Terveys & tiede

BLOGIT | Terveys & tiede

Keinotekoinen somekohu maidosta

Maito on yllättäen noussut somessa yhdeksi keskeisimmistä terveyspahiksista. Maitoon on liitetty erilaisia haittoja ja myös maidon ravintoarvoa on kritisoitu.

Mihin tällaiset väitteet perustuvat?

”Tämä kirjoitus ei ole maidon puolustus. Kirjoituksen tavoitteena on vastustaa maitoon liittyviä huuhaa-väitteitä”

Miksi maito herättää kiihkeää arvostelua? Miksi ihmeessä vaivaudutaan kirjoittamaan pitkiä kriittisiä selostuksia maidosta? Eikö voisi vain jättää maidon kaupan hyllylle, jos ei itse halua käyttää maitoa?

Käsittelen tässä muutamia yleisimpiä terveysväitteitä maitoon liittyen:

  • Ihmiset pakotetaan juomaan maitoa

Jotta saisi vapautuksen maidon juomisesta (päiväkodissa tai koulussa) tarvitsee lääkärintodistuksen.”

Vaikea uskoa, että tuollainen vaatimus olisi muuta kuin urbaani legenda. Jos jossakin tuollaista on vaadittu, kyse on joko väärinymmärryksestä tai väärästä tulkinnasta. Ravitsemussuositukset ovat suosituksia, ei määräyksiä. Todellisuudessa missään ei määrätä käyttämään maitoa. Ilman maitoa kyllä pärjää ihan hyvin, kunhan huolehtii, että vastaavat ravintoaineet saa muualta.

Jokainen lasten kanssa toiminut tietää, että lapsia on ajoittain kannustettava syömään monipuolisesti ja, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi joudutaan toisinaan lasta neuvomaan. Ei kai nyt ole järkevää korvata maitoa sokerimehuilla tai limsoilla, vaikka lapsi niin haluaisi?

  • Rasvaton maito on värjättyä vettä

Todella usein näkee väitettävän (huom: tosissaan), että rasvatonta maitoa värjättäisiin, jotta se olisi valkoista. Ensinnäkään maitoon ei edes saa lisätä kuin sovittuja vitamiineja ja jos näin olisi tehty, siitä olisi pakollinen maininta tuoteselosteessa. Jokainen kyllä voi tarkistaa maitopurkin kyljestä, mistä sisältö koostuu. Ei siellä lue väriaineita.

Todella riemastuttava vastaveto tälle huuhaaväitteelle on tuore rohkean maidontuottajan tekemä video maidon värjäämisestä.

  • Homogenointi pilaa maidon ja rikkoo proteiinit ja molekyylit

Homogenoinnissa maito puristetaan kapean raon läpi, jolloin rasvapallot tulevat pienemmiksi eivätkä nouse pintaan kermaksi. Maidon protetiinit, aminohapot tai ravintoarvot eivät muokkaudu olennaisesti. Maidon rasvapalloset ovat alun 3–6 mikrometriä ja homogenoinnin jälkeen 1 mikrometrin.

  • Pastörointi pilaa maidon, koska se muuttaa maidon bakteerikantaa

Pastöroinnissa elintarvikkeen lämpötila nostetaan 71–74 °C:n lämpötilaan 10–30 sekunnin ajaksi. Wikipediassa on tietoa Pastöroinnista ja siitä miksi se tehdään.

Raakamaito on hyvä mikrobien kasvualusta ja siinä voi nopeasti lisääntyä lukuisa määrä taudinaiheuttajia. Uuden-Seelannin terveysviraston mukaan pastöroimaton maito aiheuttaa lähes kolme kertaa enemmän sairaalatapauksia kuin mikään muu elintarvike ja on maailman vaarallisimpia elintarvikkeita. Suomessa maidolla ei ole pastörointipakkoa mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa on. Pastöroinnin myötä 1800-luvulla kuolleisuus suolistoinfektioihin väheni Englannissa 99 %.

Wikipedian mukaan pastöraation aiheuttamat ravintoarvohäviöt ovat melko pieniä. Pastörointi vähentää liukoista kalsiumia ja fosforia 5 %, tiamiinia ja B12-vitamiinia 10 % ja C-vitamiinia 20 %. Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia. Kummatkaan eivät sisällä laktaasia vaikka niin näkee väitettävän.

Pastöroinnin vastustaminen kuuluu mielestäni samaan ryhmään kuin rokotusten vastustaminen. Kun ei ole itsellä kokemusta siitä millainen tilanne oli ennen pastöroinnin aloittamista, ei ole realistista käsitystä sen eduista.

  • Maidon D-vitamiini on lisättyä eikä imeydy

On totta, että maitoon lisätään D-vitamiinia. Tämä ei johdu siitä, että D-vitamiini olisi prosessoinnissa poistunut vaan sitä, että raakamaidossa ei ole juurikaan D-vitamiinia. Koska suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinin lisäystä, ja toisaalta useimmat käyttävät maitotuotteita, on päädytty lisäämään sitä maitotuotteisiin. Suomessa ei yksinkertaisesti ole riittävästi auringonvaloa muulloin kuin heinäkuussa, jotta saisimme riittävästi D-vitamiinia ilman vitamiinilisää.

Maidon D-vitamiini kyllä on sitä samaa D-vitamiinia kuin muuallakin. Kemiallisesti se on sitä samaa kuin esim. kalassa tai mitä ihossa syntyy auringonvalon vaikutuksesta. Maidon rasvattomuus ei ole merkittävä tekijä imeytymisessä ja muun ruoan yhteydessä on aina myös rasvaa. Vitamiineista on myös hyvä muistaa, että tarpeen ylittävä saanti ei pääsääntöisesti hyödytä mitenkään.

  • Maidon kalsium on huonoa ja sitä saa muualtakin

Maidossa on luonnostaan melko runsaasti kalsiumia. Toki on muitakin ravintoaineita, joista kalsiumia saa. Joissakin muissa ruoka-aineissa kalsiumin pitoisuudet ovat vielä korkeampia kuin maidossa mutta kuka söisi esim. oreganoa niin paljon, että saisi siitä riittävästi kalsiumia?

Toki kalsiuminsa voi muualtakin saada eikä maito ole välttämätöntä kalsiumin saannin kannalta. Missään ei väitetty, että olisi pakko juoda maitoa, että voisi saada riittävästi kalsiumia.

Käytännössä suomalaiset kuitenkin käyttävät maitoa ja muita maitotuotteita niin paljon, että niistä on tullut yksi merkittävimmistä kalsiumin lähteistä. Väitteet maidon kalsiumin huonosta imeytymisestä ovat pötyä ja siitä, että lehmä saa kalsiumin kasveista ei ole peruste sille, että ihmisenkin pitäisi näin toimia. Elimistössä oleva kalsium ei eroa lähteen mukaan.

Kalsiumin mittaamisesta voisi mainita sen verran, että veren kalsiumpitoisuus ei kerro siitä, saako ruoasta riittävästi tai liikaa kalsiumia. Veren kalsiumpitoisuus on hormonaalisesti tarkoin säädeltyä eikä se korreloi ruoan kalsiumin kanssa. Veren kalsiumtasot voivat häiriintyä tietyissä sairauksissa ja esim D-vitamiinin yliannostelun seurauksena.

  • Maidon proteiinit ovat huonoja

On kummallista, että juodun maidon proteiineja ja aminohappoja haukutaan huonoiksi ja samaan aikaan kehotetaan käyttämään maidosta tehtyjä proteiinivalmisteita, koska niissä on ”optimaalinen aminohappokoostumus ja se imeytyy nopeasti loistavana ja monipuolisena aminohappojen lähteenä”.

Miten nestemäisen maidon huonoista proteiineista ja aminohapoista syntyykin loistavia prosessoimalla maito proteiinivalmisteiksi? Mikäli näin tapahtuisi olisi se tieteellisesti ja kemiallisesti mullistavaa.

  • Maito on huonoa koska Valio

Maitoa ei kannata käyttää, sillä sitä valmistaa ja markkinoi Valio”. Kritiikki kohdistuu siihen, että koska Valio aktiivisesti mainostaa maitotuotteita, siinä on jotain epäilyttävää. Eiköhän joka ainoa yritys pyri mainostamaan omia tuotteitaan ja saamaan enemmän myyntiä. Kyse on aivan normaalista kaupallisesta toiminnasta. Mainostetaanhan lihaa ja makkaroitakin. Vähintään yhtä aggressiivista mainontaa tapaa myös lisäravinteiden osalta, mutta ne eivät jostakin syystä ole kritiikin kohteena.

Toki on selvää, että mainosten sisältöön ylipäätään on syytä suhtautua kriittisesti eikä maito poikkea muista tuotteista. On myös muitakin maidontuottajia kuin Valio mutta jostakin syystä ne eivät vielä ole saaneet yhtä vahvaa pahiksen leimaa.

  • Maito aiheuttaa sitä ja tätä

Maidon väitetään aiheuttavan ”hiljaista” tulehdusta, suoliston vuotamista, aknea, psoriasista, turvotusta, rintasyöpää, eturauhassyöpää, paksusuolensyöpää, tyypin 1 diabetesta ja tyypin 2 diabetesta. You name it!

Kaikille näille väitteille on yhteistä se, että taustalla olevaa ”tutkimusnäyttöä” ei ole osattu tulkita. Tyypillisesti korrelaatio tulkitaan syy-yhteydeksi. Jäätelön syönti korreloi hukkumisiin. Siis jäätelö aiheuttaa hukkumisia?

  • Maito on pahasta mutta maidon rasvat terveellisiä

Kun tulee kysymys maidon rasvoista, viesti kääntyykin päinvastaiseksi. Yhtäkkiä maidossa olevat rasvat, erityisesti niistä valmistettu voi onkin terveystuote.

Maitorasvoista on niin paljon kirjoitettu, että en halua nyt kirjoittaa aiheesta laajemmin. Kuitenkin pari viikkoa sitten Sami Uuusitalo (Christer Sundqvistin blogissa) vaatii nimeltä mainiten ja isolla uholla suomalaisia ravitsemustietelijöitäesittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa rasvaton maito esiintyy edukseen rasvaiseen verrattuna lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen.” Kysymyksen jälkeen oli listattu 16 tutkimusta, joissa näin ei ollut havaittu.

Kysymys sinänsä on ihan asiallinen, jos tavoitteena olisi ollut saada tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua rasvaisen ja rasvattoman maidon vaikutuksista näihin terveyshaasteisiin. Mikä kysymyksessä sitten oli pielessä?

