Terveys & tiede

BLOGIT | Terveys & tiede

Missä iässä sepelvaltimotaudin ehkäisy tulisi aloittaa?

Juhani Knuuti ja Olli Hartiala

 

Oireinen sepelvaltimotauti on iäkkäiden sairaus. Suurin osa kolesterolimittauksista tehdään keski-ikäisille tai vanhemmille ja heihin kohdistetaan ennaltaehkäiseviä toimia. Nuorten käydessä lääkärin vastaanotolla pohditaan harvoin mahdollisia valtimotaudin riskitekijöitä tai mitataan veren rasva-arvoja.

Tiedämme, että valtimotauti vaatii pitkän ajan kehittyäkseen. Vaikka oireinen tauti alkaakin vanhemmalla iällä, taudin kehittyminen alkaa jo nuoruudessa. Tutkimuksissa onkin havaittu rasvajuosteita ja plakkeja sepelvaltimoiden seinämissä tapaturmaisesti kuolleilla nuorilla henkilöillä.

Tuntuisi luonnolliselta pyrkiä vaikuttamaan sepelvaltimotaudin riskitekijöihin jo mahdollisimman varhain. Meillä on kuitenkin ollut niukasti tietoa siitä millä tavalla nuorena mitatut riskitekijät ennustavat myöhemmällä iällä ilmenevää sepelvaltimotautia.

Riskitekijöiden esiintyvyys lisäksi muuttuu paljonkin ajan myötä. Jos mittaamme kohonneen veren kolesterolipitoisuuden 15 vuotiaalta, onko sillä todellisuudessa merkitystä? Mikä merkitys on nuoren verenpaineella, ruokavaliolla, tai tupakoinnilla? Mikä näistä selittäjistä on merkittävin ennustamaan pitkän ajan kehitystä sepelvaltimotaudin suhteen?

 

Suomalainen seurantatutkimus lapsuudesta aikuisuuteen vastaa kysymyksiin

Suomessa on Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät  –tutkimuksessa seurattu tiettyä väestöä vuodesta 1980 alkaen. Tutkimukseen valittiin satunnaisotoksella viideltä eri paikkakunnalta 3596 lasta ja nuorta, jotka olivat seurannan alkaessa 3-18 –vuotiaita. Seurantaa on tehty vuosina 1983, 1986, 2001 ja 2007 ja nyt heitä on seurattu siis jo yli 35 vuotta. Tutkimuksesta on raportoitu aikaisemmin jo runsaasti tuloksia.

Tuoreessa suomalais-australialaisessa analyysissä lisäselvitykseen valittiin edellä kuvatun seurantatutkimuksen vanhimmat 586 henkilöä. Tutkimushetkellä he olivat 40-46 –vuotiaita. Heille tehtiin sepelvaltimoiden kalkkeumien mittaus röntgentietokoneleikekuvauksella.

Tämä ns. kalkkikuvaus on herkkä osoittamaan kajoamattomasti sepelvaltimoiden kalkkeuman, joka on sepelvaltimotaudin varhainen muutos. Kuvaus siis kykenee suoraan näyttämään, mikäli sydämen valtimoihin on tullut ateroskleroosia.

Sepelvaltimoiden kalkkikuvauksen tulosta verrattiin tunnettuihin riskitekijöihin kuten veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen. Henkilöitä oli myös haastattelussa kerätty tietoa tupakoinnista, kasvisten, hedelmien, kalan ja rasvalevitteiden käytöstä sekä fyysisestä aktiivisuudesta. Verinäytteistä mitattiin myös glukoosi- ja insuliinipitoisuudet paaston aikana.

Sepelvaltimoiden kalkkikuvauksessa havaittiin kalkkeutumia 28% miehistä ja 12% naisista. Keskeisimmät löydökset olivat:

  • Kalkkia oli selvästi useammin miehillä kuin naisilla
  • Veren LDL-kolesteroli- ja kokonaiskolesteroli- sekä ApoB-pitoisuudet olivat merkittävästi korkeammat jo nuoruusiässä niillä, joilla oli aikuisena valtimokalkkia.
  • Verenpaineen taso oli yhteydessä valtimokalkkiin, kun verenpaine oli mitattu 33-45 –vuotiaana. Nuorempien verenpainetulokset eivät olleet yhteydessä valtimokalkkiin.
  • Muut seuratut riskitekijät eivät olleet tilastollisesti merkittävästi yhteydessä sepelvaltimokalkkiin

taulukko-2

Mikä on tulosten viesti?

