Terveys & tiede

BLOGIT | Terveys & tiede

Minne isoäidin digitalis-lääke katosi?

Digitalis-lääkkeen tarina on mielenkiintoinen ja opettava kertomus lääketutkimuksista ja niiden tulosten tulkinnasta

 

Vielä viime vuosituhannella varsin monilla väestömme iäkkäämmillä jäsenillä oli käytössä digitalis-niminen lääke. Isoisämme ja isoäitimme käyttivät sitä sydämen vajaatoimminan hoitoon.

Lääke on vanha. Jo vuonna 1785 William Withering Britanniasta käytti Sormustinkukasta tehtyjä valmisteita sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän hoitoon. Sormustinkukat eli digitalis-kasvit ovat hyvin myrkyllisiä mutta niitä opittiin annostelemaan niin, että saatiin myönteisiä sydänvaikutuksia.

Vähitellen opittiin eristämään Sormustinkukan glykosideja niin, että niitä voitiin annostella tarkasti. Digitalis-kasvin glykosideja käytettiin parantamaan sydämen pumppauksen tehoa ja hillitsemään eteisvärinärytmin liiallista nopeutta. Itsekin olen aikanaan kirjoittanut lukuisia digitalis-reseptejä.

Lääke on aina ollut tunnettu siitä, että sen turvallinen annostusalue on kapea. Tehon saamiseen vaadittavan annostuksen ja liika-annostuksen ero on digitaliksella monia muita lääkkeitä pienempi. Niinpä lääkkeen käyttäjien lääkepitoisuutta mitattiin usein ja annostusta säädettiin vastaanotoilla ja sairaaloissa. Todennäköisesti suurin osa lääkäreistä vieläkin tunnistaisi digitaliksen yliannostuksen aiheuttamat tietynlaiset EKG-muutokset.

Vuosituhannen vaihteessa tilanne kuiteniin radikaalisti muuttui. Sen lisäksi, että sydämen vajaatoiminnan hoitoon löydettiin uusia ja tehokkaita lääkkeitä, julkaistiin tutkimustuloksia, joissa digitalis-hoito näytti lisäävään kuolleisuutta.

Käypä hoito -suositukset muuttuivat digitaliksen osalta kriittisiksi ja sitä suositeltiin enää muun lääkehoidon lisänä ja erikoistilanteissa. Digitaliksen käyttö romahti. Enää emme löydä sitä isoäidin lääkepussista.

Digitalis-tutkimusten kriittinen tarkastelu

Vuonna 2015 British Medical Journalissa julkaistiin systemoitu katsaus ja meta-analyysi kaikista siihen asti tehdyistä digitalis-tutkimuksista. (Julkaisu on myös liitteenä kirjoituksen lopussa)

Tutkimuksessa analysoitiin 52 eri tutkimusta. Niissä oli tutkittu yhteensä 621 845 potilasta ja seurannassa oli mukana 2 248 775 hoitovuotta. Tutkimuksessa olleista 144 593 käytti digitalista ja 476 984 potilasta oli kontolliryhmissä.

Näistä tutkimuksita 26 oli kohorttitutkimuksia, 9 oli satunnaistetun tutkimuksen jälkianalyysejä (post hoc) ja 7 oli satunnaistettuja tutkimuksia kohdistuen nimenomaan digitalikseen.

Kohortti-tutkimuksissa tyypillisesti verrataan suuria määriä lääkkeen käyttäjiä erilliseen, toiseen suureen potilasryhmään, joka ei käytä kyseistä lääkettä.

Keskimäärin tutkimukseen valikoituneista potilaista digitaliksen käyttäjät olivat vanhempia, sydämen kammion pumppaustoiminta oli huonompi, he olivat useammin diabetesta sairastavia ja heillä oli useammin nesteenpoistolääkkeitä ja rytmihäiriölääkkeitä käytössä. Aivan niin kuin pitääkin.

Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat tiivistetty allaolevaan kuvaan.

systemoitu-katsaus-kuva

Kuvasta näkyy, että ilman minkäänlaista tilastollista korjaamista potilaat, jotka käyttivät digitalista kuolivat useammin seuranta-aikana (ylimmän rivin vinoneliö on selvästi pystyviivan oikealla puolella, suhteellinen riski oli 1.76 eli 76% suurempi lääkkeen käyttäjillä kuin ei-käyttäjillä).

Kun otettiin huomioon käytettävissä olevat tiedot potilasryhmien eroista (muut sairaudet, jne), havaittu kuolleisuuden lisäys oli hieman vähäisempää (61%) mutta edelleen selvästi merkitsevää. (toiseksi ja kolmanneksi ylimmät rivit)

Kun tehtiin mahdollisimmen huolellinen tilastollinen vertailtavuus (propensity matching) havaittiin, että digitaliksen aiheuttama kuolleisuuden havaittu lisääntyminen edelleen pieneni verrattuna lääkettä käyttämättömiin. Suhteellinen riski oli digitaliksen käyttäjillä +18% (1.09-1.26). Ns. hazard ratio 1.07 (0.96-1.19) ei kuitenkaan ollut enää merkitsevästi erilainen.

Satunnaistetuissa tutkimuksissa (alin rivi) potilasryhmät ovat kaikilta ominaisuuksiltaan samanlaisia ja heidät jaetaan satunnaisesti joko digitalis-hoitoon tai lumehoitoon. Niissä havaittiin, että käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä ei ollut lainkaan eroa (suhteellinen riski 0.99 (0.93-1.05). Sen sijaan digitaliksen käyttäjillä oli merkittävästi vähemmän sairaalakäyntejä (riskisuhde 0.92, (0.89-0.95)).

Kirjoittajat tarkastelivat tilastollisesti myös tutkimusten mahdollista harhaa (bias). Mitä suurempi oli tutkimusten harhariski, sitä useammin digoksinilla nähtiin kuolleisuuden lisääntymistä mikä tukee ylläkuvattuja havaintoja.

Mitä havainnot kertovat?

Tämän blogikirjoituksen kannalta ei ole olennaista käsitellä digitalis-lääkkeen tämänhetkistä tilannetta sen tarkemmin. Olennaisempaa ja kiinnostavampaa on pohtia edellä kuvatun analyysin yleisiä johtopäätöksiä.

Miten voi olla mahdollista, että erityyppisisssä tutkimuksissa saadaan noin erilaisia tuloksia?

Maalaisjärjen ja myös tieteellinen prosessin mukainen ja paras selitys on se, että potilaiden sairauden vaikeusaste ja muut sairaudet vaikuttavat sekä lääkehoitoon että kuolleisuuteen toisistaan riippumatta. Emmehän hoida lääkkeellä terveitä vaan sairaita. Sairailla on tietenkin suurempi todennäköisyys kuolla.

Mitä sairaampi potilas, sitä todennäköisempää on, että hän saa erilaisia lääkkeitä ja myös sitä todennäköisempää on, että hän saattaa sairastaa kuolemaan johtavaa sairautta. Kun verrataan kahta potilasryhmää toisiinsa, on siten aivan selvää, että lääkkeen saajat ovat sairaampia kuin ne, jotka eivät sitä saa.

