Terveys & tiede

BLOGIT | Terveys & tiede

Kalifornian viini ja Roundup

Safkatutka kertoo itse olevansa ”Suomen vaikuttavin ruokamedia”. Ainakaan ylläpitäjiä ei voi arvostella vaatimattomuudesta. Safkatutka on kuitenkin viime aikoina saanut laajaa kritiikkiä virheellisistä uutisista, joissa on peloteltu aiheettomasti ravintouutisilla.

Viime aikoina kirjoitukset ovat liittyneet glyfosaattiin eli tuttavallisemmin useimpien tuntemaan Roundup-rikkaruohomyrkkyyn.

Hiljattain Safkatutkan uutisessa todettiin glyfosaatin aiheuttavan syöpää. Nyt viimeisimmässä uutisessa kerrottiin että myös kalifornialaisessa viineissä on glyfosaattia; myös luomuviineissä. FB-sivuilla todetaan: ”Glyfosaattijäämät kuluttajatuotteissa alkaa olla todellinen ongelma, johon olisi syytä reagoida voimakkaammin.” Safkatutkan Facebook sivuilla kerrottiin tätä syöpävaarallista glyfosaattia löytyvän myös Vaasan ruisleivistä.

Näiden uutisten perusteella näyttää siis siltä, että olemme nyt tavallisen ruoan (ja viinin) kautta altistumassa merkittäville määrille tätä syöpävaarallista rikkaruohomyrkkyä.

Tarkastellaan kuitenkin noiden väitteiden faktoja hieman tarkemmin.

 

Glyfosaatin karsinogeenisyys

Glyfosaatti on ollut pitkään käytössä ja sen vaikutukset kasveihin, eläimiin ja ihmisiin tunnetaan. Asiasta on julkaistu esimerkiksi oheinen perusteellinen 50-sivuinen tietellinen katsaus (katsaus on myös ladattavissa PDF:nä kirjoituksen lopussa). Näiden toksikologisten analyysien perusteella glyfosaatin turvarajana ihmisille voisi pitää jopa 175 mg/kg/päivä. Turvaraja kertoo annoksen, jota pienemmät annokset glyfosaattia eivät aiheuta haittavaikutuksia.

IARC:n asiantuntijaryhmä julkisti Lancet Oncologyssä viime kesänä lausunnon, jossa glyfosaatti luokiteltiin ”probably carcinogenic to humans” (Group 2A). Euroopan komissio pyysi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) arvioimaan raportin väitteet. Viime vuoden marraskuussa EFSA julkaisi lopullisen raporttinsa asiasta. EFSA toteaa seuraavasti: ”Regarding carcinogenicity, it is unlikely that this substance is carcinogenic”. Eli glyfosaatti EFSA:n mukaan ei todennäköisesti ole ihmiselle syöpävaaraa aiheuttava aine. Samanlaiseen tulokseen oli aikaisemmin päätynyt myös saksalaisten viranomaisten asettama ryhmä.

Erot asiantuntijaryhmien arvioissa ovat varmasti hämmentäviä eikä tällainen viestintä tietenkään helpota kansalaisia lainkaan. Kumpi tulkinta sitten on oikea? Todennäköinen selitys eroille on se, että EFSA otti mukaan kattavammin tutkimuksia analyysiinsä ja tämän kokonaisuuden perusteella antoi lausuntonsa. EFSA on se Euroopan instituutti, joka antaa asiantuntijaneuvot tällaisessa asiassa komissiolle, joka sitten ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Tämä EFSA:n raportti ja sen sisältö on ollut myös Safkatutkan kirjoittajien luettavissa viime marraskuusta alkaen. Miksihän sitä ei kuitenkaan mainita lainkaan vaikka asiasta uutisoidaan nyt maaliskuussa?

Riippumatta karsinogeenisyydestä, kaikkien kemikaalien haitat ovat aina annosriippuvaisia. Tämän vuoksi EFSA on nyt asettanut turvarajan myös glyfosaatille. Se on 0,5 mg/kg/päivä. Tällaiset rajat perustuvat riskin minimointiin. Tiedämme, että kun annos on riittävän pieni, ei haittoja synny, vaikka kyseessä olisikin varsinainen myrkky. Jos annos on taas valtavan suuri, haitatonkin yhdiste muuttuu myrkyksi.

 

Onko ”saastuneen Roundup-viinin” nauttiminen vaarallista?

Safkatutkan lainaamien mittausten mukaan viineissä oli glyfosaattia 1-3 ppb. Korkein ilmoitettu arvo yhdessä näytteessä oli liki 20 ppb. Tämä kuulostaa jo merkittävästä, eikö totta?

Mutta mitä tuo ”ppb” oikein tarkoittaa? Kyse on termistä ”part per billion”. Jos lähdemme siitä, että kaikissa viineissä olisi tuo maksimimäärä (20 ppb) glyfosaattia, olisi yhdessä pullollisessa (7,5 dl) sitä 0,015 milligrammaa.

Kun EFSA on siis asettanut turvalliseksi saantimääräksi 0,5 mg/kg/päivä, voimme laskea, että päästäksemme glyfosaatin turvarajalle, tulisi 70 kg painoisen aikuisen nauttia tuota ”saastunutta” punaviiniä 2333 pullollista päivässä! Siis joka ainoa päivä.