Tutkimus jälleen vahvistaa sen hyvin tunnetun havainnon, että veren kolesterolipitoisuudella on selkeä yhteys valtimotaudin syntyyn.

Uutta tietoa on, että jo nuorena mitatut veren rasva-arvot liittyvät aikuisena havaittuihin sepelvaltimokalkkeumiin.

Nuorena mitattu verenpaineen taso sen sijaan ei ollut selkeästi yhteydessä valtimotautiin. Myöskään muut mitatut suureet eivät olleet yhtä merkittäviä kuin veren kolesteroli.

 

Mihin kysymyksiin tutkimus ei vastaa?

Tutkimuksessa mitattiin siis myös monia muita aikaisemmin tunnettuja valtimotaudin riskitekijöitä mutta niiden osalta ei yhteyttä saatu esiin. Esimerkiksi tupakointi ei noussut esiin eivätkä myöskään ruokavalioon liittyvät mittarit, insuliini tai veren sokeripitoisuus liittyneet merkittävästi valtimokalkkeihin.

Tutkimuksen yksi selkeä rajoite on, että vaikka siihen valittiin seurantatutkimuksen vanhimmat henkilöt, he kuitenkin olivat vielä suhteellisen nuoria ja valtimokalkkia oli kehittynyt vasta melko pienelle osalle tutkituista. Kohortin ikääntyessä valtimomuutokset yleistyvät.

Tutkittujen lukumäärä jäi tämäntyyppiseen tutkimukseen suhteellisen pieneksi (586 henkilöä) ja siten tutkimuksen voima joidenkin heikompien riskitekijöiden osalta jää todennäköisesti vajaaksi.

Väestön seurantatutkimuksissa heikkoutena on myös se, että seurannan aikana tapahtuu monissa elintavoissa muutoksia. Näin oli käynyt myös tupakoinnin suhteen sillä tupakoinnin yleisyys oli huomattavasti vähentynyt seurannan aikana.

Ravintoon liittyvät seikat olivat kerätty haastatteluilla eikä mittauksin. Myös ruokavalio oli ajan kuluessa muuttunut. Ravinnon vaikutukset voivat myös tulla huomioitua jo rasva-arvojen mittauksen kautta, jolloin ruokavalion itsenäinen vaikutus voi jäädä vähäisemmäksi.

Tutkimuksen perusteella ei siis voi väittää, että tupakoinnilla taikka ruokavaliolla ei olisi merkitystä valtimokalkkeumien synnyssä vaan, että niiden merkitys nuorella iällä tehdyissä havainnoissa jää veren rasva-arvoja vähäisemmäksi.

 

Miten tutkimustulos sopii aiempaan tutkimustietoon?

Samasta kohortista aiemmin julkaistu tutkimus osoitti, että ns. 7 ideaalisen terveyskäyttäytymisen kriteerien taso ennusti verisuonimuutoksia. Näitä kriteerejä olivat tupakointi, fyysinen aktiivisuus, ruokavalio, painoindeksi, verenpaine, veren sokeripitoisuus ja kolesterolipitoisuus.

Siinä tutkimuksessa näiden eri kriteerien keskinäistä painoarvoa ei kuitenkaan selvitetty. Kiinnostava yksityiskohta siinä tutkimuksessa oli, että huonontuminen näissä käyttäytymiskriteereissä myös lisäsi riskiä valtimomuutoksiin.

Samassa kohortissa on myös osoitettu aiemmin, että sekä perheen sosioekonominen status ja sekä vanhempien että oma tupakointi liittyi verenkiertoelimistön terveydentilaan aikuisena.

Siten tämän uuden tutkimuksen tulokset tulee asettaa oikeaan suhteeseen aikaisemman tietomassan kanssa eikä tulkita sen tuloksia erikseen kritiikittä.

Muita vastaavia tutkimuksia ovat Yhdysvalloissa Muscatine Study ja Bogalusa Heart Study, joissa myös on voitu osoittaa lapsuus- ja nuoruusiän riskitekijöiden yhteys valtimomuutoksiin aikuisuudessa.

