Terveys & tiede

BLOGIT | Terveys & tiede

Ravinnon tyydyttyneen rasvan terveysvaikutukset

Tutkitun tiedon perusteella on edelleenkin suositeltavaa pyrkiä rajoittamaan ravinnon tyydyttyneen rasvan määrää. Kuitenkin yhtä tärkeää on, että se korvataan tyydyttymättömällä rasvalla eikä huonolaatuisilla hiilihydraateilla.

 

Viime vuosina on törmännyt usein väitteeseen, että ravinnosta saatava tyydyttynyt rasva ei olisikaan terveydelle haitallista. On jopa väitetty, että tyydyttynyt rasva olisi terveyttä edistävää. Runsas tyydyttyneen rasvan määrä on tavallista myös joissakin muotiruokavalioissa kuten vähähiilihydraattinen ruokavalio, karppaus ja ns. Paleo-dieetti. Ilmiöön näyttäisi liittyvän myös se, että ravinnon tyydyttyneen rasvan veren kolesterolia nostava vaikutus kiistetään.

Tieteellisten tutkimusten tulkinnan haaste on se, että yksittäisiä tutkimuksia valitsemalla voi löytää tukea melkein mille tahansa väitteelle. Jotta vältettäisiin satunnaisten tutkimuslöydösten harhauttava vaikutus, tulisi pyrkiä tarkastelemaan laajempaa tutkimusmassaa huolellisesti ja kriittisesti.

Systemoitu katsaus on tällainen menetelmä. Siinä kerätään kaikki tiettyjen etukäteen päätettyjen kriteerien mukaiset tutkimukset ja niistä tehdään perusteellinen yhteenveto. Systemoiduissa katsauksissa on keskeistä käyttää myös tiettyjä laatumääreitä, joilla tutkimusten harhariskiä voidaan arvioida ja ottaa huomioon tulkinnassa. Tyypillisesti systemoiduissa katsauksissa vaatimukset ovat tiukemmat ja loppupäätelmät kriittisemmät kuin tavallisissa katsauksissa.

Mitä tutkittu tieto kertoo tyydyttyneen rasvan terveysvaikutuksista?

Hiljattain päivitetyn pohjoismaisen ravintosuosituksen asiantuntijaryhmä julkaisi erikseen vuonna 2014 systemoidun katsauksen ravinnon rasvan määrän ja laadun terveysvaikutuksista (oheisen linkin lisäksi katsaus kokonaisuudessaan löytyy tämän kirjoituksen lopusta PDF:nä).

Tavoitteena oli päivittää tilanne edellisen 10 vuotta aikaisemman jälkeen. Katsaukseen valittiin kaikki teemaan vuosina 2000-2011 julkaistut tutkimukset. Aiheeseen sopivia alkuperäistutkimuksia ja niiden meta-analyysejä löytyi 607 kappaletta. Näiden tutkimusten tulosten perusteella ryhmä teki päivitetyn yhteenvedon ravinnon rasvan ja sen laadun vaikutuksista terveyteen.

Katsaus sisältää suuren määrän yksityiskohtia eivätkä ne kaikki mahdu blogikirjoitukseen. Seuraavaan listaan olen koonnut keskeisimmät analyysin havainnot:

  • Vaikutukset veren kolesterolipitoisuuteen:
    • Kun ruokavaliossa oli enemmän tyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvoja kokonaiskolesterolitasot olivat matalammat verrattuna tyydyttyyttä rasvaa sisältävään ruokavalioon. Sama löydös koski myös LDL-kolesterolia (ns huono kolesteroli). Sen sijaan eroa ei nähty HDL-kolesterolissa (ns. hyvä kolesteroli) eikä veren triglyseridiarvoissa.
    • Kun ruokavalion hiilihydraatteja korvattiin tyydyttymättömillä rasvoilla, eroa ei veren rasva-arvoissa nähty
    • Varmaa eroa ei myöskään nähty, kun ruokavalioon, jossa oli ennestään hyvin tyydyttymätöntä rasvaa, lisättiin kalaöljyn rasvoja; lukuun ottamatta triglyseridejä, joiden veritaso pieneni.
  • Vaikutukset veren kolesterolin partikkelikokoon:
    • Ruokavalion rasvan laadulla ei ole selvää vaikutusta kolesterolin partikkelikokoon suuntaan taikka toiseen.
  • Vaikutukset verisuonisairauksiin:
    • Ruokavalion rasvan kokonaismäärällä ei ole merkittävää vaikutusta, kun se on tasolla 30-45% kokonaisenergiamäärästä.
    • Tyydyttyneellä rasvan määrällä yksinään ei ole merkittävää vaikutusta verisuonisairauksien ilmaantumiseen. Tutkimuksissa tyydyttyneen rasvan määrä ja vaihteluväli olivat pieniä (n. 10% energiamäärästä). Osalla rasvoista vaikutus saattaisi olla erisuuntainen (eläinrasvat vs. maitorasvat).
    • Sekä tyydyttymättömän että monityydyttymättömän rasvan määrällä ei ollut yksinään merkittävää vaikutusta verisuonisairauksiin.
    • Uudemmissa tutkimuksissa ei ole enää keskitytty ravinnon yksittäisten rasvojen määrään sinänsä vaan on selvitetty seurauksia, kun tyydyttynyttä rasvaa vaihdetaan johonkin muuhun.
      • Kun tyydyttynyttä rasvaa vaihdetaan tyydyttymättömiin, sairastuvuus verisuonitauteihin pienenee. Jokainen 5% energiamäärästä vaihdettuna tyydyttymättömiin laskee riskiä n. 20%.
      • Kun tyydyttynyttä rasvaa vaihdetaan hiilihydraatteihin, sairastavuus lisääntyy, jos lisätään huonolaatuisia hiilihydraatteja. Sairastavuus ei muutu, jos vaihdetaan hyvälaatuisiin hiilihydraatteihin.
      • Kalaöljyn myönteinen vaikutus näkyi erityisesti jos niiden rasvojen saanti oli muutoin vähäistä
  • Vaikutukset sokeriaineenvaihduntaan ja diabetekseen
    • Tyydyttymättömän rasvan runsas saanti liittyy parempaan insuliiniherkkyyteen ja matalampiin veren insuliinitasoihin
    • Veren sokeripitoisuuteen ei ruokavalion rasvojen laadulla ole merkittävää vaikutusta
    • Diabeteksen riskiin ei rasvan kokonaismäärällä ole vaikutusta. Riski pienenee kuitenkin merkittävästi jos tyydyttynyttä rasvaa taikka hiilihydraatteja korvataan monityydyttymättömällä rasvalla.
  • Vaikutukset tulehdusmittareihin
    • Ruokavalion rasvalla ja sen koostumuksella ei ole merkittävää vaikutusta

 

Mitä näistä tutkimustuloksista voi päätellä?

Viime vuosina uutiskynnyksen on useasti ylittänyt väite siitä, että tyydyttynyt rasva ei olisi terveydelle haitallista. Tämä väitteen voi ymmärtää näkökulmasta, jossa tarkastellaan yksinään jonkin ravintoaineen yhteyttä esimerkiksi verisuonisairauksiin. Tällöin ei useimmiten nähdä tilastollisesti merkittävää vaikutusta suuntaan taikka toiseen.

Yksittäisen ravintoaineen haitallisuuden tai hyödyllisyyden osoittaminen ei ole helppoa sillä sekoittavia tekijöitä on runsaasti. Lisäksi, jotta tilastollinen merkittävyys saataisiin esiin, tulisi ravintoaineen saannin vaihtelu olla otoksessa riittävän suurta.

Ruokavaliota tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena. Kun verrataan ruokavalioita, joissa tyydyttynyttä rasvaa on vaihdettu tyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin, havaitaan selvät edulliset vaikutukset veren rasvoissa, sokeriaineenvaihdunnassa sekä sairastuvuudessa verisuonisairauksiin. Tyydyttynyttä rasva ei kuitenkaan kannata vaihtaa huonolaatuisiin hiilihydraatteihin. Vaihto hyvänlaatuisiin hiilihydraatteihin näyttäisi olevan neutraalia.

Takavuosina terveysvalistus korosti voimakkaasti rasvan määrän vähentämistä eikä niinkään rasvan laatua korostettu. Tämä on saattanut osaltaan johtaa ravinnon rasvan korvautumiseen huonolaatuisilla hiilihydraateilla mikä ei ole tutkitun tiedon mukaan ollut terveyttä edistävää.

Tutkittu tieto ei kuitenkaan tue väitteitä siitä, että tyydyttynyt rasva ei olisi terveydelle haitallista. Ilmiössä lienee kysymys enemmänkin siitä, että yksittäinen tutkimushavainto on irrotettu kokonaisuudesta ja samalla suljetaan silmät muulta tutkimustiedolta. On selvästi edullista pyrkiä vähentämään tyydyttyneen rasvan määrää ja korvaamaan se tyydyttymättömillä rasvoilla ja myös välttämään huonolaatuisia hiilihydraatteja rasvan korvaajina.

On kuitenkin selvää, että aiheessa on vielä paljon tutkittavaa. Moniin katsauksessa esitettyihin kysymyksiin eivät tehdyt tutkimukset edelleenkään antaneet selvää vastausta. Tyydyttyneet rasvat koostuvat monenlaisista rasvahapoista ja niillä voi olla erilaisia ja erisuuntaisia. Ns. parittomien hiiliketjujen tyydyttyneet rasvahapot, joita on maidossa ja kalassa, voisivat verinäytteiden perusteella olla hyödyllisiä diabeteksen suhteen mutta havaintoja ei ole pystytty vahvistamaan kotrolloiduissa tutkimuksissa.

Tämän alan tutkimus on kuitenkin haastavaa. Monissa sairauksissa ruokavalio on vain yksi vaikuttava tekijä monien joukossa ja vaikutuksen saaminen esille vaatii pitkän seurannan ja suuren väestöotoksen. Ruokavalion toteutumisen seuraaminen luotettavasti ei ole myöskään helppoa.

 

SR Schwabb et al FNR-58-25145

90 vastausta artikkeliin “Ravinnon tyydyttyneen rasvan terveysvaikutukset”

  1. nimetön

    Nopsasti lukien tulee mieleen kolesterolikiteiden tutkiminen, milloin niitä ilmeentyy (ml. silmätutkimukset), mistä koostuvat jne.

    Systemaattisella katsauksella tulisi varmaan olla joku selkeä tavoite. Nythän näyttää siltä ettei katsauksista huolimatta oikein mitään tahdota saada selville tutkimuksia pläräämällä. Etsitään syytä vaikkei syytä tai ilmiötä tutkimusmateriaaleissa ole edes selvitetty.

    Kerran eräs tutkija/opettaja sai pohdittavakseen yksinkertaisen asian. Asia olisi ollut helppo selvittää mutta perusteluiden keksimiseen olisi mennyt suhteettomasti aikaa. Asia jäi sillensä. Asiaa kuitenkin kysyi myös piakkoin toinen taho. Tutkijan pöytä oli täynnä papereita ja hän heitti kaiken lattialle kysyjän edessä ja totesi ”En minä tiedä”.


  2. Mie

    ”Kun ruokavalion hiilihydraatteja korvattiin tyydyttymättömillä rasvoilla, eroa ei veren rasva-arvoissa nähty.”

    Kys. systemaattinen katsaus on valitettavasti ”hiukan” tynkämäinen. Esim. tässä kohdassa mukaan valikoituneet tutkimukset olivat tehty käytännössä MUFAlla eivätkä olleet pääosin syöttökokeita. Jälkimmäiset ovat siinä mielessä keskeisiä näiden asioiden tutkimisessa, että niissä saadaan nähdä mitä tapahtuu kun sitä ruokavaliota oikeasti noudatetaan. Vrt. Mensink et al (2003) jossa analyysissä oli mukana 60 tutkimusta (vs. mainitsemaasi katsaukseen valikoituneet 7) ja kuva on siten luonnollisesti tarkempi.

    Myös monissa muissa kohdissa mukaan oli aikavälin rajauksen takia valikoitunut hyvin vähän & ei-niin-kauhean representatiivisia tutkimuksia. Esim. ”sydän- ja verisuonitaudit ja PUFA” -kohta: neljä tutkimusta, joista 1 käsitteli korkeaa verenpainetta (johon PUFAlla jonka pääasiallinen vaikutus tulee lipidiarvojen kautta ei oletusarvoisestikaan ole vaikutusta) ja 2 muuta halvauksia (tietänet miksi lipidiarvoilla ja siten niiden tarkastelulla väestössä josa PUFAn saanti on yl. ottaen hajanaista ei ole kovin kummoista vaikutusta asiaan). Vaatimatonta on.


    • Juhani Knuuti

      Kiitos hyvästä kommentista.
      Ymmärsin katsauksen tekijöiden viestistä, että tarkoitus oli nimenomaan täydentää uusilla tutkimuksilla aikaisempaa analyysiä.
      Olisiko jokin keskeinen johtopäätös pitänyt olla erilainen?
      Onko sinulla tiedossa parempia tuoreita systemoituja katsauksia, jotka täydentäisivät kuvaa?