Kysymys on ongelmallinen seuraavista syistä:

  • Väitteen esittäjä ei ole ilmeisesti ymmärtänyt, että rasvattoman maidon suositteleminen ei perustu ainoastaan näihin terveyshaasteisiin. Listasta puuttuvat mm. sydän- ja verisuonisairaudet, jotka ovat ne tappajat. Lihavuuteen, metaboliseen oireyhtymään tai diabetekseen ei kuolla vaan nimenomaan verisuonisairauksiin. Mitä väliä on sillä, jos maitorasvat eivät lihottaisi, jos kuolee aivohalvaukseen tai sydäninfarktiin? Esitetty kysymys on relevantti vain, jos kaikki sairastavuus on terveellisyysarviossa mukana. Rasvattoman maidon suositteleminen rasvaisen sijaan perustuu siihen, että kokonaisnäyttö kaikki riskit huomioiden tukee rasvattomuutta. Tästä on jo tutkimusnäyttöä 50 vuoden ajalta. Esitetty kysymys on siis kiinnostava, mutta oletus vastauksen perusteella tehtävistä johtopäätöksistä virheellinen.
  • Väite oli keinotekoisesti puettu kysymyksen muotoon. Oikeastihan virke kuuluisi kirjoittaa muotoon: ”Rasvainen maito on edullista rasvattomaan maitoon verrattuna lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen”. Väitteen perusteleminen on väitteen esittäjän vastuulla eikä sitä voi ulkoistaa muokkaamalla se kysymykseksi.
  • Muualta tekstistä ja kirjoitukseen liittyvistä kommenteista, voi päätellä, että väitteen esittäjän mielestä rasvainen maito on terveellisempi kuin rasvaton, jos pyydettyjä tutkimuksia ei hänelle esitetä. Kirjoittaja siis väittää, että mikäli haastetut ravitsemusasiantuntijat eivät toimita hänelle julkaisuja, hänen väitteensä muuttuu todeksi. Ratkaistaanko kysymys siis huutoäänestyksellä? Lisäksi kysyjä on unohtanut, että muilla ei ole mitään velvollisuutta vastata tällaisiin väitteisiin.
  • Kirsikanpoiminnalla valitun 16 artikkelin lista ei todellakaan vakuuta. Kyseessä on tyypillinen hämäys, kun suurin osa ei jaksa lähteä listaa perkaamaan. Voihan olla niin tai sitten ei. Oikea tapa olisi tehdä tasapuolinen analyysi ja katsaus. Tätä kuitenkin joudutaan odottamaan muilta, jotka kykenevät sellaisen tekemään.
  • Minusta on kyseenalaista nimeltä mainita henkilöitä, joiden muka kuuluisi blogin kysymykseen vastata. Ja kun he eivät vastaa, väitetään, että kyseiset henkilöt eivät pystyneet kysymykseen vastaamaan. Kuvittelevatko kirjoittajat, että maailma pyörii jonkin blogikirjoituksen ympärillä ja kaikki asiantuntijat vain odottavat päästäkseen kumoamaan erilaisia someväitteitä?

Kommentteja ilmeisesti herutettiin sen verran, että saatiin ravitsemustieteilijöiden kanta: ”Kunnollista suoraa tutkimusnäyttöä ei näiden kahden maidon välillä ole olemassa liittyen noihin kysymyksiin”. Eihän siis ole edes mitään vastattavaa ennen kuin asia on tutkittu.

 Pohdintaa

Maitoon liittyvät huhaaväitteet ovat tämän hetken trendi. Sen lisäksi, että väitteitä perustellaan kestämättömillä argumenteilla, omat subjektiiviset kokemukset nostetaan suositusten perusteeksi.

Melkein jokaisessa kirjoituksessa itseoppinut terveyssomettaja kertoo esim ”Minä itsekin olen lopettanut maidon käytön ja vointi on parantunut 300%”. Tämä omiin subjektiivisiin kokemuksiin viittaaminen on minusta hyvä tunnusmerkki perusteettomille terveysväittämille. Onkohan tässä kysymys kuvitellusta ”seuraa johtajaa” –ilmiöstä, joka on tyypillistä myös uskonnoille?

Ravitsemussuositukset pyrkivät perustumaan tutkittuun tietoon. Yksilöiden kokemukset ovat toki tärkeitä yksilöille itselleen mutta niiden perusteella ei voi antaa suosituksia.

On ironista, että ravitsemussuosituksia kritisoidaan siitä, että pakottavat syömään jotain ruoka-ainetta tietyn määrän. Ravitsemussuositukset kuitenkin vain listaavat ruoka-aineita, joista suositellaan valitsemaan itselle sopivia tuotteita, koska ne ovat tutkimustiedon perusteella terveyttä edistäviä.

Todellisuudessa itsenimetyt ”Suomen johtavat elämäntapamuutosexpertit” pyrkivät antamaan hyvin yksityiskohtaisia ja äärimmäisiä ruokavalioneuvoja samalla muka sanoen, että valinta on jokaisen oma (haluaako itsensä myrkyttää). Nyt maidon osalta suositellaan, että sitä ei kannattaisi käyttää. Samaan aikaan maidon rasvat ja maidosta valmistetut proteiinivalmisteet ovat suositeltavia.

Samalla täysin kritiikittä suositellaan vaihtamaan maito kauramaitoon tai mantelimaitoon. On hienoa, että niille, jotka haluavat käyttää maitomaisia tuotteita mutta eivät siedä maitoa, on hyviä vaihtoehtoja. Mutta missä on vaadittava tutkimusnäyttö tuollaisten suositusten antamiseksi.

Haluan lopuksi vielä erityisesti korostaa, että kirjoitukseni keskeinen tarkoitus ei ole puolustaa maitoa. Niinhän tämä puheenvuoro tullaan tulkitsemaan mutta totean sen vielä kerran: Kirjoituksen tavoite on vastustaa maitoon liittyviä alkeellisia virhetulkintoja ja huuhaa-väitteitä.

 

Lisäys 25.9.2017. Keskustelu rasvojen terveysvaikutuksista jatkuu ja monet tuntuvat kaipaavan lisää näyttöä. Erikoista tässä on se, että näyttöähän eri rasvoista on jo 50 vuoden ajalta mutta näyttöä ei enää tunnuta noteeraavan. Ajan puute ei mahdollista omaa kattavaa analyysiä näytöstä mutta tässä on yksi melko tuore ja aika kattava katsaus rasvojen ja valtimosairauksien osalta: healthcare-05-00029(1)

Siinä tuodaan näyttö esiin, että vaihtokaupoissa tyydyttyneen rasvan vaihto monityydyttymättömiin on edullista ja että myös maitorasvan osalta vaihtoetua saadaan, joskin etu on pienempi. Tämä on varin hyvin sopusoinnussa tämänhetkisen tieteellisen konsensuksen kanssa. Ei maitorasvaa kannata pitää suurena mörkönä mutta ei sitä oikein kannata suositellakaan vaan mielummin lisäämään terveyttä edistäviä muita rasvoja.

80 vastausta artikkeliin “Keinotekoinen somekohu maidosta”

  1. Kalevi

    Suomalaisessa ruokakulttuurissa maidon asema on aina ollut ylikorostunut. Varmaankaan sitä ei enää pakoteta juomaan, ja hyvä niin, mutta lähimenneisyydestä en olisi aivan varma.

    Asiasta on omakohtainen kokemus. Lapsena minulla oli kovasti ihottumaa. Lääkäri totesi, että näyttää allergialta ja määräsi testit. Testien mukaan en kuitenkaan ollut millekään allerginen. Mutta maitoa ei edes testattu, sillä lääkäri sanoi (äitini mukaan, itse en asiaa muista) että ’kyllähän lapselle maito sopii’.

    Tästä on aikaa noin 45 vuotta.


  2. -

    Nykyään varmaan eri tilanne, mutta 90-luvun lopussa kyllä pakotettiin helsinkiläisellä ala-asteella juomaan maitoa. Oli mulle tosi vaikeaa, kun olin kotona tottunut rasvattomaan HYLA maitoon ja koulussa oli vaan tavallista rasvatonta maitoa. Mutta opettajat katsoi että istuin siinä pöydässä tasan niin pitkään että sain sen maidon kurkusta alas.


  3. Jan Sundell

    Hyvä juttu. Reijo Laatokaisen sanoin maito on terveydelle neutraali tai hieman eduksi. Ilmankin toki pärjää.


  4. Jussi

    Maito on hyvää! Olen pohtinut miten D-vitamiinia saadaan lisättyä rasvattomaan maitoon, vaikka D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini. Tämän vuoksi kuvittelisin, että d-vitamiini erottuisi maidon seasta kuten öljy veden päällä. Ovatko määrät kuitenkin niin pieniä ettei D-vitamiinia pysty erottamaan silmillä maidon seasta vai sekoittuuko se sittenkin nesteeseen (vaikka sitä sanotaan rasvaliukoiseksi)?


    • Juhani Knuuti

      Jos olisi aikaa, ottaisin selvää tuosta kun tuo väite on varmaan vain tuollainen yksinkertaistettu tulkinta rasvaliukoisuus-vesiliukoisuus. Vaikka on rasvaton, kai siinä on hiukan rasvaa mukana? Jostakin näin, että homogenointi myös helpottaisi D-vitamiinin liukenemista maitoon. Oikea D-vitamiinin massahan on maidossa todella minimaalinen eli litrassa taitaa olla vain 10 mikrogramma. 1 mikrogramma on 1 miljoonasosa grammasta.

      Toisaalta on myös vesiliukoinen D-vitamiinivalmiste, mitenkähän se siihen on saatu? Emulsio?


  5. Pappa

    Hyvä TS:n toimitus
    Kohtuuden nimissä olisi toivottavaa, että DI Sami Uusitalo tai FT Christer Sundqvist saisivat palstatilaa, vastatakseen tähän kirjoitukseen, koska heidän nimensä mainittiin artikkelissa.


    • Juhani Knuuti

      Kiito kommentista.

      Pyrin mahdollisuuksien mukaan välttämään, aina kun se on mahdollista, henkilöiden mainitsemista kirjoituksissani. Tässä tapauksessa ei ollut mahdollista käsitellä asiaa ilman että aiheen esille nostamat henkilöt olisivat tulleet mainituksi. Kyseessä ei ole henkilöön menevä keskustelu vaan itse asiaan.

      En kuitenkaan olisi kovin tuohtunut noiden nimien mainitsemisesta kirjoituksessa sillä jokainen voi käydä katsomassa heidän omia kirjoituksiaan, jossa nimeltä mainiten toistuvasti hyökätään henkilöitä vastaan.
      Syynä mainintaan ei siis kuitenkaan ollut se, että minut olisi aiemmin mainittu heidän kirjoituksissaan vaan käsittelin itse asiaa ja väitteiden sisältöä, en henkilöitä.

      Mainitut henkilöt ovat tervetulleita vapaasti kommentoimaan kirjoituksen sisältöä normaaliin tapaan.


      • Sami Uusitalo

        Alkuperäinen pyyntöni/kysymykseni on kuuluu:

        ”Pyydämme Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmia ja Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwabia esittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa rasvaton maito esiintyy edukseen rasvaiseen verrattuna lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen.”

        Olemme samaa mieltä todistustaakasta sikäli, että se jää väitteen esittäjälle. Eriävä näkemys meillä näyttää olevan siitä, että kuka on väittänyt ja mitä.

        Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Diabetesliitto, lihavuuden Käypä hoito -suositus jne. tuputtavat rasvatonta maitoa rasvaisen sijaan. Samaa on tuputtanut lähes koko tiedeyhteisö ja kansaan kohdistuva valistus 70-luvulta lukien. Näyttövelvoite rasvattoman maidon paremmuudesta rasvaiseen verrattuna on siis näillä tahoilla.

        Olen viitatussa blogikirjoituksessa kyseenalaistanut tämän suosituksen esittämällä 16 tutkimusta, joissa rasvainen maito esiintyy rasvatonta paremmin lihavuuden/t2d:n/metabolisen oireyhtymän suhteen.

        Koko minua koskeva kommentointisi on semanttista saivartelua esittämäni kysymyksen/pyynnön oikeellisuudesta ja minun kyvyistäni tällaista kyseenalaistamista esittää.

        Väitän, että kysymykseni/pyyntöni on täysin relevantti. Vastaus ei sen sijaan tiedeyhteisöä miellytä, koska silloin joutuisi myöntämään olleensa väärässä. Pyyntöön voi vastata varsin hyvin lyhyesti ja suoraan:

        Ei ole olemassa yhtäkään tutkimusta, jossa rasvaton maito rasvaiseen verrattuna esiintyy edukseen tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän suhteen.

        Jos tuosta yllä mainitusta on eri mieltä, niin ei muuta kuin tutkimusta pöytään. Yhtäkään en pyynnöistä huolimatta ole tiedeyhteisöltä saanut. Minulla on nämä 16 ”kirsikkaa”. Missä ne teidän kirsikat ovat?

        No, mehän täällä kyseenalaistajien puolella olemme ”huuhaata” ”uskontoa” jne. Käytät pilkallista terminologiaa. Näin siitä huolimatta, että perustan näkemykseni tutkimuksiin. Alkuperäinen blogikirjoitukseni oli tyyliltään pisteliäs, mutta sitä muutettiin kun joidenkin havaittiin siitä loukkaantuvan. Minun on vaikea havaita kyseessä olevan kirjoitukseni sisältävän ”uhoa”.

