Terveys & tiede

BLOGIT | Terveys & tiede

Sairauksien ehkäisy ei ole seksikästä

Lääketieteen uudet innovaatiot, diagnostiikka ja hoidot etenevät suurin harppauksin. Väestö on yleisesti tänään terveempää ja elää pidempään kuin koskaan ennen.

Kuitenkin väestön ikääntyminen lisää sairaiden ihmisten kokonaismäärää. Liikkumattomuus, alkoholin haitat ja lihavuus yleistyvät ja tämä johtaa kroonisten elintasosairauksien lisääntymiseen.

Esimerkiksi lihavuuden ja liikkumattomuuden seurauksena aikuistyypin diabetes yleistyy. Ihmisten saavuttaessa korkeamman iän, verenpainetauti ehtii aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa ja aortaläppä ehtii ahtautua.

Nämä huolestuttavat kehityssuunnat ovat uhkaamassa tähän saakka havaittua suotuisaa muutosta kansanterveydessä.

Modernin lääketieteen trendit ja kansansairauksien ehkäisy eivät kohtaa

Nykyaikainen lääketiede on monesta näkökulmasta katsottuna menestystarina.

Monien sairauksien osalta parantava hoito on kehitetty. Uudet kuvantamistekniikat mahdollistavat esimerkiksi aivojen biokemiallisten muutosten havaitsemisen kajoamattomasti.

Ahtautuneen aorttaläpän tilalle voidaan asentaa uusi läppä nivusvaltimon kautta rintakehää avaamatta. Biologiset syöpälääkkeet yhdessä täsmällisen sädehoidon kanssa kykenevät nujertamaan syövän vaurioittamatta terveitä kudoksia liikaa.

Kuitenkin tuntuu, että väestöä piinaavien kroonisten elintasosairauksien lisääntymisen estämiseen ei ole tehokkaita keinoja.

Toki maailmalla käytetään valtavat summat juuri näiden sairauksien tutkimiseen ja ymmärtämiseen ja uusien hoitojen kehittämiseen. Pelkästään diabetesta tutkii kymmeniä tuhansia tutkijoita vuosittaisine kongresseineen, joihin osallistuu tuhansia tutkijoita.

Potilaan tulisi muuttua hoidon kohteesta aktiiviseksi toimijaksi

Keskeinen ongelma näiden sairauksien ehkäisyssä on se, että niiden tausta on monisyinen ja että ne vaativat ihmisen itsensä ymmärtämistä ja aktiivisuutta. Kyseessä ei ole potilas, joka on hoidon kohteena vaan ihminen, jonka pitäisi osata havaita tilanne ja reagoida siihen tavalla, joka pysäyttää sairauden kehittymisen.

Silloinkin kun kroonisiin kansansairauksiin on lääketieteellisiä hoitoja, kysymys ei ole parantavasta vaan lopun elämää tarvittavasta hoidosta. Esimerkkinä voi mainita verenpainetaudin lääkehoidon. Tällainen hoito vaatii vahvaa sitoutumista, jotta hyödyt saavutettaisiin.

Ongelmaan siis liittyy tiettyjä ilmiöitä:

  • Lääkärit ja tutkijat ovat kiinnostuneet uusista asioista, diagnooseista ja hoidoista. Kansanterveysala ja ennaltaehkäisy eivät ole seksikkäitä. Erilaiset vaativat sankarilliset temput ovat.
  • Elintasosairauksien hoitokeinot ovat pehmeitä. Joudutaan puuttumaan moniin tekijöihin samanaikaisesti. Yksittäisen tekijän osalta tutkimusnäyttö voi olla rajallista ja ne voidaan kiistää esittämällä valikoivasti poikkeavia tutkimustuloksia. Tyypillisesti ei ole vain ”kyllä-ei” –vastauksia vaan ”todennäköisesti” tai ”ehkä”.
  • Kyseessä on jatkuva toiminta.
  • Hoidossa kajotaan alueelle, joka ehkä koetaan olevan yksityistä. Hoidot edellyttäisivät potilaan omaa aktiivisuuta ja tähän ei ole riittävää osaamista.

Uskomushuuhaa kukoistaa juuri kroonisten sairauksien hoidoissa

On selvää, että kun edellä kuvatuista syistä lääketiede ei kykene taikaiskulla parantamaan kroonisia elintasosairauksia, on uskomushuuhaalle ja siihen liittyvälle bisnekselle kysyntää.

Tilanteen hallinta edellyttäisi siis, että ihminen itse ymmärtäisi ongelman ja toimisi aktiivisesti ja sitoutuneesti ongelman ratkaisemiseksi. Tässä tilanteessa tietoon perustuva viestintä on keskeisessä roolissa.

Voisi kuvitella, että asiantuntijat olisivat tiedon tarjoamisessa vahvoilla. Onhan heillä koulutus ja vaikuttavat tittelit jaetun tiedon tukena. Kuitenkin juuri asiantuntijat ovat tämän ilmiön kanssa heikoilla. Myös julkisesti rahoitetut instituutit kuten THL ovat ongelman kanssa pulassa.

Ongelmiin liittyy muutama keskeinen selittäjä:

  • Auktoriteettien kyseenalaistaminen. Periaatteessa on hyvä, että asema, titteli tai koulutus eivät luo automaattisesti auktoriteettia. Some-aikakaudella on kuitenkin havaittavissa ilmiö, että asian opiskelu tekeekin asiantuntijasta epäuskottavan. Tänään kuka tahansa voi muutaman valikoidun tiedeartikkelin luettuaan julistaa itsensä asiantuntijaksi ja alkaa tarjota asiantuntijan tulkintoja.
    Tämä ilmiö on valitettavissa havaittavissa myös lääketieteellisen koulutuksen saaneissa. Tällöin itse laajennetaan omaa asiantuntemusta alueelle, johon ei oma koulutus todellisuudessa antaisi mahdollisuutta.
  • Sidonnaisuussyytökset. Asiantuntijoita syytetään yleisesti sidonnaisuuksista ja sillä tavoin kyseenalaistetaan viestin sisältö. Myös valvovat viranomaiset ovat lisääntyneesti kiinnittäneet huomiota sidonnaisuuksiin, mikä sinänsä on hyvä asia. Lääkärit käyttävät merkittävästi julkista valtaa ja vaikuttavat verorahojen käyttöön, joten läpinäkyvyys on perusteltavissa. Mutta millainen sidonnaisuus on luennon pitäminen koulutustilaisuudessa? Millainen sidonnaisuus on se, että on tutkinut kyseistä asiaa? Olisiko ainoa jäävitön asiantuntija sellainen, joka ei ole perehtynyt asiaan?
  • Sidonnaisuuksien kaksinaismoraali. Samaan aikaan kun asiantuntijoiden toimia ja rahoitusta setvitään tiukalla kammalla, uskomushoitojen tarjoajien osalta hyväksytään täydellinen immuniteetti. Vaikka henkilö ansaitsee uskomushoitojen nettisivujen rekisteröitymismaksuilla tai oheistuotteiden myynnillä elantonsa, häntä harvoin kuulee syytettävän jääviydestä. Ovatko alla olevan ikkunamainoksen kuvan palveluita tarjoavat henkilöt sidonnaisuuksista vapaita? 100 eur tunnissa toimimattomiksi tiedettyjen hoitojen tarjoamisesta on ilmeisesti vain potilaan parhaaksi tehtyä hyväntekeväisyyttä?
Kuva ikkunamainoksesta lokakuussa 2016
Kuva ikkunamainoksesta lokakuussa 2016

 

  • Kiistetään tutkitun tiedon vaatimus. Kun uskomushoitojen käytölle vaaditaan tutkimusnäyttöä, saadaan tyypillisesti kahdenlaisia vastauksia. Väitetään, että hyvin yksilöllisiä hoitoja, kuten homeopatiaa, ei voisi tutkia tieteellisesti. Mikään ei kuitenkaan estä rakentamasta koeasetelmaa, jossa homeopaatti antaa hyvin perusteellisen, oirekuvan mukaisen hoidon kaikille mutta itse homeopaattinen valmiste vaihdetaan puolelle potilaista satunnaisesti lumevalmisteeksi homeopaatin ja potilaan tietämättä.
    Lähes kaikkea hoitoa voi tutkia asianmukaisilla koeasetelmilla, jolla satunnais- ja lumevaikutus voidaan eliminoida ja varmistaa hoidon todellinen teho. Kun näin on tehty, on havaittu, että esim. homeopaattisen hoidon teho ei eroa lumehoidosta.
  • Tutkimuksen sijaan teho perustellaan subjektiivisilla kokemuksilla. On hyvin tiedossa, että hoidettavilta kysymällä tehoa ei voida saada selville. Hiljattain on lisäksi havaittu, että lumevaikutus tulee selvänä esiin vaikka henkilö itse tietäisi hoidon olevan tehotonta.
  • Tutkimuksia ei voida vaatia koska lääketiedekin perustuu puutteelliseen tutkimusnäyttöön. Yksi uskomushoitojen puolustus on, että lääketieteen hoitojen sanotaan olevan myös puutteellisesti tutkittuja. Tämä pitää osittain paikkansa sillä hoidot ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa ja hoitojen tutkimusnäyttövaatimukset ovat myös kehittyneet vuosien mittaan. Ei tällä kuitenkaan voi oikeuttaa tehottomaksi tiedettyjen hoitojen kaupittelua.