      • Mie

        Juhani:

        ”Ymmärsin katsauksen tekijöiden viestistä, että tarkoitus oli nimenomaan täydentää uusilla tutkimuksilla aikaisempaa analyysiä.”

        Aikarajaus sulki kaikki ennen 2000-lukua tehdyt tutkimukset pois tarkastelusta. Tämä ei täydennä vaan rajaa.

        ”Olisiko jokin keskeinen johtopäätös pitänyt olla erilainen?”

        Mainitsin jo: syöttökokeista on selvää näyttöä siitä, että tyydyttymätön rasva parantaa lipidiarvoja monipuolisesti.

        ”Onko sinulla tiedossa parempia tuoreita systemoituja katsauksia, jotka täydentäisivät kuvaa?”

        Suht tuoreita katsauksia/meta-analyysejä on toki useita, mm. tuo artikkelissa mainittu Jakobsen et al (2009)

        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19211817/

        Monissa vain on se ongelma jonka itsekin mainitsit: ei tarkastella vaihtokauppaa. Kaikissa on se ongelma, että mukaan valikoituvat myös trialit joissa tutkimuspopulaatio joko a) ei saanut toteutettua niitä muutoksia kuin piti tai b) muutokset itsessään olivat monessa mielessä ongelmallisia. Esimerkkinä tästä esim. WHI, jonka mukanaolo tuppaa vääntämään trial-aineistosta tehdyt metat järjestään ”vinoon”: emme pääse tarkastelemaan vaihdoksen ”tyydyttynyt –> tyydyttymätön” hyötyä vaan päädymme tarkastelemaan sitä NOUDATETAANKO sitä neuvoa kys. vaihdoksen tekoon.


  3. Leo Mirala

    Lihavuus, allergiat, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ovat yleistyneet sotien jälkeen kelvottoman teollisen ruoan myötä. Eipä niitä aiemmin paljoa ollut, allergioita ei edes tunnettu. Tällaista luin ruotsalaisen lääkärin Andreas Eenfeldtin kirjasta RUOKAVALLANKUMOUS. Se käsittelee vähähiilihydraattisen ruoan terveellisyyttä. Siitä tuli mieleen että mehän lihomme ja sairastelemme koska syömme sianruokaa!

    Sota-aikana ja vielä sotien jälkeen otettiin maalaistaloihin ja jopa kaupunkien omakotitaloihin possu. Sitä hoidettiin hyvin koko kesä. Syksyllä alettiin lihottamaan. Muistan elävästi kun äiti keitti ison kattilallisen perunoita, survoi ne siankaukaloon kuorineen ja lisäsi kuorineen jauhettua kaurajauhoa ja kurria eli rasvatonta maitoa nykykielellä. Tällä ruokavaliolla sika alkoi lihoa. Tarkoitus oli saada läskiä mahdollisimman paljon. Joulun alla sitten sika teurastettiin, saatiin terveellista kinkkua ja siankylkeä läskisoosiin.


    • Juhani Knuuti

      Kiitos kommentista. Muutama väitteesi kaipaa kyllä korjausta:
      1) Sydän- ja verisuonitaudit ovat vähentyneet viimeisen 30 vuoden aikana yli 80%. Ihmisten elinikä on pidentynyt huimasti ja myös suomalaiset ovat terveempiä kuin koskaan. Mutta koska elämme pidempään ja väestö ikääntyy, näitä tauteja sairastavia on lukumääräisesti enemmän.
      2) Allergioiden mekanismi on ihan eri asia ja nyt kun olemme jättämässä ylihygieenisyyttä ja turhaa välttämistä pois, allergiat ovat alkaneet rajusti vähentyä.
      3) Oikeita uhkakuvia suomalaisten terveydelle ovat ylipainon yleistyminen ja passiivisuus ja niiden seurauksena myös aikuistyypin diabeteksen lisääntyminen. Suosituksista poiketen suomalaiset syövät liikaa huonolaatuista hiilihydraattia ja rasvaa. Ruokaa on koko ajan ylimäärin saatavissa ja se on nykyisin hyvin energiatiheätä ja tämä johtaa lihomiseen liikunnan vähäisyyden lisäksi.
      4) Tuo possuvertaus ei toimi tähän aiheeseen liittyen. Possu kyllä lihoo myös rasvalla ja lihalla yhtä hyvin kunhan vain energiamäärä on riittävä. Luultavasti peruna oli vain halpaa ja hyvin saatavilla tuohon lihotukseen.

      VHH-dieetin hyvät ominaisuudet liittyvät siihen, että huonolaatuisia hiilihydraatteja vältetään. Mutta se on vain yksi tekijä, rasvan laatu on vielä tärkeämpi. Misään tutkimuksessa ei ole todistettu, että esim tuo Eenfeldtin mainostama ruokavalio olisi terveyttä edistävä esimerkiksi verrattuna nykyisiin ravintosuosituksiin. Enemmänkin tutkittu tieto kertoo, että tuossa ruokavaliossa on selkeitä terveydelle riskaabeleita suosituksia. Myös tämä systemoitu katsaus antaa hyvää tutkittua tietoa aiheesta, johon suosittelen perehtymään.


      • Lukijasi

        http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0139817

        ”1797 patients were included from 17 trials with <1 year follow up in 12. Compared with low fat diet, low carbohydrate was associated with significantly greater reduction in weight (Δ = -2.0 kg, 95% CI: -3.1, -0.9) and significantly lower predicted risk of atherosclerotic cardiovascular disease events (p99% while the reduction in predicted risk favoring low carbohydrate was >98%.”

        Ettei missään tutkimuksessa ole todistettu, että esim. LCHF tai VHH olisi terveyttä edistävä verrattuna nykyisiin vähärasvaisiin suosituksiin? Kyllä näitäkin on ja monta. Yllä yksi uusimmista. Useissa kyllä todetaan, että pitkän aikavälin tutkimuksia kaivataan lisää, mutta tulokset ovat lupaavia. Jostain syystä yksikään näistä ei taida olla suomalainen tutkimus.

        Tottakai aina voidaan vaatia lisää tutkimuksia, parempia tutkimuksia ja ihan asiallista onkin. Mutta turha on väittää, että uudet tutkimukset eivät kallistuisi vhh:n puoleen.

        Joissakin tutkimuksissa ldl todellakin nousee, mutta samalla triglyt tipahtavat. Mustajoki uhosi monta vuotta sitten jo, että parissa vuodessa karppaajia alkaa tipahdella. Ei ole vielä alkanut tuo ”tipahtelu”, vaan monet ovat vapaaehtoisina koekaniineina -voiden hyvin.

        ”Low-carbohydrate diets had beneficial effects on weight loss and metabolic risk factors, and these effects were comparable to those seen on low-fat diets. Although the present study did not examine long-term clinical effects on cardiovascular diseases, these findings suggest that low-carbohydrate diets can be recommended to obese persons with metabolic risk factors for the purpose of weight loss. Dietary recommendations for weight loss should be revisited to consider additional evidence of the benefits of low-carbohydrate diets.”
        http://aje.oxfordjournals.org/content/176/suppl_7/S44.full

        Minusta virallisenkin puolen pitäisi olla ainakin varovaisen toiveikas vähähiilihydraattisuudesta! Sitä paitsi karppausta voidaan noudattaa pääasiassa kasvirasvallakin, samoin kasvisruualla.

        Muuten, karppaus = vähähiilihydraattinen ruokavalio.


        • Juhani Knuuti

          Kiitos kommentista. Kuten totesin kirjoituksessa, aina löytää poimimalla yksittäisiä tutkimuksia, jotka puoltavat omaa kantaansa. Tuo vastauksesi on juuri tyypillinen esimerkki tästä. Ja juuri sen vuoksi valitsin lähteeksi systemoidun katsauksen, jossa siinäkin oli rajoitteensa sillä se rajoittui tiettyyn aikajaksoon.

          Tutkimusnäytön perusteella tosiaankin huonolaatuisten hiilihdraattien määrää ravinnossa olisi syytä vähentää. Siinä VHH-dieetti on oikealla linjalla. Mutta valitettavasti kun katson netissä olevia VHH-suosituksia ja kirjoja, tähän ruokavalioon liittyy hyvin runsas tyydyttyneen ja varsinkin eläinperäisen rasvan määrä. Tämä taas on tutkitun tiedon perusteella terveydelle haitallista kun rasvan laadulla on niin suuri merkitys.

          Väität, että karppaajia ei ole ”tipahdellut”. Mihin tämä väitteesi perustuu? Tutkitun tiedon perusteella suuri tyydyttyneen rasvan määrä verrattuna tilanteeseen jossa on runsaasti tyydyttymätöntä rasvaa, johtavat sydän- ja verisuonitautien lisääntymiseen. Ei näitä asioita voi mutu-tuntumalla päätellä. Ei nettifoorumeilla saa näistä mitään tietoa. Senhän vuoksi tehdään tutkimuksia, joissa suurta väestöä seurataan.

          Tietenkin VHH-ruokavaliota voi noudattaa myös niin, että korvaa eläinrasvan muilla. Mutta kuinka kaukana sellainen ruokavalio enää on normaaleista ruokavaliosuosituksista? Niissäkin suositellaan huonolaatuisten hiilihydraattien välttämistä. Eroksi jää siis vain se, saako syödä kokojyväviljoja ja juureksia?

          Karppaus- ja VHH- termejä on kokemukseni mukaan käytetty hyvin monenlaisissa yhteyksissä ja vaikka ne periaatteessa tarkoittavat samaa, halusin mainita molemmat.


          • Lukijasi

            Ehkä minä en sitten ymmärrä mitään, kun kuvittelin, että meta-analyysit ovat niitä, joissa ei ole vain yksittäisiä tutkimuksia. Sinä kirjoitit kommentissasi, että ei ole yhtäkään tällaista tutkimusta, mutta meta-analyysissähän on aina monta ja kommenttini laitoin jo kaksi meta-anlyysia.

            Tutkimusten tasosta tai tutkittavien määrästä voisit keskustella mieluummin, jos niissä on sanomista. Vai mitä minä en tässä edelleenkään ymmärrä?

            tässäne, mitkä linkitin:

            ”Effects of Low-Carbohydrate Diets Versus Low-Fat Diets on Metabolic Risk Factors: A Meta-Analysis of Randomized Controlled Clinical Trials”

            ”Comparison of Low-Carbohydrate and Low-Fat Diets. A Meta-Analysis”

            Eiväthän nämä ole lainkaan ainoat! Mutta olen vain maallikko, eikä minulla ollut muistissa tallennettuna kaikkia tutkimuksia. Niiden pitäisi olla sinulle tuttuja, jos kerran kirjoitat niistä.

            On myös tutkimuksia, joissa on tutkittu tyydyttyneen rasvan vaikutuksia: ”Systematic review and meta-analysis”. http://www.bmj.com/content/351/bmj.h3978

            ”Conclusions Saturated fats are not associated with all cause mortality, CVD, CHD, ischemic stroke, or type 2 diabetes, but the evidence is heterogeneous with methodological limitations.”

            Toisaalta jotkut yksittäiset tutkimuksetkin ovat arvokkaita, jos ne ovat hyvin toteutettuja ja tutkittavien määrä on suuri. Eikö?

            http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2796.2005.01520.x/full
            ”Conclusions.  With the exception of cancer mortality for women, individuals receiving more than 30% of their total daily energy from fat and more than 10% from saturated fat, did not have increased mortality. Current dietary guidelines concerning fat intake are thus generally not supported by our observational results.”

            Tällaiset osoittavat, että rasvassa on vielä paljon tutkittavaa. Väitteet sinne tai tänne ovat siis melko hataralla pohjalla. Jos ei vielä kaikkien näiden vuosikymmenten tutkimisen jälkeen tiedetä miten kolesteroli tukkii suonet, niin asiassa on jotain, joka on jäänyt näkemättä, näin maallikon silmin katsottuna.

            Tyydyttyneitä rasvoja on erilaisia, esimerkiksi lihassa ja maitotuotteissa. Ehkä koko jako tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin rasvoihin on pielessä? Kookosöljykin käyttäytyy aivan eri tavoin kehossa kuin voi. Miksi nämä niputetaan ja pyritään niputtamaan yhteen ”viralliselta taholta” kaikissa lehtikirjoituksissa?

            Kun näitä meta-analyyseja ja systemoituja kirjallisuuskatsauksia nyt sitten kuitenkin onkin, niin voisitko selittää miksi ne eivät käykään? Eikö meille maallikoille voisi selittää miksi joku meta-analyysi on huono ja toinen hyvä, kun kerran kyse ei ole yksittäisestä tutkimuksesta.

            Todellakin ammattitaitoista analyysia odotellessa.

            (Näitä asioita pähkäilevät maailman parhaat rasvatutkijat, joten en odota, että sinä ratkaisisit tämän asian tässä ja nyt.)

            PS. Kyse vhh:ssa on rasvan kokonaismäärän lisäyksestä, millä taas pyritään saamaan nälkähormonit toimimaan kuten pitää. Siinä ns. viralliseen suositukseen on eroa. Ja juureksia saa kyllä syödä, ohje olla syömättä niitä on laihduttajille. On monia erilaisia yksityiskohtia, joissa eri dieeteissä on eroja, mutta pitää tarkastella kokonaisuutta. Joskus vhh läheneekin ns. virallisterveellistä. Miksi sitten pitää niin kovin vastustaa niitä ”muotidieettejä”?