 

Johtopäätökset

Nuorena hankittu epäedullinen veren rasvaprofiili pysyy usein epäedullisena aikuisikään saakka, ja johtaa lisääntyneeseen valtimotaudin riskiin. Tutkituista suureista juuri veren rasvaprofiili nousi vahvimmin esille.

Tutkimuksen tulokset tuovat selviä perusteluja sille, että valtimotaudin riskejä tulisi pyrkiä havaitsemaan jo nuorella iällä. Kohteeksi tulisi valita varhaisnuoret tai nuoret aikuiset. Veren rasva-arvojen mittausta pitäisi harkita useammin myös nuorilla.

Tällaisiin nuorten riskitekijöihin ei tietenkään puututa lääkkein vaan elintapoihin ja ruokavalioon kohdistuvalla neuvonnalla.  Pyrkimällä terveisiin nuoriin, saamme terveemmät aikuiset.

Tuoreessa ESC:n valtimotaudin ehkäisyn käypä hoito –ohjeessa tuodaan esille myös muita keinoja. Terveellisiin elämäntapoihin tulisi ohjata myös yhteiskunnan tasolla säädöksien ja verotuksen avulla. Tähän sopii myös hyvin viimeaikainen keskustelu sokeriverosta. Pitäisikö olla myös suola- ja rasvavero?

 

Viite: Hartiala O et-al

23 vastausta artikkeliin “Missä iässä sepelvaltimotaudin ehkäisy tulisi aloittaa?”

  1. Mr Pain

    …kolmannelta luokalta lähtien.


  2. Rauni Tarkiainen

    Miksi suomalaiset kolestroli suositusarvot ovat paljon pienempiä kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin? Vanhoilla ihmisillä on helposti suuremmat arvot. Mikä on rasva-arvoissa oleellisin asia?


    • Juhani Knuuti

      Eivät suositukset ole Suomessa erilaiset kuin muualla Euroopassa. Samat suositukset ovat voimassa meillä. Mistä sinulle on tullut tuollainen käsitys?


  3. Mr Pain

    ”Pitäisikö olla myös suola- ja rasvavero?”

    Suolavero johtaisi lannoiteveroon? Mm. Liuosmuotoiset typpilannoitteet (tasalaatuisuuden vuoksi voitu ottaa mukaan) hinnoitellaan nykyään pörssissä joten tämä olisi mahdollista..


  4. JK

    US Preventive Services Task Force (USPSTF) toteaa suosituksessaan, että tutkimusnäyttö on riittämätöntä arvioimaan rasva-arvojen mittaamisen hyötyjä ja haittoja alle 20-vuotiailla seulonnan kontekstissa (JAMA 2016;316:625-633).

    USPSTF:n suosituksessa viitataan muun muassa satunnaistettuun ja kontrolloituun DISC-tutkimukseen, jossa esimerkiksi LDL:ssä ei ollut enää viiden vuoden kohdalla tilastollisesti merkitsevää eroa ruokavalioryhmässä verrattuna kontrolliryhmään (Obarzanek E ym. Pediatrics 2001;107:256-64).

    DISC-tutkimuksessa LDL oli 0,07 mmol/L matalampi (95% LV 0,16 mmol/L matalampi – 0,02 mmol/L korkeampi) viiden vuoden kohdalla ruokavalioryhmässä verrattuna kontrolliryhmään. Laskin luottamusvälit P-arvosta (0,11) ja ne ovat suuntaa-antavia.


  5. SH

    Onko Tri Tolosen kirjoitus mielestäsi aivan huuhaata?Haluaisin kuulla mielipiteesi