Perustuuko moderni lääketiede tutkittuun tietoon?

Nykyaikaisen lääketieteen uudet menetelmät ja hoidot edellyttävät tutkimusnäyttöä. Uuden diagnostiikan ja hoidon hyödyn tulee olla haittoja suurempi ja tehon parempi kuin vanhan tai ainakin parempi kuin lumehoidon. Lisäksi vaaditaan kustannustehokkuutta.

Vaikka nämä vaatimukset toteutuvat uusimpien menetelmien ja hoitojen osalta, suurta osaa lääketieteen hoidoista ei ole aikanaan otettu käyttöön sellaisten perinpohjaisten ja kattavien tutkimusten jälkeen kuin tänään vaadittaisiin.

Osa hoidoista kuten esim. akuuttilääketieteen hoidot ovat ilmiselvästi sellaisia, joita ei edes ole mahdollista tutkia satunnaistetussa koeasetelmassa. Eihän kukaan ehdota laskuvarjonkaan hyödyn tutkimista sokkoutetussa kokeessa ihmisillä mutta asiasta voi saada tietoa muilla tavoin.

Kuitenkin tosiasia on, että merkittävässä osassa käytössä olevista hoidoissa tutkimusnäyttö ei olisi riittävää tämän päivän vaatimuksille. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö hoidot olisi turvallisia, vaan sitä, että tutkimusnäyttö niiden tehosta ei ole niin vahvaa kuin tänään edellytettäisiin.

Tieteen jatkuva itsekriittisyys ja totuuksien kyseenalaistaminen on avain oikeaan tietoon

Juuri se, että lääketiede myöntää olevansa epätäydellistä, tekee siitä kehittyvän. Lopullista totuutta on mahdoton saavuttaa mutta jatkuvalla kyseenalaistamisella lähestymme koko ajan oikeaa tietoa.

Tämä kyseenalaistaminen yksinään ei tietenkään riitä. Pelkkä kritisointi ei johda muutokseen, vaan uusi väite tulee johtaa asianmukaiseen kokeeseen. Väitteen testaaminen on siis edellytyksenä, että väite voidaan ottaa vakavasti.

Yleisimmin tämä kyseenalaistaminen on kohdistunut erilaisiin lääkkeisiin, jotka eivät ole potilaille välittömän elintärkeitä. Viime vuosina on kuitenkin yleistynyt myös muiden hoitojen kuten leikkaushoitojen kriittinen tarkastelu. Uutta näissä tutkimuksissa on se, että on ensimmäistä kertaa rohjettu käyttää satunnaistettuja ja sokkoutettuja koeasetelmia.

Lääketiede siis koko ajan kyseenalaistaa nykyisiä hoitoja. Tulehtuneen umpilisäkkeen rutiininomainen leikkaushoito on jo tietyissä potilasryhmissä muuttumassa antibioottihoidoksi. Polven nivelartroosin tähystyskirurgiaa on tarkasteltu kriittisesti ja kyseenalaistettu laajamittainen nivelen puhdistus tähystyksellä.

Nämä tutkimukset ovat siis tapahtuneet leikkaustoiminnalla elantonsa saavien kirurgien toimesta. Lääkärien ansioiden näkökulmasta tällainen tutkimustoiminta on tietenkin haitallista. Koska tätä kuitenkin tapahtuu, voidaan kysyä, voisivatko lääkärit ja tutkijat oikeasti tavoitella jopa potilaan parasta?

Sairauksien ennaltaehkäisy tulisi nostaa selvemmin painopisteeksi lääketieteessä

En ole syytä vähätellä nykyaikaisen lääketieteen edistystä. Ei kukaan tietenkään halua luopua uusista diagnostisista menetelmistä, jotka tuottavat täsmädiagnooseja.

Yksilön kannalta uudet hoidot, joilla saadaan syöpä taltutettua taikka sydänpotilas oireettomaksi ja hyvinvoivaksi, ovat kiistattoman arvokkaita. Suoniteitse korvattava aortaläppä on hyvä esimerkki siitä miten elämän laatua saadaan iäkkäämmillä kevyemmin parannettua, tosin kohtalaisen korkealla rahallisella sijoituksella aikaisempaan leikkaushoitoon verrattuna.

Kroonisten merkittävien sairauksien osalta kansanterveystyyppinen ja ennaltaehkäisyyn kohdistuva tutkimus ja toiminta ei vain ole kovin seksikästä.

Myös median aito kiinnostus aiheeseen on vähäistä. Lööppiuutinen verenpaineen tai diabeteksen uudesta lääkehoidosta on todella harvinaista. Sen sijaan kohuruokavalioita ja hiirillä tehtyjä mullistavia tutkimusotsikoita tai uusia uskomushoitoja näkee lööpeissä usein.

Juuri tämän ilmiön vuoksi on tämän kirjoituksen otsikko tahallaan kirjoitettu enemmän huomiota herättäväksi. Asiallisempi mutta tylsempi vaihtoehto olisi voinut olla esim: ”Kansansairauksien ehkäisy vaatisi potilaan parempaa tietoa ja motivointia”. Kumpihan houkuttelisi enemmän klikkauksia?

Tutkijoiden ja lääkäreiden tulisi kömpiä ulos kammioistaan ja osallistua terveyskeskusteluun

Koska hoidon kohteen tulisi muuttua itsenäiseksi toimijaksi, on asiallisen tiedon välittäminen keskeistä. Ainoa tapa vaikuttaa terveyskeskusteluun on osallistua siihen.

On syytä tarjota aktiivisesti tutkimuksiin perustuvaa tietoa uskomushömpän rinnalle. Kansanterveydellisesti merkittävimpien sairauksien ennaltaehkäisy edellyttää potilaan oman tietoisuuden ja aktiivisuuden parantamista. Tämä tapahtuu vain aktiivisella tiedon jakamisella.

Mielipiteen ilmaisemisen vapaus on länsimaissa pyhä asia, eikä poikkeavien kantojen esittämistä ole tietenkään syytä rajoittaa. Kuitenkin on hämmästyttävää, miten vähän tutkijat ja lääkärit osallistuvat perinteisessä mediassa vellovaan terveyskeskusteluun.

Tyypillinen selitys passiivisuudelle on, että ei ehdi jaaritella älyttömyyksistä taikka että keskustelu on usein asiatonta kuran heittoa. Valitettavasti nuo ilmiöt ovat totta. Aika on kuitenkin ajanut ohi sen historiallisen tilanteen, jossa tutkija kerran vuodessa raportoi omista tuloksistaan tiedotteella ja kansa ja media nielevät sen kyseenalaistamatta.

On toki tärkeää olla mukana tarkastelemassa kriittisesti ja ammattitaitoisesti lääketieteellisiä hoitoja mutta tämän ei pidä tapahtua sillä hinnalla, että kaupallisen huuhaabisneksen annetaan kukoistaa kyseenalaistamatta sen väitteitä.

Tavoitteena voisi pitää sitä, että jokaista some-huuhastelijaa kohden olisi yksi asiantuntija tarjoamassa tutkitun tiedon mukaista vaihtoehtoa.