          • Juhani Knuuti

            Ok, en katsonut lähettäämääsi linkkiä kunnolla. Minun vikani.

            Mutta tämä on kuitenkin varsin yhteneväinen sen systemoidun katsauksen kanssa, jota referoin. Kun tarkastellaan pelkästään jotain rasvaryhmää erikseen esim nyt tyydyttynyttä rasvaa, ei tilastollista eroa saada. Tämä oikeastaan näyttäisi pätevän kaikkiin ravintoaineryhmiin, myös tyydyttymättömään rasvaan.

            Mutta yhtä selvää näyttäisi olevan se, että korvaamalla tyydyttynyttä rasvaa tyydyttymättömillä ja monityydyttymättömillä, saadaan terveyshyöty. Tämä on minusta juuri se kekseisin viesti jota tuo systemoitu katsaus tuo esiin. Samalla tulee myös jälleen kerran esiin se, että tyydyttynyttä rasvaa ei pidä lähteä korvaamaan hiilihydraateilla, varsinkaan huonolaatuisilla.

            Tämän pohjalta ei ole yllättävää, että kun verrataan runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävää ruokavaliota sellaiseen ruokavalioon, jossa on vähän rasvaa mutta paljon hiilihydraatteja, ei terveysetua saada. Voi tulla jopa terveyshaittaa,jos korvataan huonoilla hiilihydraateilla. Vaihto pitäisi siis tehdä rasvaryhmän sisällä. VHH-suositusten keskeisin ongelma on mielestäni, että korostetaan rasvan suurta määrää mutta laatu jätetään huomiotta. Aika usein jopa väitetään, että tyydyttynyt ja eläinrasva olisi terveyttä edistävää.

            Toki voi olla mahdollista, että tyydyttyneiden rasvojen välillä olisi eroja mutta ainakin tuon systemoidun katsauksen perusteella näyttö on vielä pahasti vajaata. Koska kuitenkin tiedämme varsin varmasti, että saamme terveyshyötyä korvaamalla tyydyttynyttä rasvaa tyydyttymättömillä, miksi emme tekisi niin emmekä jaarittelisi siitä mikä on osoitettu olevan itsenäinen riskitekijä ja mikä ei?

            Muotidieetit ovat valitettavasti varsin usein yksinkertaistettuja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. Niissä on usein jokinlainen luvattu ihmevaikutus ja valitettavasti tämä ihmevaikutus on usein ristiriidassa tutkitun tiedon kanssa.


  4. nimetön

    Viittaus rasvahappoihin tarkoittanee mm. ruotsalaisten kehittämää menetelmää, jossa kahden rasvahapon kertymistä elimistöön voidaan tutkia ja päätellä rasvavarannon perusteella nautitun maitorasvan määrää? Yhteyden on päätelty olevan päinvastainen kuin Keysin hypoteesissa on esitetty; maitorasvaa nauttineiden on todettu saavan muita vähemmän infarkteja.

    Ancel Keysin hypoteesia on arvosteltu mm. siksi että hän valitsi mukaan seitsemän maata kaikkiaan 22:stä joista hänellä oli sydäntautikuolleisuustilastot. Valitut seitsemän sopivat hänen hypoteesiinsa.

    Rasvan laadulla (ts.sen lähteellä), olisi merkitystä. Vuonna 2011 norjalaistutkimuksessa kuolleisuus oli pienempää niillä henkilöillä joilla oli kolesteroliarvot koholla. Ehkä selittäjäksi kaivataan tietoa ruokavalion sisältämästä rasvan lähteestä?

    Eläinrasvoja on pidetty haitallisimpina. Kuuluisin Suomessa toteutettu rasvatutkimus oli Pohjois-Karjala -projekti. Alueella sydäntautikuolleisuus laski tutkimuksen aikana 29% mutta oli vähemmän kuin vertailualueella Kuopiossa, jossa luku oli 42%.

    Jotain muuttui, mutta mikä oli suurin yksittäinen muuttuja?


    • Juhani Knuuti

      Mainitset Norjalaisen tutkimuksen, jossa korkea kolesteroli liittyi pienempään kuolleisuuteen. Kuten totesin, minkä tahansa asian tueksi löytää yksittäisen tutkimustuloksen. En tunne tuota tutkimusta.

      Tosiasia on, että korkean kolesterolin suora syy-yhteys valtimokovettumatautiin ja lisääntyneeseen sydän- ja kokonaiskuolleisuuteen on osoitettu valtavassa määrässä tutkimuksia. Tämä asia on käytännössä kiistaton, ei sitä mainitsemasi yksi norjalaistutkimus voi muuttaa. Toki on selvää, että sekalaisessa väestössä kuolinsyitä ja sekoittavia tekijöitä on lukuisia, joten voi satunnaisesti saada myös valtavirrasta poikkeavan tuloksen.

      Lue vaikkapa oheinen linkki: http://www.aka.fi/fi/tietysti/terveys/nyt-pinnalla1/suomalaistutkimus-osoittaa-lapsuuden-ylipainon-yhteyden-sydan–ja-verisuonisairauksiin/


      • Lukijasi

        Monet, monet tutkimukset on tehty koe-eläimillä eli hiirillä. Niiden lihottamiseksi on tehty ravintoseos, jossa on erittäin runsaasti rasvaa. Mutta ei pelkkää rasvaa, vaan, yllätys yllätys, seoksessa on erittäin nopeaa sokeria tai jopa fruktoosia puolet energiasta!

        Miten tällainen hiirikoe mielestäsi osoittaa juuri rasvan vaikutuksen hiireen eikä sen hiilihydraatin vaikutusta?

        Täma on ihan fakta. Netistä löysin sen yleisesti käytetyn ruoka-aineseoksen sisällysluettelonkin.
        Minä tiedän, että en ymmärrä kaikkea, mutta en vain tajua miten tuo muka on suljettu tuloksista pois sen enempää ihmisillä kuin hiirilläkään. Tiedämmehän, että runsas sokeri ja varsinkin fruktoosi aiheuttaa maksan rasvoittumista. Mitä vähemmän on suositeltu rasvaa ja mitä enemmän viljoja, niin…

        Kun kerran popularisoit tiedettä, niin näihin haluaisin vastuksia… Ei riitä, että todetaan, että me emme ymmärrä. Emme niin!


        • Juhani Knuuti

          Käsittääkseni tuossa systemoidussa katsauksessa ei ollut kysymys eläintutkimuksista vaan nimenomaan ihmisistä.

          Kokeellisista eläintutkimuksista saadaan toki hyvin arvokasta tietoa mutta löydökset tulee varmistaa ihmisillä. Eläinkokeissa voidaan testata jotain asiaa hyvin ekstreemeissä olosuhteissa vaikkapa suuren fruktoosimäärän vaikusta maksaan. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä ihmisiin sillä annos voi olla moninkertainen normaaliin elmämään verrattuna. Yleensä eläinkokeissakin on kaksi tai useampi ryhmä, jota verrataan. Näin voidaan päätellä esim ravintoaineiden muutosten vaikutuksista.


      • nimetön

        En tarkoittanut korkeaa, vaan koholla olevaa. Ja että tässä tutkimuksessa oli huomattu vain maitorasvan olevan yhdistävä tekijä.

        Minusta tutkimuksen tulos ei myöskään eroa valtavirrasta jos tarkasteluperusteena pidetään kokonaisrasvan sijasta rasvan laatua (=maitorasva).

        Omassa kirjoituksessasikin kiinnitit huomiota, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä on tärkeää mutta rasvahappokoostumus olisi avaintekijä?

        En ota kantaa, onko nimenomaan maitorasva terveellistä vaan kyse olisi kohtuudesta? Eli lipidiarvoista.

        Sairastumiseen johtava tekijä olisi siten kohtuuttomuus, mutta oliko se, tai tarkoittiko linkki että näiden katsausten perusteella aloitettiin tutkimusta vain ylipainoa ajatellen, johon pitkäaikaistutkimus edelleen vastaa?Paljon myöhemmin olisi huomattu yhdistävät tekijät mm. kaulavaltimon kovettuminen.

        Käsitys asiasta voi syntyä vain tutkimalla. Eihän meillä voi olla ensin käsitystä ja vasta sitten katsausta joka vahvistaa käsityksen.. käsityksen sijaan kyse olisi teoriasta eli hypoteesista?


        • Juhani Knuuti

          Täytyy muistaa, että blogini perustui yhden systemoidun katsauksen kattamiin viimeisen 10 vuoden aikana tehtyihin tutkimuksiin tästä aiheesta. Tämä ei yksinään ole kaikki totuus eikä tämä sisällä vastauksia muihin kysymyksiin kuin vain niihin joihin sillä pyrittiin vastaamaan. Tämä kohdistui rasvan laadun terveysvaikutuksiin ja tyypillisesti on hyvin lähde- ja laatukriittinen systemoidulle katsaukselle tyypillisesti. Tämä katsaus kuitenkin perustui siis noihin tehtyihin tutkimuksiin, ei johonkin ennakkokäsitykseen.

          Lisäksi nyt tarkasteltiin ilmiötä väestötasolla. Yksilöiden vasteet voivat erota keskiarvosta selvästi. Jollakin kolesteroli nousee paljonkin mutta joillakin ei juuri muutosta tapahdu vaikka olisi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ravinnossa.


    • Mie

      ”Yhteyden on päätelty olevan päinvastainen kuin Keysin hypoteesissa on esitetty; maitorasvaa nauttineiden on todettu saavan muita vähemmän infarkteja.”

      Kertoisitko mikä on se mekanismi jolla maitorasva olisi terveellistä?

      ”Ancel Keysin hypoteesia on arvosteltu mm. siksi että hän valitsi mukaan seitsemän maata kaikkiaan 22:stä joista hänellä oli sydäntautikuolleisuustilastot. Valitut seitsemän sopivat hänen hypoteesiinsa.”

      On toki – ja täysin perusteetta. Väitteesi ei pidä paikkaansa, sillä Keys EI valinnut maita hypoteesiinsa sopivuuden mukaan vaan kuolinsyytilastoinnin LUOTETTAVUUDEN mukaan. Hän nimittäin sivuutti maita jotka olisivat tukeneet hypoteesia vahvasti.

      ”Vuonna 2011 norjalaistutkimuksessa kuolleisuus oli pienempää niillä henkilöillä joilla oli kolesteroliarvot koholla.”

      Käänteinen kausaatio: on tunnettua, että korkeampi kolesteroli toimii iäkkäillä markkerina paremmasta ravitsemustasosta, alhainen kolesteroli yhdistyy mm. syöpiin yms. Kun nämä vakioidaan, ei korkea kolesterolitaso ennusta terveyttä – päinvastoin.

      ”Kuuluisin Suomessa toteutettu rasvatutkimus oli Pohjois-Karjala -projekti. Alueella sydäntautikuolleisuus laski tutkimuksen aikana 29% mutta oli vähemmän kuin vertailualueella Kuopiossa, jossa luku oli 42%.”

      Niinkö? Miksi tutkimusjulkaisusta sitten selviää, että P-Karjalalassa kuolleisuus pieneni enemmän kuin verrokkialueella?


  5. Jari

    Katsauksessa siis todettiin, että tyydyttynyt rasva ei ole itsessään haitallista, ja että sen vaihtaminen huonoihin hiilareihin on haitallista ja tyydyttymättömään rasvaan hyödyllistä.

    Silti halutaan pitää kiinni vanhasta mantrasta, että tyydyttymätöntä rasvaa tulisi käyttää lisää nimenomaan tyydyttynyttä vähentämällä, ikäänkuin tällä yritetään säilyttää niiden vanhojen partojen kasvot, jotka virheellisesti väittivät, että tyydyttynyt rasva itsessään olisi haitallista. *kröhöm*Puska.

    Eikös tehokkaampi neuvo olisi vaihtaa huonoja hiilareita tyydyttymättömään rasvaan? Eli vaihtaa selkeästi haitallista selkeästi hyödylliseen.

    Tämä rasvakysymys ei ole mikään joko-tai.


    • Juhani Knuuti

      Minun tulkintani tulokseista on kyllä hieman toisenlainen.

      Tyydyttynyt rasva on haitallista ja sen näkee siitä, että kun se vaihdetaan tyydyttymättömiin, saadaan terveyhyöty. Se että mikään ravintoaine erikseen tarkasteltuna ei nouse tilastollisesti merkittävästi esiin ei tarkoita että niiden vaikutus olisi neutraali. Kysymys on tehtyjen tutkimusten tuloksista ja niiden voimasta. Kun tarkastellaan kokonaisuutta nousevat terveyttä heikentävinä esiin sekä tyydyttynyt rasva että huonlaatuiset hiilihydraatit. Väitteesi sisältää juuri sen ongleman josta yritin viestittää. Nostetaan yksi tulos erikseen ja unohdetaan kokonaisuus.