        Lihavuutta voidaan varsin mainiosti tarkastella omana kokonaisuutenaan. Se on riskitekijä lukuisille muille terveysongelmille.

        Sami Uusitalo
        Dipl. ins. Kauniainen.


        • Juhani Knuuti

          Kiitos Sami palautteesta.

          Olen ilman muuta samaa mieltä siitä, että kysymyksesi väitteen muotoon muutettuna on hyvä ja mielenkiintoinen. Mielelläni siihen saisin vastauksen myös joltakin, joka jaksaisi tehdä tuon kattavan analyysin asiasta. Sen tulos voi olla se mitä väität tai toisenlainen. Joka tapauksessa voin sanoa, että hyväksyn sen tuloksen, olipa se mikä hyvänsä, jos analyysi on asiallisesti tehty. Minulla ei ole valitettavasti aikaa sen analyysin tekemiseen eikä se ole minun erityistä osaamisaluettanikaan.

          Se, mikä minusta väitteessä oli kritisoimisen arvoista on kyllä perusteellisesti kuvattu kirjoituksessani. Kysymys ei ole saivartelusta, ei todellakaan. Kirjoituksestasi ja kommenteista tulee esiin, että tulkitset sen, että jos maitorasvalla ei olisikaan vaikutusta noihin, niin sitten koko rasvattoman maidon suosittelulta putoaisi pohja. Keskeinen haaste on se, että tulkitsemasi johtopäätökset ja seuraukset vastauksesta eivät ole oikeutettuja ilman että kokonaisriski arvioidaan. Suositukset perustuvat kokonaisriskiin, ei joihinkin yksittäisiin asioihin.

          Kokonaisriksin arvio edelleen puoltaa rasvattoman maidon suosittelemista ja rasvan saamista muussa muodossa.


          • Ari Kaihola

            ”Kokonaisriksin arvio edelleen puoltaa rasvattoman maidon suosittelemista ja rasvan saamista muussa muodossa.”

            Etsin Google Scholarista haulla [”full fat dairy” and all cause mortality] löytyisikö tieteellisistä julkaisuista yhteyksiä, mutta edes kokonaiskuolleisuuteen ei näytä löytyvän mitään. Avasin 2 ekan sivun kaikki osumat ja luin jokaisesta sen verran, että pystyin tämän toteamaan.

            Edes sydänsairauksiin ei näytä löytyvän yhteyttä: http://advances.nutrition.org/content/3/3/266.full

            ”the majority of observational studies have failed to find an association between the intake of dairy products and increased risk of CVD, coronary heart disease, and stroke, regardless of milk fat levels.” Katsaus kävi läpi useita meta-analyysejä ja yhteyttä ei joko todettu tai se oli käänteinen (mitä enemmän maitotuotteita käytettiin, sitä vähemmän oli sydänsairauksia).

            Perusteet suositella rasvatonta maitoa ovat siis todella heiveröiset ellei peräti olemattomat.


          • Juhani Knuuti

            Tuo kuvaamasi tapa hakea tietoa on sellainen, että se ei kelpaisi edes predator-lehtiin. Valitettavasti asiat eivät selviä tuolla tavoin. Jos asian vois noin helposti ja nopeasti selvittää, miksi tarvitaan vuosia kestävää tutkijankoulutusta ja opetusta tietojen hausta ja lisäksi usein myös informaatikkoa kokonaisuuden hahmottamiseen.

            En kyllä itsekään tätä ehdi tekemään, koska blogi ei ole päätyöni enkä saa tästä palkkaa. Lisäsin kirjoituksen loppuun yhden katsauksen aiheeseen liittyen. Siinä pohditaan rasva-asiaa varsin maltillisesti.


          • Markku Tuoriniemi

            Tähän rasvattoman maidon asiaan liittyy huomiota herättävä paradoksi. Alun perin maitotuet tukivat täysrasvaista maitoa. Lapset laitettiin syömään maitorasvaa, kun sitä ei saanut muuten kaupaksi. Siis voivuorien aikaan. Nyt kun maailmalla vallitsee kova voipula, maitotuki on kohdistettu rasvattomaan maitoon. Nyt lapsille syötetään rasvatonta maitoa, jotta sama tuote voidaan myydä kahteen kertaan, voin hyvän menekin takia.

            Kysymykseni kuuluu. Onko tässä välissä todettu maitorasvan olevan haitallisempaa kuin aiemmin on ajateltu vai ohjaako maitorasvan kysyntä terveysväittämiä? Tämä on vakava kysymys. Mikäli viimeisestä on kysymys, pitäisi lopullisten vastuunkantajien, siis ministeriöiden selvittää, kuka ohjaa ketäkin. Kansanterveys on niin arvokas asia, ettei sillä saisi tehdä talouspolitiikkaa.


          • Juhani Knuuti

            Yhdistät terveyssuositukset ja talouspolitiikan tavalla, joka herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

            Lääkärit ja ravitsemustutkijat pyrkivät selvittämään itse ilmiöitä terveyden suhteen tutkimuksillaan riippumatta siitä mitä markkinoidaan. Se, mitä poliitikot ja yritykset ajavat voi olla toisinaan täydellisessä ristiriidassa taikka sitten sopusoinnussa terveystiedon kanssa riippuen siitä millä tavalla uusi tieto otetaan huomioon suosituksissa.

            Se, miksi aikanaan suositeltiin rasvaista maitoa, voisi selittyä sillä, että energiasta oli pula eikä tyydyttyneen rasvan ja maitorasvojen terveysvaikutuksista ollut tietoa. Kun sitten tieto lisääntyi suositukset muuttuivat. Nykyisin tiedetään, että maidon rasva ei ole mikään suuri mörkö mutta että on suositeltavaa kuitenkin saada rasva muusssa muodossa. Vaikea minun on nähdä, että tässä olisi jonkilainen salaliitto, jossa ravitsemussuositukset olisivat tehty siksi, että voi voitaisiin myydä erikseen. Tälläkin hetkellä suositukset nimittäin eivät sijoita voita suositeltuihin ruoka-aineisiin vaan voin käytön lisääntyminen selittyy erilaisilla tutkimustulosten kiistämisillä.


          • turpaduunari

            Mielenkiintoinen keskustelu. Pitkään ravitsemuskeskustelua seuranneena, siitä paljon kirjoittaneena ja tutkimustyötäkin tehneenä (nuorena tutkijana Suomen Akatemiassa) saan ehkä kertoa oman käsitykseni. Varsinkin kun nimenikin mainitaan.

            Olen tottunut siihen, että asiat esitetään yksinkertaisessa muodossa. Meillä on tässä insinööri Sami Uusitalon yksinkertainen kysymys/väite rasvaisen ja rasvattoman maidon terveysvaikutuksista. Sami ja minä emme löydä tiedekirjallisuudesta omatoimisesti emmekä myöskään pyynnöstä muulta tiedeyhteisöltä vastausta siihen onko rasvattomalle maidolle osoitettu terveyshyötyjä esim. diabeteksessa, metabolisessa oireyhtymässä ja lihavuuden hoidossa. Saamme sen sijaan seurata miten arvon keskustelijat pyörivät kuuman puuron ympärillä etsien selitystä esimerkiksi ruokavalion kokonaisvaikutuksesta. Tätä emme kysyneet.

            Nyt ihan yksinkertaisesti tämä asia: Rasvaisen maidon suhteen on näyttöä (vain 16 tutkimusta, se on tosi vähän) jonkinasteisesta terveyshyödystä mainituissa sairaustiloissa. Lisätutkimuksia tarvitaan. Sen sijaan rasvattomasta maidosta ei löydy vastaavia tutkimuksia ilmeisesti lainkaan. Eikö silloin voisi kysymykseen vastata, että rasvattomasta maidosta ei ole tutkimusnäyttöä edellä mainituissa sairaustiloissa? Eikö silloin voisi vastata yksinkertaisesti, että emme tiedä onko rasvaton maito terveellistä? Kunnian ja arvostuksen menettämisen pelko ei saa estää sitä, että totuus tulee esille. Vaikka se totuus olisi ristiriidassa vallitsevan ravitsemuslinjauksen kanssa (rasvainen maito on tutkitusti terveellisempää kuin rasvaton maito).

            Jatkan vielä muutaman rivin verran. Biologina ja tutkijana tiedän, että tutkimuksissa maito usein esiintyy heterogeenisenä maitotuotteiden ryhmänä. Joku tolkku pitää olla noissa ruokapäiväkirjojen analyyseissä ja johtopäätöksissä ruoka-aineista! Ei voida ummistaa silmät sille tosiseikalle, että eri maitotuotteilla voi olla monenlaisia vaikutuksia terveydellemme. Asetelma rasvainen vs. rasvaton maito on siis haastava tutkimusmielessä, mutta ei tietenkään mahdoton asetelmaltaan.

            Rauhallisin ja vakain askelin astelemme eteenpäin tässä yksinkertaisessa kysymyksessä ja odotamme vastausta Sami Uusitalon varsinaiseen kysymykseen/väitteeseen.

            Terveisin,

            Christer Sundqvist
            biologi, FT, turpaduunari


          • Juhani Knuuti

            Kiitos kommentista. Sama asia tuntuu nyt toistuvan näissä kommenteissa mutta eipä siinä mitään.

            Kuten kirjoituksessani totesin ja kuten monta kertaa olen kirjoituksen kommenteissakin todennut, kysymys (”onko tutkimuksia, josta todistavat maidon rasvalla vaikutusta lihavuuteen, diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään”) on ihan hyvä ja olisi hienoa, jos siihen pystyisi vastaamaan tutkimusnäytön avulla. Eiköhän jonkilaisia analyysejä synnykin mutta ei se blogin aikataulujen puitteissa taida syntyä, kuten varmaan sinäkin hyvin tiedät.

            Kritiikkini ydin oli se, että tuon kysymyksen vastauksesta ei voi vetää sellaisia johtopäätöksiä, joita te olette koko ajan pyrkineet tekemään ja jo myös tehneetkin. Koska kysymyksen taustalla on selvä agenda (vaikka ette halua sitä suoraan sanoa) olette muotoilleet kysymyksenne niin, että voitte sitä käyttää omien tulkintojenne pohjana. Ette ilmeisesti halunneet kysyä sitä oikeaa kysymystä sillä ette olisi saaneet sitä vastausta, jota halusitte. Näin tämä prosessi näyttää tutkijan näkökulmasta.

            Olisitte voineet kysyä esim: ”Onko esittää tutkimuksia, jotka osoittavat maidon rasvalla olevan terveysvaikutuksia” Tähän vastaukseen olisi ollut mahdollista tuoda tutkimusnäyttöä. Tiesitte kyllä jo etukäteeen, että tämän kysymyksen vastaukset eivät olisi mahdollistaneet haluamianne tulkintoja sillä kun tarjosin tähän kysymykseen artikkelin Sami Uusitalo torjui sen todeten, että tuota hän ei kysynyt.

            Tämä voi tutkimusta tekemättömän korviin kuulostaa saivartelulta mutta se ei todellakaan ole sitä. On aivan keskeistä päättää, mikä on olennainen kysymys mihin tutkimusnäyttöä kerätään ja vaaditaan ja se määrää myös mitä tutkimuksista voi päätellä.

            Otan konkreettisen esimerkin: Beetasalpaajalääkettä voidaan käyttää korkean riskin potilaille leikkausriskin pienentämiseen. Mutta tässä on keskeistä valita oikea potilasryhmä, jolle on lääkkeestä osoitettu hyötyä sillä vain tietyissä tilanteissa hyöty on todistettu ja sitä suositellaan käytettävän. Jos vaatisin näyttöä tutkimuksia esim. seuraavasti: ”Pyydän esittämään tutkimusnäyttöä siitä, että beetassalpaajat parantaisivat ennustetta potilailla, joilla on kaihi” en todennäköisesti saisi tutkimuksia. Voinko siitä tehdä päätelmän, että beetasalpaajilla ei ole merkitystä leikkausriskin pienentämisessä? En voi. Voin ainoastaan todeta, että tuosta spesifisestä asiasta ei ole kunnon tutkimusnäyttöä. Oikea kysymys olisi ollut: ”Pyydän esittämään tutkimusnäyttöä siitä, että beetassalpaajat parantaisivat ennustetta” ja siihen olisi saanut vastauksen, joka on mielekäs.