41 vastausta artikkeliin “Sairauksien ehkäisy ei ole seksikästä”

  1. Mr Pain

    Tämä kommentti vain tuon viimeisen kappaleen loppua koskien:

    Yhtä IltapäiväLehden kolumnistia varten tarvittaisiin ainakin 45 asiantuntijaa. Tämä kun vaatii lisää huuhaata.


    Keskustellaanko tämän otsikon yhteydessä kansanlääkinnästä, kuten vaikkapa berberiinistä?


  2. Mauno Saviranta

    Juhani montako % yli 60 v ihmisistä Suomessa on lääkkeettömässä tilassa , siitä näkee kuinka hyvässä/ terveessä kunnossa suomen kansa on ?


    • JTT

      Tilastopalvelu sotkanet.fi:stä saa tietoja lääkkeiden käytöstä eri ikäryhmissä. Tilastoituna ovat tosin vain erityiskorvattavat lääkkeet. Todennäköisesti lääkkeiden käyttö on tilastossa esitettyä yleisempää, kun otetaan erityiskorvattavien lääkkeiden lisäksi huomioon myös peruskorvattavat ja käsikauppalääkkeet. Tilasto löytyy esim. suoraan linkistä: https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szbOiM8xNLVOD7I294s3tM41BQA=&region=s07MBAA=&year=sy4rsy7Q0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f . Yli 65-vuotiaista vajaa 2 / 3 on oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Osuus on vaihdellut viimeisen reilun 20 vuoden aikana muutamia prosentteja. Samaisesta tilastosta voi tarkastella eräisiin kansansairauksiin myönnettyjen lääkkeiden erityiskorvattavuuden yleisyyttä (diabetes, sepevaltimotauti, ym.): Diabetes-erityiskorvattavuus on yleistynyt, sepelvaltimotaudin ja verenpainetaudin erityiskorvattavuus puolestaan on viime vuosiin hieman laskenut.


      • entäs ne statiinit

        Onko siellä huomioitu mitenkään esim kelakorvattavuuksien muutokset?


        • JTT

          Erityiskorvattavia ovat sairaudet, jotka Valtioneuvoston päätöksellä on arvioitu vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi. Lista on pysynyt pitkään hyvin samanlaisena. Yksittäiselle henkilölle lääkkeen korvattavuus riippuu diagnosoidun sairauden luonteesta ja sen pitkäaikaisuuden ja vaikeuden arvioinnista. Joillakin sairauksille (kuten diabetes, ks. esim. http://www.kela.fi/laake103) on tietyt erityiskorvattavuuskriteerit, joiden tulee täyttyä. Siten erityiskorvattavuutta voidaan käyttää eräänlaisena sairastuvuuden mittarina koko väestössä, vaikka itse sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet olisivatkin muuttunut.


          • Juhani Knuuti

            Kyllä. Mutta tulee huomata, että esim verenpainelääkityksen muuttuminen ei tarkoita välttämättä sitä, että sairaus olisi muuttunut vaan että hoito voi olla aktiivisempaa tai passiivisempaa. Kysymyshän on ennaltaehkäisevästi hoidosta ja tehokas hoito voi ehkäistä aivohalvauksia ja sydämen vajaatoimintaa myöhemmin. Ei siis kannata katsoa ongelmaksi, että moni syö verenpainelääkkeitä vaan se voi kieliä myös siitä että asiaan suhtaudutaan vakavasti.


  3. Mauno Saviranta

    Noilla tilastoilla mielestäni voi todeta että sairauksissa ollaan maailman kärkimaiden joukossa , syövät esim on lisääntyneet hurjaa tahtia viimevuosikymmenten aikana , lähes kaikissa ikäryhmissä. Jotain tehdään väärin ja kovaa tahtia. Ilmansaasteista ei voi johtua koska juuri oli iso tutkimus että Suomi kuuluu 5 puhtaimman ilman maahan eli jossain muussa on vikaa. Jää oikeastaan kemikaali altistus mikä on hurjaa ja kiihtyy , sekä juomavesi ja ravinnon laatu .
    Esim peruna yritetään palauttaa takaisin niihin ravintoarvoihin mitä se oli joskus 60 vuotta sitten. Nykyään siinä on vain tyhjiä kaloreita.
    Viljat on muunneltu teho gluteiinisiksi että leipomot saa leivottua parempaa leipää ja sitä jopa lisätään moneen tuotteeseen jotta olisi kuohkeampaa leipää.
    Onneksi on tullut vuoden aikana jo monenlaisia 100% kauraleipiä , ettei tarvitse maksaa itseään kipeeksi gluteiinittomista leivistä.
    Pienillä valinnoilla saa ravitsemustaan parannettu jo monta pykälää.
    Lisäämällä normiruokaan esim. kalanmaksaöljyä , inkivääriä , kurkumaa, raakoja gmo vapaita kanamunia ja monta muuta ravintoainetta niin annetaan edes keholle mahdollisuus toimi niinkuin sen on tarkoitettu.


    • Juhani Knuuti

      Kommentoin nyt vain tuota väitettä siitä että sairaudet tai syövät olisivat kovasti lisääntyneet. Tämä on usein tulkittu väärin.

      Toki näiden sairauksien absoluuttinen määrä lisääntyy. Tämä kuitenkin johtuu siitä, että väestö ikääntyy nopeammin kuin sairaudet vähenevät ikäryhmissä. Todellisuudessa siis samanikäiset ovat olleet koko ajan terveempiä ja esim ikävakioitu syöpäkuolleisuus on laskenut koko ajan, samoin kuin verisuonitautikuolleisuus. Monet sairaudet riippuvat vahavasti iästä ja sen vuoksi väestön tilastot tulee ikävakioida ennen kuin voidaan verrata ajallisia muutoksia.

      Olen näistä kuolleisuustilastoista kirjoittanut aikaisemminkin ja kannattaa tutustua niihin ennen kuin kommentoi vastaavaa lisää.


  4. JTT

    Syöpään sairastuneiden lukumäärä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, sitä ei käy kieltäminen. Syitä ei kuitenkaan tarvitse hakea kovin kaukaa, vaan väestön ikääntyminen on ilmiön tärkeä selittäjä. Syöpäähän esiintyy erityisesti vanhemmilla ihmisillä, joten jos väestö ikääntyy, lisääntyy syöpätapausten määräkin vastaavasti. Asiasta on hyvä ja lyhyt katsaus esim. Terveyskirjastossa (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=asy00614).


    • Juhani Knuuti

      Olen myös itse kirjoittanut tässä blogissa aiheesta ja myös alla kommentissa Savirannalle tämä asian todennut. Syöpäkuolleisuus on siis tosiasiassa selvästi laskenut kun huomioidaan väestön ikääntyminen.


  5. Mauno Saviranta

    Lähes kaikissa ikäryhmissä syövät lisääntyneet huimasti 40 vuoden aikana , ei ikääntyminen selitä kuin vanhimpien ryhmien määrän nousun. Keski-ikä noussut ajan jakson aikana noin 5-10 v.
    http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/ajantasaiset-perustaulukot/koko-maa/
    Monet muut sairaudet myös määrällisesti nousseet ilman ikä vaikutusta , reuma , ms tauti ,diabetes 1 tyyppi melko paljon , esiintyvyys maailman 1 ollaan , 2 tyyppi räjähtänyt täysin käsiin , uhkaa jo koko terveysalan rahoitusta muutaman vuoden päästä jos vielä nousee lähemmäs miljoonaan tapaukseen , nyt jo jopa 500000 potilasta. Eli en nyt väittäisi kyllä mitenkään että Suomalaiset voi hyvin , kaikkea muuta ennemminkin.
    Puhumattakaan kilpirauhas , suolitulehdus ,ym ym ongelmista mitä Suomi on pullollaan .
    Totuus taitaa olla että valtava määräsairauksia missä Suomi on top 3 joukossa kun näitä googlettelee.
    Ei tämä hyvältä näytä.