Kohorttitutkimuksissa tätä ongelmaa yritetään korjata tilastollisilla kikkailuilla ja se kyllä onnistuukin osittain. Voimme korjata tuloksiin monien tunnettujen sairauksien ja muun lääkitysen vaikutukset tilastollisesti. Mutta tämä onnistuu vain niiden muuttujien osalta, jotka tiedämme. Koska kohorttitutkimuksissa on paljon potilaita, meillä on varsin suppea tieto potilaiden erilisista ominaisuuksita ja sairauksista. Lisäksi on aina suuri määrä tuntemattomia tekijöitä, jotka edelleen sekoittavat tilannetta.

Alla oleva kuva havainnoi tilannetta.

syysseurauskuva

Tutkimuksissa seurausten oletetaan etenvän vasemmanpuolisen kaavion mukaisesti. Potilaan tila johtaa lääkehoitoon ja sitten lääkkeen aiheuttamien haittavaikutusten ajatellaan olevan aiheuttamassa tietyn oireen, sairastumisen tai jopa kuoleman.

Todellisuudessa lähes aina tilanne on oikean kaavion mukainen eli vallitsee käänteinen syy-seuraus-suhde. Potilaan tila voi johtaa samanaikaisesti sekä oireeseen/sairauteen että tiettyyn lääkitykseen. Näin tulee hyvin vaikeaksi erottaa väestötutkimuksissa (ilman satunnaistamista), mikä on lääkkeen rooli sairastumiseen.

Tämä ilmiö kykenee täysin selittämään edellä kuvattujen digitalis-tutkimusten tulosten vaihtelun.Tutkimuksissa sairaimmat potilaat saivat useammin digitalista eikä tätä potilasryhmien erilaisuutta kyetty korjaamaan tilastollisilla menetelmillä.

Tämän ilmiön vuoksi syy-seuraus-suhdetta on vaikea selvittää luotetttavasti kohorttitutkimuksissa. Ilmiö on myös yleisein syy kohortti-tutkimuksen tuottamaan lääketutkimusharhaan. Vaikka kohorttitutkimusten tieto on arvokasta, se on kuitenkin enemmän hypoteeseja synnyttävää kuin niitä luotettavasti testaavaa.

Miten ilmiö näkyy muiden lääkkeiden osalta?

Ilmiö on näkyvissä päivittäin tutkijoille, jotka tarkastelevat potilailla tehtyjä tutkimuksia. Siitä huolimatta varsin usein havaitsee, että kohorttitutkimuksia tulkitaan ikäänkuin varmana tietona. Vakuuttavuutta lisää tietenkin se, että potilasmäärät ovat niissä tyypillisesti suuria. Kyllä kai nyt suuresta potilasmäärästä saadaan luotettavaa tietoa! Lisäksi kohorttitutkimusten väitetään heijastavan ns. tosielämän tilannetta kun taas satunnaistettujen tutkimusten sanotaan heijastavan keinotekoisia olosuhteita.

Ilmiö vaikuttaa tietenkin myös niistä tehtyjen meta-analyysien tulkintaan. Meta-analyysikään ei kerro mitään parempaa tietoa, jos se perustuu vinoituneisiin alkuperäistutkimuksiin. Tehtyjen alkuperäisten tutkimusten laatu ratkaisee siis joka tilanteessa. Vinoutuneista kohorttitutkimuksista saadaan vinoutunut meta-analyysi.

Muita havainnolisia esimerkkejä siitä, miten kohorttitutkimukset voivat johdattaa harhateille, jos niiden tuloksia varmisteta muutoin:

  1. Röntgenvarjoaineiden aiheuttamat munuaisvauriot ovat olleet suuri huolen aihe. Sairaalapotilailla on melko useasti munuaisongelmia ja myös suurempi todennäköisyys, että heille tehdään varjoainetutkimus ja tämä on johtanut harhaan yhdistämään munuaisongelmat ja varjoaineet. Kun varjoainepotilaita on tutkittu tarkemmin, varjoaineiden munuaisongelmat ovat käytännössä osoittatuneet harvinaisiksi.
  2. Statiini-hoitojen osalta raportoitiin MOT-ohjelman voimalla, kuinka statiinit aiheuttavat usein haimatulehdusta. Myös hiljattain tehdyssä suomalaisessa kohorttitutkimuksessa saatiin tällaista viitettä. Ilmiötä ei kuitenkaan havaita lainkaan massiivisissa satunnaistetuissa tutkimuksissa. Joissakin tutkimuksissa statiinit jopa suojaavat haimatulehdukselta. Toisaalta tiedämme, että rasva-aineenvaihdunnan häiriöt liittyvät haimatulehdukseen ja että potilaille, joilla on rasva-aineenvaihdunnan häiriö, käytetään useammin statiineja. Tämä ja monta muuta sekoittavaa tekijää ei ole otettu huomioon kohortti-tutkimuksissa, koska niistä ei ollut tietoa olemassa.
  3. Lääketieteellisen kuvantamisen aiheuttama lisääntynyt syöpäkuolleisuus on ollut tiedemaailmassa viime aikoina kiistelyn kohteena. Kohortti-tutkimuksissa on saatukin tukea ilmiölle vaikka riskin pitäisi olla niin pieni, että sitä ei pitäisi pystyä edes havaitsemaan kyseisissä tutkimuksissa. Jälleen kerran selitys on, että potilaat, joille tehdään monenlaista kuvantamista ovat todennäköisesti sairaampia kuin ne, joita ei tutkita. Näitä eroja ei vain kyetä tilastollisessa analyysissä huomioimaan ja poistamaan. Siten tulos näyttää siltä, että ne, joille tehdään paljon tutkimuksia, kuolevat syöpään useammin.

Yhteenveto

Digitalis-lääkeen vuosikymmenten aikana kerätty tutkimusmassa antoi mahdollisuuden analysoida ja havaita tutkimustiedon haasteita. Useimpien lääkkeiden osalta tällainen tarkastelu ei ole mahdollista.

Kaikkea tietoa ei voida saada satunnaistetuissa koe-asetelmissa. Kohortti-tutkimusten tuottama tieto onkin usein arvokasta ja täydentävää. Ne auttavat havainnoimaan tosielämän tilannetta ja synnyttämään uusia tutkimuskysymyksiä.

Kohorttitutkimusten tuloksia tulee kuitenkin aina tarkastella kriittisesti. Niiden tuloksia ei voi pitää varmana ja lopullisena tietona eikä syy-seuraus-suhteesta saada luotettavaa tietoa. Vaikka kuinka pyrkisimme kontrolloimaan tutkimusasetelman harhaisuutta, kaikkia sekoittavia tekijöitä ei aina kyetä ottamaan huomioon.

Niinpä isoäidin lääkepussista saattaa taas tulevaisuudessa löytyä nykyistä useammin digitalista.

 

Viite: bmj-h4451-full

41 vastausta artikkeliin “Minne isoäidin digitalis-lääke katosi?”