      Huonlaatuiset hiilihydraatit ovat haitallisia ja mitään rasvaa ei pidä vaihtaa niihin. En kuitenkaan ymmärrä miksi halutaan kynsin ja hampain puolustaa tyydyttynyttä rasvaa. Järkevää kokonaisuuden kannalta on vähentää sekä tyydyttnyttä rasvaa että huonolaatuisia hiilihydraatteja ja korvata niitä tyydyttymättömällä rasvalla. Tätähän Puska ja kumppanit ovat toitottaneet. Tätähän myös ravintosuostukset viestivät. Mielestäni tässä ei ole kysymys mistään mantrasta.


      • nimetön

        Minä puolestani en ymmärrä/muista missä Puskan & kumpp. toitotuksessa oli edes kyse.

        Piti katsoa wikistä, mitä mantralla tarkoitetaan;

        ”Mantra on symbolinen ilmaisu, ja sen merkitys voi vaihdella käyttöyhteydestä riippuen.[1] Meditaatiotaidon kehittymisen myötä mantran kaltaisten apukeinojen tarve vähenee, ja meditaatiotekniikan kehityttyä riittävästi mantra voidaan jättää kokonaan pois.[2]

        Puhtaan käytännöllisesti mantra voidaan katsoa olevan kielellisen ajattelun tavoittamattomissa oleva mielensisältö, joka ei assosioidu mihinkään muuhun mielen sisältöön. Tällöin mantra katkaisee käsitteellisen ajattelun käsiteketjun ja ikään kuin lakaisee mielestä pois muut ajatukset. Mantran käsitesisältö ei ole länsimaisen näkemyksen mukaan meditatiivisessa käytössä olennainen.[3]”


        Mielestäni tässä toitotuksessa oli kyse käsitteen esille tuomisesta, mutta missään vaiheessa ei ole tuotu esille, mihin se perustui.

        Keksittiinkö sille perusteet myöhemmin?


      • Jari

        Enhän minä nostanut mitään yhtä tulosta vaan viittasin nimenomaan referoimaasi katsaukseen, joka minusta on ihan hyvin linjassa sen kanssa, mitä tutkimuskentän kokonaisuus muutenkin kertoo.

        Katsauksen perusteella terveysjärjestys verisuonitautien osalta olisi seuraavanlainen:

        (epäterveellisin) huonot hiilarit — tyydyttynyt rasva JA hyvät hiilarit — tyydyttymätön rasva (terveellisin)

        Mitä mieltä olisit seuraavanlaisesta logiikasta tai tulkinnasta:

        Hyvät hiilarit ovat haitallisia ja sen näkee siitä, että kun niitä vaihdetaan tyydyttymättömiin rasvoihin, saadaan terveyhyöty.

        Niinpä niin. Kannattaa ymmärtää se, että jos A vaihdetaan B:hen ja terveys paranee, niin se ei välttämättä johdu siitä, että A olisi haitallista, vaan se voi johtua myös siitä, että B on terveyttä edistävää.

        Keksittäisiinkö vielä toinen esimerkki? Miltä seuraava väite kuulostaa:

        Omenat ovat haitallisia ja sen näkee siitä, että kun niitä vaihdetaan mustikoihin, saadaan terveyshyöty. (Kuvitteellinen tilanne, mutta tuskin kukaan yllättyisi, jos tällaisia tutkimustuloksia saataisiin.)


        • Juhani Knuuti

          Seuraava virke on vaikea:
          ”(epäterveellisin) huonot hiilarit — tyydyttynyt rasva JA hyvät hiilarit — tyydyttymätön rasva (terveellisin)”

          Tälle ei kyllä mielestäni löydy selvää tukea, ei tästä systempidusta katsauksesta eikä muualta. Olet luokittanut hyvät hiilarit samaan luokkaan tyydyttyneen rasvan kanssa. Mihin se perustuu? Ymmärrän kyllä tuon ajatuksen jostakin rankingista, jonka voi luoda sen perusteella miten kahta eri dieettiä on vertailtu mutta kokonaisuus ei avaudu tällaisista yksittäisistä vertailuista. Kustakin tutkimuksesta voidaan tehdä vain se päätelmä, jota siinä on tutkittu.

          Tämän blogikirjoituksen ja systemoidun katsauksen analyysin kohde ja olenneinen viesti oli, että rasvan määrä ei ole niin tärkeää kuin sen laatu ja nimenomaan niin että tyydyttynyttä rasvaa on syytä pyrkiä vaihtamaan tyydyttymättömiin. Systemoidussa katsauksessa ei edes paneudettu syvällisesti muihin ravinnonlähteisiin vaan fokusoitiin rasvan laatuun. Proteiineja ei edes mainittu. Mikäli haluaa saada laajemman käsityksen kokonaisuudesta, tulee laajentaa selvitysaluetta.

          Yksi tapa on valita kokonaan toisenlainen lähestymistapa eli selvittää miten eri ruoka-aineet liittyvät terveyteen. Kirjoitin viime vuonna blogikirjoituksen dieeteistä ja siinä lähteenä oli Fardet&Boirie:n tekemä kattava kooste meta-analyyseistä. http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/terveellista-dieettia-etsimassa/

          Sen tuloksista voi päätellä, että hyvälaatuiset hiilihydraatit ovat terveyttä edistäviä mutta epäsuorasti voi myös päätellä, että tyypillisesti ruoka-aineet, joissa on runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, eivät sitä ole. Toki suoraanhan ei voida sanoa esim punaisestta lihasta/lihavalmisteista, mikä osa siinä on terveydelle haitallista. Uskon, että tämä analyysi on sinulle tuttu mutta, jos ei ole suosittelen perehtymään. Sen voi ladata PDF:nä blogin lopusta.

          Sen perusteella voi kuitenkin tehdä listan ruoka-aineiryhmistä, jotka ovat suositeltavia ja toisista, jotka sitä eivät ole. Kun tuota tulosta vertaa esim netistä löytyviin VHH-ruokavaliosusituksiin, ei voi olle huomaamatta ristiriitaa. Etkö sinä näe sitä?


      • JK

        ”Systemoitu katsaus on tällainen menetelmä. Siinä kerätään kaikki tiettyjen etukäteen päätettyjen kriteerien mukaiset tutkimukset ja niistä tehdään perusteellinen yhteenveto. Systemoiduissa katsauksissa on keskeistä käyttää myös tiettyjä laatumääreitä, joilla tutkimusten harhariskiä voidaan arvioida ja ottaa huomioon tulkinnassa.”

        Systemaattiset katsaukset tulisi perustua protokollaan, joka on julkisesti saatavilla, esimerkiksi PROSPERO-tietokannasta. Toisekseen ”perusteellinen” yhteenveto voi olla harhainen menetelmä jos tutkimuksia ei formaalisesti yhdistetä eli tehdä meta-analyysiä.
        Se mitä tulee laatumääreisiin, niin Schwab ym. ovat niputtaneet havaintotutkimukset, RCT:t sekä näistä tehdyt meta-analyysit yhteen. Esimerkiksi Hooperin ym. Cochrane-katsaus vuodelta 2012 on luokilteltu luokkaan A samoin kuin havaintotutkimuksista tehty meta-analyysi (Jakobsen ym. 2009). Ei kai nyt sentään. A-luokasta todetaan seuraavaa: ”a high-quality study with very low risk of bias”. Ei ole perusteltua käyttää samoja kriteereitä eri tutkimustyypeille kun on olemassa eri arviointityökaluja eri tutkimustyypeille.


        • Juhani Knuuti

          Kyllä minusta tämä on asiallisesti toteutettu systemoitu katsaus.
          Meta-analyysit toimivat vain jos raakadata eri tutkimuksista voidaan oikeasti yhdistää. Esim, koeastelmat voivat olla erilaisia eikä näin voida tehdä. Myös meta-analyyseissä on omat tunnetut ongelmat eivätkä ne voi olla parempia kuin alkuperäiset tutkimukset.


          • JK

            Se, että meta-analyyseissä on omat ongelmansa tarkoita etteikö niitä olisi yksittäisissä tutkimuksissa saatika tutkimusten laadullisessa yhdistämisessä systemaattisissa katsauksissa. Meta-analyysien tehtävänä on muun muassa a) kasvattaa tilastollista voimaa b) laajentaa tutkimuspopulaatiota jotta yleistettävyys paranee c) määrittää tutkimusten välistä tilastollista vaihtelua d) antaa mahdollisuuden tehdä sensitiivisyysanalyysejä miten efektikoko vaihtelee esimerkiksi tutkimusten laadun jne. mukaan. Kuten kaikessa tutkimuksessa oleellinen fokus myös
            meta-analyyleissä on tilastomenetelmien rajoitusten tunteminen.


          • Juhani Knuuti

            Täysin samaa mieltä. Meta-analyyseissä haasteeksi tulee kuitenkin se, että tutkimuksia ei välttämättä voida hyvin yhdistää. Loppujen lopuksi meta-analyysi ei voi olla parempi kuin ne tutkimukset, joista se on tehty. On siis hyvä olla kriittinen myös meta-analyysien suhteen. Ei ole harminaista, että samastakin materiaalista tehdyissä meta-analyyseissä saadaan erilainen tulos.


    • Mie

      ”Eikös tehokkaampi neuvo olisi vaihtaa huonoja hiilareita tyydyttymättömään rasvaan? Eli vaihtaa selkeästi haitallista selkeästi hyödylliseen.”

      Tämä johtaisi käytännössä länsimaisesta ruokavaliosta vhh-ruokavalioon, mikä sinällään olisi toki parannus. Se olisiko tämä se paras vaihtoehto onkin eri juttu. Ei ole näyttöä siitä, että mikään yksittäinen makrojakauma olisi optimaalinen muihin verrattuna – kuten ei myöskään siitä, että runsasrasvaisempi ruokavalio voittaisi vähempirasvaisen, olettaen että sekä rasvan että hh:n laatu on kunnossa.


    • Mie

      ”Eikös tehokkaampi neuvo olisi vaihtaa huonoja hiilareita tyydyttymättömään rasvaan? Eli vaihtaa selkeästi haitallista selkeästi hyödylliseen.”

      Näinhän taidetaan tehdäkin?

      Sen ohella voi tietenkin vaihtaa huonoja hiilareita parempiin, sillä kun saadaan niin ikään etuja (esim. täysjyvävilja, vihannekset jne. yhdistyvät konsistentisti parempaan terveyteen laaja-alaisesti).

      ”Tämä rasvakysymys ei ole mikään joko-tai.”

      Miksi sitten kehotat vaihtamaan vain rasvaan? Ym. katsauksen lukemalla selviää, että se ei käytännössä kyennyt pureutumaan hh:n laatukysymykseen (kuten ei moneen muuhunkaan seikkaan), missä tapauksessa sitten katsotaan näytön kokonaiskuvaa.


      • Jari

        Mie, olet ihan oikeassa. Väestön keskivertoruokavaliota voidaan säädää terveellisempään suuntaan vaihtelevilla makroravinnesuhteilla, jonkin verran yksilöstäkin riippuen.

        Ja olet varmaankin huomannut aikaisemmin, että tykkään tarttua näihin safa-juttuihin, koska juuri niiden suhteen näkee kaikenlaista hölynpölyä, välillä ihan professoritasolta.

        Jospa nämä tahot kertoisivat reilusti, että ruokavalio voi muuttua terveellisemmäksi (1) tyydyttyneen rasvan määrän vähentyessä (2) määrän pysyessä samana JA (3) myös määrän noustessa, kunhan ruokavalion enemmän vaikuttavissa tekijöissä (eli selvästi terveyttä heikentävissä tai parantavissa) mennään parempaan suuntaan. Pelkästään ykköskohdan painottaminen tai jopa muiden kieltäminen on älyllistä laiskuutta.


        • Mie

          Jari,

          tehdäänpä pieni ajatusleikki. Vaihda tässä pätkässä

          ”Jospa nämä tahot kertoisivat reilusti, että ruokavalio voi muuttua terveellisemmäksi (1) tyydyttyneen rasvan määrän vähentyessä (2) määrän pysyessä samana JA (3) myös määrän noustessa, kunhan ruokavalion enemmän vaikuttavissa tekijöissä (eli selvästi terveyttä heikentävissä tai parantavissa) mennään parempaan suuntaan. Pelkästään ykköskohdan painottaminen tai jopa muiden kieltäminen on älyllistä laiskuutta.”

          tyydyttyneen rasvan tilalle ”sokeri”. Perusteltua sikäli, että kaikki ym. kohdat pätenevät edelleen.

          Onko mielestäsi seurauksena se, että pelkästään sokerin saannin rajoittamiseen kehottaminen on ”älyllistä laiskuutta”?


          • Jari

            Mie: Ymmärrän, mitä ajat tuolla ajatusleikillä. Kyllähän kaikki kolme kohtaa pätevät sokerinkin kohdalla, mutta ei tuo mikään erityisen hyvä rinnastus ole. Ensinnäkin sokeri on epäterveellisempää kuin tyydyttynyt rasva. Toiseksi noin puolella väestöstä sokerin saanti on jo valmiiksi suositusta (tai sen ylärajaa) alhaisempaa. Kakkoskohta siis pätee aika monella, mutta kolmonen menee vaikeammaksi kuin tyydyttyneellä rasvalla.