          • Markku Tuoriniemi

            ”Tämä voi tutkimusta tekemättömän korviin kuulostaa saivartelulta…”
            Minun on tällaisena tutkimuksia tekemättömänä todettava, että todellakin, tämä vaikuttaa saivartelulta.


          • Juhani Knuuti

            Sinulla saa olla mielipiteesi.
            Ehkä kommenttisi kertookin siitä, että et ole saanut tutkijankoulutusta mutta silti koet olevasi pätevä kommentoimaan ja tulkitsemaan niitä?

            Luitko esimerkin toiselta alueelta vastaavasta ongelmasta? Josko se avautuisi?


          • Markku Tuoriniemi

            ”Ehkä kommenttisi kertookin siitä, että et ole saanut tutkijankoulutusta mutta silti koet olevasi pätevä kommentoimaan ja tulkitsemaan niitä?”
            Et kai sinä vaan tarkoita tällä, että vain tutkijakoulutuksen saaneilla henkilöillä olisi oikeus älylliseen ajatteluun. Tätä korttia keskusteluissa on käytetty kautta aikojen. On syytä oivaltaa, että tämän kaltainen ”asiantuntijavalta” alkaa olla aikansa elänyt. Nykyään tietoa on saataville niin runsaasti, että enää ei voida käyttää asiantuntijuutta keinona paeta yksinkertaisia totuuksia niin monimutkaisten selitysten taakse, että tutkijajoukon ulkopuoliset putoavat kärryiltä ja joutuvat myöntämään asian olevan niin monimutkaista, ettei sitä voi mitenkään käsittää. Minä voin vakuuttaa, eivät putoa.
            Tämä nyt keskustelun alla oleva asia ei todellakaan ole näin monimutkainen. Kysymyshän on toisilla sanoilla luonnehdittuna seuraavanlainen. Miksi lapsille syötetään rasvatonta maitoa, vaikka sen terveyshyötyjä ei ole pystytty osoittamaan verrattuna rasvaiseen maitoon? Se selitys, että on päädytty tähän, jotta rasvan kulutusta maidon tyydyttyneen rasvan sijasta voitaisiin ohjata ohuempiin rasvoihin, ei ole uskottava. Näissä rasvakeskusteluissa on kysytty tieteellistä näyttöä luonnollisten rasvojen terveyshaitoista useiden vuosien ajan, saamatta kunnollista vastausta. Palautan mieliin vuonna 2010 käydyt keskustelut. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/17/rasvainen-kupla ja https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/17/talk-voita-poytaan
            50 vuoden ajan on tuotu esiin väitteitä, joilla pyritään todistamaan luonnollisten tyydyttyneiden rasvojen vahingollisuus. Mainitset itsekin tästä kirjoituksessasi. Näillä väitteillä ei olla kuitenkaan pystytty vakuuttamaan asiasta. Päinvastoin useat metatutkimukset ovat osoittaneet tämän rasvahypoteesin vääräksi. Tänä aikana tyydyttyneiden rasvojen tilalle on tyrkytetty ohuita rasvoja, joita saadaan kasvirasvoista. Tämä ilmiö alkoi vasta viime vuosisadalla, joten se on aika uusi ilmiö ihmiskunnan historiassa. Elintarviketeollisuus tarvitsee erityisen kovettamismenetelmän pystyäkseen käyttämään näitä rasvoja teollisissa elintarvikkeissa. Tähän liittyy perimmäinen syy siihen, miksi painotus rasvoissa on ollut kuvaamani kaltainen. En kuitenkaan lausu sitä tässä ääneen. Tätä historiaa kuvaa hauskalla tavalle tämä animoitu video. https://www.youtube.com/watch?v=Pue5qVW5k8A


          • Juhani Knuuti

            Muutama lyhyt pointti:
            1) En sanonut, että vain tutkijakoulutuksen saaneet saisivat kommentoida vaan sen, että kun kommentoi, olisi hyvä, että ymmärtäisi mitä kommentoi. Jos ei ole perillä perusasioista, keskustelu ei johda mihinkään.
            2) Miksi suositellaan rasvatonta maitoa? Sen vuoksi, että kokonaisnäyttö tukee sitä, että nauttimalla mielummin muita kuin kuin maidon rasvoja tai muita tyydyttyneitä rasvoja, saa terveysetua. Mielestäsi tämä ei ole uskottava mutta se on vain se perusta, johon kaikki suositukset perustuvat.
            3) Väität, että rasvakeskusteluissa on kysytty näyttöä mutta sitä ei ole saatu. Tämä ei pidä paikkaansa. Juuri siitähän on kysymys, että näyttöä on ja sitä on jaettu, mutta se ei kaikille kelpaa.
            4) Väität, että 50 vuoden ajan olisi tuotu esiin väitteitä…. Haluan korjata pikkuvirheen: 50 vuoden aikana on kertynyt tietomassa, joka kertoo, että vaihtamalla tyydyttynyt rasva kasvi/kalarasvoihin, joissa on monityydyttynyttä rasvaa, saadaan terveyhyötyä. Näissä lauseissa on iso sisällöllinen ero.
            5) Se, että sinä et ole asiasta vakuuttunut, ei ole olennainen asia. Tänään ihmiset haluavat kiistää kaikki asiat alkaen maailman pallonmuodosta ilmastonmuutokseen. Kyllä mielipiteitä maailmaan mahtuu mutta ei näitä asioita huutoäänestyksellä ratkaista. Asioiden kieltäjien keskeinen argumentti (ja samalla moka, joke kertoo, että ei ole ymmärtänyt tieteellisten tutkimusten tulkintaa) on, että löytyy joku ja joitakin tutkimuksia, jotka ovat eri suuntaisia. Kokonaistieto ratkaisee, ei yksittäiset tutkimukset tai edes yksittäiset meta-analyysit.
            6) Viittaat historiaan. Historiassa ihmiskunnalla on ollut erilaisia ruokavalioita ja taitaa olla niin, että sitä on syöty mitä on ollut saatavilla. Ei se kerro mitään kunkin ajan ruokavalion terveellisyydestä. Vasta nyt on ruoasta runsaudenpula.

            Haluaisin lopuksi kysyä yhden asian: Millä tavalla mielipiteisiisi mahtaa vaikuttaa se, että olet palmuöjyä maahantuovan yrityksen toimitusjohtaja?


          • Markku Tuoriniemi

            ”Haluaisin lopuksi kysyä yhden asian: Millä tavalla mielipiteisiisi mahtaa vaikuttaa se, että olet palmuöjyä maahantuovan yrityksen toimitusjohtaja?”
            Kiitos näistä nopeista vastauksistasi. En ole toimitusjohtaja vaan hallituksen puheenjohtaja mainitsemassasi yrityksessä. Toki tämä vaikuttaa asioihin. Tuskin olisin näin aktiivinen, ellei tämä tyydyttyneen rasvan demonisoiminen vaikuttaisi suoraan palmuöljyn maineeseen. Myönnän, että tuomme Suomeen punaista palmuöljyä ja yritämme opettaa ihmisiä ymmärtämään sen terveyshyötyjä ja varsinkin sen luontoystävällisyyttä. Haluan kuitenkin vakuuttaa olevani tarkka siitä, että vaikka tämä vaikuttaa aktiivisuuteen, ei se kuitenkaan saisi vaikuttaa suoraan mielipiteisiini. Tämä mainitsemasi asia on itse asiassa varsinainen syy siihen, että alun pitäen kiinnostuin koko aiheesta. Mitä enemmän asiaan perehdyn, sen hämmästyneempi olen kaikesta siitä, mitä vastaan tulee. Palmuöljy on paras tyydyttyneen rasvan lähde, koska sitä tuotetaan niin paljon ja sen tuottaminen on luonnon kannalta paras vaihtoehto. Asioihin perehtyminen on avannut minulle näköaloja niihin syihin, jotka ovat niin tyydyttyneen rasvan kuin myös palmuöljyn parjaamisen taustalla.


          • turpaduunari

            Juhani hyvä!

            Jaksat kommentoida kaikkea mahdollista ja epäolennaisiin asioihinkin otat kantaa.

            Miettisitkö tätä:

            *****Juhani, olet todennäköisesti ensimmäisen elinvuotesi aikana nauttinut hyvin rasvaista maitoa, eli äidinmaitoa. Tämä äitisi erinomaisen hieno ruokavalio juuri sinulle on mahdollistanut sen, että olet hyvinkin elossa ja kommentoit täällä blogissasi. ******

            Tekikö äitisi oikein? Olisiko ollut parempi, että olisit saanut rypsiöljyä äidinmaidon sijaan?
            Olisiko ollut parempi, jos äitisi olisi juottannut sinulle rasvatonta maitoa? Toimivatko kaikki nisäkkäät väärin kun vaistomaisesti tarjoavat rasvaista äidinmaitoa jälkeläisilleen? Onko oikein, että neuvolassa ohjeistetaan lapsia välttämään täysrasvaista maitoa kun äidinmaidon saanti loppuu? Mitä tieteellistä kokemusta (kliinisiä kokeita?) on siitä, että lapsemme juovat rasvatonta maitoa?

            Sinun ei tarvitse vastata heti näihin kysymyksiin. Pohdi kysymyksiäni tarkkaan. Olisi kiva lukea vastauksesi näihin yksinkertaisiin, mutta niin olennaisiin kysymyksiin.

            Terveisin,

            Christer Sundqvist
            tutkija, FT, biologi


          • Juhani Knuuti

            Ilmeisesti tämä äidinmaitokysymys oli sinusta olennainen? 😉
            Äidinmaidon koostumus on se mikä se on ja varmaan juuri evoluution myötä tullut siksi mikä on edullista.

            Tästä loikka aikuisen ihmisen syömään/juomaan lehmänmaidon rasvaan on aika jättimäinen. Miten ihmeessä voit nähdä tuossa äidinmaidossa mitään perustetta sille mitä me aikuiset syömme ja juomme. Äidinmaitokin muuttuu lapsen kasvaessa ja lapsen tarpeet ovat erit kuin aikuisten.

            Se, että juomme lehmän maitoa ei tietenkään tarkoita sitä, että se olisi tarkoitettu aikuisten ihmisten ravinnoksi. Käyttäminen on tietenkin vain merkki siitä, että sen energia on ollut tarpeen ja ihmiset ovat keksineet sitä hyödyntää. Takavuosina ihmiset söivät mitä saatavilla oli. Se, että lehmän maidossa on tiettyä rasvaa luonnostaan, ei tarkoita, että se tekisi automaattisesti siitä terveystuotteen.


  6. Essi

    Kukaan itseään arvostava toimittaja ei käytä lähteenään wikipediaa. Lähde ei ole luotettava eikä sitä käyttävä toimittaja uskottava. Sitäpaitsi, tämän artikkelin kirjoittaja syyllistyy itsekin mustavalkoiseen tietojen oikomiseen ilman lähdekritiikkiä. Valitettavasti myös hänelläkin jotkut hänen positiivisista väitteistään perustuvat väärään ”tietoon”. Esimerkiksi tieto maidon proteiinirakenteen muuttumisesta homogenoinnissa on todistettu suomalaisen yliopistotutkijan toimesta jo 1990-luvulla eikä sitä ole millään tutkimuksella kumottu.