  1. Mr Pain

    Linkin artikkelia [bmj…4451] näyttää ilmoituksen mukaan olevan korjatun, mutta ilmeentyikö miten sitä on korjattu? Olisi mielenkiintoista tietää, minkä virheen kirjoittajat olivat tehneet niin että joku huomasi tai halusi sen oikaista.

    Open Access mahdollistaa tietysti ”tieteen itse itsensä korjaamisen”. Mikä on hyvä asia.

    Omassa sähköpostissani oli kaksi kirjoitukseesi sopivaa postausta. Ensimmäinen niistä oli STUK:n maili, jossa muistutettiin riittävän laadukkaiden radiologisten lähetteiden tekemisestä. Tämä siksi, että ”säteilyrasituksen” olisi varmistettu olevan ainakin riittävän pientä.

    Toinen maili oli Turun Yliopiston, jossa kerrottiin huomatun ns. uuden sukupolven lääkkeistä ACE-estäjien aiheuttavan syöpäsolujen huonomman kiinnittymisen – siis karkeasti ajateltuna leviämisen kehossa muihin elimiin.

    Artikkelissa oli paljon tilastotietoa ja kohortteja arvioidessasi kiinnitit huomiota siihen, että tämän tyyppinen tutkimus ei välttämättä kykene löytämään syyseuraus -suhdetta.

    Palataan kahteen sähköpostiini. Ajetellaan kuvantamistilannetta. Positiivinen löydös merkittäisiin numerolla 1. Negatiivinen tulos olisi puolestaan 0 (tai O ;).

    Potilaan näkökulmasta lääketieteellinen nollatulos voitaisiin kuitenkin merkitä vaikkapa (miinus) -1 koska mitään ei löydetty, tuli turha reissu ja tutkimuksia tarvitaan lisää asian selvittämiseksi tai lähetteessä oli puutteita.

    Toiseen saamaani postaukseen liittyen voitaisiin ajatella potilasta jolla on vaikkapa reninismi, jota hoidetaan tällä uuden sukupolven kalsiumestäjällä.

    Tässä lääketieteellinen löydös olisi sairauden löytyessä 1, mutta seikka jota emme voi tietää, olisi vaikkapa mahdollinen syöpä, jota ei ole tutkittu, mutta ennaltaehkäisy (uusiutuminen tai leviäminen) voi hoitua uuden tutkimustiedon valossa SATTUMALTA samalla lääkkeellä. Tai ainakin hidastaa tapahtumien kulkua.

    Tulokseksi jäisi numero 1, koska sairaudelle olisi näin asetettu toimiva hoito ja koska emme voi tietää miten aika lopulta vaikuttaa tilanteiden kehittymiseen. Emme esimerkiksi voi ajatella niin, että ACE -lääkkeiden käyttäjiä voidaan kuvantaa enemmän ja turvallisemmin.

    Asia on lopulta sama kuin tieliikenteen nopeusrajoituksissa. Voimme KUVITELLA turvallisuuden parantuvan, kun nopeusrajoitusta lasketaan 80:stä 60:een, mutta mikään tutkimus ei pystyisi todistamaan turvallisuuden parantuneen alhaisemman nopeuden vuoksi koska tämä ei välttämättä tarkoita että hitaammassa nopeudessa tapahtuisi vähemmän vakavia onnettomuuksia.

    Tämä kommentti ihan vain (tilastotiedettä)sekoittavana tekijänä 🙂


    • Juhani Knuuti

      Tuo erratum oli vain kuvaan 1, jossa oli yksi väärä luku tutkimusmäärien osalta. Ei vaikuta tuloksiin.

      STUK-kommentti: Toki on voimassa ALARA (as low as reasonably achievable) eli vältetään turhaa sädeannosta. Korkeat sädeannokset tutkitusti lisäävät syöpäriskiä. Nyt oli kysymys matalien annosten vaikutuksista (alle 10 mSv). Riski ei välttämättä ole edes lineaarinen.

      ACE-estäjätutkimus on vielä vain kokeellista eläintyötä. ACE-estäjät ovat rutiinikäytössä varenpaineen ja sydänsairauksien hoidossa.

      Sanot: ”potilaan näkökulmasta lääketieteellinen nollatulos voitaisiin kuitenkin merkitä vaikkapa (miinus) -1 koska mitään ei löydetty, tuli turha reissu ja tutkimuksia tarvitaan lisää asian selvittämiseksi tai lähetteessä oli puutteita.”

      Ei tilanne ole näin simppeli. Monta tutkimusta tehdään kun halutaan vain varmistaa ettei ole tautia eikä se todellakaan ole nollatulos. Esim rintakipuoire herättää kovasti huolta ja sitä voidaan lääkitäkin. Kun sitten voidaan esim. kuvantamisella varmistaa, ettei ole sepelvaltimotautia, sillä on merkittävä myönteinen vaikutus jatkoon ja syytä voidaan etsiä muualta tai jäädä rauhallisesti seurantalinjalle.


      • Mr Pain

        ”potilaan näkökulmasta lääketieteellinen nollatulos voitaisiin kuitenkin merkitä vaikkapa (miinus) -1 koska mitään ei löydetty, tuli turha reissu ja tutkimuksia tarvitaan lisää asian selvittämiseksi tai lähetteessä oli puutteita.”

        ”Monta tutkimusta tehdään kun halutaan vain varmistaa ettei ole tautia eikä se todellakaan ole nollatulos.”

        En tarkoittanutkaan, että tutkimus olisi lääketieteellisen hoidon vuoksi nollatulos.

        Täällä päin tätä käytetään siihen että lähetteen tekijä määrää tutkimuksia, jotka eivät ole joko oikeita tai riittävän tarkkoja menetelmiä asian selvittämiseksi. Sitten todetaan, ettei mitään selvinnyt. Tämä ei voi olla hoidon tarkoitus. Otetaan CRP, todetaan ettei ole anemiaa.. jne


      • Mr Pain

        Tuon kohdan 3 riskien epälineaarisuutta voisi osaltaan selittää se, että jonkun (minkä tahansa) lääketieteellisen hoidon tai kuvantamisen SEURAUKSENA löydetään yksittäisiltä potilailta syöpä – jota ei muutoin olisi havaittu. Kyse ei ole tuolloin syystä, koska kuvantaminen voi olla myös potilaan ensimmäisiä..

        Kun tutkitaan riittävästi, niin jotain yleensä löytyy. Kun löytyy syöpä niin hoitoon hakeutumisen kynnys on varmaankin melko matala.

        Miehethän eivät tunnetusti hakeudu hoitoon vaikka mikä olisi.


