Liikunta

LIIKUNTA | Heidi Autero |

Uinnin tekniikkakurssilta uutta vauhtia harrastukseen

Kuntouintiin saa lisää tehoa ja mielekkyyttä, kun opettelee oikeat käsivedot ja potkut.

Ruissalon kylpylän ala-aulasta kuuluu tasainen puheenporina. Paikalle on saapunut marraskuun pimeyttä uhmaten joukko kuntouimareita, jotka ovat tulleet kylpylään rintauinnin tekniikkakurssille.
– Mennään ensin alakertaan esittäytymään. Samalla kerron teille rintauinnin perustekniikasta. Sen jälkeen siirrytään altaalle, ja aloitetaan heti hengitysharjoituksilla, kertoo kurssia vetävä liikunta-alan yrittäjä Essi Silvonen.

Hän pitää rinta- ja vapaauinnin tekniikkakursseja kaikentasoisille uimareille.
– Kurssit saivat alkunsa crossfit-harrastajien pyynnöstä. Lajin suosion lisäännyttyä moni heistä toivoi vinkkejä oman uimisensa parantamiseksi. Pian myös tavalliset kuntoilijat löysivät tiensä tekniikkatunneille. Nyt olen vetänyt kursseja aikuisille jo muutaman vuoden ajan.

Uinti on tehokas kuntoilumuoto, varsinkin jos hallitsee sen teknisesti oikein. Essi Silvonen opettaa jalkojen koukistusta.
Uinti on tehokas kuntoilumuoto, varsinkin jos hallitsee sen teknisesti oikein. Essi Silvonen opettaa jalkojen koukistusta.

Kurssille otetaan yleensä vain 5–7 henkilöä kerrallaan. Perusedellytyksenä on, että asiakkaalla on kohtalainen uimataito, eikä hän pelkää vettä.
– Vesipelkoisille ja uimataidottomille järjestetään kursseja esimerkiksi kaupungin yleisissä uimahalleissa. Yleensä ne ovat kestoltaan pitkiä. Vetämässäni tekniikkakoulussa on vastaavasti tarkoituksena, että kolmen tunnin pituisen alkeiskurssin jälkeen jokainen uimari yltää sellaiselle tasolle, että hän pääsee hyvin omatoimisesti harjoittelemaan uutta uimatekniikkaansa. Tarvittaessa voi tulla myös jatkokurssille.

Vesi on erittäin nivelystävällinen ja miellyttävä elementti kuntoiluun. Kun tekniikka on kunnossa, tulee uimisesta myös hyvin tehokas liikuntamuoto.
– Monet valittavat, että rintauinnissa niska ja selkä jumiutuvat. Syynä on se, että uimari pitää päätään ylhäällä uidessaan. Kun pään uskaltaa laittaa veteen, helpottuu tämäkin ongelma. Liukuminen vedessä paranee myös silloin, kun käsivedot sekä potkut ovat teknisesti hallittuja, ja tapahtuvat oikeassa rytmissä, Silvonen korostaa.

Kun oikea rytmi ja asento löytyvät, pääsee vedessä  etenemään vaivattomasti. Tekniikkakurssille osallistuneet Petri Sivonen (edessä) ja Mikko Lehto (keskellä) näyttävät mallia.
Kun oikea rytmi ja asento löytyvät, pääsee vedessä etenemään vaivattomasti. Tekniikkakurssille osallistuneet Petri Sivonen (edessä) ja Mikko Lehto (keskellä) näyttävät mallia.

Naantalilainen Mikko Lehto kertoo hakeutuneensa kurssille kohentaakseen uimataitoaan kokonaisvaltaisesti.
– Aloitan ensi vuoden maaliskuussa laitesukelluskurssin. Ehtona on, että jokainen osallistuja pystyy uimaan tauotta vähintään 200 metriä sekä kellumaan vedessä kymmenen minuutin ajan. Olen käynyt noin 25 vuotta sitten tekniikkakurssin, joten tarvitsin vähän päivitystä uimiseeni, hän kertoo.

Oppimisen kannalta pienryhmässä uiminen tuntui hyvin tehokkaalta.
– Tavoitteenani on käydä säännöllisesti uimassa, jotta opituista uusista tekniikoista tulee rutiinia, hän lupaa.

Uimataidon määritelmä

  • Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen. Lähde: Uimaliitto.
Uimalautaa kannattaa käyttää säännöllisesti treeneissä, vaikka uiminen muuten sujuisikin.  Essi Silvosen vetämillä aikuisten uimatekniikkakursseilla lautaa käytetään apuna potkuja harjoiteltaessa.
Uimalautaa kannattaa käyttää säännöllisesti treeneissä, vaikka uiminen muuten sujuisikin. Essi Silvosen vetämillä aikuisten uimatekniikkakursseilla lautaa käytetään apuna potkuja harjoiteltaessa.

Essin vinkit kuntouimareille

Vapaauinti eli kroolaus – tehokas kuntoilulaji

  1. Harjoittele hengitystekniikkaa erillään kaikesta muusta. Seiso jalat pohjassa ja käännä päätä sivulle, hengitä sisään – käännä katse kohti pohjaa ja hengitä ulos. Tee näin kunnes hengittäminen alkaa tuntua mukavalta ja vaivattomalta.
  2. Seuraavaksi harjoittele hengityksen yhdistämistä käsivetoon. Hengitä sisään, kun käsi on nousemassa vedestä vedon jälkeen. Käännä kasvot kohti vettä ennen kuin ojennat käden suoraksi eteen.
  3. Pidä potkut todella rauhallisina.
  4. Käsivedolla pystyy tuottamaan jopa 80–90 prosenttia etenemisvoimasta. Pyri hakemaan käsivedolla sellainen tunne, että vedät itseäsi eteenpäin veden pintaa pitkin. Sitten kurota eteenpäin ja työnnä käsi suoraksi taakse. Kämmen ja käsivarsi työstävät vettä koko matkan ajan.

Uimarin ykköshankinta on kunnon uimalasit.

Rintauinti – pää rohkeasti veden alle

  1. Pää ylhäällä uidessa niskalihakset jumiutuvat. Uimarin ykköshankinta on kunnon uimalasit. Oikea hengitystekniikka, jossa hengitetään ulos veteen, tuo liikettä niska- ja hartiaseudulle.
  2. Pienennä käsivetoa ja suuntaa voima taaksepäin. Käsivedolla on tarkoitus vetää itseä vedessä eteenpäin. Kämmen tulee vetoliikkeessä edestä taaksepäin. Vetovaiheessa kyynärpäät koukistuvat.
  3. Oikea potkutekniikka. Rintauinnin potku tehdään napakasti ja nilkat koukussa. Nilkan asento on tärkeä potkun suuntaamiseksi oikein; latausvaiheessa nilkka koukistuu ja pysyy koukussa, kunnes jalka suoristuu potkussa. Nilkka ojentuu vasta, kun jalat tuodaan yhteen potkun loppuvaiheessa.
  4. Rytmi kuntoon. Jalkojen potkaistessa kädet ovat eteenpäin ojentuneina, ja pää käsien välissä liukuvaiheessa. Kun liuku hidastuu, kädet lähtevät jatkamaan sen vauhtia käsivedolla. Jalat ovat tällöin takana suorina. Käsiveto nostaa pään pinnalle sisäänhengitystä varten. Samalla jalat lähtevät latautumaan uutta potkua varten.

Kommentoi