Terveys & tiede

BLOGIT | Terveys & tiede

Mistä tietää, että terveysväite on huuhaata?

Kuva: J. Knuuti.
Kuva: J. Knuuti.

Tutkitun tiedon arviointi perustuu oheisen pyramidikuvan mukaiseen arvottamiseen. Alimpana on heikoin tutkimusnäyttö. Sitä ovat asiantuntijan mielipiteet ja yksittäisen ihmisen tai potilaan kokemukset.

Ylimpänä ovat satunnaistetut tutkimukset ja kattavien tutkimuskoosteiden tuottama tieto. Kuitenkin aika usein törmäämme tilanteeseen, jossa kaikkein ylimmäksi terveysväitteen esittäjä nostaa oman tietämyksensä — ja vieläpä ilman kunnollisia perusteluja. Usein itseoppineet gurut uskovat, että oma mielipide on arvokkaampi kuin mikään tutkimusnäyttö.

Terveysväitteen tarkistaminen on työlästä, eikä onnistu ilman kokemusta. On kuitenkin olemassa tiettyjä säännönmukaisuuksia, joiden perusteella pitäisi herätä ainakin epäily virheellisestä terveysväitteestä.

Mitkä seikat viittaavat siihen, että terveysväite on todennäköisesti huuhaata?

1) Superlatiivit

Kun artikkelissa käytettään esimerkiksi sanoja ”mullistava”, ”täysin uudenlainen” tai ”kohu-”, kannattaa väitettä vakavasti epäillä. Tiede etenee pienin askelin, ei harppauksin. Uusi tieto on tyypillisesti vanhaa hieman muuttavaa tai vahvistavaa, mutta hyvin harvoin mullistavaa. Kun näin väitetään, useimmiten se ei ole totta.

2) Vaikutus on liian hyvä

Uuden hoidon tai dieetin väitetty vaikutus on parempi kuin voisi ennakolta olettaa. Kun jokin vaikuttaa paremmalta kuin voisi kuvitella, se yleensä ei ole sitä.

Liian hyvää ja helppoa ollakseen totta.
Liian hyvää ja helppoa ollakseen totta. Kuvakaappaus.

3) Salaliitto

Artikkelissa vihjataan, että hoitoa ei ole aiemmin otettu käyttöön, koska teollisuus ja viranomaiset salaavat sen esimerkiksi kaupallisista syistä. Jos oikeasti olisi olemassa jokin uusi tehokas hoito, mikään mahti ei tänä some-aikana pystyisi pitämään sitä salassa. Ja mikä olisikaan viranomaisten motiivi salata uusi tehokas hoito?

4) Vaikutusmekanismi puuttuu

Jos hoidolla on hyvä teho, mutta sen vaikutustavasta ei ole mitään tietoa, väite ei yleensä pidä paikkaansa. Vaikka maitoa hapattamalla saataisiinkin jonkinlainen terveystuote, ei sillä voi hoitaa raudan puutteesta johtuvaa anemiaa. Maidossa kun ei ole rautaa.

5) Vaikutusmekansismi on liian täydellinen

Tietty yhdiste ei esimerkiksi voi viedä kudoksiin happea ja ravintoaineita ja sieltä takaisin tullessa tuoda kuona-aineita. Ja jos hoito vaikuttaa moniin toisiinsa liittymättömiin sairauksiin ilman järkevää linkkiä, ei se myöskään ole uskottava.

6) Gurun nimellä ratsastaminen

Uuteen väitteeseen liitetään jonkin gurun nimi, tyypillisesti ”Tohtori XX, Y:n yliopistosta”. Guru on tavallisesti ulkomaalainen ja jostakin tunnetusta opinahjosta. Medlinesta tarkistamalla guru ei ole yleensä tuottanut mitään tieteellisiä julkaisuja.

7) Perusteeksi ei esitetä julkisia tutkimuksia

Viitteethän voisi helposti tarkistaa Medlinesta (PubMed) taikka Web of Sciencesta, ja kupla puhkeaisi. Yleensä epäilyttävissä artikkeleissa viitteenä käytetään samaisen gurun mielipidekirjoituksia tai kirjoja, jopa kirjoittajan omia aikaisempia blogikirjoituksia. Tieteen perusolemukseen kuuluu, että kuka tahansa voi tutustua lähteisiin vapaasti ja todentaa, että viitatut tutkimukset tukevat väitettä ja ovat käyneet läpi asiallisen vertaisarvioinnin.

8) Kirjoittajan sidonnaisuudet

Liittyykö kirjoittajan toimintaan tuote, jota hän myy samalla kun kertoo sen ihmeellisistä vaikutuksista? Hyötyykö hän suoraan tai epäsuorasti uuden terveysväitteen seurauksista esimerkiksi lisääntyneenä myyntinä taikka asiakasvirtana? Myös näennäisesti halvan tuotteen kassavirta voi olla yksittäiselle toimijalle suuri.

9) Onko joku muu tutkinut väitettä ja vahvistanut sen?

Jos ei, epäile. Tieteen perusperiaatteisiin kuuluu, että toisen, riippumattoman tutkijan tulee pystyä toistamaan kaikki löydökset. Jokaisen väitteen tulisi olla myös kumottavissa jollain järkevällä tavalla. Jos väitettä ei millään tavalla pysty edes testaamaan, se ei perustu tietoon vaan uskoon.

10) Väittäjän asiantuntemus aiheesta

Tätä ei ole helppo arvioida, sillä tyypillisesti puuttuvasta koulutuksesta ei kerrota vapaaehtoisesti. Toisaalta tohtori voi olla saanut arvonsa ihan muulta alueelta. Se ei pätevöitä häntä väitteen alueelle. Asianmukainen koulutuskaan ei välttämättä tee kirjoittajasta objektiivista, eikä puuttuva koulutus tee kirjoittajasta epäluotettavaa. Yksi tyypillinen piirre itse itsensä guruksi nostaneilla on se, että he ovat aktiivisia samanaikaisesti useilla aloilla — ja kaikilla niillä yleistä käsitystä vastaan.

Ehkä juuri tuon asiantuntijuuden arvioinnin hankaluus on se syy, että hukumme gurujen ja terveysväitteiden viidakkoon.

Yksi vastaus artikkeliin “Mistä tietää, että terveysväite on huuhaata?”

  1. Sauli Jaakkonen

    Järkeenkäyvää tosiasiaa; maalaisjärkenikin hyväksyy Knuutin kannanotot!


Kommentoi