  2. Leino Utriainen

    Knuuti: ”Ilmiö vaikuttaa tietenkin myös niistä tehtyjen meta-analyysien tulkintaan. Meta-analyysikään ei kerro mitään parempaa tietoa, jos se perustuu vinoituneisiin alkuperäistutkimuksiin.”
    Heti jatkossa hän viittaa allamainittuun meta-analyysiin:

    Lipid-Modifying Therapies and Risk of Pancreatitis
    A Meta-analysis
    David Preiss, MD, PhD; Matti J. Tikkanen, MD, PhD; Paul Welsh, PhD; Ian Ford, PhD; Laura C. Lovato, MS; Marshall B. Elam, MD, PhD; John C. LaRosa, MD; David A. DeMicco, DPharm; Helen M. Colhoun, MD; Ilan Goldenberg, MD; Michael J. Murphy, MD, FRCP; Thomas M. MacDonald, MD, FRCP; Terje R. Pedersen, MD, PhD; Anthony C. Keech, MD, PhD; Paul M Ridker, MD; John Kjekshus, MD, PhD; Naveed Sattar, MD, PhD; John J. V. McMurray, MD

    Conflict of Interest Disclosures:
    The majority of trials discussed in this article were funded partly or wholly by industry, and Drs Tikkanen, Ford, Elam, LaRosa, DeMicco, Colhoun, Goldenberg, Pedersen, Keech, Ridker, Kjekshus, and McMurray and Ms Lovato each reported serving as an investigator in at least 1 of the trials. Dr Tikkanen reported receiving honoraria from Pfizer and consultant fees from Amgen Inc. Dr Elam reporting serving as a consultant, speaker, or both for Abbott/Solvay, Merck Schering Plough, and Pfizer Canada. Dr LaRosa reported receiving consultancy fees from Pfizer and AstraZeneca and participating in clinical trials funded by Pfizer. Dr Colhoun reported receiving honoraria for advisory board participation and speaker fees from Pfizer. Dr Pedersen reported receiving speakers honoraria, consulting fees, or research grants from Merck, AstraZeneca, AMGEN, Roche, and Novartis. Dr Keech reported receiving honoraria and research or travel grants from Abbott, Merck Sharpe & Dohme, Bristol-Myers Squibb, Novartis, Eli Lilly, Pfizer, Roche Diagnostics, Solvay, and AstraZeneca. Dr Ridker reported receiving research grant support from AstraZeneca and Novartis; receiving consultancy fees from Merck, Genzyme, Vascular Biogenics, ISIS, and Boston Diagnostics; and being listed as a co-inventor on patents held by the Brigham and Women’s Hospital that relate to the use of inflammatory biomarkers in cardiovascular disease and diabetes that have been licensed to AstraZeneca and Siemens. Dr Sattar reported consulting for and receiving lecture fees from Merck, Pfizer, and AstraZeneca and receiving research grant support from Pfizer. No other authors reported disclosures.

    Knuuti jatkaa:
    ”Statiini-hoitojen osalta raportoitiin MOT-ohjelman voimalla, kuinka statiinit aiheuttavat usein haimatulehdusta. Myös hiljattain tehdyssä suomalaisessa kohorttitutkimuksessa saatiin tällaista viitettä. Ilmiötä ei kuitenkaan havaita lainkaan massiivisissa satunnaistetuissa tutkimuksissa. Joissakin tutkimuksissa statiinit jopa suojaavat haimatulehdukselta. Toisaalta tiedämme, että rasva-aineenvaihdunnan häiriöt liittyvät haimatulehdukseen ja että potilaille, joilla on rasva-aineenvaihdunnan häiriö, käytetään useammin statiineja. Tämä ja monta muuta sekoittavaa tekijää ei ole otettu huomioon kohortti-tutkimuksissa, koska niistä ei ollut tietoa olemassa.”

    Leinon pohdinta
    Kyllä on kova paikka Juhanille tämä statiinihaimatulehdus. Käsittääkseni hänen mukaansa meta-analyysinkin avulla voidaan todistaa mekein mitä vain valitsemalla vinoja tutkimuksia. Samaan hengenvetoon hän vetäisee esiin luotettavana ”TUTKIMUKSENA” lääketeollisuudelta rahaa saavien statiinin ystävien vinoutuneen META-ANALYYSIN (”Joissakin tutkimuksissa statiinit jopa suojaavat haimatulehdukselta.”)

    Edelleen Juhani kertoo: ”Statiinihoitojen osalta raportoitiin MOT-ohjelman voimalla, kuinka statiinit aiheuttavat usein haimatulehdusta.”

    Leino tietää:
    MOT-toimittaja ei ollut tässä asiantuntija. Siksi toimittaja sai tähän tiedot Fimean johtajalta, joka aikanaan siirtyi Fimeaan lääketeollisuuden puolelta. Tämä oli tehnyt pitkän uran Orionissa, viimeiset vuodet lääkekehitysjohtajana. Hän oli toiminut myös muun muassa epidemiologian professorina Kuopion yliopistossa.

    Edelleen Juhani kertoo: ”Myös hiljattain tehdyssä suomalaisessa kohorttitutkimuksessa saatiin tällaista viitettä.”

    Leino tietää: Tutkimus ei ollut kohorttitutkimus vaan väestöpohjainen tapaus-verrokkitutkimus

    https://bestprac.dk/fi/2016/07/25/statiinit-ja-akillinen-haimatulehdus/

    Noin vuosi sitten Juhani vähätteli ylläm. tutkimuskokonaisuutta vain opinnäytteeksi, vaikka siinä oli mukana neljän vuoden ajan:

    Epidemiologi,LT, PhD Jaana Kuoppala FIMEA – LT Helena Kastarinen FIMEA ja KELA – LT Jukka Pulkkinen KYS – professori Hannu Paajanen KYS.
    Tutkimukseen osallistui myös huippuasiantuntijat professori Pertti Happonen FIMEA, professori Hannes Enlund FIMEA, FaT Johanna Jyrkkä FIMEA, tilastotieteilijä Vesa Kiviniemi FIMEA, professori Matti Eskelinen KYS, vastaväittelijä dosentti Esko Kemppainen HYKS, dosentti Petri Juvonen KYS ja dosentti Sari Räty TAYS.
    Tutkimuksiin muita resursseja antoi: Kuopion yliopistollinen sairaala, FIMEA, Tampereen yliopistollinen sairaala, Turun yliopistollinen sairaala sekä Vaasan, Seinäjoen, Mikkelin ja Kanta-Hämeen keskussairaalat.

    JUHANI KNUUTIN PITÄISI KIIREESTI PEREHTYÄ TÄHÄN ASIAAN JA LOPETTAA PALTURIN PUHUMINEN. NÄIN MENETELLEN HÄN VOISI TAVOITELLA TAKAISIN PIENTÄ USKOTTAVUUTTA. EI SANANVAPAUSKAAN TARKOITA VIRHEELLISEN TIEDON JAKAMISTA.


    • Mr Pain

      Mitä tarkoittaa: ”käytön ja äkillisen haimatulehduksen suhde vaikuttaa luokkavaikutukselta”.

      Mitä on luokkavaikutus?


      • Leino Utriainen

        Luokkavaikutus tarkoittaa sitä, että samalla lääkeryhmällä esim. kaikilla statiineilla on samoja vaikutuksia. Kaikilla eri statiineilla on myös samoja haittavaikutuksia. Kaikkien statiinien pakkausselosteissa kerrotaan haittavaikutuksiana esim. jopa hengenvaarallinen rabdomyolyysi eli lihasten hajoaminen ja haimatulehdus sekä sen yleisyys.