On aivan varmaa, että tuo määrä viiniä sisältää satoja muita kemikaaleja tappavina annoksina, vaikka alkoholi poistettaisiin.

 

Johtopäätökset

Safkatutkan uutisissa ei siis suoraan valehdeltu mutta tietoa kerrottiin valikoidusti niin, että lukijalle jää virheellinen kuva asiasta. Uutisessa ei mainittu, että eurooppalainen viranomainen on julkistanut asiassa uutta tietoa ja että mitatut glyfosaattimäärät viineissä ovat niin homeopaattisen pieniä, että niillä ei ole mitään merkitystä.

On toki mahdollista, että blogin ylläpitäjillä ei ole riittävää asiantuntemusta asiassa ja he tekivät vain inhimillisen virheen uutisessaan. Siinä tapauksessa voimme jäädä tarkkailemaan, korjataanko virheet.

Huonoin vaihtoehto on se, että kirjoittajien tiedot luonnontieteestä ovat niin puutteelliset, etteivät he ymmärtäneet uutisensa olevan virheellinen. He eivät ymmärtäneet myöskään ottaa asiasta selvää. Tuntuu huolestuttavalta, että ”Suomen vaikuttavimman ruokamedian” ylläpitäjillä ei olisi edes peruskoulutason tietoja luonnontieteistä.

Edellä kuvatun perusteella näyttäisi, että Safkatutkan uutisoinnin tavoitteena ei ole lisätä lukijoiden oikeaa tietoa asiassa. Onko tavoitteena saada aikaan vain kohua ja pelkoja? Mielestäni sivusto ei ole enää kaukana Magneettimediasta ja MV-lehdestä sisällön luotettavuuden osalta.

Tämä ”uutinen” on myös jälleen yksi hyvä esimerkki siitä, että kun tarpeeksi herkillä laitteilla mitataan, saadaan aina jokin mittatulos. Ja kyllä kemikaaleja ruoasta mittaamalla aina kohun saa aikaiseksi.

Esimerkiksi kaurasta on mitattu Kadmiumia. Suomalaisessa luomukaurassa sitä on peräti 20 mikrogrammaa/kg kuivapainoa ja siis saman verran kuin tavallisessakin kaurassa! Olisiko tästä kohu-uutiseksi? Nämä määrät eivät kuitenkaan ole todellisuudessa ongelma, koska pitoisuudet ovat niin pieniä. Kadmiumin osalta turvallinen määrä on alle 100 mikrogrammaa/kg märkäpainoa.

Toinen hyvä esimerkki mittauksien väärinymmärtämistä ovat väitteet Himalajan vuorisuolan terveellisyydestä sen perusteella, että siitä on mitattu lukuisia alkuaineita. Väitteiden esittäjilta jäi huomaamatta, että mitattujen alkuaineiden joukossa oli alumiinia, hopeaa, elohopeaa, lyijyä ja kadmiumia. Tätä suolaa oli siis mainostettu erityisen terveellisenä sen vuoksi, että se sisältää näitä alkuaineita!

Tietenkin olisi parempi, ettei syötäväksi tarkoitetuissa tuotteissa olisi lainkaan haitallisia kemikaaleja. Kaikissa ruoka-aineissa on kuitenkin aina myös haitallisia kemikaaleja, myös siis luomussa. Ihmisen tuottamien lisäksi luonnossa itsessään on miljoonia erilaisia haitallisia kemikaaleja ja niitä on sen vuoksi aina myös ruoassa. Ne ovat kuitenkin pääsääntöisesti niin pieninä pitoisuuksina, ettei niillä ole terveydellistä vaikutusta. Evoluution myötä meille on kehittynyt maksa ja munuaiset, joiden tehtävänä on poistaa näitä haitallisia aineita.

 

Katsaus Roundupin vaikutuksista ja turvallisuudesta

47 vastausta artikkeliin “Kalifornian viini ja Roundup”

  1. Mr Pain

    Ovatko maksa ja munuaiset kehittyneet evoluution seurauksena? Eikös kyse ollut luomisteoriasta 😉

    Roundup -tuotenimen sijasta otsikossa olisi voinut lukea glyfosaatti.

    Kaiken kansan tietosanakirjassa todetaan mm. seuraavaa: ”Glyfosaatti kiinnittyy entsyymiin nimeltä 5-enolipyruvyylishikimaatti-3-fosfaattisyntaasi (EPSPS), joka katalysoi sikimaatin ja fosfoenolipyruvaatin synteesiä 5-enolipyruvyyli-shikimaatti-3-fosfaatiksi, josta muodostuu defosforylaatiolla korismaattia.”

    Em. siis kasveilla ja ilman korismaattia kasvit eivät kasva kun ”aine” tukkii entsyymin kiinnityskohdan.

    Jatkoa Wikipediasta: ”Eläimillä ja ihmisellä sikimaattireittiä ei ole, vaan ne saavat aromaattiset aminohapot ainoastaan ravinnosta, eikä glyfosaatti siksi vaikuta samalla tavalla eläinkuntaan.”