            Haluaisitko sinä suorittaa ajatusleikin tällä Knuutin logiikasta johtamallani väitteellä:

            Hyvät hiilarit ovat haitallisia ja sen näkee siitä, että kun niitä vaihdetaan tyydyttymättömiin rasvoihin, saadaan terveyhyöty.


          • Juhani Knuuti

            Tämä Jari on ilmeisen ylpeä loogisesta päättelystään. Jopa niin ylpeä, että hän toistuvasti laittaa minun suuhuni omia loogisia päätelmiään.


          • Jari

            Eiköhän tuosta lähes jokainen lukija ymmärrä, että logiikka on sama, ja yksi sana on muutettu siitä välistä, ja minä muutin sen.


  6. Jari

    ”Tälle ei kyllä mielestäni löydy selvää tukea, ei tästä systempidusta katsauksesta eikä muualta. Olet luokittanut hyvät hiilarit samaan luokkaan tyydyttyneen rasvan kanssa. Mihin se perustuu?”

    Juuri tähän katsaukseen. Kirjoitit yhteenvedossasi seuraavasti:

    ”Kun tyydyttynyttä rasvaa vaihdetaan hiilihydraatteihin, sairastavuus [verisuonisairauksiin] lisääntyy, jos lisätään huonolaatuisia hiilihydraatteja. Sairastavuus ei muutu, jos vaihdetaan hyvälaatuisiin hiilihydraatteihin.”

    Jos jokin ravintotekijä määritellään haitalliseksi sillä perusteella, että on olemassa toinen ravintotekijä tai joukko, joka on (vaihdossa) sitä terveellisempää, niin siinä tapauksessa suurin osa ravintotekijöistä pitäisi julistaa haitalliseksi, kuten esim. ne hyvät hiilarit. Ei tämä ole pitävää logiikkaa.

    Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että konkreettisten ruoka-aineiden vertailu on järkevämpää kuin pelkkien ravintotekijöiden, mutta tässä kirjoituksessa olet julistamassa nimenomaan ravintotekijää haitalliseksi, joten eiköhän käydä ensin tämä alkuperäinen näkökulma läpi.


    • Mie

      Jari, muutama keskeinen seikka:

      – hyvät hiilarit laskevat LDL-arvoa selvästi, tyydyttynyt rasva ei (LDL on keskeinen riskitekijä)
      – LDL-P:n suhteen tyydyttyneellä rasvalla ei ole sen kummempaa vaikutusta kuin perushiilareilla (so. niillä länsimaisilla)
      – tyydyttynyt nostaa HDL-arvoa mutta huonontaa HDL:n funktionaalisuutta mikä vaikuttaisi nykykäsityksen mukaan olevan keskeistä (ei siis se HDL-C)
      – tyydyttynyt rasva on myös suurin piirtein yhtä anti-inflammatorista, ehkä jossain määrin pahempaakin, kuin perushiilareilla.

      Tästä syystä tyydyttynyt rasva ei kohorttiaineistossa näytä olevan terveyttä lisäävä ravintotekijä. Toisin kuin ne hyvät hiilarit (vihannekset, hedelmät, marjat, täysjyvävilja). Käytännössä runsasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävistä ruoka-aineista ainoastaan rasvaisilla hapanmaitotuotteilla näyttää olevan positiivisia vaikutuksia ja näissä selittävät tekijät löytyvät muualta, esim. nimenomaan siitä että vaikkapa juustot eivät nosta LDL-arvoa.


    • Juhani Knuuti

      Toistan ehkä nyt itseäni mutta totean edelleen, että tämä katsaus fokusoitui rasvan määrään ja laatuun. Sen tuloksista on vaikea tehdä kattavia päätelmiä muista kuin tästä teemasta. Eihän siinä mainittu proteiineja lainkaan ja mitä ilmeisimmin, hiilihydraattien käsittely ei ole kattavaa.

      Toiseksi, en ole julistamassa mitään. Tavoitteena on kertoa mitä tutkittu tieto sanoo. Tässä tapauksessa tämä tutkittu tieto kohdistui rasvan laatuun. Edellä on myös ”Mie”n kommentti, jossa on samaa asiaa tuotu esiin.


      • Jari

        Otin hiilihydraattivertauksen mukaan esimerkiksi havainnollistamaan logiikkasi ongelmaa, ja lisäksi oma blogitekstisikin käsittelee hiilihydraatteja rasvan vaihtoehtona. Voit toki kommentoida myös omena/mustikkaesimerkkiä.

        Oletko siis edelleen sitä mieltä, että jos A:n vaihtaminen B:hen parantaa terveyttä, niin voidaan aukottomalla logiikalla sanoa, että A on terveydelle haitallista (eikä terveyden parantuminen voi johtua yksistään B:stä)?


        • Juhani Knuuti

          Tuo on sinun logiikkaasi, ei minun. En ole väittänyt mitään tuollaista.


          • Jari

            No niin. Lähdin juuri sinun perustelustasi, mutta poistin siitä rasvalaadut, joilla on tapana aiheuttaa suuria tunteita ja omituista selittelyä, ja vaihdoin niiden tilalle viattoman näköiset kirjaimet A ja B. Sen jälkeen et enää tunnistanutkaan logiikkaasi omaksesi. 🙂

            Katsotaanpa uudestaan:

            ”Tyydyttynyt rasva (A) on haitallista ja sen näkee siitä, että kun se vaihdetaan tyydyttymättömiin (B), saadaan terveyhyöty.”

            Taisit jo ymmärtää logiikkasi päättömyyden, ja hyvä niin.


          • Juhani Knuuti

            Vielä kerran: Laitat suuhuni väitteitä, joita en ole sanonut. Tuo A vs B kuvion jankutus on omassa lajissaan jo huvittavaa.

            Snobbailet omalla logiikallasi mutta et huomaa oman logiikkasi ongelmaa. Sanot kommenteissasi Mielle seuraavaa: ”Jospa nämä tahot kertoisivat reilusti, että ruokavalio voi muuttua terveellisemmäksi (1) tyydyttyneen rasvan määrän vähentyessä (2) määrän pysyessä samana JA (3) myös määrän noustessa, kunhan ruokavalion enemmän vaikuttavissa tekijöissä (eli selvästi terveyttä heikentävissä tai parantavissa) mennään parempaan suuntaan. Pelkästään ykköskohdan painottaminen tai jopa muiden kieltäminen on älyllistä laiskuutta.”

            Tämä on sitä VHH-porukan yksipuolista jankuttamista tyydyttyneen rasvan puolesta. Miksi tuollainen yksipuolinen viesti pitäisi kertoa? Ei voi kuin ihmetellä mitä älyllistä laiskuutta on tarve puolustaa raivokkaasti ja tunteella tyydyttynyttä rasvaa. Sinun oma blogisikin on sitä täynnä.

            Kun kerran on selvää tutkimusnäyttöä siitä että tyydyttynyttä rasvaa kannattaa vaihtaa parempaan, jankutusta on vaikea ymmärtää. Ei-karppaajille on ihan ok todeta, että huonot hiilarit kannattaa vaihtaa muuhun, joko hyviin hiilareihin taikka tyydyttymättömään rasvaan. Mutta karppaajille tämä tyydyttynyt rasva on kuin pyhä mantra. Täytyy yrittää todistaa että runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio olisi terveellinen vaikka tiedetään että vielä terveellisempi olisi kun vaihtaisi tyydyttymättömään. Käännät tämän ongelman ei-karppaajien kiihkoksi vaikka se kiihko minun kokemukseni mukaan on juuri karppaajien puolella.

            Emmekö kuitenkin ole siitä samaa mieltä että kannattaa vähentää tyydyttynyttä rasvaa ja huonoja hiilareita ja pyrkiä korvaamaan ne tyydyttymättömällä rasvalla ja hyvillä hiilareilla, ja samalla pitää huolta proteiinin saannista?


          • nimetön

            Minusta vaihtokaupassa joku toinen aine tulee korvata jollain toisella. Mutta tutkimuksilla ei taida olla mahdollista saada edukkaasti selville miten ”varastorasva” on koostunut eli onko se hyödyllistä vai ei? En tarkoita varastorasvalla ylipainoa.

            Mikä tämä toinen blogi on, johon viitataan.


  7. Jari

    Viimeinen lainaus oli sanasta sanaan sinun tekstiäsi, sinun omasta perustelustasi tämän blogikirjoituksesi sanomalle. Valitettavasti en osaa enää tätä paremmin vääntää rautalangasta. Jätettäköön muiden lukijoiden tehtäväksi päättää, kenen logiikka toimii ja kenen ei.

    Minusta ei ole yksipuolista jankuttamista tai viestintää tarjota kolme eri ratkaisua. Yksipuolisempaa jankuttamista on tarjota niistä vain yhtä.

    Omalta osaltani en ole puhunut mitään karppauksesta, koska se ei ole tässä olennaista. Olen yrittänyt pysyä blogikirjoituksesi aiheessa.

    ”Emmekö kuitenkin ole siitä samaa mieltä että kannattaa vähentää tyydyttynyttä rasvaa ja huonoja hiilareita ja pyrkiä korvaamaan ne tyydyttymättömällä rasvalla ja hyvillä hiilareilla, ja samalla pitää huolta proteiinin saannista?”

    Pääasiassa kyllä. Viestintä* kannattaisi vaan keskittää niihin ravintoaineisiin, joilla on suurin vaikutus, hyödyllinen tai haitallinen. Eri mieltä olemme siitä, johtuuko rasvan vaihtokaupasta saatava terveyshyöty tyydyttyneen vähentämisestä vai tyydyttymättömän lisäämisestä.

    *Esimerkki 1: Höttöhiilareita vastaan ei ole näkynyt kummempaa julkista kampanjointia. Esimerkki 2: Kun suomalaiset olivat lisänneet _kaikenlaisen_ rasvan käyttöä, THL:n tiedotteissa esitettiin uhkakuvia tyydyttyneen rasvan käytön lisääntymisestä eikä kiitosta tyydyttymättömän rasvan käytön lisääntymisestä.


    • Jari

      Korjaanpa itseäni hieman. Sokerin ongelmat ovat kyllä olleet jo aika hyvin esillä julkisessa keskustelussa. Vaaleat viljatuotteet (ja lähinnä nimellisesti täysjyvää sisältävät) aika vähän esillä.


      • Juhani Knuuti

        Todennäköisin syy siihen, että rasva-asia on asiantuntijoiden toimesta esillä mediassa on juuri se, että netissä on runsaasti kirjoituksia, joissa agressiivisesti puolustetaan ja suositellaan ruokia, joissa on tunnetusti runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja vähän sitä hyvää rasvaa. Huonoja hiilihydraatteja ei ole kukaan netissä puolustamassa.
        Luonnollinen reaktio on tähän se, että tuodaan esille tietoa, joka ei tue tyydyttyneen rasvan terveyshyötyjä. Kyllä viestinnässä mielestäni aivan systemaattisesti tuodaan esille myös huonojen hiilihydraattein terveyshaitat.

        Toisaalta VHH-dieetin puolustajat käyttävät hurjasti enegiaa vain hiilihydraatien arvosteluun ja samalla vähättelee rasvojen valinnan merkitystä. Tämä ei ole vain minun satunnainen kokemukseni vaan kun hakee netistä termillä ”VHH” törmää jatkuvasti suosituksiin, jotka ovat selvästi ristiriidassa tutkitun tiedon kanssa.


    • Mie

      Jari

      ”Eri mieltä olemme siitä, johtuuko rasvan vaihtokaupasta saatava terveyshyöty tyydyttyneen vähentämisestä vai tyydyttymättömän lisäämisestä.”

      Se johtuu tyydyttyneen rasvan korvaamisesta tyydyttymättömällä. Muutos parantaa lipidiarvoja. Ei ole varsinaisesti uutta tietoa. 🙂


  8. Pasi Saario

    Ei taida olla suurtakaan erimielisyyttä Jarin, Juhanin tai ”mien” välillä. Kyse on pitkälti viestinnästä. Minua todella ärsyttää se, että edelleen kaiken maailman höpöväitteet safkatutkailuineen uppoaa kansaan kuin kuuma veitsi…no vaikka nyt sitten pehmeästi levittyvään Oivariiniin.

    Minusta syynä siihen on se, että virallinen rasvaviestintä on ollut surkeaa. Tilannetta voisi parantaa esim. ottamalla askeleita Jarin esittämään suuntaan (erotetaan oikeasti (sydämelle) haitalliset, neutraalit ja hyödylliset) ja puhutaan niistä siten kuin tiede osoittaa. Miksei voida ohjata/sallia kohtuulliseen käyttöön ja terveyttä edistäviin painottuen? Vai voitaisiinko?

    Mikael Fogelholm totesi telkkarissa ihan hiljan, että ajattelu on muuttunut. Enää ei (pitäisi) ajatella että olisi jokin erityisen haitallinen rasva (kuten ennen opetettiin), vaan että öljyt ovat terveyttä edistäviä ja niiden käyttöä tulisi lisätä. En tiedä teistä, mutta minusta tuo ajattelun muutos olisi hyvinkin helposti valjastettavissa käyttöön kansanterveyttä ja terveellisempää ravitsemusta edistämään.