        Pfizer kertoo oman statiininsa Lipitorin aiheuttavan haimatulehduksen jopa yhdelle sadasta statiinin käyttäjästä. Suomessa on jo noin miljoona ihmistä käyttänyt statiinia. Maksimissa siis jopa 10 000 suomalaista on saanut / tulee saamaan statiinihaimatulehduksen. Tämä arvo on siis lääketeollisuuden oma maksimikäsitys. Itse noin kymmenen vuoden ( alkaen syyskuussa 2006) selvittelyn tuloksena en usko noin suureen määrään. Voin olla liian kiltti tällä kommentilla.


        • Juhani Knuuti

          Ehkä hyvä on tähän kertoa myös Leinolle, että lääkepurkkien potilastiedotteet eivät ole tutkitun tiedon lähde. Niiden määrittelyssä on kysymys enemmän vakuutusstrategiasta kuin siitä millä yleisyydellä jotain ilmiötä tai sivuvaikutusta ilmenee, kuten itsekin viisaasti osasit sanoa.

          Ja vielä lisäksi, ei sillä ole merkitystä mitä Leino Utriainen uskoo. Se, uskooko hän siihen tuleeko statiineista tiettyä sivuvaukutusta tai ei, ei ole mitään merkitystä muille kuin Leinolle itselleen. Kommentillaan hän haluaa vain korostaa omaa asiantuntemustaan, joka todellisuudessa kokemukseni mukaan perustuu kirsikanpoimintaan, tosin pitkän ajan kuluessa (sorry, että totean asian kovin suoraan mutta olemme jo aika montaa kommenttia vaihtaneet).

          Ei myöskään ole mitään merkitystä sillä mihin minä uskon. Tutkittu tieto ei ole uskon eikä huutoäänestyksen tulos. Periaatteessa kuka vain, joka osaa lukea tutkimusraportteja ja ymmärtää niiden rajoitteet ja vahvuudet voi tehdä omat johtopäätöksensä. Olen sen tutkimusmassan katsonut ja voin kyllä kertoa, että suurin osa asiaan perehtyvistä tutkijoista tulee samaan johtopäätökseen kuin minä.


          • Leino Utriainen

            JUHANI

            Olet taas oikeassa. Kuten olen moneen kertaan todennutkin oma tehtäväni on statiinin haittavaikutusten esille tuominen potilaiden tiedoksi. Se tarkoittaa TARKOITUSHAKUISTA tiedon keräämistä nimenomaan haittavaikutuksista.Tarkoitushakuisesti Sinä itsekin valitset ja tulkitset tietoa, ja se näkyy asenteissasi kuten minullakin. Sinun asiantuntijana pitäisi olla puolueeton. Tätä ”hippokrateen velvollisuutta” minulla ei ole yhden asian miehenä.

            Tunnen parhaiten Pfizer-konsernin haittavaikutusjärjestelmän. Siinä on miljoonia spontaaneja haittavaikutusilmoituksia eri lääkkeistä. Pfizerin lääketurvallisuuspäällikkö kertoi, että niistä tehdään nämä haittavaikutusten todennäköisyydet. Kyse ei ole vakuutusstrategiasta.

            Minäkin aluksi luulin, että lääkevahinkovakuutus ei korvaa statiinin aiheuttamaa haimatulehdusta, koska se on mainittu lääkeselosteessa melko yleisenä haittatapahtumana. Vasta noin vuotta myöhemmin apteekissa kerrottiin, että lääkefirma ei saa vastuuvapautta, vaikka on kertonut kyseisestä haitasta jopa melko yleisenä tapahtumana.

            Soittelepa Pfizerille ja tutustu asiaan ! Ehkä tiedät itsekin, että lääkkeelle annettu myyntilupa velvoittaa lääkefirman keräämään haittavaikutustietoa tämänkin jälkeen. Tosin monet lääkefirmat laiminlyövät tämän velvollisuudn, kuten alla:

            6.6.2012 – Lääkejätti Roche jätti kertomatta lääkkeidensä vakavista sivuvaikutuksista.

            Lääkeyhtiö Rochen lääkkeet voivat olla potilaille haitallisempia kuin mitä virallisissa tuotetiedoissa kerrotaan. Syynä on se, että Roche on jättänyt raportoimatta kaikkiaan 35 lääkkeen vakavista haittavaikutuksista. Kyseisissä lääkkeissä on muun muassa epilepsian, virtsatietulehduksen, Parkinsonin taudin, verenpaineen, tulehdusten ja pahoinvoinnin hoitoon tarkoitettuja lääkeaineita.
            Vakava laiminlyönti paljastui, kun Iso-Britannian viranomaiset (MHRA) selvittivät asiaa ja varoittivat sen jälkeen kollegoitaan ympäri Eurooppaa.
            Roche on saanut lukuisia ilmoituksia haittavaikutuksista ja jättänyt lähettämättä niitä viranomaisille. Kyse on vakavista haittavaikutuksista, joista yrityksillä on velvollisuus ilmoittaa, toteaa Kerstin Jansson Ruotsin Lääkevirastosta. Brittien viranomaistaho MHRA arvioi, että ainakin 100 000 potilaan tiedot ovat jääneet raportoimatta asianmukaisesti eteenpäin. Tarkempaa tietoa haittavaikutuksista ei Ruotsin Lääkevirastolla vielä ole. Asiaa tutkitaan tällä hetkellä ympäri Eurooppaa.


          • Juhani Knuuti

            Sekoitat taas tarkoitushakuisesti monta toisiinsa liittymätönta asiaa. Juuri niin, tarkoitushakuisesti, kuten itse sanoit.

            Haittavaikutusten kerääminen on ihan asiallista toimintaa. Mutta se ei ole tutkittua tietoa. Juuri tämä on se ero sillä näihin itseilmoituksiin tulee moninkertainen määrä vaikutuksia, jotka ihmiset yhdistävät johonkin lääkkeeseen. Osa näistä liittyykin lääkkeisiin, osa ihan varmuudella ei. Tämä antaa täydentävää tietoa silloin kun on harvinaisesta haittavaikutuksista kysymys. Silloin kuin lääkkeestä alkaa olla jo kymmenien vuosien kokemus ja satojen tuhansien tutkimukset, tällaisella raportoinnilla ei ole suurta merkitysä epäluotettavuutensa vuoksi.

            Sitten sekoitat tahallasi myös jälleen vastuuasioita ja laitat suuhun sellaista mitä en ole sanonut. Korvausasiat eivät ole sama kuin tutkittu tieto. Toki valmistajan vastuu lääkkeestä pysyy. Mutta jos lääkkeen käyttäjä saa hyvin tunnetun haittavaikutuksen, joka on ollut kaikkien tiedossa lääkettä aloittaessa, ei yritys joudu tästä maksumieheksi. Jos asperiinista saa verenvuodon, ei Bayer korvaa käyttäjälle tämän haittoja. Silloin tilanne on eri kun tulee odottamatton tilanne ja silloin esim Suomessa on vakuutussysteemi, josta haittoja voidaan korvata. Vielä erikseen ovat nuo yritysten pimitykset ja silloin syyllisyys on selvä.