    Ok. Oletetaan että glyfosaatti ei ole haitaton, mutta mihin mekanismiin mahdollinen haitta voisi perustua?

    Kyseessä on fosforivalmiste. Jos maaperässä on paljon fosforia – kilpailee se yhdessä fosforin kanssa sitoutumisesta maahan ja tämä voi johtaa suurempiin fosforihuuhtoutumiin.

    Tämä siis vesistöissä ja pitkäaikaisvaikutuksia ei edes tunneta. Varsinkaan vesieliöihin.

    Entäpä maaperässä? MTT selvitti 2011-2014 glyfosaatin vaikutuksia maaperään. Puoliintumisaika oli muutamista viikoista 7-8 kuukauteen ja prosessia hidastaa kylmyys jos ”aine” levitetään syksyllä.

    Sitten ihmiseen. Glyfosaatilla ON EPÄILTY olevan vaikutusta maaperän mikrobeihin koska samaa entsyymiä esiintyy niissäkin johon glyfosaatti vaikuttaa.

    Mielestäni todennäköisin riskitekijä glyfosaatin käytössä voisi liittyä hyvinkin siihen, että ”aineen vaikutus” päätyy ruuansulatuselimistöön.

    Se kohta, missä mennään mielestäni vikaan – on se tosiasia että vaikutukset SAATTAVAT tulla mikrobien välityksellä eikä niinkään ”aineen” suorista vaikutuksista koska, kuten wikissä oli selostettu, aine sinällään ei suoraan vaikuta ihmiseen.

    Tämä seikka SAATTAA selittää mm. keliakian yleistymisen.

    Glyfosaatin käyttö jatkuu näillä näkyminen kesäkuuhun asti, mikäli sen käyttöaikaa ei jatketa muiden korvaavien ”aineiden” puuttuessa.

    Vaihtoehdot glyfosaatin käytölle ovat lähinnä rikkakasvien mekaaninen poistaminen ja kasvinvuorottelu, liekittäminen ym.

    EFSA:n lausuntoa ei tulisi lukea valikoivasti. Lausunnossa kun todetaan myös, että maksimissaan 0,1 milligramman altistus tehoaineen käyttäjällä. Tämä tekee enää 467 pullollista punaviiniä vastaavan määrän. Tarkkuutta siis vähän..

    Tässäkö syy maanviljelijöiden raittiuteen?

    Koko glyfosaattikeskustelu lähti liikkeelle argentiinalaistutkijoiden havainnoista, joissa ”aineen” todettiin aiheuttavan epämuodostumia sammakoille. Sammakot lienevät vesieliöitä? Jos asiaa kysyttäisiin kotipaikkakunnaltani – ne todennäköisesti luokiteltaisiin linnuiksi.

    Euroopan unioni ei huomioinut em. tuloksia pyytäessään saksalaisilta viranomaisilta selvitystä ”aineen” vaarallisuudesta ja soppa oli valmis.


    • Juhani Knuuti

      Ettei tulisi väärää tulkintaa kirjoituksestani, haluan selventää vielä:
      1) En ole kirjoittanut artikkelia puolustaakseni glyfosaattia tai Roundupia, puhumattakaan Monsantosta.
      2) Minustakin olisi parempi ettei kyseistä myrkkyä laitettaisi lainkaan luontoon
      3) En myöskään haluaisi ruokaani tai viiniini yhtään glyfosaattia.

      Kirjoitin artikkelin vain ja ainoastaan sen vuoksi, että glyfosaattiin liittyvä viestintä perustuu puolitotuuksiin ja pelotteluun. Jätetään osa faktoista kertomatta, jotta saisi aikaan mahdollisimman suuren kohun ja paljon klikkauksia. Tämä ei ole hyväksyttävää journalisimia.


    • Pekka Lönnroth

      Valitettavasti todellisuus on ilmeisesti vielä kauhutarinoitakin hirveämpi. Glyfosaatti (eng. glyphosate) on lysiini -aminohapon ( eng. glycine) johdannainen, josta johtuu sen tuhoamisteho kasveihin. Nyt kevään 2016 aikana on tullut vahvasti esille, että eläimillä ja ihmisillä yksi oleellinen aminohappo lysiini korvautuukin elimistössä glyfosaattimolekyylillä ja se sotkee sitten eri tavoin kaikki sellaiset valkuaisainesynteesit, joissa lysiini on mukana. Näitä on todella paljon ja hermoston ja aivojen kehitys on tässä vain yksi häiriintyvä alue. Asiaa käsitteleviä artikkeleita ja tieteellisiä esityksiä on useita ja näitä löytää mm. Internet -haulla glyphosate replace glycine.


      • Mr Pain

        Aineen käyttö kielletään apuaineen, l. POEA:n vuoksi 31.3.2018. Myynti päättyy vuotta aiemmin. Lisätiedot; Tukes.
        http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/POEA-apuainetta-sisaltavat-glyfosaattivalmisteet-kielletaan/

        Glyfosaatin hajoamistuote on AMPA.