  6. Pekka Lönnroth

    Hei Juhani

    Tosi hyvä kirjoitus. Olen sekä otsikoista, väliotsikoista että substanssista kanssasi samaa mieltä. Itse satoja tieteellisiä artikkeleita ja konferenssiesitelmiä kirjoittaneena ja kymmeniä tuhansia tieteellisiä artikkeleita lukeneena voisin sanoa olevani suhteellisen hyvin sisäänleivottu tieteelliseen maailmankuvaan ja sen käytäntöihin. Lisäksi olen samaa mieltä, että tieteelliseen toimintatapaan liittyvä itsekorjautuvuus on kaiken lähtökohta. Eli seuraava tarina on mahdollinen vaikka ei täyttä totta olisikaan. Albert Einstein nimitettiin ETH -yliopiston teoreettisen fysiikan professoriksi v. 1912 ja ensimmäistä tenttiä laatiessaan antoi kysymykset sihteerille puhtaaksi kirjoitettavaksi. Sihteeri palasi hetken kuluttua Einsteinin luo sanoen: ”Herra professori, nämä ovat samat kysymykset kuin viime vuonna?” Tähän Einstein: ”Ei huolta, minä muutin kaikki vastaukset”.

    Aivan samoin olen demokraattisen oikeusvaltion kannattaja. Me ihmiset yhdessä emme välttämättä tee aina parhaita mahdollisia valintoja mutta niin se vain on ja ”pulinat pois”. Samoin me olemme oikeuden edessä syyttömiä, kunnes syyllisyys on voitu näyttää toteen. Tämä on ehdottomasti hyvä ja oikea periaate mutta silti varmasti tuntuu monesta pahalta, kun jokin rikollisjengi (kulkee se sitten moottoripyörillä tai ei) käyttää tätä periaatetta tietoisesti ja härskisti hyödykseen ja porukalla vain röyhistelee rintojaan, kun riittävien todisteiden/todistajien puuttuessa ja oikeuden vapauttavan päätöksen jälkeen antavat haastatteluja, että oikeus totesi heidät syyttömiksi näihin väitettyihin rikoksiin, vaikka niin haastattelija, poliisit, syyttäjät ja tuomaritkin tietävät heidät syyllisiksi. Kun on riittävästi resursseja ja mahdollisuuksia, niin tilanteen saa muistuttamaan Etelä-Pohjanmaata 1800-luvulla, kun Isontalon Antti ja Rannanjärvi saivat mellestää mielensä mukaan eikä kukaan uskaltanut todistaa heitä vastaan.

    Ihmiset ovat havahtuneet, että monet monikansalliset yritykset toimivat kuin nämä puukkojunkkarit ja huolehtivat sekä kiristyksellä että lahjonnalla omista eduistaan, ja riittävän laajamittaisena toteutettuna esim. Suomen tyyppisen valtion virkamiehet ovat voimattomia näiden edessä. Tästä pari julkisuuteen tullutta tapausta liittyy mm. WHO:n toimintaan. Jo kauan sitten on todettu runsaan sokerin syönnin haitallisuus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kun WHO oli tekemässä suositusta sokerin käytön vähentämiseksi, niin USA:n sokeriteollisuus sai USA:n terveysministerin käymään Genevessä ja sanomaan, että USA lopettaa WHO:n rahoittamisen, jos se julkaisee suunnitellun, tieteellisillä perusteilla laaditun uuden suosituksen. WHO muutti suositustaan sokeriteollisuuden toiveiden mukaan. Kiitollisena on kuitenkin todettava, että viime vuodet WHO on pyrkinyt vaikuttamaan sokerin käytön vähentämiseen mm. suosittelemalla sokeriveroa.

    itse Skepsis ry:n jäsenenä heti sen alusta mukana olleena olen hyvin samoilla linjoilla ns. huu-haa -asioiden suhteen. Siitäkin on kuitenkin valitettavasti tullut myös lyömäase, jolla vaimennetaan kriittiset näkemykset. Tästä yhtenä esimerkkinä tapaus lääkäri Annika Dahlqvist Ruotsissa. Hän on ottanut esille monia eri asioita ja ollut median parjattavana useaan otteeseen. Vuonna 2009 tuli sikainfluenssa ja WHO:n suositus kaikkien rokottamiseksi. WHO:n suositus tuli niin Suomen kuin Ruotsinkin terveysviranomaisille. Minkäs siinä sitten virkamies tekee. Jos jättää suosituksen toteuttamatta ja sairaus osoittautuukin vaaralliseksi ja vakavia sairaustapauksia alkaa ilmetä, niin siinä menee oma palli nurin hyvin äkkiä.

    Annika Dahlqvist kuitenkin kyseenalaisti julkisesti tämän suosituksen järkevyyden, jonka seurauksena hän sai Ruotsissa ”vuoden huu-haa palkinnon” sekä menetti lääkärin virkansa. Asia ja Annika Dahlqvist olisivat molemmat todennäköisesti haudattu hiljaisuudessa, jos ei sitten olisi tullut Wikileaks ja sitä kautta Svenska Dagbladet pääsi tutustumaan miten Glaxo Smith Klein (GSK) oli vaikuttanut WHO:n salassa tehtävään päätökseen julistaa sikainfluenssa niin vaaralliseksi taudiksi, että sitä vastaan on kaikki rokotettava vaikka todellisia perusteita ei ollutkaan ja rokotuksiin liittyi myös merkittäviä riskejä. Näiden esille tulleiden todisteiden valossa Annika Dahlqvistin maine ja mahdollisuus toimia lääkärinä palautettiin. https://goo.gl/gnskq7

    Toinen uusi syyskuussa 2016 esiin tullut asia on tämä sokeriteollisuuden manipuloima ”tieteellinen käsitys”, että tyydytetyt rasvat ovat sydän- ja verisuonitautien syynä ja niitä on vältettävä. Alkuperäinen AMA:n julkaisu
    JAMA: Sugar Industry and Coronary Heart Disease Research
    https://goo.gl/8Xh0UH ja siitä kirjoitus esim. Daily Mail Revealed: How the Sugar Industry Paid Prestigious Harvard Researchers to Say Fat (NOT Sugar) Caused Heart Disease https://goo.gl/ndxp0k

    Tuo koko episodi 1950-luvulta lähtien on aivan uskomaton tarina siitä miten väärä hypoteesi ohjaa tutkimusta, vääristää tuloksia ja saa sitten alan teollisuuden sopivasti ohjaamalla koko maailman uskomaan jonkin asian totuutena. Sen varaan on sitten rakentunut koko teollistuneen maailman elintarviketeollisuus. Tulokset näkyvät katukuvassa ja lääkärien vastaanottohuoneissa.

    Näissä alkuperäisissä tutkimuksissa on monia aivan käsittämättömiä virheitä, joita en nyt lähde tähän kokoamaan mutta ihan lähtökohtana oli se miten paljon eri maissa kulutetaan tyydytettyjä rasvoja ja mikä on näissä maissa miesten kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin. Materiaalina käytettiin valikoiden tilastoja pian toisen maailman sodan jälkeen. Silloin monen maan terveydenhuolto oli vielä sellaisessa tilanteessa, että tarkkoja diagnooseja kaikista kuolemista ei edes yritetty kirjata. Vauraimmissa maissa syötiin lihaa sekä tyydytettyjä rasvoja ja myös tehtiin kuolinsyiden tarkempaa luokitusta. Köyhemmissä maissa ei ollut varaa syödä lihaa eikä tyydytettyjä rasvoja mutta ei myöskään kuolinsyiden tilastointia. Niissä maissa kuoltiin enemmän mutta TILASTOISSA hyvin vähän sydän- ja verisuonitauteihin! Kun samaa aineistoa on katsottu uudestaan, niin voitaisiin yhtä hyvin tai virheellisesti todeta, että sitä suurempi on miesten kokonais kuolleisuus mitä enemmän maassa syödään kasviksia. Kyse on virheestä, jossa sotketaan korrelaatio ja syy-seuraus -suhde. Kun tiedämme, että tulipalon tuhojen suuruus korreloi suoraan paikalla olevien palomiesten lukumäärään, niin emme silti mene tulipalon sattuessa portille haulikon kanssa estämään palokunnan saapumista! On valittaen todettava, että 1960-luvulta lähtien kaikkien teollisuusmaiden ravintosuositukset ovat lähtökohtaisesti rakentuneet saman tyyppiseen virheelliseen ja manipuloituun tutkimustietoon. Se on niin täysin läpitunkenut meidän kaikkien ajattelun ja päätöksenteon, että tarvitaan varmaan jokin riittävän auktoriteetin omaava ”kauhavan vallesmanni” muuttamaan tämä asetelma, joka nähdään toimimattomaksi mutta joka hyödyttää niin vahvasti sekä elintarvike- että lääketeollisuutta. Näiden intressissä on tukea kaikkea tutkimusta ja päätöksentekoa, joilla nykyiset suositukset ja toimintatavat säilyvät niin pitkään kuin suinkin.