          • Mr Pain

            Tässähän taitaa mennä hermot.. sanoi timpuri, kun yritti sovittaa kattolistoja pyöreiden hirsien lomaan.

            Hyvää Joulun odotusta itse kullekin. Reinmanillekin 😉


    • Mr Pain

      Viikari, 2003;

      ”…ketokonatsoli ja itrakonatsoli ovat myös
      CYP2C9-entsyymin estäjiä, joten näiden sieni-lääkkeiden kanssa ei tule käyttää fluvastatiiniakaan ottamatta interaktion mahdollisuutta huomioon. Pravastatiinin, joka sopii käytettäväksi sienilääkkeiden kanssa, on raportoitu aiheuttaneen rabdomyolyysiä fibraattien ja makrolidien
      kanssa, joten täysin turvallista statiinia ei ole olemassa.
      Interaktioista puhuttaessa jää usein vähemmälle huomiolle se, että on myös lääkeaineita, kuten fenytoiini, barbituraatit, karbamatsepiini ja rifampisiini, jotka pienentävät statiinien pitoisuuksia entsyymi-induktion kautta. Kliinisessä työssä tulee huomioida myös se havainto,
      että atorvastatiini vähentää klopidogreelin tehoa, koska se estää kompetitiivisesti klopidogreelin muuttumista aktiiviseen muotoon (Lau, ym. 2003). On erittäin tärkeätä, että tämä vaikutus selvitetään muidenkin CYP3A4-välitteisesti metaboloituvien lääkkeiden osalta.”

      Ebm-guidelines…


    • Mr Pain

      Viikari, (2003), käyttää esimerkeissään farmakologistainteraktiota mutta on myös myös muita vaaratekijöitä, kuten:

      http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt01372

      Josta lainaus: ”lääkkeiden tai VAARATEKIJÖIDEN vaikutus, joka poikkeaa samojen tekijöiden erillisten vaikutusten summasta”.

      2014 kerrottiin norjalaisahiihtäjän hakeutuneen lääkärin kehotuksesta Drammeniin verikokeisiin, joissa olisi todettu hänen sairastaneen artikkelissa mainittua rabdomyolyysiä (sairaustila) Tähän tilaan liittyy olennaisena lihasten paine ja virtsan värin muuttuminen ruskeaksi.

      http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/mus.10053/abstract

      Perinnöllisestä taipumuksesta sairastua tautiin kerrotaan mm. tässä:
      doi:10.1056/NEJMra0801327.


    • Juhani Knuuti

      Jotenkin osasin odottaa hyökkäystä. Leinolle (ja muillekin) tiedoksi, että mikään Leinon kommenteista ja väitteista ei ole totta.

      Ensinnäkään en viitannut kirjoituksessa mihinkään tiettyyn meta-analyysiin, en varsinkaan mihinkään statiiniasiaan. Lukemalla tekstini asia on kaikille selvä, että kysymys oli yleisestä kommentista ja statiiniasia oli myöhemmin vain yksi esimerkki monien joukossa siinä miten kohorteista voi saada vinoutunutta tietoa silloin kun lääkehoidot liittyvät sairauksiin, niinkuin aina liittyvät.

      Lisäksi Leino voisi opetella mitä tarkoittaa ”väestöpohjainen tapaus-verrokkitutkimus” tai kohorttitutkimus. Mitä hänen mielestään niissä on eroa?

      Lisäksi en ole vähätellyt mitään. Vain faktat ratkaisevat. Jo tuolloin vuosi sitten oli selvää, että statiinien ja haimatulehduksen välinen yhteys noudattaa varsin selvästi tuon digitaliksen tarinaa ja jo tuolloin todettiin (ihan lehteen painettunakin) että mm. rasva-aineenvaihdunnan häiriöt voivat olla haimatulehdusriskiä lisäävä tekija ja että juuri niitä statiineilla hoidetaan. Myös tuolloin oli selvää, että haimatulehdusilmiötä ei voida todentaa satunnaistetuissa tutkimuksissa. Silloin toin esille kaikki tähän asiaan liittyvät tutkimukset. Niiden perusteella tilanne on juuri se kuin kirjoituksessa mainitsin. Asia ei ole minulle kova paikka eikä lainkaan tärkeä, vain yksi ilmiö monien joukossa. Tiedän kuitenkin, kenelle se on elämän keskeinen sisältö.

      Toisin kuin Leino haluaa väittää, kysymys ei ole kenenkään nimeltä mainitun tutkijan virheestä tai luotettavuudesta. Tuo Leinon mainitsema kotimainen väestötutkimushan on hyvin tehty. Myös tutkijat ovat meritoituneita. Nyt vain on fakta, että näissä retrospektiivisissä väestötutkimuksissa on tietyt rajoitteet, jotka on pakko kaikkien hyväksyä. Niiden perusteella ei syy-seurassuhdetta saada varmistettua. Tämän tosiasian toteaminen ei ole laisinkaan noiden tutkijoiden arvostelua. Päinvastoin, tämä on normaalia tieteellistä toimintaa, että asioista keskutellaan ja rajoitteet ja vahvuudet huomioidaan asiallisesti. Olen varma, että myös nuo nimeltä mainitsemasi tutkijat ovat minun kanssa tässä aivan samaa mieltä.


  3. Mr Pain

    En malttanut pysyä poissa aiheesta:
    ”..a cardenolide was isolated from the roots of Digitalis lanata.”

    http://actahort.org/books/756/756_46.htm


  4. Entäs ne statiinit

    Ehkä pitäisi palata aspiriiniin statiinien sijaan. Statiinien käytäjiähän kuolee jatkuvasti mutta mites pelkästään aspiriinien käyttäjät. Eipä taida olla kovinkaan monta kuollutta. Tosin eipä taida olla aspiriinien käyttäjiäkään 🙂


    • Juhani Knuuti

      Aspiriinia käyttää valtava määrä ihmisiä ja siitä on kyllä hyötyä, jos on valtimosairaus. Mutta se kyllä aiheuttaa huomattavan paljon kuolemia verenvuotojen kautta. Aspiriinin hyödyt ovat kuitenkin noin 3 kertaa suuremmat kuin sen haitat eli säästää kolme kertaa enemmän ihmisiä sydänkuolemilta.

      Tämä suhdeluku riippuu siitä millainen riski on. Jos ei ole sairautta, saa haitat mutta ei hyötyjä. Lue sairauksien ehkäisyä koskeva kirjoitukseni.

      Statiinit taas ovat varsin turvallisia lääkkeitä ja hyvin tunnettujen lievien lihasvaivojen lisäksi niillä on hyvin harvoin vakavia sivuvaikutuksia.