        • Pekka Lönnroth

          Hyvin toivottavaa, että myöhään kuin ei milloinkaan mutta tätä koko päätöstä voidaan vielä rukata moneen kertaan. Bayer osti juuri Monsanton 66 Mrd USD:n hintaan ja tuskin jättää tuota investointia hyödyntämättä. Bayerin on lisäksi helpompi kotikentällään hoidella EU:n poliitikot kuin Monsanton ja lobbareilla on varmasti kymmeniä tai satoja miljoonia euroja suostuttelurahaa käytettävissä, jolla saadaan vastahankaiset hallitukset, poliitikot ja virkamiehet ymmärtämään oma etunsa. Monsanto on tämän jo hoitanut USA:ssa. Kun Obama tuli presidentiksi, niin hän ensi töikseen vaihtoi FDA:n ja turvallisuusasioista vastaavien valvontaviranomaisten johtajat entisiksi Monsanton työntekijöiksi. Kun Hilary Clinton kävi avaamassa jonkin Monsanton ”seminaarin”, niin hän kuittasi tästä yli 300 000 USD:n esitelmäpalkkion. Tätä voi kukin kutsua sitten ihan miksi haluaa.


          • Juhani Knuuti

            Glyfosaatin patentti on rauennut.
            Toinen asia joka myös vaatisi oikeat perustelut on väite: ”Kun Obama tuli presidentiksi, niin hän ensi töikseen vaihtoi FDA:n ja turvallisuusasioista vastaavien valvontaviranomaisten johtajat entisiksi Monsanton työntekijöiksi.”


          • Pekka Lönnroth

            Patentti, kun menee vanhaksi tai raukeaa, niin tuotanto menee kiinaan tai muihin kehittyviin maihin kuten on jo tapahtunut mm. glyfosaatin kohdalla.

            Referenssi Obaman nimityksiin:
            https://thebreakaway.wordpress.com/2016/07/20/monsantos-dark-act-ready-for-obamas-signature/
            ”After his victory in the 2008 election, Obama filled key posts with Monsanto people, in federal agencies that wield tremendous force in GMO food issues—the USDA and the FDA:
            As deputy commissioner of the FDA, the new food-safety-issues czar, the infamous Michael Taylor, former vice-president for public policy for Monsanto. Taylor had been instrumental in getting approval for Monsanto’s genetically engineered bovine growth hormone.

            As commissioner of the USDA, Iowa governor, Tom Vilsack. Vilsack had set up a national group, the Governors’ Biotechnology Partnership, and had been given a Governor of the Year Award by the Biotechnology Industry Organization, whose members include Monsanto.

            As the Agriculture Trade Representative, who would push GMOs for export, Islam Siddiqui, a former Monsanto lobbyist.

            As the counsel for the USDA, Ramona Romero, who had been corporate counsel for another biotech giant, DuPont.”

            Kun lukee harkiten seuraavan artikkelin sekä sen taustalla olevat tapahtumat ja poliittiset päätökset, niin ymmärtää hyvin miksi ja miten Monsanto on saanut USA:n hallinnon otteeseensa.
            The Chilling History of Monsanto’s Rise to Power
            http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2016/07/23/monsanto-glyphosate-contamination.aspx
            Kannattaa katsoa siinä oleva video: https://youtu.be/PTi0_ZQtPTY

            Bayerilla taas on vähintäin yhtä verinen ja myrkyllinen historia toimiessaan natsisaksan kuolemanleirien kemikaalien hovihankkijana ja yhdessä Monsanton kanssa toimittaessaan USA:n armeijalle Agent Orange -kemikaalit levitettäväksi Vietnamiin.


          • Pekka Lönnroth

            Vähän uudempaakin referenssisatoa:
            http://investmentwatchblog.com/why-is-a-former-monsanto-vice-president-running-the-fda-michael-r-taylor-was-was-promoted-to-commissioner-of-the-fda-after-spending-years-lobbying-for-the-gmo-foods-giant-the-position-affords-taylo/

            ”Why Is A Former Monsanto Vice President Running the FDA? Michael R. Taylor was promoted to Commissioner of the FDA after spending years lobbying for the GMO Foods giant. The position affords Taylor the ability to sign off of any cancer-causing, harmful agent produced by Monsanto.”

            ”Monsanto Controls both the White House and the US Congress
            No Matter Who Wins the Presidential Election Monsanto Benefits”

            Surullista mutta toimivaa. Ei tarvitse olla huolissaan, että mistään viralliselta taholta tulisi mitään pelottavia uutisia minkään hyvin voittoa tuottavan kemikaalin vaarallisuudesta.


          • Juhani Knuuti

            Minulla ei ole valitettavasti nyt aikaa paneutua noihin väitteisiin FDAn ja Monsanton yhteydestä. Nuo viitteesi ovat kuitenkin blogeja tai vastaavia. Asia kannattaisi tarkistaa ihan oikeasta lähteestä.

            Loppupeleissä asiaan vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti se, mitä tutkimukset sanovat turvallisuudesta, ei se mitä mieltä viranomaiset ovat.


  2. Tero Torppa

    En juo viiniä mutta pidän ruisleivästä.

    Onko ruisleivästä löytyviä pitoisuuksia mitattu? Montako sataa kiloa saan syödä ruisleipää päivässä, jotta se olisi vielä turvallista?