    Pekka Puska, Matti Uusitupa, Ursula Schwab, Mikael Fogelholm ja Suomen muu ravitsemuseliitti hävisivät rasvasodan! He vaativat muiden samanmielisten rasvakammoisten ”asiantuntijoiden” kanssa British Medical Journalia (BMJ) poistamaan lehdestä toimittaja Nina Teicholzin kirjoituksen, jossa ravitsemussuositusten virheet paljastetaan. BMJ ei vedä pois artikkelia, sillä voi, kananmunat ja muut maaeläinrasvat ja niiden sisältämä kolesteroli eivät ole terveydelle vaarallisia, vaikka ravitsemuseliitti niin väittää. Päin vastoin, maitorasva näyttää ehkäisevän tyypin 2 diabetesta. Kolesterolia alentava lääkitys on useimmiten täysin turhaa ja suorastaan vaarallista – siis aivan päinvastoin kuin lääketeollisuuden lahjomat lääkärit väittävät. Statiinit vähentävät tutkitusti seerumin ubikinonin pitoisuutta (Banach ym. 2015), mikä vie monilta lihasvoimat. Suomessa lähes 80 % statiinien syöjistä (joita on noin 670 000) on terveitä, jotka ottavat turhaan lääkettä ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa, primaaripreventiona. Statiinit voivat heikentää lihaskuntoa, aiheuttaa lihasten revähtymiä ja lisätä diabeteksen riskiä keskimäärin 12 %, naisilla peräti 48 %! Statiinit lisäävät myös Parkinsonin taudin riskiä. Näitä vakavia haittavaikutuksia on kolesteroliuskovaisten ja lääketeollisuuden lahjomien lääkäreiden vaikea tunnustaa.

    Brittiasiantuntijat tyrmäävät The Lancetin syyskuisen harhaisen julkaisun statiinien hyödyistä ja turvallisuudesta (marras-joulukuu 2016):

    SHOCK STATIN NEWS: Millions taking controversial heart drug UNNECESSARILY report confirms. Express 4.12.2016

    The Telegraph: Lancet Study on Statins Was ‘Fundamentally Flawed’, Critics Say
    Express: Statins: Study Claiming Cholesterol-Reducing Drugs Are SAFE Is ‘Flawed’, Argue Experts
    The Sun: Millions Are ‘Needlessly’ Taking Statins to Ward Off Heart Attack, Due to ‘FLAWED’ Evidence of Benefits
    Mail Online: Now MORE Experts Claim Statins Are a Waste of Time: They Say Studies Show Cutting Bad Cholesterol Fails to Slash Heart Risk


    • Juhani Knuuti

      Oletan, että tämä on suoraan Tolosen sivuilta kopioitu. Tämä pitää joka tapauksessa tulkita hänen mielipiteenään, ei muuna. Tutkittu tieto ei tue tuota tulkintaa. Eikä edes nuo ns. faktat pidä paikkaansa vaan kyseessä on Tolosen toistuva tutkimustiedon tarkoitushakuinen tulkinta. Myöskin esim tuo kritiikki Teicholzin artikkelia kohtaan sen virheellisyyksistä ja mitä sen jälkeen tapahtui ei kerro totuutta. Ainoastaan on totta, että suuri määrä tutkijoita kirjoitti kriittisen kirjeen Teicholzin artikkelia kohtaan. Se, että BMJ ei kuitenkaan vetänyt sitä pois, ei kerro lainkaan siitä, että BMJ:n toimitus olisi ollut tuon artikkelin sisällön kannalla. Se kertoo vain siitä, että tutkimuksen vapauden nimissä BMJ ei poista artikkeleita vaikka ne sisältäisivät kiistanalaisia tai virheellisiä tulkintoja. Artikkelin pitäisi olla huijaus tms, jotta se vedettäisiin pois. Kun kyseessä on katsaus ja jos katsaus on läpäissyt vertaisarvioinnin, se voidaan aivan hyvin pitää julkaisuna vaikka siinä olisikin virheelisiä johtopäätöksiä ja vinoutuneita tulkintoja. Tolonen on vain halunnut tulkita BMJ:n toimituspäätöksen ikäänkuin tueksi tuon katsauksen sisällölle, mitä se ei ole.

      Toinen väite koski statiineja. Tässä on tyypillinen olkiukko-hyökkäys. Tolonen antaa ymmärtää, että statiineja määrättäisiin yleisesti terveille ja sitten hyökkää sitä vastaan. Todellisuudessa, kuten voit monista blogikirjoituksistanikin päätellä, niiden määräämiseen terveille suhtaudutaan kriittisesti. Sairaille ja suuren riskin oireettomille henkilöille, niistä on kiistatta osoitettua hyötyä.