    • Juhani Knuuti

      Olet osin oikeassa wikipedian suhteen, tosin englanninkielisen wikipedian on todettu olevan luotettavuudessaan tietosanakirjojen luokkaa. Olet oikeassa, että kiistanalaisissa asioissa ei kannata wikiin luottaa. Mutta jos haluaa edes jollain tavalla viitata helppoon taustamateriaaliin, voi wikipedia olla siinä ihan hyvä ns perusasioiden osalta. Esim nyt viittasin maidon prosessointiin yleisellä tasolla. Vaikea kuvitella, että siinä olisi mitään kovin suurta riskiä.

      Se, että kirjoitus ei sisältänyt kattavasti lähteitä, johtuu siitä, että se on blogi, ei tieteellinen kirjoitus. En ole toimittaja vaan tutkija, jolle lähteiden käyttö on kyllä varsin tuttua ja selvää. Ei bogeissa kattava viittaaminen ole mitenkään mahdollista mutta käytän sitä aina kun se aiheen kannalta on keskeistä (voit tarkistaa aiempia kirjoituksiani)

      Mitä tulee maidon muuttumiseen homogenoinnin vaikutuksesta, kannattaa katsoa tarkkaan mitä kirjoitin. Sanoin: ”Maidon protetiinit, aminohapot tai ravintoarvot eivät muokkaudu olennaisesti.”
      Kyllä on ihan wikitason tietoa, että maidossa tapahtuu muutoksia, varsinkin rasvapalloissa. Mutta ovatko muutokset proteiineissa taikka erityisesti aminohapoissa, joiksi proteiinit hajoavat suolistossa oikeasti muutoksia, joilla on isokin merkitys?

      Voi olla, että olen kuitannut asian liian lakonisesti sillä moni kokee, että sietää homogenoimatonta maitoa paremmin. Mistä se johtuu, ei ilmeisesti ole selvää. Rasvapallot kyllä muuttuvat, voihan sillä olla jotain merkitystä joillekin. Jos joku viitsii asiaan perehtyä, olisihan se hienoa.


    • Mr Pain

      Lehmänmaitoallergiaa koskevassa tutkimuksessa on todettu interleukiini IL9 ja IL22 liittyvän eosinofiliaan. Barros et al (2017).


      • Juhani Knuuti

        Tässä maitokeskustelussa ja someväitteissä ei ole ollut kysymys lehmänmaitoallergiasta vaan ihan muista. Jos on oikeasti alleginen, kyllä tapahtuu moniakin biologisia reaktioita, jotka on mitattaviussa.


        • Mr Pain

          En tarkoittanut tätä allergiakeskusteluksi. Essin väite; ”…maidon proteiinirakenteen muuttumisesta homogenoinnissa on todistettu suomalaisen yliopistotutkijan toimesta jo 1990-luvulla eikä sitä ole millään..”
          Minun olisi pitänyt selittää, mitä tutkimuslinkillä tarkoitin – itse proteiini ei ehkä niin oleellisesti muutu, kuten selostit ylempänä, vaikka homogenoitaisiin.. mutta havainnot reaktioista ruokavaliolle voisivat auttaa sairauksien diagnostiikassa tai hoidossa? Esim. astmaatikolla maito saattaa lisätä limaisuutta.

          Minua kiinnostaa erityisesti ”uuselintarvikeasetus” ja sen soveltaminen esim. hyönteisten elintarvikekäyttö. Tähän on luvassa ohjeistusta, mutta millaista? Tämä siksi, ettei tietoa kaikista 25 vuotta markkinoilla olleista tuotteista ole saatavilla.

          Maitoalan toimijat voisivat varmaan toimia esimerkkinä ja rahoittaa lääketieteellistä tutkimusta, onko rasvapallojen koolla vaikutusta tietyille henkilöille (riskiarviointi).

          Selvitykset ovat varmasti työläitä – kuten vaikkapa oranssin petunian taustalla oleva tarina. Yksittäistä viljelijää tai maidontuottajaa ei silti somehuumori naurata. Asiallinen tieto ja sen saatavuus voivat sen sijaan auttaa.


  7. Sami Uusitalo

    ”Melkein jokaisessa kirjoituksessa itseoppinut terveyssomettaja kertoo esim ”Minä itsekin olen lopettanut maidon käytön ja vointi on parantunut 300%”. Tämä omiin subjektiivisiin kokemuksiin viittaaminen on minusta hyvä tunnusmerkki perusteettomille terveysväittämille. Onkohan tässä kysymys kuvitellusta ”seuraa johtajaa” –ilmiöstä, joka on tyypillistä myös uskonnoille?”

    Tässä alla oma kommenttini Facebookissa. Harmi ettei tätä uskonnollista herätystä tapahtunut aiemmin vaan uskoin vahvasti koululääketieteen antamaan parhaaseen mahdolliseen hoitoon.

    ”Minulla on ollut astma lapsesta asti. Se kuitenkin diagnosoitiin vasta vuonna -97 (25-vuotiaana). Olen tässä parin vuosikymmenen kuluessa ollut kerran allergiasairaalassa vuodepotilaana ja kerran olen soittanut ambulanssinkin paikalle. Viime vuodet olen käyttänyt päivittäin kortisonia ja avaavaa lääkettä. Usein monta kertaa päivässä. Elokuussa päätin pitkän mietinnän jälkeen jättää maitotuotteet pois. Voita olen kyllä syönyt. No, nyt on kuukauden sisään tarvittu lääkkeitä täsmälleen kaksi kertaa. Molemmat sen jälkeen kun on tullut syötyä munakasta, jossa oli juustoa. Viimeksi olin kesäkuussa aiheen tiimoilta lääkärissä ja kiltti sekä rikas saksalainen työnantajani maksoi käyntini. Keskustelimme astman hoidosta ja lääkäri antoi suun kautta otettavaa pillerin muodossa olevaa kortisonia. Auttoi kyllä oireisiin. Ei tosin yhtä hyvin kuin maidottomuus. Miksi yksikään lääkäri, terkkari, ei edes allergiasairaala tms. tällaista ehdottanut? Kuinka paljon olen tässä parin vuosikymmenen aikana kuluttanut ahkerien suomalaisten verorahoja saamani KELA-korvauksen muodossa? Paljonko työnantajani on joutunut maksamaan minun lääkärikäyntejäni ja menettänyt tuloja heikentyneen työkyvyn vuoksi? Paljonko olen itse maksanut lääkkeistä ja kaikista välillisistä kustannuksista? Näin entisenä Skeptikko ry:n (90-luvulla) ja fysiikan opiskelijana sekä tähtitieteen harrastajana pidän itseäni aika loogisena, rationaaliseen ajatteluun kykenevänä sekä oikeaa tiedettä arvostavana. Äärimmäisen pettynyt olen taasen lääke- ja ravitsemustieteeseen ja niiden edustajiin. Toimivan hoidon kertominen olisi heidän, ei Sami Sundvikin, Tomi Kokon ja muiden ”huuhaa-Heikkien” tehtävä. Minulle kyllä tulee taas kerran mieleen, että millä puolen pöytää ne huuhaa-Heikit loppupeleissä istuvat. Maitoa ei ole pakko juoda, mutta miksi sitä niin vahvasti suositellaan, eikä yksikään terveydenhuollon ammattilainen ehdottanut siitä luopumista!”

    Sami Uusitalo
    dipl. ins. Kauniainen


    • Juhani Knuuti

      Kyse on sinun tarinastasi eikä siihen ole minulla lisättävää. Voithan olla allerginen maidolle mutta en voi ottaa siihen kantaa. Lääketiede ei ole vielä etätyötä.

      Olen eri mieltä siinä, että kaikki asiat pitäisi jättää asiantuntijoille. Miksi? On periaatteessa hienoa, että ihmiset ovat valveutuneita ja myöskin kriittisiä. Myös ns virallista kantaa kohtaan saa olla kriittinen.

      Ongelmaksi se muuttuu siinä vaiheessa kun näitä omia kokemuksia aletaan muuttamaan suosituksiksi. Ongelmaksi se muuttuu kun some pursuaa mitä älyttömämpiä terveysväitteitä. Useimmissa perustana on vain oma kokemus. Kyllä tutkijat ymmärtävät, että maailma ei ole täydellinen ja että uutta tietoa tulee ja asiat pikkuhiljaa muuttuvat. Mutta kaiken tutkimustiedon kumoaminen yksittäisen tutkimuksen perusteella taikka omien subjektiivisten perusteella on huuhaata.

      Tämän vuoksi olen itse aktiivinen somessa. Voisi minulla olla muutakin tekemistä, koska en hyödy tästä toiminnasta pätkääkään.


      • Sami Uusitalo

        Miksi kaikki asiat pitäisi jättää asiantuntijoille? Eikö allergiasairaalan ja lääkäreiden pitäisi olla oikea osoite astman hoitoon vai suositteletko sinäkin nyt Olli Postia. Hän kun vuosia maidottomuutta ehdotteli, mutta en uskonut. Käypä hoito ei sellaista astman hoitoon tunnistanut.

        Minä lähden nyt Saksaan tekemään kauppaa kansainvälisten pörssiyhtiöiden kanssa ja jätän neljä lastani tänne. Vauvalla on paha ihottuma, viedäänkö se Jorviin vai Olli Postille? Toistaiseksi olemme suosineet Jorvia.

        Keinotekoinen somekohu jää nyt tällä erää tähän. Auf wiedersehen.

        Sami Uusitalo
        Dipl. ins. Kauniainen


        • Juhani Knuuti

          En puhunut sairauksien hoidosta vaan siitä, että kun keskustellaan monista terveysasioista, ei keskustelua ole minusta syytä rajata vain asiantuntijoille. Hankaluutena on se, että keskustelun taso vain ajoittain on aika kehno ja asioiden sijaan hyökätään ihmisiä vastaan.


        • Mr Pain

          Sami,
          asia ei ehkä ole niin yksioikoinen, että vain ravinto tai maito. Katso ystävällisesti Työsuojelurahaston hanke (2001) Huonepölyn maitoallergeenipitoisuus.

          Näitä kaseiinia sisältäviä tasoitteita käytettiin lähes ainoastaan Suomessa. Muualla maailmassa siitä (kaseiinista) tehtiin lähinnä erilaisia liimoja.

          Harvassa on ne asiat jotka eivät selviä kuin tutkimalla.


  8. Mikael Fogelholm

    Kun käytetään biomarkkereita (osoittimia) maidon rasvasta, se ei useimmissa maissa kerro vain rasvaisista maitovalmisteista, vaan maitovalmisteiden käytöstä ylipäätänsä. Niinpä tätä mittaria ei voi käyttää erottelemaan rasvaisten ja rasvattomien terveysmerkityksiä. Väestötutkimuksista on ylipäätänsä vaikea saada todisteita sen paremmin rasvaisten kuin rasvattomien maitovalmisteiden puolesta.

    Ravitsemussuosituksissa on ruoka-aineryhmiä koskevien väestöseurantojen tieto sovitettava jollain tavalla ravintoainetason tietoon. Tässä rasvan laadun osalta on selkeä näyttö siitä, että vaihtamalla tyydyttynyt rasva tyydyttymättömään rasvaan on terveydelle edullista. Nämä väestötutkimukset eivät tietenkään ota kantaa siihen, onko esim. liha tyydyttyneen rasvan lähteenä epäterveellisempi kuin maitovalmisteet (todennäköisesti on).

    Nyt nämä kaksi tietoa pitää jollain tavalla yhdistää. Kun ei ole näyttöä ainakaan maitorasvan myönteisestä terveysvaikutuksesta, on sen saannin vähentäminen ihan perusteltua silloin, jos tilalle voidaan ajatella otettavan jotain terveydelle oleellisempaa. Tämä on siis se logiikka, jota ravitsemussuosituksissa on käytetty.

    Maitovalmisteiden nostaminen siihen asemaan suosituksissa missä ne ovat, on tietenkin ruokakulttuurin tuotos. Suositukset pyritään laatimaan niin, että ne muokkaavat olemassa olevia tottumuksia hyvään suuntaan – pyrkimys räjäyttää nykyiset olemattomiin ja korvata ne jollain uudella ei ole tapa saada aikaan muutos suurissa joukoissa. Me pärjäämme Suomessa ja muuallakin ilman maitovalmisteita, mutta ruokavalion parantaminen kannattaisi kuitenkin aloittaa lihavalmisteiden ja punaisen lihan, pitkälle puhdistettujen viljavalmisteiden, suolaisten ruokien ja hyvin sokeripitoisten elintarvikkeiden karsimisella.