  3. Rahat pois

    Huomautan, että aina kun joku jakaa linkin mainostuloja keräävään blogiin, hän mahdollistaa seuraavan kohu-uutisen syntymistä.
    Anja Nystén valoittaa asiaa puolestani: Motiivien tutkailua, osa 1 – Mainostuloilla pyörivät sivustot
    http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2015/11/motiivien-tutkailua-osa-1.html


    • Juhani Knuuti

      Kiitos linkistä ja erinomaisesta kirjoituksesta. 😉
      Eli pitäisi siis välttää linkkaamasta näitä kirjoituksia omiin kirjoituksiin, jolloin ei tahattomasti tule lisättyä kirjoittajien tulonsaantia.

      Ylipäätäänkin on selvää, että julkaisemmalla tahallisesti provosoivaa ja/tai virheellisträ tietoa, saa eniten huomiota, klikkauksia ja jakoja. Tietyllä tavalla harmittavaa mutta ei sille mahda mitään.


      • Rahat pois

        Mahtaa, nimenomaan mahtaa!

        Asioita voi oikoa ja voi kertoa mitä lähdettä oikoo, mutta suoran linkin laittaminen ei ole pakollista. Ota oppia vaikka viihdelehdistä. He eivät koskaan laita linkkiä kilpailijan lehteen vaikka ilmoittavat kuka asiasta uutisoi ensin. Näin vältetään ettei lukija laiskuuttaan tai uteliaisuuttaan tai muuten vaan avaamalla sivustoa lisää avattavan sivuston tuloja.


        • Juhani Knuuti

          Hyvä vinkki.
          Tarkoitin kommentillani ”ettei mahda mitään” sitä ilmiötä, että virheellisen ja provosoivat uutiset saavat aina eniten huomiota. Tälle ei kyllä mitään mahda nykysomessa.
          Toki niitä uutisia voi korjata ja sillä tavalla vaikuttaa.


  4. Antti Arminen

    Ruisleipä casessa kyseessä oli paremminkin Vaasan yritys selittää mustaa valkoiseksi. ”Suomen suosituimmaksi” mainostetun, ja sinivalkoiseksi koetun brändin tausta osoittautui hötöksi: Leipomo hankkii tuotteisiinsa Suomessa kielletyillä, ja glyfosaattijäämille altistavilla menetelmillä tuotettua leipäviljaa. Kaikki tämä kuluttajahintaan nähden olemattoman säästön vuoksi. Vyyhti lähti purkautumaan 11.3.2016 päivätyn ”Lisäaineeton” julkaisun keskustelussa: https://www.facebook.com/vaasanruispalat/?ref=ts&fref=ts


    • Juhani Knuuti

      Kiitos vinkistä.


    • Mr Pain

      Keskustelussa lienee oletettavasti kyse siitä, kun glyfosaattia käytetään mm. rehuviljojen tuleennuttamiseen – päätyykö kyseistä viljaa leipäviljaksi?

      Suomalainen ruis ei tunnetusti ole riittänyt kotimaisiin tarpeisiin. Jalostusta ja siemenviljan viljelyä lukuunottamatta ei olisi siis ’tarvetta’ ruiskuttaa ruista lainkaan?

      Ruis on syysvilja, joka kylvetään elokuussa tai lokakuussa – eli sato ehtii kyllä valmistua seuraavaan syksyyn.

      No.. Tästä seuraa tietysti sellasta, jotta ja kun kotimainen vilja ei riitä niin osa tuotteisiin käytettävästä viljasta tulee muilta kuin kotimarkkinoilta.

      Edelleen tämä ilmiö on saattanut poikia jopa hallitustasolla keskustelua siitä että tuleeko tuontituotteilta edellyttää paikallisen lainsäädännön noudattamista? (Tässä on se ainoa oikea paikka tukea kotimaista tuotantoa lainsäädännöllä, mutta tämä vaatii työtä myös lakitekstien, sanoisko, sisällönkin tuottajilta).

      Edelleen niin rehuviljoja kuin leipäviljoja vaivaavat erilaiset kasvitaudit. Osa ongelmista on seurausta yksipuolisesta viljelykierrosta jossa menetetään maan rakenne ja ’terve’ mikrobitoiminta kastematoineen.

      Suomesta on ollut vaikeaa viedä viljaa ulkomaille esim. Ruotsiin vaikkapa lastenruokiin mm. punahomeen vuoksi. Tämä home on nimeltään Fusarium.

      Ongelma tulee sitten näiden, ei toivottujen homeiden toksiineista. Niitä on useita. Torjuminen on hyvin, hyvin vaikeaa.

      Tätä voisi kommentoida Kasvinsuojeluseurasta joku tai Luken (luonnonvarakeskuksen) tutkija? Ko. leipomon TNA (turvallisuusneuvonantaja) on periaatteessa henkilö, jonka tulisi tietää mistä mikäkin viljaerä tulee, mitä riskejä käsittelyyn liittyy ja raportoi sitten havaitut poikkeamat?

      Tässäkään ongelmassa ei ole nähty metsää puilta. Todennäköisesti ainoa fiksu ratkaisu olisi ensin yhdistää Evira ja Luke. Jolloin olisi edes toivoa siitä että tarvittava ammattitaito löytyisi yhden katon alta. Muutoin tämän hallitseminen on hiukan levällään.