    Mukavaa viikonloppua kaikille!


    • Mie

      ”Minusta syynä siihen on se, että virallinen rasvaviestintä on ollut surkeaa. Tilannetta voisi parantaa esim. ottamalla askeleita Jarin esittämään suuntaan (erotetaan oikeasti (sydämelle) haitalliset, neutraalit ja hyödylliset) ja puhutaan niistä siten kuin tiede osoittaa.”

      Tällä hetkellä viesti taitaa olla korkeintaan se, että suomalaisten tulisi korvata tyydyttyneen rasvan liikasaantia (etupäässä punaisen lihan/lihatuotteiden saantia rajoittamalla/korvaamalla ja/tai jättämällä vaikka se kerma ja voi vähemmälle) tyydyttymättömillä rasvoilla. Ensisijaisesti suomalaisia kehotetaan valitsemaan kasvirasvoja, kalaa, pähkinöitä tms. rasvan lähteiksi. Tämän tueksi on tieteellistä näyttöä.

      Ei tässä taida mennä mikään pieleen?


      • Pasi

        En ole ihan varma, mutta onko niin että jos syön täysjyväleivän päällä maitorasvaa sisältävää levitettä (vaikka se sisältäisi huomattavan osan myös hyviä öljyjä) tai nautin maitotuotteeni ei-rasvattomana versiona niin virallisen tilastoinnin mukaan ruokavalioni ei ole terveellinen eli en syö suositusten mukaan. Jos näin on niin mikä järki tuossa on? Onko noi sinusta hyviä mittareita ruokavalion terveellisyydelle tai oikeastaan epäterveellisyydelle?

        Minusta lähtökohta on tavallisesti väärä. Miksi lähdetään siitä että nyt on kyseessä liika saanti ja pitää vähentää? Jos öljyjä on vähän tai kasviksia on vähän, niin ne pitäisi saada ylös. Kuten kirjoitit niin kerma ja voi ei kuulu päivittäiseen käyttöön tai ainakin hyvin pienissä määrin. Rasvaa sisältävien maitotuotteiden joukossa voi olla terveyttä edistäviäkin ruoka-aineita, vaikka maidon rasvoja sisältävätkin. Huomio pitäisi kohdentaa juuri lihan ja lihatuotteiden vähentämiseen, kasvisten ja kasviöljyjen käytön lisäämiseen sekä sallia maitorasvan kohtuu käyttö eikä pyrkiä enää maitorasvattomuuteen (tiede ei sitä taida enää edes vaatia vai vaatiiko?). Kieltolaki ylläpitää kaikenlaista hörhöilyä ja voi-ilottelua. Ja varsinkin siksi koska vähänväliä uutisoidaan uusista tutkimuksia, jotka nakertavat aiemmin vallinneen hyvin tiukan linjan (nollalinjaa, kukaan ei tarvitse, tukkii suonet jne.) perustuksia.


        • Mie

          ”En ole ihan varma, mutta onko niin että jos syön täysjyväleivän päällä maitorasvaa sisältävää levitettä (vaikka se sisältäisi huomattavan osan myös hyviä öljyjä) tai nautin maitotuotteeni ei-rasvattomana versiona niin virallisen tilastoinnin mukaan ruokavalioni ei ole terveellinen eli en syö suositusten mukaan.”

          Kokonaisuus ratkaisee. Tuskinpa tuossa mitään ongelmaa on, olettaen ettet lanaa leivän päälle viiden sentin kerrosta. 🙂

          ”Minusta lähtökohta on tavallisesti väärä. Miksi lähdetään siitä että nyt on kyseessä liika saanti ja pitää vähentää? Jos öljyjä on vähän tai kasviksia on vähän, niin ne pitäisi saada ylös.”

          Nykyään suomalaiset saavat suhteessa öljyjen tai kasvisten saantiin liian paljon sitä epäedullista. Eikös niitä voita tai kermaa silloin korvata paremmilla vaihtoehdoilla l. niiden osuus vähenee?

          ”Huomio pitäisi kohdentaa juuri lihan ja lihatuotteiden vähentämiseen, kasvisten ja kasviöljyjen käytön lisäämiseen sekä sallia maitorasvan kohtuu käyttö eikä pyrkiä enää maitorasvattomuuteen ”

          Juu, samaa mieltä. Maitorasvan suhteen tosin kannattaa huomata, että tämä koskee juustoja ja jogurtteja ja lähinnä siksi, että niissä on muita terveyttä edistäviä aineita. Periaatteessa samat saa toki vähärasvaisistakin vaihtoehdoista.

          ”Ja varsinkin siksi koska vähänväliä uutisoidaan uusista tutkimuksia, jotka nakertavat aiemmin vallinneen hyvin tiukan linjan (nollalinjaa, kukaan ei tarvitse, tukkii suonet jne.) perustuksia.”

          Viittaatko nyt maitotuotteisiin?


        • Mie

          ”Ensinnäkin sokeri on epäterveellisempää kuin tyydyttynyt rasva.”

          Kerrotko miksi? Sokeri vaikuttaa lipidiarvoihin heikentävästi samoin kuin tyydyttynyt rasva l. nostaa LDL-tasoa suhteessa parempiin vaihtoehtoihin, mutta safan vaikutus kokonaisuutena (pl. tietyt safa-rasvahapot) on suurempi. Kumpikin lisää inflammaatiota suhteessa parempiin vaihtoehtoihin. Ja HDL-kysymyksen käsittelenkin jo. Eli nähdäkseni väitteesi ei pidä paikkaansa, vaan ”molempi pahempi”.

          ”kolmonen menee vaikeammaksi kuin tyydyttyneellä rasvalla.”

          Niinkö? Tarkempia perusteita tälle?

          ”Hyvät hiilarit ovat haitallisia ja sen näkee siitä, että kun niitä vaihdetaan tyydyttymättömiin rasvoihin, saadaan terveyhyöty.”

          Päättelysi on harhaanjohtavaa siksi, että sekä hyvien hiilareiden että tyydyttymättömien rasvojen saannista ja sen hyödyistä väestötasolla on vankka näyttö. Lisäksi kannattaa huomioida, että tyydyttymättömät rasvat (pufa) tiputtavat LDL-arvoja vielä enemmän, niin myöskään niiden kovin runsas saanti ei vaikuta enää tuovan etuja (esim. n-6 -rasvojen määrän kasvattaminen kovin runsaaksi ei ole hyvä idis). Tämän takia kannattaa siis suosia molempia.


          • Jari

            ”Kerrotko miksi?”

            (Tässä asiassa vetosit pääasiassa kolesteroliarvoihin.) Väestötutkimuksissa tyydyttyneellä rasvalla ei ole ollut yhteyttä verisuonitauteihin kun taas höttöhiilareilla on ollut. Kolesteroliarvot ovat tärkeitä, mutta muitakin riskitekijöitä on.

            ”Päättelysi on harhaanjohtavaa siksi, että sekä hyvien hiilareiden että tyydyttymättömien rasvojen saannista ja sen hyödyistä väestötasolla”

            (Nyt vetositkin väestötutkimuksiin ja unohdit ne kolesteroliarvot kokonaan.)

            Olen ihan samaa mieltä siitä, että kaikkea energiaa ei tarvitse saada tyydyttymättömästä rasvasta, vaikka se olisikin kolesteroliarvoille edullisinta. Muutakin mahtuu sekaan, kaikkea ei tarvitse vaihtaa parempaan. Mutta nyt sivutit kokonaan keskeisen kysymykseni: jos vaihtokaupassa terveys paranee, niin voidaanko pelkästään siitä tehdä johtopäätös, että pois vaihdettu on terveydelle haitaksi?

            Onko tuo kysymys jotenkin vaikeasti ymmärrettävä tai kiusallinen?


          • Juhani Knuuti

            Ymmärrän, että Jarin kommentti on osoitettu Mielle. Kommentoin sitä kuitenkin.

            Jari on jankannut jo monta kertaa seuraavaa loogisuuden jalostumaa: ”jos vaihtokaupassa terveys paranee, niin voidaanko pelkästään siitä tehdä johtopäätös, että pois vaihdettu on terveydelle haitaksi? Onko tuo kysymys jotenkin vaikeasti ymmärrettävä tai kiusallinen?”

            Kysymys on sellainen, että tuntuu suorastaan lapselliselta edes vastata siihen mutta vastaan nyt kun muuten hän ei pääse näemmä rauhaan: Ei tietenkään voida.

            Tieteelliset tulokset syntyvät yksittäisten tutkimuskysymysten seurauksena. Tutkimustulokset ylipäätään koostuvat fragmenteista, joita sitten pitää yhdistää toisiinsa kokonaiskuvan saamiseksi. Yksi tutkimus vertaa kahta toisiinsa ja toinen toisia kahta. Kustakin tutkimusesta voidaan päätellä vain se asia mitä on tutkittu. Tämä ei kuitenkaan siis tarkoita tietenkään sitä, että automaattisesti toinen huonompi olisi jotenkin epäterveellinen.

            Kokonaisuuden voi hyvin tiivistää kuten Mie teki aikaisemmassa kommentissa: On syytä vältää runsasta määrää huonoja hiilareita ja tyydyttynyttä rasvaa ja pyrkiä suosimaan tyydyttymätöntä rasvaa ja hyviä hiilareita samalla kun huolehtii riittävästä proteniinin saannista.

            Oikeassa elämässä me emme kuitenkaan syö hiilareita, rasvoja tai proteiineja vaan ruoka-aineita ja niiden valinnassa mukaan tulee paljon muitakin asioita eikä asia pelkisty pelkiksi ravinnonlähteiksi. Sen lisäksi mitä tulee noihin rasvoihin ja hiilareihin, kalan syömistä olisi syytä suosia kuten myös kuitupitoisia ruokia ja välttää ylenmääräistä punaisen lihan syömistä sekä varmistaa vitamiinien ja hivenaineiden saanti monipuolisella kasvispainotteisella ravinnolla.


          • Jari

            Hienoa, tulihan se vastaus itse asiaan sieltä viimeinkin. Kysymys oli lapsellinen siitä syystä, että kysymyksen herättänyt perustelukin oli lapsellinen. Näinhän se meni:

            Juhani Knuuti kirjoitti:
            ”Tyydyttynyt rasva on haitallista ja sen näkee siitä, että kun se vaihdetaan tyydyttymättömiin, saadaan terveyhyöty.”

            Tässä välissä yritän etsiä sopivaa rautalankaa. Ja lopulta onnistui:

            Minä:
            ”Jos vaihtokaupassa terveys paranee, niin voidaanko pelkästään siitä tehdä johtopäätös, että pois vaihdettu on terveydelle haitaksi?”

            Juhani Knuuti:
            ”Ei tietenkään voida.”

            Eikun parempia perusteluja miettimään.


          • Juhani Knuuti

            Jari Ristiranta:
            ”Jos vaihtokaupassa terveys paranee, niin voidaanko pelkästään siitä tehdä johtopäätös, että pois vaihdettu on terveydelle haitaksi?”

            Juhani Knuuti:
            ”Ei tietenkään voida.”

            Siis noin ei voida sanoa PELKÄSTÄÄN tuon perusteella. Tulee ottaa huomioon laajempi tutkimustieto, kuten olen jo noin 10 kertaa todennut. Erikoinen ja lapsellinen on tarve näsäviisastella jostakin epäolennaisesta yksityiskohdasta, eikö olisi aika päästä eteenpäin?


          • Jari

            Ei kai täällä kukaan keskusteluun osallistuneista sentään ole laajemman tutkimustiedon huomioon ottamista vastustanut.

            Se nyt en kuitenkaan tarkoita, että seuraavanlainen argumentti olisi järkevä:

            ”[Laita tähän jokin terveysväite], koska olen ottanut huomioon laajan tutkimustiedon.”

            Sattuipa tällainen Harvard-tutkija Dariush Mozaffarianin tuore kirjoitus silmiin:

            http://www.huffingtonpost.com/dariush-mozaffarian/the-2015-dietary-guidelines-for-americans-the-good-the-bad-and-the-ugly_b_9106744.html

            Tyydyttyneestä rasvasta hän kirjoitti näin:

            ”Next, while the scientists advising the DGAs concluded that saturated fat is no different than total carbohydrate for heart disease, both they and the 2015 DGAs remain heavily focused on reducing saturated fat. Judging a food or diet by its saturated fat content is not very useful, can be manipulated by industry, and is inconsistent with the appropriate new emphasis on foods and diet patterns. The saturated fat focus, a relic from the past, should have been put to rest.”

            Niin ne ajat muuttuvat.


  9. entäs ne statiinit

    Niin mikä on tutkimuksen mukaan terveellistä rasvan syöntiä. 30-45%:a. Eipä taideta olla tutkittu 50%:n tai edes 80%:n rasvan syönnin terveellisyyttä. Taisipa Enfeldt mainostaa tutkimusta rasvan syönnin terveellisyydestä, no tutkimus oli tehty väliltä 25-40 E-%:a. Niin tai tutkimus jossa todettiin ettei saatu terveyshaittoja kun vaihettiin hiilihydraatteja rasvaan, tosin jätettiin mainitsematta, että terveyshyötyjä tuli kun syötiin kasvirasvoja ja -proteiineja eläinperäisten sijaan.