    • Juhani Knuuti

      Kiitti näkemyksesta ja kommentista.


    • Markku Tuoriniemi

      ” Tässä rasvan laadun osalta on selkeä näyttö siitä, että vaihtamalla tyydyttynyt rasva tyydyttymättömään rasvaan on terveydelle edullista.”
      Tämä näytön selkeys ei ole enää ajankohtainen. Sen on Mikael Fogelholmkin aivan julkisesti myöntänyt.


      • Juhani Knuuti

        Tulkintasi on aika yksioikoinen. Katso mm kommenttini aiheesta sekä myös kaksi Mikael Fogelholmin kommenttia tähän aiheeseen liittyen.


        • Markku Tuoriniemi

          Yksioikoisen vastaukset ovat yksioikoisia. Teillä on enemmän kompetenssia, mutta kun vastaukset muodostuvat kovin monimutkaiseksi, herää epäily, miksi pitää selittää niin kaukaa hakien. Totuuden voi yleensä kertoa lyhyesti ja yksinkertaisesti. Sain Christer Sundqvistilta tiedon, että myös hän on lähettänyt kommentin. Miksi sen julkaiseminen viipyy?


          • Juhani Knuuti

            Voisitko lukea itse blogikirjoituksen ja myäs kommentit. Asia kyllä pitäisi selvitä niistä.

            Selitys voi vaikuttaa monimutkaiselta mutta haluan olla asiallinen ja kohtelias ja perustella näkökantani. Kun asia on monimutkainen, selitys on myös.


  9. Ari Kaihola

    En ole tutustunut lukemiisi Predator-lehtiin, mutta tuossa viittaamassani katsauksessa käytiin läpi peräti 42 tutkimusta, joiden tiedot kerättiin ennen vuotta 1980, jolloin valtaosa maidosta oli vielä kunnollista täysmaitoa: ”it is important to note that for most of the studies included in this analysis, food intake data were collected before 1980 when whole milk was the predominant milk consumed.”

    Positiivista korrelaatiota noin suuresta määrästä tutkimuksia ei löytynyt (rasvaisen) maidon ja sydänsairauksien, aivoinfarktien tai kokonaiskuolleisuuden välillä. Pikemminkin löytyi hyötyä kuin haittaa. Mutta sehän on huuhaata…


    • Juhani Knuuti

      Kysymys pääasiassa haun rajaamisesta. Koska erityisesti maidon rasvoihin liittyviä kunnollisia tutkimuksia on niukalti, ja pelkkä maidon käyttöön liittyvissä ei rasvan rooki voi erottaa, on syytä kerätä tutkimuksia paljon laajemmin kuin noiden avainsanojesi avulla. Se oli pointti. Valitettavasti minulla ein ole itsellä aikaa alkaa tätä asia ainakaan nyt perkaamaan. Lisäsis kuitenkin blogin loppuun yhden tuoreen katsauksen, jossa ei oltu fokusoitu vain maitoon tai maitorasvoihin vaan tarkasteltu kokonaistilannetta ja myös otetttu huomioon vaihtokokeet. Aikaisemmin on myös Mikael Fogelholmin kommentti, jossa asiaa on avattu.


  10. Pauliina

    Tästä keskustelusta puuttuu kokonaan pohdinta A1 ja A2-proteiinien eroista. Se voi olla se syy, minkä vuoksi maito on muuttunutkin osalle väestöä sopimattomaksi. Ja sitä kautta on todellakin suuri merkitys, nauttiko maitoa vai vain maidon rasvaa eli esimerkiksi voita. Kovissa juustoissakaan tuosta maidon proteiinia ei ilmeisesti ole. Tuollaiset ”d-vitamiini ei imeydy koska lisättyä tms.” ei ole minullekaan mikään fakta, mutta vie huomion pois asian ytimestä. Tätä A1/A2 kaseiini-proteiinin merkitystä ei ole tähän mennessä haluttu Suomessa tutkia. Miksi Suomi, jossa maidon käyttö on suurta, tätä asiaa ei haluta millä tavalla selvittää? No eiköhän se maidon käyttö pienene asia kieltämällä ja sitten joskus ruvetaan asiaa tutkimaan. Sitä odotellessa nautiskelen muuta kuin maitoa.


    • Juhani Knuuti

      Voisitko itse tuoda perusteluja ja näyttöä A1/A2 -maidoista, jolla voin arvioida väitteesi ”Ja sitä kautta on todellakin suuri merkitys” tutkimusnäytön? Niin kauan kun et mitään kunnollista tukea esitä, kyse on vain hypoteesista. Olen kyllä tietoinen näistä pohdinnoista. Mutta ei se mene niin, että heitetään ilmaan jokin väite ja sitten vaaditaan muita se asia selvittämään. Väitteen esittäjällä on näytön taakka.

      Toki sinä saat olla käyttämättä maitoa. Kuten sanoin, ei maito ole ihmiselle mitenkään välttämätön ja minulle on ihan sama käytätkö maitoa tai et. Nämä kantani kyllä käyvät esiin kirjoituksestani.


      • Pauliina

        Kyse on juuri tästä; jos ei aleta tutkimaan, ei ole tutkimusnäyttöä. Ja kun ei ole tutkimusnäyttöä, asiaa ei ole olemassa. Tämän perustelun olen kuullut usein ravintoasioista keskusteltaessa, mutta minulle se on vain kehäpäätelmä. Tutkimusnäyttöä saattaa löytyäkin esimerkiksi Uudesta Seelannista, Australiasta ja Ranskasta. Koska te tutkijat pääsette varmaan näihin tietoihin käsiksi helpommin, niin en ala niitä etsimään teille kuten tuossa aikaisemmin jollekin jo vastattiin, että ei niitä tietoja noin haeta. Minulle hypoteettiset tiedot omien selvitysten pohjalta ovat riittävät.

        Lisäksi ihmettelen kovasti, että joskus tutkimus pitää olla ja toisinaan virallisemmankin tahon näkemykset voivat perustua vain luuloon. Ensin puhutaan, että kaikki pitää perustua tutkittuun tietoon ja sitten hetken päästä jopa samassa artikkelissa heitetään ilmaan luulo tai epäilys.

        Se että jätän maitotuotteiden käyttämisen minimiin, on myös äänestämistä jaloillaan. Kun tarpeeksi moni tekee niin, ehkä tähän tutkimukseen sitten tulee enemmän intressiä.


        • Juhani Knuuti

          Joka ainoalle tutkijalle tutkimusalue on koko maailma, ei Suomi. Pääasiassa tutkimukset löytyvätkin muualta kuin suomalaisten tekeminä.

          Kuten monta kertaa on jo todettu, suositukset perustuvat kokonaisnäyttöön, ei tiettyihin valittuihin vaivoihin tai sairauksiin. Kaikkien mahdollisten valittujen sairauksien osalta ja joka ainoasta ruoka-aineesta ei vain ole tutkimustietoa. Tällöin nimenomaan kokonaisnäyttö ratkaisee.

          Se, että jätät maitotuotteet minimiin on ihan ok. Ei siitä synny tutkimustoimintaa asiaan littyen sillä ei sillä ole muille väliä käytätkö maitotuotteita vai et. Ravitsemuksen osalta muutoinkin mieltymykset ovat monesti valinnoissa tärkeämpiä kuin niiden terveysvaikutukset.


          • Pauliina

            Minulla on kyse myös terveydestä, mitä valitsen lautaselle. Jos pääsette tutkimuksiin käsiksi, niin miksi niitä ei sitten hyödynnetä Suomessa. Me taviksetkin päästään aika monta tutkimusta lukemaan, joten kaivelemme sitten itse tietoa. Tuollainen kokonaisnäyttö voi kuulostaa äkikseltään hyvältä, mutta minulle se kuulostaa siltä, että kun syöt monipuolisesti yleisten suositusten mukaan, niin pärjäät. Silloin kun lääkärille mennään, kuitenkin ollaan selvittämässä juuri kyseisen potilaan sairauksia ja vaivoja. Jokaiseen vaivaan tuntuu olevan lääke, mutta ravitsemus jätetään usein tuolle yleiselle kokonaistasolle. Jos tällainen tavis kuin minä, on selvittänyt omia sairauksiaan lisäravinteilla, niin mikä siinä on niin vaikeaa, että siitä ei lääkärin kanssa edes voi keskustella?

            En ole siis yleisillä ohjeilla pärjännyt, vaan olen jo useiden vuosien ajan selvittänyt ravitsemukseen ja lisäravinteisiin liittyvät asiat itse, koska en ole törmännyt yhteenkään peruslääketieteen lääkäriin tai hoitajaan, joka näistä puhuisi. Jotkut sentään ilmeisesti ovat jo tämänkin alueen neuvoja saaneet, mutta ei ole omalle kohdalle osunut. Paitsi kun päätin äskettäin mennä vaihtoehtoiselle lääkärille, niin jopas alkoi tulemaan ihan erilaista tietoa (minkä olin jo suurimmaksi osaksi selvittänyt, mutta en sentään kaikkea). Sanon saman, kuin tämä lääkäri, että jos en olisi hoitanut itseäni lisäravinteilla, olisin aika huonossa kunnossa.


  11. Mikael Fogelholm

    Jos tutkitaan maitovalmisteiden ja terveyden yhteyttä, ei saada tietoa eri rasvapitoisuuden merkityksestä – ainoastaan maitovalmisteiden ja terveyden yhteksistä. Tämä koskee myös tilannetta, jossa suurin osa maitovalmisteista on rasvaisia (tai vähärasvaisia).

    Kuten edellisessä viestissäni totesin, on erittäin vaikea saada pitäviä argumentteja väestötutkimuksista sille, ovatko runsas- vai niukkarasvaiset maitovalmisteet terveellisempiä tai epäterveellisempiä. Ravitsemussuositusten kannanotto siis perustuu näitä tutkimuksia laajempaan näkökulmaan. Jos tämä jossain vaiheessa osoittautuu vääräksi, suosituksia muutetaan.


  12. Essi

    Josko tuo A1/A2 proteiini-asia jää merkiyksettömäksi, kun kaikissa lehmänmaidoissa löytyy molempia proteiineja. Suomalaisessa maidossa niitä on kesimäärin noin fifty/fifty. Australiassa asuessani luin heidän tutkimuksistaan, joiden perusteella paikallisessa maidossa oli selvästi enemmän A1-proteiinia. Esim Ranskassa on sama tilanne A1/A2 suhteen kanssa kuin Suomessa. Jotkut vanhat suomalaiset rodut tosin tuottavat enemmän A2-kaseiinia kuin A1-kaseiinia. Jos siis joka tapauksessa molempia beeta-proteiineja maidosta löytyy, niin asiaa ei voida selittää allergisuudella. Kyse ei voi olla allergisuuden perusmekanismin takia allergisuudesta vaan kyse täytyy olla yliherkkyydestä. Yksi syys siihen, miksi tätä ei tutkita Suomessa on, koska asialle ei ole löytynyt riittävää tieteellistä näyttöä. http://www.tervevatsa.fi/2016/05/02/onko-a2-maito-parempi-vatsalle/


    • Pauliina

      Kun tätä asiaa aikoinaan selvittelin, kuvaus oli, että Suomessakin on vielä ollut 1950-luvulla karjarotuja, jotka tuottivat A2-kaseiinia. Sittemmin on alettu mm. parempien lypsymäärien vuoksi suosimaan A1-kaseiinia tuottavia karjarotuja. Aikaisempien selvitysteni pohjalta arvioisin, että maidossa on molempia, mutta ei välttämättä tietyssä lehmässä. Eli kun eri karjarotujen maitoja sekoittuu, maidosta löytyy molempia proteiineja. Suomessa A2:n osuus on ilmeisesti hyvin pieni.