    Olen samaa mieltä, että lääkärien tulisi osallistua aktiivisemmin julkiseen keskusteluun jakamaan aidosti omia kokemuksiaan ja näkemyksiään. Ihan uudenlaisen tutkimustiedon saamiseksi olisi luotava ”Lääkärit ilman rajoja” -tyyppinen organisaatio, joka kykenisi sekä hankkimaan rahoitusta, kykenisi julkaisemaan tutkimusten tulokset, kykenisi puolustamaan tutkimusryhmiä ja tutkijoita erilaisia painostusyrityksiä vastaan sekä olisi myös uskottava vaikuttaja esim. WHO:n, EU:n, USA:n ja yksittäisten maiden hallitusten suuntaan.


    • Juhani Knuuti

      Kiitos hyvästä vaikkakin laajasta kommentista.
      Olen suurimmasta osasta samalla kannalla. Tuon lopun rasvakommentin osalta en kuitenkaan voi yhtyä käsitykseesi. En siis tarkoita sitä, etteikö joitakin tutkimuksia olisi voitu tulkita virheellisesti vaan siihen, että meillä ei olisi kunnollista näyttöä nykyisten ravintosuositusten pohjalle. Toki on totta että ravitsemustiede on kaikkea muuta kuin eksakti tiede. Juuri sen vuoksi netissä velloo juuri tuonlaisia väitteita, salaliittokuvioita ja omituisia teorioita. Näihin löytyy kirsikanpoiminnalla myös tutkimustukea. Olen kuitenkin sen verran oman tutkijanurani aikana perehtynyt tähän teemaan ja myös itse havainnut omissa sekä kokeellisissa että kliinisissä tutkimuksissa, että kyllä pääpiirteissään tuo tyydyttynyt rasva- korkea kolesteroli -kuvio liittyy hyvin vahvasti valtimotaudin riskiin.


      • Pekka Lönnroth

        Hei,
        Ihan pikainen kommentti, että juuri tuohon toivoisin aidosti riippumatonta tutkimusta, kun jo tiedämme, että esim. kokonaiskolesteriini ei ole sinänsä riskitekijä vaan Kol/HDL -suhde. Sen pitäisi olla alle 5:1 ja optimissaan noin 3,5:1. En ole törmännyt ainoaankaan pitkäkestoiseen tutkimukseen, jossa olisi seurattu esim. sydän- ja verisuonitautien riskiä ja kehittymistä normaaleilla terveillä henkilöillä, joilla ruokavaliolla saavutetaan seuraavat asiat: verensokeri on aina ja jatkuvasti alle 5 mmol/l, insuliinitaso ei ole koskaan kohollaan, triglyseriinit alle 1,5 mmol/l, syötyjen rasvahappojen omega-6 – omega-3 -suhde on korkeintaan 4:1. Vuorokautinen kokonaisenergia sellainen, että BMI on alle 24 ja valkuaisaineita max 2 g/paino-kg/vrk. Jos tuohon vielä lisätään, että rasvoissa ei ole transrasvoja eikä myöskään näitä margariinien sallittuja mutta ”luonnottomia” vaihtoesteröinnillä tehtyjä rasvoja, niin oma hypoteesini on, että rasvojen tyydyttyneisyys silloin enää olisi mikään tikun nokkaan nostettava asia vaan ihmiset voisivat syödä ihan kohtuullisesti mm. voita ja muita luonnollisia tyydytettyjä eläin- ja kasvisrasvoja.


        • Juhani Knuuti

          Kommenttisi sisältää monia asioita ristikkäin.

          Kol/HDL-suhde on kyllä yksi markkeri millä valtimotaudin riskiä voi arvioida mutta massiviisin ja keskeisin riskitekijä on nimenomaan LDL-kolesteroli. HDL:n huomiointi lisää hieman tuota riskiarviota mutta ei voi sanoa, että juuri tuo suhde olisi se keskeisin vaan keskeisin on LDL. Suosittelen lukemaan tuota aikaisempaa kirjoitustani, jossa kansainvälisesti nimenomaan kohdistetaan hoito LDL-kolesteroliin. Riskitekijälaskureissa käytetään edelleen myös kokonaiskolesterolia sillä siitä on massiivinen tietokanta ja sen avulla saadaan riittävä karkea arvio riskistä. HDL-kolesteroliin meillä ei ole hyvä keinoja ja jos onkin, niiden vaikutukset eivät ole olleet myönteisiä. Sen sijaan LDL:n alentamisella on kiistattomat myönteiset vaikutukset.

          Ehdottamasi ravontokoeastelema ei ole realistinen vaan enemmän matemaattista leikkiä. Eihän mitään ruokavaliota voi toteuttaa tuollaiset numerot tavoitteena vaan niin että pyritään suosittelemaan ruokia, joiden osalta tiedetään niiden olevan terveyttä edistävää. Esimerkiksi glukoositaso vaihtelee täysin luonnollisesti eikä ole mitenkään perusteltavissa, että sen pitäisi pysyä koko ajan alle 5. Eikä se taida millään onnistuakaan. Insuliinin osalta myös on täysin normaalia, että sen taso vaihtelee, sehän on sen tarkoituskin eli reagoida ravintoon. Tämä on normaalia fysiologiaa eikä mikään ongelma. On kokonaan eri asia, jos insuliinitasot jäävät koko ajan koholle taikka että sokeritaso on koholla jatkuvasti.

          Siinä olen samaa mieltä, että jos muuten syö terveellisesti ja monipuolisesti, kohtuullinen tyydyttyneen rasvan saanti tai voi eivät ole mitään ongelmia. Tässä asiassa on varsin hyvä konsensuskin jopa paljon parjattujen ravitsemustutkijoiden kanssa. Eri asiaa taas on se, että viime aikoina on nimenomaan alettu SUOSITTELEMAAN tyydyttyneitä rasvoja (eläin, maito ja kookos) ikäänkuin terveystuotteina. Tässähän on käännetty perusasiat päälaelleen eikä tällaiseen ole mitään tukea tutkitusta tiedosta.


          • Pekka Lönnroth

            Hei Juhani,

            Toivon, että luet vastauksesi uudestaan ja mietit sitä siltä kannalta, että katsot asia nykyisen paradigman sisältä, kuten nyt on totuttu ajattelemaan. Näin tein itsekin vuosikymmeniä, kunnes totesin, että asioita voi ajatella toisinkin. Näistä kolestereista ja niiden suhteista en osaa muuta kuin todeta mikä on mm. Mayo Clinicin nykynäkemys, jonka mukaan absoluuttitasot, jos nyt ovat jossain järkevissä rajoissa, ei ole kriittinen tekijä vaan näiden suhteet. Jos kokonaiskolesterolin suhde HDL-kolesteriiniin on riittävän alhainen, niin silloin LDL ei voi olla kovin korkea.

            Tuosta matematiikasta ja ravintosuosituksista sen verran, että ihan samaahan nytkin tehdään eli mietitään millaisella ruokavaliolla esim. kolesteriiniarvot ja verenpaineet saataisiin korjattua ja samalla pidetään annettuna miten verensokeri- ja insuliinitasot menevät vuoristorataa, eli tavoitteiden ulkopuolella ja ”saavuttamattomissa”. Näin ei mitenkään tarvitse olla. Minulla ne ovat nyt pysyneet kuukausia välillä 4,7-4,9 mmol/l, eli käytännössä vakiona sillä tarkkuudella mitä tavallisten liuskamittareiden toistettavuus on. Tiedän, että ihan näin radikaalia tavoitetta ei voi ottaa kansalliseksi tavoitteeksi mutta en pitäisi lainkaan utopistisena hakea sopivan koehenkilöryhmän kanssa ruokavaliosuositukset, jossa normaalin terveen henkilön verensokerit eivät tavallisena päivänä keskimäärin nouse yli 10 % paastoarvosta, eli esim. 5.0 mmol/l:sta 5,5 mmol/l:aan. Jos tähän yhdistää tiedon riittävästä kasvisten ja vihannesten syönnistä, niin voisimme olla aika hyvässä tilanteessa suositusten suhteen. Juhlat ja satunnaiset erikoistilanteet ovat tietenkin asia erikseen kuten kaikessa oikeassa elämässä.