      Juuri kukaan statiineja määräävistä lääkäreistä ei ole saanut euroakaan statiinilääkefirmoilta. Miten he voivat olla lahjottuja? On hyvä muistaa, että juuri Tolonen itse on täysin jäävi ottamaan kantaa mihinkään näihin asioihin. Hänhän avoimesti myy pillereitä moniin oireisiin ilman mitään kunnon tutkitun tiedon tukea. Purkeissa oli aikanaan vielä hänen omat kasvonsa. Hänen suoranaisen taloudellisen etunsa mukaan on vain hyväksi hämärtää tosiasioita, jotta tuotteet menisivät paremmin kaupaksi. Kyllä jokaisen pitää osata myyntimiehen puheet ottaa myyntipuheina.


  6. S.H

    Kiitos nopeasta vastauksesta.Arvostan sinua kun jaksat työsi lisäksi ottaa kantaa ja nähdä vaivaa näihin asioihin.Varsinkin Fit-line kirjoitus oli erittäin hyvä.
    Mikä on mielipiteesi ubikinonista ja seleeni yhdistelmästä ?
    Itsellä oli tai epäiltiin n.25-30 vuotta sitten sydänlihastulehdusta.Olit silloin minun hoitava lääkäri,nuorin tri suomessa jos oikein muistan.Luin silloin jostakin artikkelista,nettiä ei ollut käytössä ubikinonin hyödyistä sydänsairauksissa.Oma terveyskeskus lääkärini kertoi myöhemmin että Lancetissa oli ollut kirjoitus ubikinonista.Hän itse ei edes tiennyt mitä ubikinoni on ??
    Kysyin sinulta silloin ubikinonista kun tavattiin liittyen omaan sydänlihastulehdus oireeseen.
    Vastasit minulle että : Onhan kärpässienikin luonnontuote.Etkö tuntenut ubikinonia silloin ?
    Olen miettinyt asiaa vuosien kuluessa.Tuli mieleen että peittelitkö omaa tietämättömyyttäsi vai heititkö sen lonkalta.Tunnetusti harvat lääkärit on kiinnostuneet vitamiineista.

    Mutta asiaan.Ruotsissa tehtiin kaksoissokkotutkimus ubikinonilla + seleeni yhdistelmällä.
    Tutkimuksen aihe oli vähentää sydänkuoleman riskiä vanhusten keskuudessa.
    Tutkimuksessa mukana olleet saivat 200 mcg seleeniä 2x 100 mg ubikinonia päivässä.
    Tutkimus on julkaistu International Journal of Cardiology-lääketiede lehdessä.
    Ubikinoni + seleeni yhdistelmä vähensi huomattavasti kuolleisutta.
    Mikä on sinun nykyinen suhtautuminen ubikinoniin ?
    Viitteet löytyy tuosta kirjasesta :
    http://healthandscience.eu/index.php?option=com_content&view=article&id=240:heart-healthy-senior&catid=42&lang=en&Itemid=153


    • Juhani Knuuti

      En valitettavasti muista tuota ubikinoni-sanomistani eikä se jotenkin tunnu edes sopivan suuhuni. Voisin kuvitella sanoneeni jotain tuollaista, jos joku väittää jonkin yhdisteen olevan terveellinen pelkästään sillä perusteella, että se on luonnollinen.

      Ubikinonista on jkv tutkimustietoa olemassa. Selvimmin ehkä sydämen vajaatoiminnan liitännäishoitona, joissa on saatu suotuisia vaikutuksia mutta senkään osalta tutkimusnäyttö ei ole kovin vahvaa. Toinen käyttöaihe on ollut statiinien lihasvaivojen ehkäisyssä. Muiden osalta tutkimusnäyttö on kuitenkin niin niukkaa, että mitään kunnon suositusta sen käytölle ei ole vielä annettu. Ilmeisestikään mitään vakavia sivuvaikutuksiakaan ei ole todettu.

      Samoin kuin vitamiineilla, ubikinonin ei voi odottaa vaikuttavan, jos siitä ei ole puutetta. Tietyt lääkitykset ja yleinen raihnaisuus ja ikä voivat vähentää ubikinonin määrää elimistössä. Ruoasta sitä saa sisäelimistä joistakin kaloista ja maapähkinöistä.