    Toimiikohan tuo viimeisin tutkimus myös toisin päin, kun vaihdetaan rasvoja hiilihydraatteihin niin ei tule terveyshaittoja?

    Ai niin kun puhutaan tästä ns virallisesta puolesta ja karppauksessa, niin taitaa listassa mitä pitää välttää olla aikas paljon samoja ruokia tai nesteitä.


    • Mie

      ”Niin mikä on tutkimuksen mukaan terveellistä rasvan syöntiä. 30-45%:a. Eipä taideta olla tutkittu 50%:n tai edes 80%:n rasvan syönnin terveellisyyttä.”

      Valtaosa menee tosiaan tuolle välille. Terveellisiä valintoja tehtäessä ei makroravinteiden suhteilla ole sen kummempaa väliä. Mutta johonkin ”80% kok.E rasvasta” ei taida päästä ilman ”bullet proof” kahvin kaltaisia typeryyksiä sisältävää ravinneköyhää ruokavaliota. Esim. täällä

      http://eatingacademy.com/nutrition/what-i-actually-eat

      voi tarkastella yhden ”uskonsoturin” hölmöilyä. Runsaasti prosessoitua lihaa, kermaa, voita ja pikkaisen vihanneksia. Sillä lailla.


    • Mie

      Loppuun vielä Jarille logiikkaa hänen mallillaan:

      ”Kannattaa ymmärtää se, että jos A vaihdetaan B:hen ja terveys paranee, niin se ei välttämättä johdu siitä, että A olisi haitallista, vaan se voi johtua myös siitä, että B on terveyttä edistävää.”

      A = transrasva
      B = sokeri

      Johtopäätös validi. Eikö niin?


  10. Mie

    ”(Tässä asiassa vetosit pääasiassa kolesteroliarvoihin.)”

    Ne ovat keskeinen riskitekijä.

    ”Väestötutkimuksissa tyydyttyneellä rasvalla ei ole ollut yhteyttä verisuonitauteihin kun taas höttöhiilareilla on ollut.”

    Väestötutkimuksien puutteet tässä suhteessa tiedetään, olen ne blogissasi maininnutkin. Voin toistaa ne n:ttä kertaa jos olet ne unohtanut. Se ei kuitenkaan ole höttöhiilareihin nähden kokonaisuudessaan myöskään edullisempaa, huolimatta tilannetta ”vinouttavista” tekijöistä (esim. juustokysymys, kts. alempaa).

    ”Kolesteroliarvot ovat tärkeitä, mutta muitakin riskitekijöitä on.”

    Mitä muita riskitekijöitä tyydyttynyt rasva mielestäsi parantaa suhteessa sokeriin?

    ”(Nyt vetositkin väestötutkimuksiin ja unohdit ne kolesteroliarvot kokonaan.)”

    Apples & oranges.

    1) Näyttö päätetapahtumatasolla on konsistenttia hyvien hh:n suhteen ilman sen kummempia tarkastelua sekoittavia tekijöitä (tiedän kyllä epidemiologisten tutkimusten rajoitukset, ym. siis ne huomioiden).

    2) Näyttö päätetapahtumatasolla ei ole konsistenttia safan liikasaannin ongelmista, johtuen tarkastelua sekoittavista tekijöistä (ei tarkastella vaihdosta, erot safan ”carrier foodeissa”).

    ”Mutta nyt sivutit kokonaan keskeisen kysymykseni: jos vaihtokaupassa terveys paranee, niin voidaanko pelkästään siitä tehdä johtopäätös, että pois vaihdettu on terveydelle haitaksi?”

    En ole sitä sivuuttanut vaan käsitellyt asiaa suht runsaasti. Kuten Juhani huomautti, tuo ”pelkästään” on jälleen yksi yrityksistäsi toteuttaa safan valkopesu, huolimatta siitä ettei sille ole yl. ottaen perustetta sen enempää mekanismien, riskimarkkereiden kuin laadukkaiden trialien/kohorttien tasolla.

    On toki perusteltua esittää, että AINA safan runsaammalla saannilla ei ole merkitystä, vrt. vaikkapa juustot. Tällöinkin kyse on kuitenkin siitä, että itse ruoka-aineessa on jotain joka blokkaa safan haitalliset vaikutukset esim. lipidiarvoihin.


    • Jari

      Siis tämä koko vääntöhän sai alkunsa Juhanin ihan itse kirjottamasta huonosta perustelusta väitteelleen tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta. Kun yritin purkaa sitä väitettä, niin ensin ette viitsineet vastata, ja sen jälkeen syytettiin sanojen laittamisesta suuhun, lapsellisuudesta ja näsäviisastelusta. Nyt sitten vielä valkopesua?

      Olisimme säästyneet monelta sivulta turhaa vääntöä, jos huono perustelu olisi jätetty kirjoittamatta tai edes tunnustettu saman tien. Siitä olisi sitten voinut jatkaa loogisiin perusteluihin, esimerkiksi aloittaen haitallisuuden määritelmästä tai määritelmistä.

      ”Mitä muita riskitekijöitä tyydyttynyt rasva mielestäsi parantaa suhteessa sokeriin?”

      No ainakin verenpaine, vyötärölihavuus, sokeriaineenvaihdunta.


      • Mie

        ”Siis tämä koko vääntöhän sai alkunsa Juhanin ihan itse kirjottamasta huonosta perustelusta väitteelleen tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta. Kun yritin purkaa sitä väitettä, niin ensin ette viitsineet vastata, ja sen jälkeen syytettiin sanojen laittamisesta suuhun, lapsellisuudesta ja näsäviisastelusta. Nyt sitten vielä valkopesua?”

        Marttyyrin kruunu sopii harvoille, sinulle nyt ei ainakaan.

        ”Siitä olisi sitten voinut jatkaa loogisiin perusteluihin, esimerkiksi aloittaen haitallisuuden määritelmästä tai määritelmistä.”

        No jatkapa toki. Määrittele ”haitallinen”, ole hyvä. Tiedät kyllä kantani (olen sen todennut ehkä noin sadassa aiemmassa keskustelussamme): annos ja konteksti. Tyydyttynyt rasva ei ole ”myrkkyä”, mutta jos henkilöllä on ruokavaliossaan sitä liikaa & tarvetta on korjata lipidiarvoja, niin sitä on perusteltua lähteä korjaamaan. Sama pätee transrasvaan ja sokeriin, tosin edellisen kohdalla ongelmia seuraa selvästi pienemmillä annoksilla.

        Mitä tämä sitten tarkoittaa ”haitallisen” suhteen? Saa selittää, ole hyvä.

        ”No ainakin verenpaine, vyötärölihavuus, sokeriaineenvaihdunta.”

        Saa esittää todisteita näille väitteille, kiitos. Aloitetaan mekanismeista ja päädytään kovan päätetapahtumatason näyttöön (jos sitä on).


        • Jari

          Ehkäpä Mie saat tässä vaiheessa jatkaa turhanpäiväistä inttämistä yksinäsi, etenkin jos kyselet jotain jo valmiiksi tietämääsi ja jatkat tuota nimittelyä. (Tiedän kokemuksesta, ettei sille tule loppua, kun haluat kuitenkin viimeisen sanan.) Tämä sanailu on mennyt turhan kauas tuolla oikealla yläkulmassa näkyvästä blogin kuvauksesta.

          Juhani voi väitteen esittäjänä kantaa todistustaakan.


          • Juhani Knuuti

            Kannan vastuuni blogitekstistäni mutta en muiden siitä tekemistä omalaatuisista tulkinnoista.
            Huomenna klo 10.00 on aika siirtyä uuteen teemaan, nimittäin kemikaaleihin.

            Tekisi mieleni suositella Jari Ristirantaa tutustumaan ilmiöön nimeltä Dunning-Kruger-efekti.


          • Jari

            Ilmeisesti asiaperusteita ei ole, jos pitää mennä henkilökohtaisuuksiin.

            Kyse voi sittenkin olla ilmiöstä nimeltä sitoutumisen eskalaatio.


          • Mie

            ”Ehkäpä Mie saat tässä vaiheessa jatkaa turhanpäiväistä inttämistä yksinäsi, etenkin jos kyselet jotain jo valmiiksi tietämääsi ja jatkat tuota nimittelyä.”

            En kysele turhia. En myöskään nimitellyt sinua vaan puhuin käytöksestäsi ja/tai viesteistäsi.

            Saat toki vetäytyä keskustelusta siinä vaiheessa kun pitäisi ”walk the walk”. Toivoisin, että ensi kerralla kun päätät saapua paikalle suojelemaan tyydyttyneen rasvan mainetta jatkat sitten tästä kohtaa etkä palaa – taas kerran – aloitusruutuun.


          • Jari

            Tämän blogikirjoituksen aihe on tyydyttynyt rasva. Juhani esitti väitteen, jonka mukaan se olisi terveydelle haitallista. Väitteen esittäjä voi esittää väitteelleen perusteluja. Ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan perustelunsa Juhani jo itsekin myönsi huonoksi. Odotellaan, onko Juhanilla mitään muita perusteluja.

            ”Mie”, sinä otit itse tähän sokerin mukaan ja aloit penätä mekanismitietoja sokerista. Jatka loputonta jankutustasi aiheen vierestä, jos koet sen varsinaista kirjoituksen aihetta edistäväksi. Ja suosittelisin, että katsot omaa käytöstäsi ennen kuin alat keskustella muiden käytöksestä.


          • Mie

            ””Mie”, sinä otit itse tähän sokerin mukaan ja aloit penätä mekanismitietoja sokerista.”

            Tiedät kyllä miksi mainitsin sokerin.

            ”Jatka loputonta jankutustasi aiheen vierestä, jos koet sen varsinaista kirjoituksen aihetta edistäväksi.”

            Koen asiaa edistäväksi valoittaa ”kaksinaismoralismiasi” ja valikoivaa ”logiikkaasi”, yl. ottaen kun on hyvä asia pyrkiä puhkomaan kuplia.


  11. Mie

    ”Sattuipa tällainen Harvard-tutkija Dariush Mozaffarianin tuore kirjoitus silmiin:”

    Safan vähentämistä ei oletusarvoisesti kannata aloittaa kaikista maitotuotteista sillä vrt. esim. se juusto. Tämä ei kuitenkaan ole argumentti safan ”neutraaliuden” puolesta vaan argumentti juuston muista komponenteista jotka blokkaavat LDL-tasojen nousua. Samalla tavalla sokeri on ”neutraalia” jos sitä ei saada niin paljon että se syrjäyttää paremmat vaihtoehdot. Itse näkisin että mitä vähemmän molempia tulee, sen parempi – ja tämä onnistuu ihan simppelisti. Sillä …

    … olen Mozaffarianin kanssa samaa mieltä siitä, että järkevintä on tarkastella kokonaisia ruokia, mieluiten ruokavaliotasolla. Terveellisestä ruokavaliosta – mikäli se toteutetaan Mozaffarianinkin suosittelemalla tavalla – tulee selvästi vähemmän safaa sisältävä kuin vaikkapa jenkkien nykyisestä ruokavaliosta. Niin Välimeren ruokavalio, paleo, DASH kuin myös valtaosa vhh-tutkimuksissa käytetyistä ruokavalioista on joko absoluuttisesti ja/tai suhteellisesti (vhh) vähemmän safaa sisältävä kuin nykyinen länsimainen ruokavalio.


  12. Pasi

    Tulevasta en tiedä mutta olishan tässä ollut paikka ottaa reippaasti oma latu ja hiihtää tiukasti kohti maalia sivuille vilkuilematta. Miettikää jos metaboliset ongelmat selättävä virallinen ruokavaliosuositus olisi lähtöisin täältä meiltä. Seurattiin viime vuosisadalla tiukasti jenkkejä, mutta nyt olisi resursseja ja osaamista ihan omaankin työhön. Jenkit ja muu maailma seuraisi meitä. Olisi ollut vähän isompi juttu kuin pk-projekti. Saa nähdä mitä tästä tulee:

    ”That’s why, as part of the budget bill that passed Congress in December, lawmakers appropriated $1 million for an independent review of the dietary guidelines. Congress wants to ensure that the next revision, due in 2020, will “better prevent chronic disease”.

    The National Academy of Medicine will conduct the review this year (2016).”

    http://www.wsj.com/articles/the-food-pyramid-scheme-1454022514

    Tämä oli linkkinä tuossa artikkelissa:

    ”The present review concludes that dietary advice not merely needs review; it should not have been introduced.”

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4316589/pdf/openhrt-2014-000196.pdf


    • Juhani Knuuti

      Tulee varmaan ottaa huomioon, että monille tämä ”rasvataistelu” on bisnestä kun näillä kohuilla kasvatetaan kirjojen ja tuotteiden myyntiä. Tutkijoiden sidonnaisuuksista kyllä kannetaan huolta mutta monilla kohuviestijöillä on oikeita edelläkuvattuja suoria taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka unohdetaan kertoa.