          • Juhani Knuuti

            Kuvittelet, että tutkijat toimivat jonkin tiukan paradigman sisällä. Tilannehan on juuri päinvastoin, juuri tutkija työkseen kyseenalaistaa nykyiset ymmärrykset ja testaavat niitä. Kerrot, että itse ajatttelit samalla tavalla suppeasti mutta nyt olet jotenkin ”valaistunut”. Tuo on vain oma tunne eikä se kerro, että olet nyt enemmän oikeassa kuin aikaisemmin. Kerrot jotain Mayo klinikan kannasta mutta siihen ei ollut mitään muuta perustetta kuin oma ymmärryksesi/tulkintasi. Kun katson mitä AHA/ACC ja ESC ovat asiasta omisssa käypä hoito -ohjeissaan sanoneet, ne eivät tue sunun tulkintaasi. Kyllä seurattava ja vaikutettava suure on LDL vaikka suhdetta voi käyttää myös riskimarkkerina. Suosittelen lukemaan tuon ESC Prevention guideline -dokumentin.

            Kerrot jostain omasta kokemuksestasi ja omista glukoosiseurannoista. Ihan ok sinulle ja jos voit hyvin, mikäs siinä. Ei tuon perusteella kuitenkaan voi alkaa antamaan mitään suosituksia muille. Eikä tuo todista mitään siitä, että se että sokeri pysyy 5-5,5 välissä, olisi ylipäätään terveyttä edistävää taikka tavoiteltavaa. Tuollainen väite taikka tavoitetaso pitäisi tutkia ja osoitta sen olevan eduksi. Siihen ei riitä oma kokemuksesi taikka teoreettinen pohdiskelu. Kun annetaan suosituksia ruokavalion tai minkä hyvänsä suhteen, ne pitää perustua tutkimuksiin ja vieläpä kunnollisiin sellaisiin.


  7. Veikko P.

    En oikein ymmärrä blokin pointtia. Ongelmahan on, että virallinen lääketiede ei ole vahvimmillaan terveyden hoidossa, mutta vaikka olisikin, niin ns, tavallinen ihminen on suorastaan surkea oman terveytensä vaalimisessa. Niinpä tieto ei mene paljoa nykyistä enemmän perille olivatpa lekurit kuinka fiksuja tahansa. Ongelmasta on myöskin aika jonninjoutavaa syyttää huuhaaihmisiä, sillä eivät hekään saa ns. suurta yleisöä uskomaan keinoihinsa, Sanoisin pikemminkin, että huuhaakeinoihin turvautuva tekee itselleen kuitenkin vähemmän vahinkoa, kuin sohvillaan löhöävät pitsan popsijat.


    • Juhani Knuuti

      Harmi, että et ymmärtänyt näkökulmaani.

      En ole syyttämässä ketään muita kuin passiivisia lääketieteen edustajia.

      Tuosta väitteestä, että ”huuhaakeinoihin turvautuva tekee itselleen kuitenkin vähemmän vahinkoa, kuin sohvillaan löhöävät pitsan popsijat.” olen kyllä täysin eri mieltä. Erilaisista raporteista saa lukea jatkuvasti miten huuhaa-hoidot ovat tappaneet ihmisiä tai aiheuttaneet vakavia haittoja. Se kuka hyötyy niistä, on hoitojen tarjoaja. Nuo hoidot ovat hyvää liiketoimintaa.

      Onko sinusta ok, että joku myy sinulle telkkarin vaikka siihen ei tule kuvaa? Sallitko, että sinulle myyydään lisäravinne, jonka väitetään parantavan syövän, vaikka myyjä tietää, että se ei vaikuta siihen lainkaan? Kysymys ei siis ole itse hoidon kohteiden syyllistämisestä vaan huijaamisen vastustamisesta. Emme kai me voi olla siinä oikeasti eri mieltä.


  8. Jorma Mäkelä

    ”Esimerkiksi lihavuuden ja liikkumattomuuden seurauksena aikuistyypin diabetes yleistyy.” Uskomaton väite. Lihavuus ei aiheuta diabetestä. Liialliset hiilihydraatit aiheuttavat sekä diabetestä että lihavuutta ja monia sairauksia. Jäätelönsyönti ei lisää huokkumisia. Korrelaatio ja kausaaliyhteys ovat eri asioita


    • Juhani Knuuti

      Oma väitteeni perustuu kyllä tutkimuksiin. Voistiko tarjota tutkittua tietoa oman väitteesi tueksi? Tuo väitteesi on laajalti levitetty huuhaa-piireissä.

      Kausaalisuudetsa voit perehtyä aikaisempan kirjoitukseeni ”syy ja sen seuraus” http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/syy-ja-sen-seuraus/


    • Pekka Lönnroth

      Kommenttina Jorma Mäkelän toteamukseen, että tyypillinen tilannehan on se, että lihomisen taustalla on sekä liian runsas energian saanti että runsaat hiilihydraatit, jotka nostavat elimistön insuliinitasoa, joka puolestaan ”pumppaa” ylimäärän rasvaksi, Kun tätä vain jatkuu ja jatkuu, niin kehittyy insuliiniresistenssi, jonka haima kompensoi nostamalla insuliinituotantoa niin pitkään kuin jaksaa kunnes sitten tyyppi 2 diabetesoireet tulevat näkyviin. Vaan mitä tapahtuu, jos syö liian paljon rasvaa suhteessa kulutukseen mutta ei hiilihydraatteja? Silloinkin varmasti lihoaa mutta syntyykö samalla insuliiniresistiivisyys ja T2D? Enpä muista nähneeni tästä mitään tutkimusta. Se on kuitenkin havaittu sekä ihmisillä että rotilla, että pelkkää rasvaa ilman sokeria ei yksinkertaisesti haluta syödä yli tarpeen. Luonnossa ei samassa ruoassa esiinny sokeria ja rasvaa yhdessä ja se on sellainen ”luonnoton” yhdistelmä, johon rottakin addiktoituu ja tulee ylipainoiseksi.


      • Juhani Knuuti

        ”tyypillinen tilannehan on se, että lihomisen taustalla on sekä liian runsas energian saanti että runsaat hiilihydraatit jotka nostavat elimistön insuliinitasoa, joka puolestaan ”pumppaa” ylimäärän rasvaksi”

        Tämä sisältää jo aikaimoisen oletuksen ja väitteen jota voidaan pitää kyseenalaisena. Aivan samalla logiikalla voin ”sanoa, että lihomisen taustalla on liiallinen energian saanti, joka johtuu paljolti runsaasta rasvan saannista ravinnossa hiilareiden lisäksi.” Miksi vain nuo hiilarit olisivat syyllisiä mutta ei rasvan energia?

        Tämä liittyy jälleen tuohon insuliinin kun se halutaan nähdä tässä peikkona. Kuitenkin juuri nyt noissa tutkimuksissa tämä hiilarit-insuliini-lihominen on käytännössä kumottu. Toki huonolaatuiset hiilarit ovat aivan samanlainen terveyttä hedeikentävä tekijä kuin tyydyttynyt rasva. Mutta ei hiilihyrdaatit sinänsä diabetesta aiheuta.


        • Riskiryhmään kuuluva

          Jos näin on, niin miksi terveydenhoitajat kehottavat syömään vähemmän nopeita hiilihydraatteja ja kevyitä magrariinilevitteitä sekä maitotuotteita, jos on riskiryhmässä sairastua 2-tyypin diabeteksen? Sinähän tavallaan tyrmäät koko heidän ohjeen tuolla äskeisellä kommentilla. Ketä tässä sitten uskomaan?


          • Juhani Knuuti

            Sekoitat kaksi asiaa: a) Sen että väitetään diabeteksen olevan hiilareiden aiheuttamaa ja b) sen, mikä on terveellistä.

            On ilman muuta selvää, että ruokavaliossa pitää ja kannattaa välttää kaikkea turhia hiilareita. Näin sanoo tutkimus ja näin sanoo suositukset. Olen itsekin tätä monta kertaa tuonut esiin. En siis puolusta huonolaatuisia hiilareita vaan yritän kertoa sen, että hiilarit ylipäätään makroravinteena ja sen myötä insuliini eivät ole se ”pahan akseli”. Esimerkiksi kokojyväviljalla on osoitettuja hyödyllisiä terveysvaikutuksia.