      Jos monet ihmiset saavat hyödyn jättämällä pois maitotuotteet ilman että on varsinaisesti allerginen maidolle, minusta näyttöä/hypoteesia tutkimuksen pohjaksi alkaa jo olla. Lisäksi olen ymmärtänyt, että mm. Uudessa Seelannissa jo tuotetaan A2-maitoa eli siellä ainakin kokemuksia/tutkimuksia asiasta on, mistä voi lähteä liikkeelle.

      Juustokommenttini, että kaseiini on siitä hävinnyt oli kaneetilla ilmeisesti, koska en tiedä sitä varmasti. Samat tietolähteet on kaikkien saatavilla, joten en lähde erikseen toistamaan sitä muutamien tuntien/päivien selvittelyä mitä pari vuotta sitten aiheeseen tein. Itse lukemalla artikkelit ja tutkimukset varmaan saa aiheesta enemmän irti.


  13. Essi

    Pauliinalta kysyisin, että mihin tuo A1-kaseiini katoaa kovista juustoista kun ne valmistetaan samasta A1/A2-maitoseoksesta kuin muutkin juustot? Näin elintarvikeinsinöörinä voin kertoa, että kumpikaan kaseiini ei katoa kovista justoista mihinkäään mutta niiden suhteellinen määrä on kyllä suurempi kuin esim tuorejuustoissa, koska ne sisältävät vähemmän vettä kuin tuorejuustot. Taidat tarkoittaa maidon laktoosia…


  14. Thorleif Nordström

    Fågelholm kirjoittaa:
    ”Tässä rasvan laadun osalta on selkeä näyttö siitä, että vaihtamalla tyydyttynyt rasva tyydyttymättömään rasvaan on terveydelle edullista.”
    Olisi toivottavaa, että ”selkeä näyttö”-tutkimukset tuotaisiin julkisuuteen. Ymmärrän, että eri rasvojen vaikutuksia terveyteen ei ole helppo tutkia ja siksikö on helppo tehdä vääriä johtopäätöksiä? Jos vaikka vaihdetaan tyydyttynyt rasva (mitä rasva?) esimerkiksi oliiviöljyyn ja pähkinöihin, voi johtopäätös olla, että pehmeät rasvat (kuten margariini ja rypsiöljy) ovat terveydelle edullisia, vaikka oikeasti vain oliiviöljy ja pähkinät vaikuttivat hyödyllisesti. Lisäksi – jos terveydelle edullista tarkoittaa LDL-kolesterolin pienoista laskua, tämä ei välttämättä ole sama asia kuin, että sairastavuus ja kuolleisuus vähenee.

    Thorleif Nordström
    ETM, insinööri


    • Juhani Knuuti

      Onhan tuota asiaa käsitelty muualla lukuisia kertoja ja siitä on tehty meta-analyysejä, systemoituja katsauksia jne. Reijo Laatikainen on myös tarkastellut näitä asioita ja hänen sivuiltaan löytyy powerpoint-esityksiä tutkimusnäytöstä. Myös blogini lopussa on tuore katsaus aiheeseen yleisellä tasolla.

      Mutta olet oikeassa, että tuo kysymys olisi ollut paljon parempi keskustelun kohde kuin rajaamalla potilasryhmät keinotekoisesti.


  15. Entäs ne statiinit

    heh, maito on värjättyä, niin itse asiassa maito värjääntyy rasvan takia valkoiseksi -> ilmeisesti rasva on sitten sitä väriainetta, jolla maito saadaan valkoisemmaksi. Toki aikanaan mökkioloissa ruuanlaitossa käytetty maito saattoi olla jauheella värjättyä vettä. Tai nykyisin saattaa olla sama tilanne kehitysaputöissä. Sekoitetaan keittettyyn/ puhtaaseen veteen maitojauhetta niin saadaan rasvattomampaa tai rasvaisempaa maitokorviketta?

    Osteoporoosi lisääntyy Suomessa vaikka Suomessa juodaan paljon maitoa -> maidon kalsium on huonoksi luiden hyvinvoinnille, vai voisiko syynä olla kuitenkin luiden niin sanottu harjoittaminen. Niin ja harjoittaminenkin on vaarallista kun menevät vanhemmiten luut poikki, ai niin ehkä pelkästään luun murtuminen on sitten mukavempaa.

    Toivotavasti maitotutkimuksissa käytetyt maidot ovat yhteismitallisia.


    • Mr Pain

      Ykkösmaitoa – vain prosentti rasvaa…


      • Entäs ne statiinit

        Niin tai onko 1%:n maito USA:ssa choclade milk:ä, jota tulee ruskeista lehmistä:

        In a study by the Innovation Center of US Dairy, it was found that seven per cent of Americans believe chocolate milk comes from brown cows. That works out at about 16.4m people.

        Tosin otos taisi olla alle 2.000 henkilöä. Eli Jos Suomessa juodaan vähärasvaista maitoa niin ehkä toisaalla tutkimuskohteessa juodaan sokeroitua vähärasvaista maitojuomaa, tässä tapauksessa ruskeista lehmistä lypsettyä 🙂


        • Mr Pain

          HYLA -tuotteiden tutkiminen voi olla melko konstikasta?

          Rasvojen vaihto parempiin kannattaa myös myös aivoihin kohdistuneiden vaurioiden jälkeen;
          Rotilla Omega 3 -lisäys (vaihto parempaan) vähensi aivojen turvotusta, pienensi hermosolujen apoptosia ja paransi neurologisia toimintoja.
          Chen X, et al. J Neuroinflammation. 2017.


  16. AP

    Olipas ytimekkäästi kirjoitettu teksti! Hyvä, että oikeat terveysalan ammattilaiset puuttuu näihin huuhaa-väittämiin ja ampuu ne alas. Kiitos teille ja toivottavasti jaksatte myös jatkossakin puuttua näihin. Vaikka tällaiset keskustelut ovat varmasti erittäin turhauttavia.

    Taidankin mennä ostamaan törpön (rasvatonta) maitoa, viime juontikerrasta kun taitaa olla vierähtänyt jo yli kolme vuotta.


  17. Oksa

    Miksi sitten esim.maitorasva juustossa ei ole ongelmallinen,vaikka se on tyydyttynyt rasva.Ainakin lLaatikainen on blogissaan todennut juustot terveyttä edistäviksi.Yleensäkään tyydyttynyttä rasvaa on vaikea löytää yksin ruoka-aineista.


    • Juhani Knuuti

      Tämä on erittäin hyvä kysymys ja sitä on ravitsemusasiantuntijatkin kovasti pohtineet. Olen ymmärtänyt, että todennäköinen selitys on se, että juustojen ja muiden hapanmaitotuotteiden muut edut ovat niin suuret, että näissä tuotteissa kokonaishyöty-riski -suhde olisi hyödyn puolella. Tämä vaikuttaa uskottavalta sillä tosiaan voin ja juustojen välillä on havaittu eroa vaikka niissä on periaatteessa samantyyppistä rasva.


  18. Mikael Fogelholm

    Juuston ja voin ero kolesterolivaikutusten osalta selittynee maidon muilla aineisosilla, jotka ovat paljon enemmän jäljellä juustossa kuin voissa. Kyse ei ole siis siitä, että juustossa rasva itsessään olisi terveellisempää, se vain tulee ”terveellisemmässä paketissa”. Juuri tämän saman ilmiön takia esim. maitorasvan saannin biomarkkerit veressä kertovat jollain tarkkuudella maitovalmisteiden käytöstä, joka kertoo maitovalmisteiden kaikkien ainesosien saannista ja sen jälkeen niiden vaikutuksista terveydelle – ei pelkästän maidon rasvan tai jopa ei lainkaan rasvan vaikutuksista.


  19. JK

    Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa 2014 sivun 18 taulukossa 2 suositellaan voimallisesti vaihtamaan (käskymuoto ”Vaihda”) rasvaiset maitovalmisteet vähärasvaisiin tai rasvattomiin maitovalmisteisiin.
    Tällaisen voimallisen suosituksen taustalla tulisi olla tutkimusnäyttöä, että rasvaisten maitovalmisteiden vaihtaminen rasvattomiin tai vähärasvaisiin todella edistää terveyttä. Jos tutkimusnäyttöä ei ole, niin kyseiselle suositukselle ei ole tieteellisiä perusteita.
    Tätä artikkelia (Brown AW ym. Adv Nutr 2014;5:563-5) mukaillen nämä ovat epätieteellisiä uskomuksia.


  20. Mikael Fogelholm

    Kannattaa lukea mitä olen tästä aikaisemmin tässä viestiketjussa kirjoittanut. Tämä kehoitus liittyy tavoitteeseen muuttaa tyydyttyneen ja tyydyttymättömän rasvan suhdetta jälkimmäiseen suuntaan. Tämä taas oli lopputulema jo pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa, joita varten Ursula Schwab ym. tekivät systemaattisen katsauksen. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25045347


    • JK

      Mitä tulee kyseiseen systemaattiseen katsaukseen (Schwab U ym. Food Nutr Res 2014;58), niin onko perusteita arvioida havaintotutkimuksia, satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia (RCT) sekä systemaattisia katsauksia samoilla laatukriteereillä.

      Kuten Schwabin ym. katsauksen esimerkiksi lisäosan 4 taulukosta 2c voi todeta, niin esimerkiksi Cochrane-katsaus (systemaattinen katsaus RCT-näytöstä) on luokiteltu kuten esimerkiksi havaintotutkimukset. Tästä saa sen kuvan, että tutkimukset ovat laadultaan verrattavissa toisiinsa ottamatta huomioon tutkimusasetelmaa ja sitä onko kyseessä alkuperäistutkimus vai systemaattinen katsaus.

      Tämä ei ole linjassa pohjoismaisten ravitsemussuositusten sivun 59 ja laatikon 2.2 alla viitatun artikkelin (Chung M ym. Evid Rep Technol Assess (Full Rep) 2009;183:1-420) kanssa. Laatikon 2.2 A,B ja C-luokitus koskee alkuperäistutkimuksia kyseisen artikkelin mukaan.


  21. Pekka

    Maito on vauvojen ravintoa. Kuinka moni eläin käyttää maitoa pentuiän jälkeen? Kai luonto olisi asian asian näin järjestänyt, jos sille tarvetta olisi?


    • Juhani Knuuti

      Mitähän ”luonto” on tarkoittanut ihmisen syövän? Hiiriä, karhuja, hirviä, kasveja, hyönteisiä, juuria?

      Ei luonto järjestä mitään. Ihmiset, kuten muutkin eliöt, yrittävät vain selvitä elossa ja lisääntyä. Sitä syödään mikä on saatavilla ja mikä useammin pitää elossa kuin tappaa. Vasta nyt meillä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus valita mitä syömme.


      • Hevosmies

        ” Ihminen oli alkujansa kala. Kyllä sen on tunnustanut jo kapitalistinen tiedemieskin. ”
        Eli alussa syödään matoja ja lopussa tullaan
        matojen syömiksi.


  22. Petri Ylönen

    Väitteitä voi olla moneen suuntaan, mutta miettikää lähtökohtaisesti asiaa esim. kahdesta näkökulmasta: 1) Maito sisältää erittäin korkean määrän kasvuhomoneja, koska se on tarkoitettu kasvavan lehmän / vasikan ravinnoksi (huom. ei ihmisen). Tämä korkea kasvuhomrmonimäärä siirtyy ihmiseen ja saattaa ihmisen omat hormonitasot eptasapainoon, varsinkin aikuisella, joka EI tarvitse maitoa. 2) Maito sisältää myös stressihormoneja, jotka siirtyvät ihmiseen. Stressihormoneja lehmään syntyy, kun sitä pidetään pienessä karsinassa, raskaana, mahdollisimman suurimman osan elinajasta. Maitoteollisuuden alaisena lehmät eivät voi olla ”onnellisia” / stressittömiä / elää normaalista. Jos valmistusprosessi ei vaikuta juuri lainkaan maitoon itsessään, niin silloinhan nämä kasvuhormonit ja stressihormonit pysyvät myös muttumattomina, eikö? Ja jos näin on, niin…


    • Juhani Knuuti

      Niin. Kaikella voi spekuloida ja teoretisoida. 🙂

      Voisiko identifioida nuo hormonit ja kertoa niiden määrät maidossa/litra?