      Yksi organisaatiosta, joka on USA:ssa kritioinut ravintosuosituksia on The Academy of Nutrition and Dietetics. Tätä myös Jari Ristiranta omassa rasvablogissaan siteeraa. Alla on suoraan lainattu yksi kappale kritiikistä tähän asiaan liittyen.

      ”Description of the Dietary Pattern Associated with Beneficial Health Outcomes ………. associated with ”Cardiovascular disease” could be modified to read, ”The common elements of these patterns are higher consumption of vegetables, fruits, whole grains, low-fat dairy, and seafood, and lower consumption of red and processed meat, and lower intakes of refined grains, and sugar-sweetened foods and beverages relative to less healthy patterns; regular consumption of nuts and legumes; moderate consumption of alcohol; lower in saturated fat, cholesterol, and sodium and richer in fiber, potassium, and unsaturated fats.” To further clarify the distinction, we suggest addition of a footnote noting that, “The available evidence was insufficient to support comparisons of the relative impact of individual food groups within dietary patterns.”

      Aikuisten oikeesti: Kuinka paljon tämä oikeasti eroa siitä ruokavaliosuisituksesta mitä esim pohjoismaissa ja Suomessa tarjotaan?
      Tuo viimeinen virke toteaa se, että tutkimusnäyttö yksittäisten ruokaryhmien paremmuudesta ei ole riittävää.


    • Juhani Knuuti

      Ravitsemustiede ei ole maakohtainen. Tiede ylipäätään on globaalia. Suomen osuus tieteestäon prosentin luokkaa ja myös tällä alueella. Se ei tietentkään tarkoita, että Suomessa ei voitaisi tehdä hyvää tutkimusta ja niin tehdäänkin.

      Mutta on erikoista ajatella ylipäätään, että näissä ruokavalioasioissa olisi olemassa jokin mullistus, joka vain odottaa löytäjäänsä. Tiede rakentuu hitaasti vanhan päälle ja korjaa itseään mutta harvoin tapahtuu jokin mullistus. Suomi tai mikään muukaan maa ei tule sen vuoksi nousemaan millään tavalla suurten ravintomullistuksen lähteenä.


      • Pasi

        En tarkoittanut enkä myöskään usko että jotain mullistavaa odottaa löytäjäänsä. Pointti olisi lähinnä se että ravintotieteessä on liikkumavaraa. Se ei anna ehdottomia eksakteja vastauksia vaan lopulliset sanamuodot ja soveltaminen ratkaisee miten tiedettä käytetään. Järkevää olisi viestiä niin että terveyttä edistävät valinnat lisääntyvät. Sehän tässä meillä kaikilla on tavoitteena. Erimielisyyttä voi olla hieman siitä minkä verran nykytieto joustaa esim. maitorasvan osalta. Siitäkin toisaalta voimme varmaan allekirjoittaa että tavallisesti rasvattomuus ei ole ehdoton vaatimus. Rahaa tavoittelevat osaavat viestiä tehokkaasti ja tekevät siksi myös tulosta, miksei samaa toimintatapaa voisi käyttää ihan yleisellä tasolla?


  13. entäs ne statiinit

    Niin toivottavasti ei mentäisi henkilökohtaisuuksiin, jos esiinnytään etunimellä niin käytettäisiin takaisinviestittelyssä etunimeä.

    Ongelmanahan taitaa olla monesti terveysviestittely, kananmunien syöntikin taitaa olla terveellistä, jätetään vaan mainitsematta että syödä saa pari kolme viikossa, sitten aletaan revitellä siitä kuinka on huijattu 1970 luvulta asti.


  14. Ilkka Räsänen

    Kiitos Juhani Knuuti. Erinomainen blogi ja keskustelukin on mielenkiintoista.


  15. Mikael Fogelholm

    Minua tässä hieman jankkaavassa keskustelussa jäi kiinnostamaan väite siitä, että tyydyttynyt rasva on terveellisempää kuin ”höttöhiiliydraatti” (mikä se sitten lieneekään). Missä näin on osoitettu? Viitaatko, Jari, Jakobsenin ym. 2010 analyysiin, jossa vaihtokauppaa tehtiin GI:n suhteen? Se kieltämättä tukee tuota, tosin tutkimus ei ollut meta-analyysi. Tuoreempi ”vaihtokauppaa” analysoinut meta-analyysi (Li et al. J Am Coll Cardiol. 2015;66(14):1538-1548) ei käytännössä havainnut eroja tyydyttyneen rasvan ja huonolaatuisen hiilihydraatin (sokeri, vaalea vilja) välillä. Pitää myös muistaa, ettei sokeri ole tyydyttynyttä rasvaa ihmeellisemmin käyttäytyvä aine, kun tarkastellaan itsenäistä vaikutusta: useimmat tutkimukset eivät löydä merkitsevää yhteyttä sokerin osuudelle energiasta vs. sairastavuus. Viitteenä vaikkapa Sonested ym. Food Nutr Res 2012 (systemaattinen katsaus pohjoismaisia ravitsemussuosituksia varten). En ala toistaa Juhania muuten, sillä olen hänen kanssaan samaa mieltä. Totean vain lopuksi, että VHH-tutkimukset ovat enimmäkseen olleet laihdutustutkimuksia, joista ei voi tehdä johtopäätöksiä ravitsemussuosituksia varten. Nämä tutkimukset sen sijaan kertovat jotain Aikuisen lihavuuden käypä hoitoa varten ja siinähän on annettu VHH yhdeksi mahdollisuudeksi laihduttamisen aikana.


    • Pasi

      Mikael, olet selkeä ykkönen näissä asioissa niin voisitko hieman selventää sitä ajattelun muutosta rasvoihin liittyen. Mitä käytännön vaikutusta sillä on että esim. rasvaa sisältäviä maitotuotteita ei nähdä niin haitallisena kuin ennen? Vai nähdäänkö, olenko ymmärtänyt väärin?

      Toinen kysymys on että jos muiden kuin rasvattomien maitotuotteiden käyttö (kun öljyjen saanti on riittävää) ei ole enää niin suuri peikko kuin esim. 90-luvulla niin mitä se käytännössä tarkoittaa? Antaako tiede aiempaa enemmän liikkumavaraa terveellistä ruokavaliota silmällä pitäen vai ei? Ja jos antaa niin eikö sitä kannattaisi käyttää viestinnässä hyväksi?


    • Jari

      Viittaan tähän Juhanin referoimaan Scwabin katsaukseen.

      Ote Juhanin tekstistä: ”Kun tyydyttynyttä rasvaa vaihdetaan hiilihydraatteihin, sairastavuus lisääntyy, jos lisätään huonolaatuisia hiilihydraatteja.”

      Lisäksi esim. Menten meta-analyysissä on samansuuntaista tietoa.


  16. Mie

    Tämä Juhaninn esiinnostama katsaus ei käytännössä omaa muuta kuin rajallisen silmäyksen koko kysymykseen ”huonot hiilarit vs. tyydyttynyt rasva”, kuten moneen muuhunkin kysymykseen (vrt. ensimmäiset viestini ketjuun). Esim. rasvaiset maitotuotteet- joiden edut eivät siis näytä tulevan niiden rasvasta vaan muista osista – sekoittavat pakan.


    • Juhani Knuuti

      Niin, tai oikeasti kirjoittajien tavoitteena oli kai selvitää ensisijaisesti rasvan laadun merkitystä.


    • Pasi

      ”Esim. rasvaiset maitotuotteet- joiden edut eivät siis näytä tulevan niiden rasvasta vaan muista osista.”

      Mistä muista osista? Mekanismit?


      • Mie

        Esim. nämä:

        1) K2-vitamiini jolla on sydänterveydellisiä vaikutuksia: yhdistyy vähäisempään kalkkeutumiseen (aktivoi MG-proteiinin joka toimii inhibiittorina kalkkeutumisprosessille).

        2) Hapattaminen: vaikkapa jugurtin kohdalla tämä vaikuttaa suoliston bakteerikantaan aloittamalla prosessin jonka lopputuotoksena mm. kolesterolisynteesi heikkenee jossain määrin.


        • Pasi Saario

          Ok, kiitos. Yksi juttu mikä minua eniten kiinnostaa ja mietityttää on tämä:

          Endotoxin suppresses rat hepatic low-density lipoprotein receptor expression

          http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1216992/

          Esim. koska:

          Reduction in endotoxemia, oxidative and inflammatory stress, and insulin resistance after Roux-en-Y gastric bypass surgery in patients with morbid obesity and type 2 diabetes mellitus

          http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22088821

          ja koska ravitsemus/sydänterveys on ollut niin voimakkaasti kolesteroli/SAFA-keskeistä eikä tätä pikku asiaa ole osaamisen korkeimmilla tasoilla vielä oikein nähty vrt. esim. THL:n syksyn seminaari. Jos inflammaatio (endotoksiinit/LPS) liittyy olennaisesti tähän miksi LDL kohoaa ja suonet tukkeutuu, niin se voisi avata ainakin uuteen tarkasteluun joitakin asioita ja yksi olisi selvästi se miten ravintokäytössä olevat rasvat erilaisilla ruokayhdistelmillä vaikuttavat immuunijärjestelmän toimintaan.

          Juhanilta kiinnostaisi kuulla, että onko PET-kuvauksella mahdollista saada tietoa immuunijärjestelmän solujen muutoksista. Onko sitä käytetty esim. astman tai autoimmuunisairausten immunologisissa kuvantamisissa vai soveltuuko se sellaiseen ollenkaan?


          • Juhani Knuuti

            Pikakommentti tuohon ensimmäiseen teemaan: Mahalaukun ohitusleikkaus on mielenkiintoinen malli tutkia monia tapahtumia. Sen verran siitä kuitenkin tiedän, että sen vaikutukset ovat niin erikoisia, monimutkaisia ja monipuolisia, että niistä löydöksistä on kyllä vaikea saada selvää lisätietoa tähän SAFA-asiaan. Suolistohormoneilla on kuitenkin keskeinen rooli, ei pelkästään sillä että ruokamäärä pienentyy.

            Yksi PET-kuvauksen kuumimpia tutkimuskohteita on juuri tulehdusprosessin kuvantaminen. Siihen on jo joitakin lupaavia menetelmiä ja monia uusia tutkittavana. Tänään emme kuitenkaan voi vielä kuvantaa esim mainitsemiasi kohteita. Ehkä muutaman vuoden kuluttua olemme lähempänä.


  17. Am

    Juhani, mitä sanot transrasvoista? Somessa nyt niistä vaahdotaan. Käypä hoito -suosituksen mukaan eivät ole Suomessa ongelma, mutta tarvitsisin vähän enemmän tietoa


    • Juhani Knuuti

      Transrasvat ovat haitallisia mutta niitä ei enää käytännössä Suomessa ravinnossa saa. Tämä liittyi rasvojen kovettamiseen käytettyyn menetelmään. Tämä kohu on nyt siis jo mennyttä aikaa eikä asialla ole enää merkitystä.


  18. JK

    Schwabin ym. katsauksen jälkeen on tullut muun muassa Chowdhuryn ym. (Annals of Internal Medicine 2014;160:398-406) systemaattinen katsaus sekä Hooperin ym. Cochrane-katsaus (Cochrane Database Syst Rev 2015;6:CD011737). Miksi ei siis siteerata näitä laadukkaampia systemaattisia katsauksia ja meta-analyysejä?
    Chowdhuryn ym. meta-analyysi RCT-näytön osalta oli ”negatiivinen” mitä tulee omega-6:iin ja sepelvaltimotautitapauksiin (RR 0,86; 95% LV 0,69-1,07). Tyypillinen ad hoc-modifikaatiohan tässä kohtaa olisi väärä negatiivinen tulos.
    Cochrane-katsauksessa kolmesta primaaripäätepahtumasta subjektiivisimman päätetapahtuman (sydän- ja verisuonitautitapahtumat) osalta todettiin alaryhmäanalyysissä riskisuhde 0,73 (95% LV 0,58 – 0,92) kun tyydyttyneitä rasvoja vaihdettiin monityydyttymättömiin (taulukko 25). Tämä päätetapahtuma luokiteltiin perustuvan kohtalaiseen näyttöön GRADE-systeemiä (Guyatt GH ym. BMJ 2008;336:924) mukaillen. Kohtalaisesta (moderate) näytöstä todetaan seuraavasti GRADE-systeemissä: ”Further research is likely to have an important impact on our confidence in the estimate of effect and may change the estimate.”
    Pitäisikö edellolevasta ”positiivisesta” tuloksesta vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä tyydyttyneiden rasvojen vaihtamisen hyödyistä monityydyttymättömiin? Ei. Tässä kohtaa ad hoc-modifikaatio olisi väärä positiivinen (yhtä validi argumentti kuin väärä negatiivinen). Cochrane-katsaukseen kulminoituu pitkäkestoinen (yli 24 kuukautta) RCT-näyttö aiheesta tyydyttyneet rasvat ja kliiniset päätetapahtumat. Kenties tarvitaan lisää satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia ko. aiheesta.


Kommentoi