  5. Ismo Liukko

    Minusta tuota aspiriinia on käsitelty myös jo aiemmin. Ja sehän lisäsi kuolleisuutta. Ulkomuistista taisi siinäkin olla potilasryhmiä, joilla haitat ovat hyötyjä pienemmät. Eli näillä oikein valituilla potilailla kuolleisuus laskee enemmän kuin nousee aspiriinin takia. Maallikolle aika normaalia
    haittojen ja hyötyjen punnintaa tuokin.


    • Juhani Knuuti

      Juuri näin. Aspiriini tappaa ihmisiä kyllä vuotoihin mutta pelastaa vielä enemmän sydänkohtauksilta. Hyöty on osoitettu mutta vain jos on sairaus.


      • entäs ne statiinit

        Eli siis kannattaa aspiriini statiineniien sijaan?


        • Mr Pain

          Tässä yhteydessä ei kykene ymmärtämään, mitä Liukko tarkoittaa sanomalla: ”Maallikolle aika normaalia haittojen ja hyötyjen punnintaa tuokin.”

          Tulisi todeta ensin valtimosairaus? Asperiinia ei varmaankaan siten käytetä valtimosairauden ennaltaehkäisyyn – vaan päätetapahtuman?


          • Juhani Knuuti

            Aspiriini siis estää päätetapahtumia, jos on valtimosairaus.


        • Juhani Knuuti

          Ei välttämättä. Aspiriinista on osoitettu hyötyä jos on valtimosairaus. Statiineista hyötyä jos on valtimosairaus tai muuten merkittävä riski kehittää valtimosairaus ja kolesteroli koholla. Eivät ne ole vaihtoehtoja vaan niillä on kummallakin oma roolinsa.


  6. Niko Vuorio

    Kiitos jälleen mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Ja voimia Leinojen ja muiden vastaavien kanssa.


  7. Ismo Liukko

    Niin tarkoitin omasta mielestäni aika selvää asiaa. Kaikkiin lääkkeisiin liittyy haittoja. Toisiin enemmän ja toisiin kuten statiineihin vähemmän. Lääkkeitä kannattaa popsia vain jos siitä saadut hyödyt ovat käytettävissä olevan tiedon mukaan suurella todennäköisyydellä suuremmat kuin haitat. Asperiinia kannattaa popsia, jos on sepelvaltimotauti, mutta sen aiheuttamien kuolemantapausten takia ei ilmeisesti muutoin.


    • Mr Pain

      Tuotahan Juhani jo selvensi, että hyötyjä saadaan, jos on sairaus.

      Minusta tuo ei ole muuten ollenkaan selvä asia maallikolle. Noiden kahden lääkkeen vaikutusmekanismit ovat selvästikin erilaisia ja lääkäreiden tulisi pystyä erottamaan – kummasta/kumman haittavaikutuksesta on kulloinkin potilaalle enemmän haittaa. Annettu suositus tulisi sitten perustella.

      Tässä kysyisin, onko aspiriini haitallista esim. aivoaneurysmasta kärsivälle? Samoin voisi miettiä, onko riski todellinen vaikkapa henkilöillä jolla nyt vaan sattuu ’katkeamaan verisuonia’ vaikkapa sormista. Näillä taipimuksilla (joita henkilöt eivät itse kehitä) tulisi olla selkeää merkitystä hoidosta päätettäessä? Edellä olevat esimerkkejä sukuominaisuuksista.

      Samoin mekanismeissa miettisin miten voidaan luotettavasti varmistua statiinin sopimattomuudesta, jotta sitä ei määrättäisi sen kohderyhmän riskipotilaille, joille se ei sovi. Olisiko tässä apua jonkun tyyppisestä maitohappotutkimuksesta, laktaatti ts. onko tällä ryhmällä tavallista enemmän esim. allergiaa laktaatille (luonnonkumiallergia).

      Ehkä tämä selventää, miksi Leino päätyi etsimään vastauksia vääristä tutkimuksista? Tutkimustahan tuli runsaasti lisää josta on myös keskusteltu.

      Sitten tulee vielä hintaputki. Valmiste/lääke jonka lääkäri on kaikessa hyvässä tarkoituksessa määrännyt – ei välttämättä päädy potilaalle. Geneerisissä valmisteissa ’tehon tulee vastata alkuperäistä’ mutta apuaineet ym. muuttuvat tekijät vaikuttavat väistämättä niiden imeytymiseen.

      On siis paljon tunnistetavia riskitekijöitä josta olisi löydettävä kapea kaista, joka olisi se ’hoito’. Jos tämän artikkelin digitalis oli kapean alueen lääke ja vaati paljon kokeita, jotta pysyttiin vaikutusalueella niin on myös muita tunnistettavia tekijöitä jotka tulisi ottaa huomioon hoitoa suunniteltaessa?

      Ihan vähän aikaa sitten luin Lancetissa julkaistusta [PACE] -tutkimuksesta. Sitten ajattelin, että hoitojen kai kuitenkin tulisi perustua tieteelliseen näyttöön, eikä niin, että on hoito, johon suunnitellaan tieteellistä tutkimusta.. tähän digitaliksen tarinalla on opetus.


      • Ismo Liukko

        En halua enempää väitellä, mutta minusta on aika selvää, että lääkkeiden määrääminen perustuu hyötyjen ja haittojen arviointiin. Tämä on minusta selvää maallikolle.Ja vain tätä tarkoitin. Ammattimies, eli tässä tapauksessa lääkäri sitten on sitä varten, että tuo tulee pätevästi tehtyä.

        Uudet lääkkeet saattavat sitten tavallaan lisätä sairauksia. Vanhat masennuslääkkeet olivat ja ovat edelleen yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa kuin nykyiset uudemmat. Imipramiini on edelleen
        käasitykseni mukaan eräänlainen bencmark, johon uusia lääkkeitä verrataan. Sen ja vanhojen Mao-estäjien melko ikävät, joskus fataalit sivuvaikutukset johti siihen, että masennus kannatti usein ammattilaisen mielestä mielummin kärsiä kuin hoitaa lääkkeillä. Ehkä oli joskus parempi jättää ainakin suhteellisen lievä masennus diagnosoimattakin.


        • Mr Pain

          Väittely voisi kuitenkin olla hyödyllistä koska alakulo voi johtua myös tulehduksesta..


          • Ismo Liukko

            Tiede on väittelyä. Mutta kun minä olen asiassa vain maallikko en voi kuvitella väitteleväni asiassa jotain tuottavasti. Parhaassa tapauksessa se olisi maallikoiden väittelyä, joka voi lisätä toiselta huomaamatta jäänyttä tiedemiesten tietoa tai ajanvietettä. Pahimmillaan ajanhukkaa.

            Esimerkiksi tuo masennuksen syy. Ihan kiinnostava kysymys. Käytännössä ehkä tärkeämpi kysymys mikä tehoaa alakuloon. Ainakin keskustelusta, lääkkeistä ja liikunnasta on osoitettu olevan hyötyä.


          • Juhani Knuuti

            Hyvä pointti!


          • Mr Pain

            ”Mielipiteenäni” tuohon ”Käytännössä ehkä tärkeämpi kysymys mikä tehoaa alakuloon. Ainakin keskustelusta, lääkkeistä ja liikunnasta on osoitettu olevan hyötyä.”