      • S.T

        Kiitos taas nopeasta vastauksesta.
        Vastauksesi oli tosiaan juuri noin.Kysymykseni oli muistaakseni: Onko ubikinonista lisäravinteena hyötyä sydän sairauksissa? Vastasit : Onhan kärpässienikin luonnontuote.
        En varmasti muuten sitä olisi tänne kirjoittanut.Vaimonikin muistaa asian kun kysyin sitä häneltä.Ilmeisesti ubikinoni ei ollut sinulle tuttu.Kaikella kunnioituksella ei lääkärikään voi kaikkea tietää.Itse tunnen lääkäreitä jotka ovat sanoneet että heillä ei ole juurikaan tietoa vitamiineista.Mahtoiko asia olla sinunkin kohdalla niin?

        Ilmeisesti et ole tutustunut tuohon ruotsalaiseen tutkimukseen ? (linkki)
        Tutkimuksessa annettiin seleeniä 200 mcg + 2 x 100 mg ubikinonia.Ravinnosta olisi melko mahdoton saada etenkin ubikinonia tuollaista määrää.Seleeniä saa helposta vaikka parapähkinöistä isoja määriä.
        Minulle jää pikkasen sellainen käsitys että asia tyrmätään välittömästi kun kysymys jostain muusta kuin lääkehoidoista.
        Tuo tutkimus tehtiin kaksoissokko kokeena,ei siis mikään Fitline – tuote juttu.
        Kiitos kuitenkin mielenkiinnostasi asiaani kohtaan,vastaus jäi aika epämääräiseksi koska et ole lukenut tuota tutkimusta.


        • Juhani Knuuti

          Olet oikeassa, että en kiireen vuoksi erikseen lähtenyt tuota tutkimusta hakemaan. Luotin enemmän koosteisiin. Kiireessä ei kuitenkaan kannata mitään tehdä. Kun tutkimuksia on suht vähän, voi tuoreet yksittäisetkin tutkimukset tuoda merkittävää lisätietoa. Luin sen ruotsalaisen tutkimuksen nyt ja sen mukaan sydän- ja verisuonikuolleisuus merkittävästi pieneni hoitoryhmässä.

          Tässä on kuitenkin aina yksi kompa. Kun tutkitaan ikääntyneitä, valitsemalla jokin kuolleisuuden alaryhmä, voidaan saada hyvät tulokset mutta todellisuus voi olla toinen. Kuolleisuuden syyt ovat nimittäin vaikeasti todistettavissa ja yleensä vain luotetaan, että jos mitään muuta ei ole olemassa äkillinen kuolema on aina sydänperäinen. Sen vuoksi piti lukea koko juttu läpi jotta löysin sen kaikkein olennaisimman tiedon eli kokonaiskuolleisuuden. Se oli jostain syystä piilotettu, ilmeisesti erot sydänkuolleisuudessa olivat selvempiä. Mutta eihän ole mitään iloa siitä, jos välttää sydänkuoleman, mutta kuolee johonkin muuhun.

          Tässä tutkimuksessa kokonaiskuolleisuudessakin oli pieni ero hoitoryhmän eduksi. Jutussa sanotaan: ”A reduced all-cause mortality in the active group compared to the placebo group (98/221 vs. 120/222; χ2:4.18; P = 0.041) could also be seen. Evaluating mortality in malignancies was performed, with no differences between the two groups (active treatment: 20/221 vs. placebo 19/222; χ2:0.03; P = 0.86).”

          Tämän mukaan siis iäkkäillä ubikinoni + seleeni olisi eduksi. Toki tässäkin ryhmät olivat aika pieniä mutta nyt seurantaa jo 10 vuotta eli kyllä tulos on myönteinen.


  7. S.H

    Kiitos vastaksesta.Eli ei ainakaan ilmeisesti ole haittaa kyseisestä seleeni + ubikinoni syönnistä.


  8. Mr Pain

    Tällä haulla löytyy peräti kaksi tutkimusta:
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=Hearth%20and%20selenium&cmd=correctspelling
    Jäljempi kuuluu niihin kliinisiin tutkimuksiin, jossa kiinnitetty huomiota ikääntymisen vähentävän glutationin perokdaasin l. hapettumisen aktiivisuutta mutta ”safe limits, since no subject was found with a concentration lower than the threshold of 45 micrograms/L”.

    Ylemmässä puolestaan oli, ettei Tanskan aikuisille suositeltu taso 40-50 mg / vrk ylittäminen olisi perusteltua, koska tätä suurempi seleenin saanti tutkimuksiin perustuen kuitenkaan ehkäisisi sairauksia.. mutta tutkimussarkaa riittäisi mm. syöpien ennaltaehkäisyn tutkimuksessa.


