Tanssi on turkulainen perusoikeus

BLOGIT | Tanssi on turkulainen perusoikeus

Tiimityöskentelyä ja vertaistukea

Olen Satu Hakamäki sirkustaiteilija ja Hyvinvointitiimin uusin jäsen. Haluan tehdä tätä työtä, koska saan taiteen kautta itse paljon hyviä elämyksiä ja haluan opastaa myös muita kokemaan jotain samankaltaista. Taide on minulle väline kokea, ilmaista ja käsitellä ajatuksia, ilmiöitä ja tunteita ja jakaa niitä muiden ihmisten kanssa.

Vaikka en ole vielä ollut kovin kauan Hyvinvointitiimin toiminnassa mukana, yksi toiminnan piirre on jo edistänyt omaa hyvinvointiani. Tiimissä on muita henkilöitä, jotka tekevät samaa juttua! Heidän kanssaan voin jakaa tätä asiaa, ja se on mahtavaa.

Tähän asti sirkustaiteilijana tekemäni työ on ollut pääasiassa kahden tyyppistä. Toinen on intensiivistä esitys- tai opetusprojektityötä, jonka aikana muu elämä hälvenee taustalle ja ajatukset ja tunteet ovat jatkuvasti meneillään olevan projektin maailmassa. Suurin osa valveillaoloajasta vietetään työryhmän kanssa. Kaikki tunteet tuntuvat silloin vahvoilta. Varsinkin, jos projekti on hyvä, fiilis on loistava. Teen kiinnostavaa työtä, josta nautin ja saan jakaa sen kaiken muun työryhmän kanssa.

Toinen työtyyppi on muuten sama, mutta teen sitä yksin. Työ on edelleen kiinnostavinta mitä tiedän ja nautin siitä, että voin antaa asiakkaille hyviä hetkiä, oivalluksia, ajatuksia ja kohtaamisia. Silti työ jää osaltani vaillinaisen oloiseksi, koska en voi jakaa omaa kokemustani kenenkään kollegan kanssa. En sanallisesti, enkä tunnetasolla.

Ryhmäprojektia tehdessä en yleensä tule ajatelleeksi, kuinka iso merkitys on nopeilla katseiden kohtaamisilla tai ”huomasitko” ja ”vitsit se oli hyvä kun…” – tyyppisillä kommenteilla.

Huomaan eron sitten, kun työskentelen yksin. Kaikki on vain omassa päässäni. Ensin ajatukset tuntuvat selviltä, mutta sitten alan epäillä. Olisiko sittenkin parempi jos…? Kaipaan ajatuksilleni vahvistusta tai kyseenalaistusta. Kaipaan yllykkeitä miettiä vielä tarkemmin omaa mielipidettä ja perustella sitä. Haluan kuulla jonkun muun ajatuksia samasta kokemuksesta.

Ote päiväkirjamerkinnästäni helmikuun alusta: ”Tuntuu, että kaipaan tyyppejä mun ympärille. Verkostoa, ryhmää, työkavereita. Niitä ei juuri oo. Ja niitä kaipaan.”

Tämän takia olen iloinen siitä, että Hyvinvointitiimi on tiimi. Teemme yhteistä projektia, vaikka työskentelisimme eri paikoissa ja eri aikaan.

Kommentoi