            Väitän siis vain, että emme voi oikaista asian niin, että juuri hiilarit aiheuttavat diabeteksen ja että niiden sijaan kannattaa syödä kovasti tyydyttynyttä rasvaa ja siten saisimme terveysetua. Huonolaatuiset hilarit ovat vastaavanlainen terveysriski kuin runsaan tyydyttyneen rasvan syöminen mutta ratkaisu ei ole jättää kaikki hiilarit pois ja alkaa niiden sijaan popsimaan epäterveellisiä rasvoja.


  9. Christian Reinman

    Knuuti kirjoitti:

    Kuitenkin juuri nyt noissa tutkimuksissa tämä hiilarit-insuliini-lihominen on käytännössä kumottu.
    ………………………………………………………………………………………………………………………………….
    Missä tämä on kumottu? Knuuti tarkoittanee Hallin koetta, muutamalla henkilöllä/2 kk? Siinä ”metabolic advance” ketodieetin hyväksi oli 100 kcal ja sillä laihtuu ihan hyvin. Ei ole edes oma tulkintani vaan monen vt-tutkijan näkemys,joka liikkuu välillä 100-300 kcal
    …………………………………………………………………………………………………………………….
    Knuuti kirjoitti:

    …..keskeisin riskitekijä on nimenomaan LDL-kolesteroli.
    ……………………………………………………………………………………………………………………..
    Eipä näytä vanhempi kollegasi Kolesteroli-Kovanen olla samaa mieltä

    Nyt elämme uudessa asetelmassa. Vaikka väestön kokonaiskolesterolitaso onkin luokkaa
    5 mmol/l, lipideissä saattaa silti vaania vaara. Ylipaino ja siihen liittyvä insuliiniresistenssi
    aiheuttavat rasva-aineenvaihdunnan monimutkaisen häiriön, joka heijastuu plasman kaikissa lipidiluokissa. Niinpä kardiovaskulaaririskin arvioimiseksi tarvitaan nyt kokonaiskolesterolin, triglyseridien, HDL-kolesterolin ja LDL-kolesterolin määritykset. Lisätarkkuutta tuo aboB:n mittaus. Insuliiniresistenssin seurauksena triglyseridien pitoisuudet suurenevat. Toisaalta hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus pienenee. LDL-kolesterolitaso puolestaan nousee vain vähän, sillä LDL-hiukkasista tulee pienikokoisia. Pienet LDL-hiukkaset ovat ärhäkkäitä tarttumaan valtimon seinämään. Ylipainoon liittyvä triglyseridi-HDL-LDL-triadi on erittäin aterogeeninen, ja sitä onkin kutsuttu ”kohtalon kolmioksi”.
    Lähde: Kohti potilaskohtaista  sepelvaltimotautiriskin arviointia


    • Juhani Knuuti

      Reinman ymmärtää jälleen tahallan väärin. Kun joku tekee kaksi koeastelmaltaan juuri tähän hiilarit-insuliini-lihominen suunnitellun huolellisen kokeen ja sen tulos on ristiriidassa aikaisempien uskomusten kanssa, se lytätään vain sillä perusteella, että se oli kestoltaan liian lyhyt ja liian vähän henkilöitä. Todella halpamaista ja lapsellista. Ei siis mitään oikeaa kritiikkiä. Tosin en ole yllättynyt.

      On selvää, että jos halutaan kontrolloida ruokavaliota tarkasti esim sen energiamäärän mukaan ja eliminoida muutkin sekoittavata tekijät, tulee laatia koeastelema, jossa henkilöt elävät kontrolloidussa ympäritössä kokeen ajan, jotta esim energiamäärä voidaan mitata. Tällaisiin tutkimuksiin ei voida otta satoja henkilöitä. Kuitenkin juuri tällainen koeasetelma mahdollistaa tietyn hypoteesin luotettavan testaamisen ilman että pitää tilastollisilla tempuilla huomioida nämä sekoittavat tekijät. Tästä oli juuri Hall et al tutkimuksissa kysymys. Väestötutkimuksissa heikkoutena on juuri se, että mukana on lukuisia sekoittavia tekijöitä ja vaikka henkilöiden lukumäärä on suuri, niiden voima jää todellisuudessa heikoksi.

      Ymmärtääkseni Hall et al tutkimuksia oli rahoittamassa Gary Taubesin NUSI-säätiö, joten ainakin tämä säätiö piti koeasetelmaa asiallisena tämän ilmiön testaamiseen. Reinman Suomesta tietenkin on se alan guru, joka voi kävellä noiden säätiöin asiantuntijoiden, tutkijoiden ja tieteellisen lehden vertaisarvioijien yli vain toteamalla pari lakonista mollaavaa väitettä. 😉

      Reinman jättää myös huomiotta, että tuo 100 kcal energian kulutuksessa ei johtanut mihinkään ja oli ohimenevää. Sillä ei paino muutu sen enempää mutta lihakset poltetaan energiaksi (jos sallitaan samanlainen oikopolku mitä Reinman käyttää).

      Kolesteroliasiasta: Reinman voisi lukea hiljattain kertomani ESC prevention guidelines -dokukmentin. Siinä on kolesteroliasia aika mukavasti tiivistetty. Nuo hiukkaskoot ovat enemmän tutkimusasiaa kuin todelista väestön riskin seurantaa ja niihin vaikuttamista. Se mitä seurataan on nimenomaan LDL-kolesteroli. Muitakin käytetään riskimarkkereina mutta ne eivät kelpaa seurannan kohteiksi sillä niiden muuttuminen ei ole tutkimuksessa todistetusti vaikuttanut ennusteeseen.


      • Christian Reinman

        Knuuti kirjoitti:

        Reinman jättää myös huomiotta, että tuo 100 kcal energian kulutuksessa ei johtanut mihinkään ja oli ohimenevää. Sillä ei paino muutu sen enempää mutta lihakset poltetaan energiaksi
        ………………………………………………………………………………………………………………………..
        Tässä Knuuti oli oikeassa ”Energian kulutus ei johtanut mihinkään”
        Eipä tietystikkään,koska kokeen kesto oli 4 viikkoa. Todella halpamaista ja lapsellista? Kukaan ei tiedä mitä olisi tapahtunut,jos koe olisi jatkunut esimerkiksi 6 kuukautta? Mutta Knuuti muka tietää? On siinä trolli kerrakseen…

        The facts alone, without any spin would be this. A ketogenic diet, independent of calories causes fat loss and causes an increase (or at least the stabilization) in EE. That’s the facts.
        https://intensivedietarymanagement.com/heres-5-kevin-hall-go-buy-clue/
        ………………………………………………………………………………………………………………………….
        Knuuti kirjoitti:

        Sillä ei paino muutu sen enempää mutta lihakset poltetaan energiaksi
        …………………………………………………………………………………………………………………..
        Paasto on ketodieetin tiukin muoto. Mitä siinä tapahtuu? Lainataanpa ravitsemusprof. Fogelholmin lausuntoa

        Mikael Fogelholm:

        Kolmen-neljän paastopäivän kuluttua aivot alkavat käyttää myös ketoaineita, jotka ovat rasva-aineenvaihdunnan lopputulos. Tällöin proteiinien käyttö energiaksi hieman pienenee

        Noin viikon mittaisen paaston aikana ei tarvitse pelätä lihaksien menetystä.
        Lähde: ET-lehti

        Toivotaan, että Knuuti on nyt rehellinen ja myöntää Fogelholmin olevan ammattimies tässä kysymyksessä?


        • Juhani Knuuti

          Ja taas Reinman vain lainaa toisen trollaajan blogia mutta ei kommentoi itse tutkimusta eikä sitä mikä siinä oli väärin.

          Lyhyen paaston ja jatkuvasksi tarkoitetun ruokavalion välillä ei ole juuri järkevää tehdä vertailuja. Mutta voihan sitä poimia asiayhteydestä lauseita ja saada tilanne näyttämään siltä kuin sen haluaa mutta ei sillä tieto lisäänny.