            Olen ihan samaa mieltä, että keskustelu asioista auttaa, kuin myös lääkkeet sekä liikunta mutta edellisistä ainakin keskustelu on vain oireiden hoitoa – jos syy onkin tulehduksessa.

            Voihan se tietysti vähentää tulehtunutta ilmapiiriä, mutten tarkoittanut sitä.. 😉


        • Juhani Knuuti

          Pieni lisäys: Ei uudetä lääkkeet välttämättä tietenkään lisää sairauksia vaan jokin etuhan uudella vanhaan verrattuna täytyy olla, jotta se pääsisi markkinoille. Mutta jos uusi lääke on sivuvaikutuksiltaan selvästi parempi, sen käyttökohde saattaa laajentua ja silloin voi olla kyseenalaista, saadaanko siitä samaa hyötyä laajemmassa potilasryhmässä (esimerkiksi tässä käy statiinit myös verrattuna 80-luvun kolesterolilääkkeet). Terveitä, matalan riskin henkilöitä ei juuri koskaan kannata hoitaa millään lääkkeillä.


    • Mr Pain

      Btw Duodecimin Pääkirjoituksessa (2016;1143-4) oli prof J-P Mecklinin artikkeli aspiriinista suolistosyöpien ehkäisyssä. Artikkelissa oli siteerattu mm. Rothwell ym. (2012) jossa aspiriini yhdistettynä muuhun syöpähoitoon oli parantanut syövän ennustetta.

      Tämä on mielenkiintoista- varsinkin kun ASA:lla saattaa olla positiivisia vaikutuksia mm. Erwinian aiheuttamien kasvitautien (Fire blink) ehkäisyssä. Tulisikohan peltoihin kyntää pajunkuorta…


  8. Leino Utriainen

    MIHIN PCSK9-LÄÄKE KATOAA ?

    http://www.fiercebiotech.com/biotech/pfizer-dumps-pcsk9i-inhibitor-bococizumab-after-finding-no-value-med

    PFIZERIN PCSK9-LÄÄKKEEN LORUN LOPPU

    Pfizerin loppunut vuosi oli pettymys uuden kolesterolilääkkeen osalta. Kehitys lopetetiin. Minäkin oli Pfizerin koepotilaana muutaman viikon. Tein jo koerokotuksen itseeni pelkällä vedellä. Siinä vaiheessa rohkeuteni petti ja hetin pyyhkeen kehään.

    (J Knuuti: tästä on poistettu kolmatta osapuolta herjaava virke)

    Pfizerin koeohjelma tähtäsi tämän lääkkeen pidempiaikaisen käytön VAIKUTTAVUUS-näyttöön. Näyttö jäi saamatta.

    Amgenilla ja Sanofillakin puuttuu VAIKUTTAVUUS-näytöt. TEHOKKUUS-näytöt niillä on. Siis PCSK9-lääke alentaa reilusti LDL-kolesterolia, mutta Pfizerin käyttäytymisen perusteella haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Pfizerin Bococizumab “is not likely to provide value to patients, physicians, or shareholders” after its ability to lower LDL-C weakened over time and increased the risk of some adverse events.”

    Amgen ja Sanofi toisaalla ovat tukkanuottasilla omien PCSK9-lääkkeiden patettiasioissa.

    En ole vahingoniloinen, kun toivoin itsekin tästä lääkettä FH-tautia poteville.


    • Juhani Knuuti

      Opettelisit nyt olemaan parjaamatta sivullisia. Poistin nyt vain yhden virkkeen, muuten päästin läpi. Jatkossa tämä ei enää mene läpi. Syitä lääkkeen kehittämisen päättymiseen on monia. Monesti vain arvioidaan, että esim kun lääkkeen käyttäjäkunta jää pieneksi (esim tässä annostelu injektioina) ei homma kannata taloudellisesti.

      Kannattaa opiskella mitä vaikuttavuus ja tehokkuus tarkoittavat. Sinulla on näemmä niistä omat versiosi.


  9. Leino Utriainen

    Ei minun ole tarvinnut keksiä itse vaikuttavuuden ja tehokkuuden määritelmiä. Opin ne Fimean seminaarissa helmikuussa 2012. Kertauksena sain saman opin Lääkäripäivien eettisessä foorumissa tammikuussa 2014. Maallikkona sain henkilökohtaisen kutsun ja vastaanoton Lääkäripäiville. Eettisessä foorumissa oli mukana mm. arkkiatri Risto Pelkonen ja Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve. Turhista lääkityksistä esitelmöivät mm. professori Teppo Järvinen ja LT Kari Tikkinen.

    Juhani
    Kerropa omat versiosi TEHOKKUUDESTA (EFFICACY) JA VAIKUTTAVUUDESTA (EFFECTIVENESS)

    Tässä Fimean määritelmät:
    https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnxsZWlub3V0cmlhaW5lbnxneDozZjFmMzU4YmJmZGVlNmM0


    • Juhani Knuuti

      Kun nyt sitten mainostat osallistuneesi eettiseen foorumiin ja ilmeisesti myös eettisiin asioihin, voisitko perehtyä myös netin eettisiin toimitaperiaatteisiin? Ja kehoittaisin ystävällisesti pohtimaan myös sitä, kuinka eettistä on se, että toitottaa julkisuudessa omia selvästi virheellisiä tulkintoja terveysväittämistä?

      Sorry, jos olen tässä nyt nuiva, mutta minulla on kokemusta kommenteistasi jo 2 vuoden ajalta.


  10. entäs ne statiinit

    Niin mrPain, ehkäpä ne niittyjä hyvänä pitävät lehmät jakavat pajunvitsaakin syömisen jälkeisenä jätöksenä. Saatkia, jos luonnonjärjestöt jakaa rahaa niittyjen hyväksipitoon. Tai no karppijärjestön perusteella niittyjen hyväksipitoon käytetty raha tarkoittaa, että liha on ok.

    niin mr pain


  11. Jarkko Helsinki

    ”Statiini-hoitojen osalta raportoitiin MOT-ohjelman voimalla, kuinka statiinit aiheuttavat usein haimatulehdusta. Myös hiljattain tehdyssä suomalaisessa kohorttitutkimuksessa saatiin tällaista viitettä. Ilmiötä ei kuitenkaan havaita lainkaan massiivisissa satunnaistetuissa tutkimuksissa”.

    Suomalaisilla on tutkitusti erittäin erilaiset geenit, kuin millään muulla Euroopan kansalla, puhumattakaan muun maailman kansoista.
    Eli aluksi puhutaan suomaisten haitoista ja sitten ilmeisesti koko maailman ihmisten haitoista.
    (Erilaisten geenien lisäksi suomalaisilla on erilaiset elämäntavat, kuin monilla muilla kansoilla).

    Statiini-asiaa en tunne hyvin, joten en tiedä missä määrin suomalaiset geenit ja statiinit liittyvät yhteen, mutta geeniasiat tunnen hyvin ja siksi otin geeniasian esiin!


Kommentoi