  9. S.H

    Juhani Knuuti, myönsit yllä olevassa keskustelussa että ubikinoni + seleeni yhdistelmä oli eduksi iäkkäillä ihmisillä.
    Minua on aina mietityttänyt asia miksi lääkärit ja tutkijat eivät ole kiinnostuneita tai eivät edes halua kiinnostua muusta kuin lääkkeellä annetuista hoidoista.
    Onko lääkehoito ainut ja oikea hoito?
    Alla olevaan tutkimukseen osallistui 422 sydämen vajaatoimintaa sairastavaa potilasta.Tutkimus oli kaksoissokko sekä lumekontrolloitu.Tutkimus kesti viisi vuotta.
    Tulokset on esitelty kansainvälisessä kardiologikongressissa Lissabonissa 2013.
    linkki:
    http://www.q-symbio.com/what-is-q-symbio


    • Juhani Knuuti

      Hmm. En nyt ymmärrä kritiikkiäsi ihan kokonaan. Ei kysymys ollut siitä etteikö lääkärit olisi kinnostuneita muista kuin lääkehoidoista. Päinvastoin. Mutta kysymys on vain siitä, mikä hoito on todettu vaikuttavaksi. Ei ole eettisesti oikein määrätä hoitoa joka ei ole vakuttavaa. Toisaaltahan tämä ubikinoni+seleeni tuolla annoksella on myös katsottava lääkkeeksi, ihan vastaavasta ilmiöstä on kysymys.

      Toistat sitten tuon tutkimuksen tietoja vaikka olen juuri tuon saman kertonut aiemmissa kommenteissa ja nuo kertomuksesi pitävät kyllä paikkaansa, paitsi että nyt on jo 10 vuoden seuranta. En ole ollut tuloksia vastaan vaan sanoin, että tuo näyttö on myönteinen.


  10. S.H

    Kiitos vastauksesta.Tosiaan kysymykseni oli omastanikin mielestä pikkasen väärin aseteltu.
    Tosiaan seleeni + ubikinoni tuolla annoksella on myös lääkehoitoa.
    Onko joku este sille että lääkäri suosittelisi seleeniä + ubikinonia esim.perinteisen lääkehoidon lisäksi.
    Q-Symbio tutkimuksen mukaan monet lääkärit eri maissa määräävät rutiininomaisesti ubikinonia sydänpotilaille hyvin tuloksin.
    Ainakin statiineja käyttävät ilmeisesti hyötyisivät ubikinonista.


    • Juhani Knuuti

      Ei mitään estettä ole. Enemmän on kysymys siitä onko jostakin tarpeeksi näyttöä ja mita asiasta suositellaan ja vielä se, tietävätkö lääkärit siitä.


  11. S.H

    Kiitos vastauksesta.


  12. Christian Reinman

    Gary Fettke on julistanut kilpailun: 10 000 dollarin palkinto sille, joka esittää mekanismin miten tyydyttynyt rasvahappo aiheuttaa sydänsairauksia.

    https://twitter.com/fructoseno?lang=es

    Hyvää Wappua!


    • Juhani Knuuti

      Fettkeltä puuttuu ilmeisimmin ihan tavallinen sisälukutaito. Asiahan on jo todistettu 30 vuotta sitten ja mekanismi tunnetaan suht hyvin.

      Ihme yhteensattuma, että on toinen ortopedi samoilla linjoilla. Ei kuitenkaan liity ortopedin koulutukseen sillä tunnen paljon fiksuja ortopedejä. Nimikin taitaa olla enne? Ja kaveri twiittaa Teicholzin juttuja!

      Kerrassaaan oiva wappupila.


      • Christian Reinman

        Jos asia on noin, niin käy Knuuti ihmeessä pokkaamassa Fettke-palkinto 10 000 dollaria?


        • Juhani Knuuti

          Hyvä trolli. Kuka sen päättää, onko todistus riittävä? Ilmeisesti Fettke itse? Lopputuloksen kyllä tietää. Vai onko Reinman sitä mieltä, että yksi Fett-ke vs kymmenet tuhannet tutkijat kääntyy Fett-ken voitoksi? Hohhoijaa, missä kuplassa jotkut ihmiset voivat olla.


Kommentoi