiheuttaa elämään vaaratilanteita. Tai vihannekset ja kasvikset on terveellisiä, mutta voivat aiheuttaa kesällä ristivaikutuksia allergioiden takia,

          Niin tai mausteherkistyksiä. tarpeeksi kauan eineksiä, vatsa kuralla tms, kun jätetään pois niin äkillinen parannus, johtuuko hhilihydraattien, einesten vai mausteseoksen poistumisesta?


  6. entäs ne statiinit

    Klikijournalismiin liittyen, Reinman ei ole tainnut kommentoida noita varsinaisia komentteja liittyen klikkejä lityviin uutisiin.


Kommentoi