      Ai niin. Sitten on vielä Tukes, mutta sen toimivalta ei taida riittää tuontituotteisiin. Tukesin toimivaltaa kuvaa hyvin lause: Tukes suosittelee voimakkaasti..

      Tullimuodollisuuksista tai mahdottomuuksista voisi kirjoittaa kokonaisen kirjasarjan pelkästä tuotteiden jäljitettävyydestä alkaen Hollannin maanumerosta +31. Se kuulemma riittää ilmaisemaan mistä tuote on peräisin.


      • Hanna

        Viime vuoden ruissato riittää vastaamaan kotimaiseen kysyntään:
        https://www.luke.fi/uutiset/viljasadosta-riittaa-vientiin/
        Muiden viljojen osalta tuonti on ollut vähäistä tähänkin asti.


        • Mr Pain

          ”Kohtalon ivaa” tässä on se, että ainoana vuonna 15 vuoteen, kun oma ruisviljasato riittää – tulee puheeksi tuontituotteissa olevat mahdolliset jäämät?

          Tässä mennään hieman harhapoluille siinä mielessä että tuotannossa kyse on kasvinsuojelusta jota ilman hyvälaatuista tuotetta ei saada. Ei tavanomaisessa, tai luomutuotannossa.

          Toinen harha koskee ko. glyfosaatin saantireittiä ja vaikutustapaa. Tai mahdollisia apuaineita – vaikkapa säilöntäaineita.

          Em. syistä voi olla perusteltua, ettei Suomessa tulisi käyttää glyfosaatteja:
          -hajoaminen maassa on OLOSUHTEISSAMME hidasta
          -jos tutkimustieto tukee keliakian yleistymistä voi se seikka johtua jatkuvasta, matalasta altistuksesta?
          -tästä syystä viitearvot voivat olla kansallisesti liian korkeat? Vrt EFSA:n suositus 0,5/0,1 mg/kg/pv
          -altistusta tulee muuta kautta (jotkut juureksen tapaiset ja ulkomaiset leipomotuotteet)
          -keliakia voi aiheuttaa muita liitännäissairauksia.

          Eli ollaan vaikean asian äärellä mitä tulee aineiden kieltämiseen tai käytön sallimiseen. Ja vielä, että niitä voidaan tuoda maahan raaka-aineena tai valmiissa tuotteissa.

          Tästä syystä kotimainen tuotanto ei ole samalla lähtöviivalla tuontituotteiden kanssa. Myöskään olosuhteet eivät ole samat.


          • Juhani Knuuti

            Mistä olet tuon keliaikian tähän nyt saanut liitettyä?
            Jos kommentoit siitä, sinun tulisi antaa tähän jokin asianmukainen tutkimusviite. Oma mielikuvitus ei riitä. 😉


          • Mr Pain

            Voin selvittää. Se oli viime syksynä kotimaisessa artikkelissa mainittu.


          • Mr Pain

            Saamassani vastauksessa oli, että siitä on ollut yleistä epäilyä, mutta varmoja todisteita ei ole. Tutkimusviitteitä ei ole, l. sitä ei liene tutkittu.


          • Mr Pain

            Mahdollisesti vaikuttaa suoliston mikrobeihin.


          • Juhani Knuuti

            OK. Kyse oli siis yhdestä näitä villejä spekulaatioita, jotka jäävät elämään somessa. Tottakai taustalla voi olla joku ajatus. Ajatus ei tietenkään riitä todisteeksi.
            Jos kyse olisi aiheellisesta hypoteesista, sitä pitäisi sitten haastaa tutkimuksilla, muuten sen voi unohtaa.


          • Mr Pain

            Nämä ajatukset sinällään eivät olleet somesta peräisin.

            Huoli glyfosaateista voi silti olla aiheellinen. En tarkoita vain terveyttä – vaan kansallisesti. Tukesin tiedotteesta ei selviä, minkä kannan Suomi Valtiona on ottanut. Tosin tiedotteesta ei selviä sekään, onko Suomella edustusta ko. ryhmässä? Oletan, että tulisi olla.

            Niin kauan kuin glyfosaatti on sallittu Euroopan Unionin alueilla, ei Suomi voi kieltää tuontia esim. viljojen osalta, vaikka kuinka olisi tiedossa, että glyfosaatteja olisi käytetty vain rikkakasvien torjunnassa (ml. jättiputki).

            Jos ja kun vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa toteutuu, meidän on pakko hyväksyä lisää erilaisia aineita ravintoon ja kulutustuotteisiin.

            Pessimismi on tältä osin paikallaan. Luomussa mennään oletettavasti vähän eri säännöillä.

            Mielestäni hypoteesin asettaminen on siksi aiheellista että sillä voi olla merkitystä neuvotteluasemiin – riippuen tietysti, mikä kulloinenkin kantamme on.

            Toisekseen tutkimuksella, vaikka se alkaisi ”vaatimattomalla” kirjallisuusselvityksellä, voi sillä tiedolla olla merkitystä vaikkapa suolisto-oireista kärsiville ja edesauttaa terveysnäkökulman tutkimista tarkemmin.

