Maalaiskaupungin Mademoiselle

BLOGIT | Maalaiskaupungin Mademoiselle

Säihkettä ja blingblingiä

Minun mielestäni ihminen on luotu leikkimään ja liikkumaan. Molempia mielellään yhtaikaa.

Aikuiselämässä kurjinta on seurata, kun ihmisten elämästä katoaa ilo, nauru ja hulluttelu. Arjen murheet, joita kukaan ei pääse pakoon, on helpompi kestää, kun viljelee iloisia ja hauskoja ajatuksia. Vakavat velvollisuudet hoituvat kevyemmin, kun ne eivät jatkuvasti ole mielen päällä.

Maiseman vaihtaminen on hyvin terveellistä ihmiselle aika ajoin. Siksi teimme ystävieni Päivin ja Elinan kanssa retken Turkkuseen Ilona Vol 3 Belly Dance Show-esitykseen lauantaina.

Turussa on paljon aktiivisia itämaisen tanssin harrastajia. Meillä maalaiskaupungissa heitä on myös, muttei ihan niin paljon, että saisimme yhtä näyttävän esityksen pystyyn, kuin turkulaiset ystävämme. Esitys tosiaan oli upea, kaikinpuolin ammattilaisen ottein järjestetty, hyvin eksoottinen kokemus. Voin suositella lämpimästi kaikille arjen harmaudesta kärsiville!

Minä tottakai tönötin etupenkissä kamerani kanssa, koska rakastan kuvaushaasteita! Ja kyllä kannatti, sain kuin sainkin purkkiini illan aikana paljon elämäniloa, säihkettä, glamouria ja blingblingiä.

Sinisiä hetkiä.
Sinisiä hetkiä.
Punaisia hetkiä.
Punaisia hetkiä.
Ja mustia hetkiä. Kuvat: Meri Rawstorne.
Ja mustia hetkiä. Kuvat: Meri Rawstorne.

Ihailen suuresti suomalaisnaisten kykyä heittäytyä ja uskallusta elää, niinkuin itselle parhaiten sopii. Uskon, että se tuottaa väriä myös puolison elämään. Vai mitä mieltä olette?

Esityksen jälkeen kävimme tyttöjen kanssa syömässä ja jäimme vielä ihmettelemään kaupungin huisketta ja vilinää. Kaikkein ihmeellisintä oli, että tapaamistamme ei niin monesta ihmisestä puolet, peräti viisi, oli paimiolaisia. Terveisiä vaan kaikille uusille hauskoille tutuille ja kanoille ja hipeille ja muille! Pitäkäähän Paimion lippu korkealla!

Lämpimät terveiset myös veturinkuljettajalle, poliisille ja punapartaiselle viikingille! Harmi, että juttu jäi kesken, mutta Tuhkimoiden oli lähdettävä, koska kotimatka oli pitkä ja mutkainen. Ensin vein Päivin kotiin ja otin sieltä Hilman kyytiin – lämmin kiitos Päivin isännälle koiran hoidosta! – ja huh, kyllä nuokutti oman kylän korpisuoraa körötellessä.

Viikon vinkki: Annetaan murheiden pitää huoli itsestään, ei kanneta niitä mukana, eikä unohdeta leikkiä ja liikuntaa!

 

 

 

 

Kommentoi