        • Mie

          Jahas, Reinman näköjään jatkaa kirsikanpoimintaa. No, enpä odottanutkaan että kuukauden aikana tämä asiantila olisi miksikään muuttunut. Keskeinen ongelma on tässä:

          ”Noin VIIKON mittaisen paaston aikana ei tarvitse pelätä lihaksien menetystä.”

          Lihavointi minun. Mikäli keho ei saa proteiinia (tai siis välttämättömiä aminohappoja) ravinnosta, se alkaa purkaa lihasmassaa, tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Ketoaineita toki käytetään juu, mutta proteiinia tarvitaan joka tapauksessa.

          Viikon aikana ei tietenkään ehdi tapahtua ihmeitä, mistä ei suinkaan seuraa etteikö tuollainen viikon paasto olisi ylipäätään turhaa. Onhan se, fysiologisesti ajatellen. No, onhan siinä se mahdollinen psykologinen puoli – minkä eduista ei sitten taida olla minkäänlaista näyttöä.

          Mitä Hall et aliin tulee, niin on superhuvittavaa, että NUSIn itsensä rahoittama tutkimus puhkaisi Taubesin ”insuliinikuplan” täydellisesti. Tätä seurannut kognitiivisen dissonanssin aalto vhh-blogosfäärissä paransi (oman subjektiivisen mutuni pohjalta) ainakin minun elämänlaatuani. Nauru kun pidentää ikää. 🙂


      • Christian Reinman

        Knuuti kirjoitti:

        Se mitä seurataan on nimenomaan LDL-kolesteroli. Muitakin käytetään riskimarkkereina mutta ne eivät kelpaa seurannan kohteiksi sillä niiden muuttuminen ei ole tutkimuksessa todistetusti vaikuttanut ennusteeseen.
        ………………………………………………………………………………………………………………………….
        Hyvin trollattu!


        • Juhani Knuuti

          Tämä vuonna julkaistussa eurooppalaisessa suosituksessa (ESC Guidelines on prevention) sanotaan juuri noin mitä sanoin. Tämä guidelines on kaikkien, myös Reinmanin luettevana hiljattain julkaistun blogini liiteenä. Ilmeisesti Reinman tietää millä tavalla sydänpotilaita hoitavat lääkärit toimivat ja mitä he käyttävät hoidon mittareina paremmin kuin minä ja eurooppalaiset suositukset.

          Jos ei osaa lukea, ei kannata kommentoida.


          • Pekka Lönnroth

            Tulipahan luettua ja todettua miten tuo ESC Guidelines on käytännössä tieteelliseen kaapuun leivottu statiinien mainos ja käyttöohje. Sen verran tuossa annetaan periksi että ihan kaikista vanhimmallä ryhmällä eli yli 80 vuotiailla tai muuten kohta kuolevien kohdalla statiinien käytön etu on rajallinen. Tämä taas on suora vastaus koko blogin aiheeseen, jonka voisi suoremmin kirjoittaa vaikka seuraavasti: ”Sairauksien ehkäisy ei ole seksikästä koska se vähentäisi elintarvike- ja lääketeollisuuden voittoja”. M.O.T. / Q.E.D.


          • Juhani Knuuti

            Ensinnäkin niitä guidelinesia oli kaksi: Keskityin ennaltaehkäisyyn ja siinä 90% tekstistä oli aivan varmasta ihan muuta kuin statiineista.

            Se mitä tulee omaan tulkintaasi tiivistelmäksi on vain sinun oma mielipiteesi ja sellaisenaan kertoo vain sinun kuvitelmistasi siitä miten lääketeollisuus ja/tai elintarviketeollisuus ovat kaiken pahuuden alkuna voitelemassa guidelinesien kirjoittajia. Pettymykseksesi voin kertoa, että kyse on vain someajan salaliittojuttuja eikä pidä lainkaan paikkaansa. Sen todistaa pelkästään se, että guidelines keskittyy hyvin paljon ei-lääkkeellisiin vaikutuksiin ja terveisiin elämäntapoihin. Jos kaikki toimisivat tämän guidelinen mukaan lääkkeitä ja elitarviketeollisuuden eineksiä käytettääisiin selvästi nykyistä vähemmän. On vaikea siten loogisesti ymmärtää miten guidelines voisi mitenkään olla tuon kuvitelmasi mukaan ajamassa noiden teollisuusalojen etua.

            Erikoista näissä salaliittokommenteissa on se, että pahaksi teollisudeksi ei lasketa teollisuutta, joka tuottaa lihaa, voita, kookosöljyjä ja lisäravinteita. Nehän ovat liikkeellä vain hyvää hyvyyttään?


  10. Eero T

    Viimeinen kappale kirvoitti ajatuksen:

    Olisiko paikallaan organisoida jotenkin kevyesti Suomen ’informaalia’ terveysviestintäaluetta? Voisi kuvitella, että potentiaalisia kirjoittajia löytyisi ammattilaisistakin, jos projektin ympärille kyhäisi jonkinmoisen tukiverkoston. Tämä mahdollistaisi rekrytointia, levitystä, vertaisarvioinnin tyyppisiä järjestelyjä, ryhmäblogeja (esim. opiskelijoille suunnatusta (Cochrane UK): http://www.students4bestevidence.net), ja niin edelleen.


    • Juhani Knuuti

      Kiitos ehdotuksesta. Minulla oli jo vuonna 2014 ehdotus asian korjaamisesta. Silloin se ei ottanut tuulta alleen mutta se on edelleen vielä uudella kierroksella.


  11. järki ja tunteet

    Vaikka monet tutkijat väittävät olevansa avoimia ja kokonaisvaltaisia, niin oikeastihan hyvin harva on. Mehän olemme vain ihmisiä. Monet lääkkeettömiä hoitoja tölvivät henkilöt eivät ole tutustuneet lääkkeettömiin hoitoihin omakohtaisesti, jos kukaan. Ja jos on sitten näön vuoksi hieman pintaa raapaisten asioita selvitellytkin, se ei riitä.

    Harva pystyy olemaan avoin asialle, jonka jostain syystä kokee itselleen uhaksi!

    On valheellista väittää jotain asioista (esim. lääkkeettömistä hoidoista), ellei ole oikeasti ja sydän avoinna asiaa kauan tutkinut ja omaan terveyteensä kokeillut.

    Moni tuollainen tölvijä luulee, että lääkkeettömien hoitojen tarjoajat tienaisivat elantoaan kummoisesetikaan. En tunne yhtään ketään, joka tienaisi. Jos tienaisi, ne tulot menevät vuokrakuluihin jne.

    Olen toiminut sekä tutkijana että lääkkeettömien hoitojen käyttäjänä jne.
    Poistun keskustelusta, koska en välitä kököttää tietokoneella, istuminen tappaa.


    • Juhani Knuuti

      Olen samaa mieltä, että lääkkeettömät hoidot ovat useissa tapauksissa juuri se oikea valinta. Kyllä lääkärikoulussa aika paljon tätä asiaa myös tuodaan esiin mutta käytännön kiireinen työ ei aina anna siihen mahdollisuuksia ja toisinaan potilaat vaativat jotain ”oikeaa” hoitoa lääkäriltä.

      En kuitenkan yhdy siihen, että vain itse kokeilemalla saisi tietoa lääkkeettömistä hoidoista. Asia on nimenomaan päinvastoin. Oma kokemus on ok vain itselle mutta se on usein sen verran harhaanjohtava, että sen perusteella ei voi mitään suositella muille.


  12. Mauno Saviranta

    Olisi varmaan hyvä mainita että syömällä päivittäin kolme raakaa munaa on varmaan paras tapa ennalta ehkäistä monia sairauksia !
    Keltuainen sisältää lähes kaikki tarvittavat aineet hyvän terveyden yllä pitoon.
    Mikään ei pärjää sen monipuolisuuteen.


    • Juhani Knuuti

      Tämä on ok, ellei satu kuulumaan siihen vähemmistöön että kolesteroli alkaa herkästi nousta ravinnon kolesterolin vaikutuksesta. Pieni osa väestöstä on herkempiä ravinnon kolesterolille. Sen vuoksi väestösuositukset ovat varovaisia kun ei tiedä kuka reagoi mitenkin. Suurimmalle osalle kanamunien kolesterolilla ei ole merkittävää vaikutusta veren kolesteroliarvoille.


  13. Mauno Saviranta

    Kerrankin ollaan 100% samaa mieltä 👬


Kommentoi