            Minulla ei ole odotuksia, mitä selvityksen seurauksena selviäisi.

            Henkilökohtaisena mielipiteenäni sanoisin, lähinnä noihin neuvotteluasemiin liittyen (toukokuu), että on kiire.


          • Antti Arminen

            >>>>”Kohtalon ivaa” tässä on se, että ainoana vuonna 15 vuoteen, kun oma ruisviljasato riittää – tulee puheeksi tuontituotteissa olevat mahdolliset jäämät?><<<

            Leivän kuluttajahinnasta rukiin osuus oli viime vuoden hinnoin 4 % eli 205-225 €/tn. Kuluvana vuonna viljan osuus jää 3 % leivänhinnasta: Myllyt kiittivät viljelijöitä omavaraisuudesta pudottamalla rukiin hinnan haarukkaan 160-175 €/tn.

            Suomi on rukiin suhteen omavarainen jos myllyt/leipomot maksavat myllyviljasta myllyviljan hinnan. Viimeiset 15 vuotta hinta on ollut jossain lähempänä rehuviljan kuin leipäviljan hintaa. Riskit ja viljelykustannukset ovat kuitenkin aina leipävilja tasoa.

            Kohtalon ivaa, vai hötön brändin mielikuvakalastelun kulissien romahdus?

            https://www.facebook.com/vaasanruispalat/photos/a.681272961895606.1073741830.668145196541716/1074584499231115/?type=3&theater


          • Mr Pain

            En voi vastata tuohon kysymykseen, jos se oli minulle osoitettu.


    • Mie

      ”glyfosaattijäämille altistavilla menetelmillä tuotettua leipäviljaa.”

      Niinkö? Osaisitko täsmentää että miten paljon sitä glyfosaattia sitten yhdessä Ruispala-pussissa on? Vai kiinnostiko tämä asia edes sinua?


      • Antti Arminen

        Kun leipää hehkutetaan ”Suomen suosituin” ja ”Lisäaineeton” , niin miksi perusraaka-aineen alkuperä, ja viljelymenetelmät jätetään alihankkijan alihankkijan hyväntahtoisuuden varaan? Yhdessä pussissa ei välttämämättä ole yhtään glyfosaattia, tai lainkaan jos ”järjestelmä” ei vuoda.

        Edelleen: Miksi ”Suomen suosituimman” raaka-aine tuotetaan Suomessa rikollisella so. lainvastaisella menetelmällä? Rukiin tuleennuttaminen glyfosaatilla laskee tuotantokustannuksia säästönä kuivauskustannuksissa, mutta samalla altistaa jäämille. Suomessa menetelmä on kielletty, mutta Keski-Euroopan ja Baltian maissa pääsääntöisesti sallittu.


        • Mr Pain

          Tähän kommentoisin, että oikeudellisesti kyse on sopimuksesta, eikä niinkään siitä mitä joku viljaerä sisältää.

          Eilisessä kommentissasi on myös tästä. Jos Suomi yrittää käännyttää Eurooppalaista tai tulevaisuudessa vaikka USA:sta tulevaa viljaerää niin silloin luetaan luultavasti sopimusoikeutta, eikä niinkään sitä mitä rahtikirjassa lukee tai on lukematta.


  5. entäs ne statiinit

    Niin ehkä hintojen halpuutuksella päästiin 200 e/tonni pudotuksella alkulähteellä 160e/ tonni. Ehkä alkupan ulosmyyntihinta pienentyi 10 – 15 senttiä pussilta.


    • Mr Pain

      Tuossa logiikkassa ei välttämättä ole syy, se voi silti olla seuraus.. Satoa rukiista saadaan kerran vuodessa. ”Halpuutuksen” tulisi ruista sisältävässä tuoteryhmässä kestää siis yhden kasvukauden tuotantoa vastaavan ajan l. vuoden. Syy 3-4% osuuteen viljasta leipätuotteissa löytyy todennäköisemmin hävikki -nimisestä ilmiöstä.

      Pakkoko sinne peltoon on mitään kylvää, jos siitä ei mitään saa ja iso osa päätyy hävikkiin.


      • Antti Arminen

        En aivan kykene seuraamaan ajatuksen kulkuasi..

        ..Viljelijän tuotantokustanuksissa 1-2 % varastotappio on jo laskettuna. Jos haet ”katoa”, niin sitä vastaan voi hankkia markkinaehtoisen vakuutuksen. Lähtökohtaisesti syksyllä kylvettävillä kasveilla on riskipreemio talvehtimisen suhteen. Leipäviljan vs. rehuviljan viljely vaatii jo lähtökohtaisesti aina enemmän panoksia ja työtä, sekä tilan parhaat peltolohkot.

        Rukiin hinta on matanut vuosikausi tuolla 150 €/tn nurkilla. Siinä keskeinen syy miksi emme ole olleet rukiin suhteen omavaraisia. Peltoon kun ei kannata kylvää sellaista, jolla voi varmuudella maksimoida vain tappion.

