Maalaiskaupungin Mademoiselle

BLOGIT | Maalaiskaupungin Mademoiselle

Kosketuksen voima

Aika ajoin käy niin, että pahaa aavistamatta puhtain motiivein tehty asia kääntyy päälaelleen. Viimeviikkoisen tanssijutun artikkelikuva oli sitä sarjaa. Kuvan oli tarkoitus ilmentää paritanssin luonnetta. Lämmin tunnelma oli poseerattua. Itse pidin kuvan aidontuntuista läheisyyttä hyvänä suorituksena kuvaajalta ja kuvattavillta.

Saamani palaute veti mietteliääksi. Tanssi-ihmiset tietävät, mistä on kyse. Tanssiessa ollaan lähekkäin avoimen ystävällisellä asenteella paria kohtaan. Sivustakatsoja laskee yksi plus yksi. Kädestä kiinni pitäminen voi joillekin olla merkki läheisestä suhteesta. Minulle se ei sitä ole.

Kosketuksella kyllä viestitään. Se on kaikkein alkukantaisin tapa etsiä yhteyttä toiseen ihmiseen. Tarvitsemme hyväntahtoista kosketusta läpi elämän.

Olen ottanut tavakseni koskea ihmisiä. Yritän osoittaa rakkautta ja hyväksyntää jokaiselle oppilaalle silittämällä, halaamalla tai pörröttämällä hiuksia. Minua saa tulla lähelle. Varsinkin, jollei yhteistä kieltä ole, tai jos oppilasta joutuu ojentamaan paljon, on tärkeä osoittaa lämpöä tavalla, jonka toinen ymmärtää.

Minun on helppo koskettaa toista, koska olen nainen. Kosketustani tuskin pidetään tarkoitushakuisena, tunkeilevana tai uhkaavana. Miehenä joutuisin tällä elämänalueella olemaan paljon varovaisempi.

Yksi elämänohjeeni on, ettei silityksiä, kehuja ja halauksia kannata säästellä. Niillä rakennetaan lapselle vahvaa itsetuntoa sekä varmuutta siitä, että häntä rakastetaan juuri sellaisena kuin hän on.  Aikuiselle ne ovat kuin harvinaista herkkua, jota voi hyvillä mielin tarjoilla joka päivä.

 

 

 

Kommentoi