      Jos katsotaan yleisellä tasolla maitovalmisteiden terveysvaikutuksia, ne ovat neutraalit tai hieman myönteiset. Siis väestötasolla ei mainitsemistasi hormoneista kyllä nättäisi olevan haittaa, olivatpa ne mitä hyvänsä ja olipa niitä kuinka paljon hyvänsä?


      • Ari Kaihola

        Minä en kyllä noin huolettomia heittoja esittäisi maidon sisältämistä hormoneista:

        ”väestötasolla ei mainitsemistasi hormoneista kyllä nättäisi olevan haittaa, olivatpa ne mitä hyvänsä ja olipa niitä kuinka paljon hyvänsä”.

        Tässä artikkelissa asiaan perehtynyt professori mainitsee muutamia lukuja. Noitako sitten voisi olla miten paljon hyvänsä eikä siitä olisi mitään haittaa?!

        “Cow’s milk [organic or otherwise] has been shown to contain 35 different hormones and 11 growth factors,” says Prof Plant.

        http://www.telegraph.co.uk/foodanddrink/healthyeating/10868428/Give-up-dairy-products-to-beat-cancer.html
        Kyllä Petri Ylönen on ihan oikeilla jäljillä, vaikka noista stressihormoneista en tiedä. Suomessahan tilanne on siinä mielessä hyvä, että täällä ei sentään vielä lisätä noita hormoneja, kuten jenkeissä.


        • Juhani Knuuti

          Kyllähän hormoneja löytyy ja monta muutakin yhdistettä, jos on vain tarkat mittausvälineet. Missä ovat niiden määrät? Ovatko ne merkittäviä? Missä on niiden vaikutukset? Kuten sanoin väestötasolla tämä ei tule esiin ainakaan sairastavudessa. Kaipasin vain enemmän faktoja eikä heittoja.


  23. Eve

    Unohdit väitteissä ottaa kantaa eläintenoloihin. Onko oikein tuottaa lehmillä vasikoita vuosittain vain ihmisten maidonhimon vuoksi? Itse olen vähentänyt maidon juontia tästä syystä, enkä niinkään maidon sisällön tai terveysvaikutusten vuoksi.


    • Juhani Knuuti

      Toki perusteesi on hyvä. En ottanut kantaa lainkaan noihin asioihin. Koko kirjoituksen idea oli ottaa kantaa maitoon liittyviin terveysväitteisiin.


  24. Vegaani-wannabe

    Parahin Knuuti,

    En tiedä mistä olet esittämäsi “somekohut” repäissyt. Itse en niistä moniakaan ole aiemmin kuullut ja veikkaisin, että monet muutkaan eivät mainitsemiasi asioita pidä pahimpina epäkohtina maidon tuotannossa. Ajatuksenasi lienee ollut keskittyä “vain” netissä esiintyviin terveysväitteisiin, mutta olethan ottanut listallesi myös muutamia terveysaihealueen ulkopuolisia väitteitä, koska ne lienevät sopineet agendaasi (esim. “Ihmiset pakotetaan juomaan maitoa” ja “Maito on huonoa koska Valio”).

    Olisit myös voinut nostaa esiin maidontuotannosta ihan oikeita asioita. Suurimpana peikkona pitäisin sitä epäinhimillisyyttä, joka tehotuotannon ympärillä vallitsee alkaen lypsylehmien joka vuotisesta keinosiementämisestä maidon tuotannon ylläpitämiseksi, jatkuen vasikoiden pikaiseen riistämiseen emoiltaan ja loppuen julmaan teurastamiseen kun maidon tuotanto ei enää ole taloudellisesti kannattavaa. Kuinka moni maitoa juova näkee tänä päivänä tämän prosessin taakse? Olisiko väärin välittää maidon juojille todenmukaista kuvaa maidon matkasta kaupan hyllylle? Esimerkiksi näistä asioita moni haluaisi oikeasti kohista!

    Et halunnut, että kirjoitustasi pidettäisiin maidon puolustuspuheena. Siltä se nyt vaikuttaa, koska olet tietoisesti kääntänyt pääsi pois oikeiden asioiden ääreltä ja poiminut listallesi yksittäisten tahojen hassuja ja heppoisia väitteitä. Nyt lukijan on helppo pysyä maidon ystävänä, ”koska teilasit epätodeksi väitteet maidon värjäämisestä”. Samankaltaista vääristävää markkinointia on jo pitkän aikaa harjoittanut koko maitotalous luoden meille kuluttajille kuvaa tyytyväisistä lehmistä palveluksessamme.

    Kun kirjoitat “Keinotekoinen somekohu maidosta 2” -kirjoituksesi niin voisit aloittaa vaikka näistä Vegaaniliiton kiihkottomista ja oikeista myyteistä – niistä olisi kiva kuulla mielipiteesi puolesta tai vastaan:
    http://vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/10-myyttia-maidosta


    • Juhani Knuuti

      Kiitos palautteesta. Mainitsemasi asiat ovat ilman muuta tärkeitä ja myös niitä olisi voinut käsitellä.

      Kuten kirjoitukseni esipuheessa sanoin, tavoitteena oli käsitellä maitoon liittyviä virheellisiä terveysväittämiä. Tavoitteena ei ollut käsitellä maidon tuotantoon liittyviä eettisiä ym. näkökulmia. Se, että et itse ole törmännyt näihin maitoväittämiin, on tietysti hieno juttu. Mutta jos seuraisit somen terveyskeskustelua, kommenttisi olisi erilainen.

      En pidä itseäni maidon asiantuntijana vaan kirjoitin terveysasioista. Sen vuoksi en ottanut kantaa toivomiisi asioihin. Se, että oikaisen virheellisiä terveysväittämiä, ei tee minusta maidon puolustajaa vaan virheellisten maitoväittämien oikaisijan. Kuten sanoin muutamaan otteeseen kirjoituksessa, maidon voi ja saa jättää pois halutessaan eikä se ole mikään ongelma tai terveysriski.


  25. Entäs ne statiinit

    heh, taisi joku sotkea rasvamaitoa ja koulumaitotukea. Oisko tilanne se, että kun tukea alettiin jakamaan maitotuotteille (milloin) niin saatiin parempaan kouluruokailuun varoja. Oliko voivuorien takia vai ei? Varmaankin voivuorien takia siirryttiin julkisessa ruokailussa margariinien sijaan voiksi. Itse join kouluaikaan sininstä maitoa novoboxista, purkista sai punaista maitoa.

    Itse olisin myös kiinnostunut tietämään, vaikuttavatko lehmänmaidon hormonit kun sitä juodaan ja/ tai vaikuttaako hapattaminen hormonitasoihin.

    heh, Willett tutkimus ja joku tietty syöpä sama tutkimus: maidon kulutus vähentää syövän esiintymsitä tai maidon kulutus lisää saman syövän esiintymistä -> niin erotuksella runsas käyttö lisää. En sitten tiedä onko tutkimusta kommentoineet jutut mitä on runsas kulutus toinen lasillinen vai kaksi litraa.

    Niin ja maidon käyttö ravintona taitaa olla vasta 1940 – 1950 luvun jälkeistä aikaa, muutenhan se taisi mennä takaisin vasikan ruuaksi tai happamiksi ruuiksi + juustoksi.


  26. Ismo Liukko

    Suomen johtava ravintoasioihin perehtynyt lääkäri on pahoittanut mielensä yllä olevasta blogikirjoituksesta. Koska en ole lääkäri ja ymmärrykseni ravinnosta ei ole kummoinen lainaan
    AH:n blogista vain yhden kohdan (kopiointi estetty, joten kirjoitusvirheet minun): ”Knuuti kertoo, että maidon D-vitamiini on lisättyä. Hänen mukaansa se on samaa vitamiinia kuin muuallakin. Hän ei täsmennä onko se D3- tai D2-vitamiinia. Siitä ei ole mitään mainintaa maitopurkin kyljessä, mutta se on ulkomaalaisten lähteiden mukaan D2-vitamiinia. Sitähän saa sienistä, mutta D-3 vitamiini on eläinperäistä ja huomattavasti D2:ta tehokkaampi. Kaiken lisäksi D2 – vitamiini häiritsee D3-vitamiinien aineenvaihduntaa. D2 aiheuttaa herkemmin myrkytystiloja kuin D3.

    Maallikolla asian tarkistamiseen meni noin sekunti googlettamista ja 10 sekuntia lukemista (alallani tekstin lukemista alusta loppuun pidetään hyveenä): Valion sivulla (https://www.valio.fi/ravitsemus/artikkelit/maitotuotteet-ja-d-vitamiini/) todetaan seuraavasti: ”Lisätty D-vitamiini on muodoltaan D3-vitamiinia, ja se valmistetaan synteettisesti. D3-vitamiini toimii elimistössä tehokkaammin kuin kasviperäinen D2-muoto. Maidoissa rasvaliukoinen D-vitamiini liuotetaan pieneen määrään rypsiöljyä, jotta sen käyttö maidon vitaminointiin onnistuu teknisesti.”

    Sidonnaisuudet: En juo maitoa. Imetyksen ja ensimmäisten lapsuuden muistojen väli tuntematon, mutta tuon jälkeen ei ole kuin 1. poikkeus. Hävityn F1-vedon jälkeen rangaistukseksi lasi maitoa. Jatkossa valmis häviämään vain rahaa. Maidon karttamiselle ei muuta syytä kuin sen maku.


    • Juhani Knuuti

      Kiitos kommentista. Itse asiassa kyseisen harhautuneen ja surullisen hahmon huuhaa-kollegan kirjoituksia en enää jaksa edes lukea, saati sitten kommentoida (mikä ei itse asiassa ole edes hänen blogissaan mahdollista)

      Oikaisen tässä kuitenkin lukijoilleni muutaman Heikkilän virheväitteen minusta (joita on siis jo lukuisia):
      1) Olen peruskoulutukseltani lääkäri ja valmistunut vuonna 1985
      2) Olen tehnyt kliinistä potiastyötä päätoimisesti sen jälkeen n 10 vuotta
      3) Tämän jälkeen olen myös jatkuvasti tehnyt potilastyötä. Potilastyöni liittyy sydäntutkimusten tekeminen ihan oikeilla ja sairailla potilailla.
      4) Suurumman osan ajastani vievät kuitenkin tutkimustyö ja osin hallinnollinen työ, kuten kaikilla professoreilla.

      Tämä siis vain selvennykseksi. Itse asiassa niille asioille, mitä blogissani kirjoitan, ei todellisuudessa ole mitään merkitystä sillä, kuinka paljon teen potilastyötä ja teenkö sitä ylipäätään lainkaan. Blogissani käsittelen asioita tutkitun tiedon perusteella, en sen mukaan miltä minusta tuntuu.


  27. entäs ne statiinit

    Joo maitoa ei värjätä ja jos värjätään niin -> ilmoitetaan. Blogisti taisi väittää. että kyllä hän tietää kuinka teollisuudessa vedetään suuret voitot jne. Mukama oli pari liitettä: toisessa käsiteltiin maitopreteiinituotteita, käyttö taisi liittyä maun parantamiseen, niin sisällysluettelossa taitaa lukea maitoproteiini. Toisessa oli käsitelty titaanidioksida täysrasvaisen maidon värjäämiseen valkoiseksi juuston, mozzarellan teossa, tämäkin E aine varmaan näkyy sis.luettelossa. Tai ehkä Saksassa ei tehdä näin. Ai niin maitojauhevalmistetta taidettiin käyttää parissa valioin kermassa ja niin siitäkin oli maininta sis.luettelossa.


Kommentoi