        Etiikkaan, hinnoitteluun ja tuontielintarvikkeiden laatuun ja tuotantomenetelmiin puolestaan liittyy seuraava pohdinta:

        Suomessa on EU:n minimin selkeästi ylittävä korkean standardin kansallinen lainsäädäntö, niin kasvinviljelyn kuin kotieläintuotannon suhteen. Korkeampien standardien tavoitteena on taata kuluttajille kestävämmin, puhtaammin ja eettisemmin tuotettua ravintoa. Samalla korkeampien standardien noudattamisesta syntyy myös korkeammat tuotantokustannukset. Korkeammat kustannukset edellyttäisivät vastaavasti korkeampaa hintaa kustannusten kattamiseksi. Mitä tekevät kauppa ja jalostavateollisuus: Tuovat/teettävät alemman standardin tuotteita, ja samalla pyrkivät sanelemaan markkinavoimallaan kotimaisten standardien mukaan Suomessa tuotetulle ruuallekin saman bulkkituotannon hinnoittelun. Tästä yhtälöstä syntyy suomalaisen tuotannon kujanjuoksu, jota halpuuttaminen on vielä syventänyt.


        • Mr Pain

          Tarkoitan hävikkiä kaupassa. ”Hävikki” näkyy sitten joko tuotteen myyntihinnassa tai raaka-aineen ostohinnassa.


          • Entäs ne statiinit

            Jos tarkoitat nyt sitten kaupan hävikkiä, niin se varmaan budjetoidaan erikseen ja toivotaan, että lopullinen hävikki on pienempi kuin budjetoitu. Ja varmaan tuoteryhmäkohtaisesti.


      • Entäs ne statiinit

        Jotenkin tuo ansaintalogiikkasi aiheuttaa ajatuksia. 10 kilon säkki ruisjauhoa maksaa 8 euroa (Liikkalan mylly). Puolenkilon ruispalat, jauhot 40 senttiä, No paino on n.660g pussilla, mutta leipähän ei ole pelkkää jauhoa. Ruispalapussin hintahan taitaa olla luokkaa 2,50 + euroa/ isopussi. Niin karkeasti laskien saataisiin osuudeksi n.2%:a, niin ehkä tuossa 3-4%:ssa on hävikkiä 1-2 %_yksikköä.


        • Mr Pain

          Laske hävikki vaikka 15% mukaan..


          • Juhani Knuuti

            Nyt on vähän sivuraitella? 😉
            Olennainen asia on miten estäisimme sen, että glyfosaattia ei olisi yhtään ruisleivässä kun ei sitä siellä kaivata.


          • Mr Pain

            Myönnetään..

            Löysin 73 tutkimusta (kasveista) glyfosaatteja koskien mutten ehtinyt niitä vielä sen paremmin avaamaan.

            Helpointa tietysti on, jos kuluttajat vaativat puhtaita tuotteita? Tämä ei tietenkään toimi, koska oletettavasti 90% kuluttajista ei välitä mitä tuote sisältää, vaan pelkästään hinta ratkaisee ostopäätöksen. Eli markkinat olisivat valmiita sallimaan glyfosaatin tuotteissa.

            Sitten kallistutaan siihen, että jos löytyy terveysperustainen syy kieltää leipäviljassa glyfosaattien käyttö?
            Edelleen 90% kuluttajista olisi sitä mieltä ettei heihin ole ennenkään mikään tarttunut ja että sillä ei ole väliä.

            Tähän selvitykseen tai katsaukseen ei tule riittämään se, että joku maa, kuten Suomi on sitä MIELTÄ, että meillä ei saa ruiskuttaa viljaa tuleentumisen nopeuttamiseksi mahdollisten jäämien vuoksi, joita ei edes tutkita.

            Tähän tarvitaan se hypoteesi mahdollista ja mieluiten TODENNÄKÖISIMMÄSTÄ terveysvaikutuksesta ja niin kuin sanoit – sitä pitää haastaa tutkimuksilla.

            Aivan alkutekijöissä ollaan jos et sitten jo löytänyt kaikki oleelliset tiedot ja soittanut Hätäkeskukseen ja pyytänyt sulkemaan rajat..


          • Mr Pain

            Kolmanneksi jonkun tulisi selvittää onko lainsäädännössämme ollut EU:iin liittymisen hetkellä joku porsaanreikä, jota voisi tässä yhteydessä käyttää. Ehkä torjunta-ainelainsäädännössä.


  6. Asialinjalla loppuun asti?

    Hei vaan Mr. Knuutti.

    Kirjoittamasi kohta:
    ”Mielestäni sivusto ei ole enää kaukana Magneettimediasta ja MV-lehdestä sisällön luotettavuuden osalta.”
    Jos kommentoit sitä, sinun tulisi antaa tähän jokin asianmukainen tutkimusviite. Oma mielikuvitus ei riitä.
    Tai onko tuo tahallista herjaamista?


    • Juhani Knuuti

      Huomasit varmaan, että sanoin selvästi ”Mielestäni……” Sehän on selvä ja avoin mielipide, ei tutkimus.

      Voin sitä mielipidettä kuitenkin perustella: Kumpikin sivusto levittää tietoisesti virheellistäja provosoivaa tietoa. On niissä toli erojakin sillä nämä mainitsemasi mediat ovat myös vihasivustoja.

      ps voisit kaiketi tarkistaa kommentoidessasi edes nimeni oikein.


Kommentoi