Liikunta

LIIKUNTA | Sanna Tulonen |

Rhönrad-rengasvoimistelu on akrobatiaa ja itseilmaisua

Millaista on liidellä liikesarjasta toiseen valtavan pyörivän metallirenkaan sisällä? Rengasvoimisteluyhdistyksen harjoituksissa se selviää.

Kun asettaa jalkansa rhönrad-renkaan lankuille, tuntee nopeasti parimetrisen renkaan liikkeiden laajuuden. Kevyt jalkojen taivutus pyöräyttää renkaan vatsanpohjaa kutittavaan keinuntaan. Muutama askel vanteiden päällä, ja rengas tuntuu rullaavan itsestään suuressa kaaressa. Mistä tässä jännittävässä lajissa on kyse?

– Rhönrad eli rengasvoimistelu on akrobatiaa pyörivässä renkaassa. Kansainvälisesti rhönradia voi kilpailla MM-tasolla saakka, mutta meidän treeneissämme harrastetaan pääsääntöisesti omaksi iloksi, kertoo Varsinais-Suomen Rhönradvoimistelijat ry:n puheenjohtaja Satu Hakamäki.

Rhönradin nimi tulee Saksasta, jossa laji syntyi jo 1900-luvun alussa. Suomeen laji on rantautunut Turussa, ja suurin osa kotimaisista harrastajista on varsinaissuomalaisia.
– Yhdistyksellämme on Turussa omat viikkotreenit aikuisille ja nuorille, ja lisäksi ryhmiä on Aurassa ja Mynämäellä. Lajin harrastus alkoi Turussa pienimuotoisesti jo 90-luvulla. Nykyisin yhdistyksellämme on useita omia rhönrad-renkaita, Hakamäki sanoo.

Varsinais-Suomen Rhönradyhdistyksen puheenjohtaja Satu Hakamäki ohjaa Turussa aikuisten treeniryhmiä.
Varsinais-Suomen Rhönradyhdistyksen puheenjohtaja Satu Hakamäki ohjaa Turussa aikuisten treeniryhmiä.
Rengas on valmistettu kahdesta metallivanteesta, jotka on yhdistetty toisiinsa aisoilla.
Rengas on valmistettu kahdesta metallivanteesta, jotka on yhdistetty toisiinsa aisoilla.
Remmiliikkeissä jalat kiinnitetään renkaan lankkuihin.
Remmiliikkeissä jalat kiinnitetään renkaan lankkuihin.

Metalliset, muovilla päällystetyt renkaat hankitaan lajin kotimaa Saksasta. Renkaan koko valitaan voimistelijan pituuden ja suoritettavien liikkeiden mukaan.
– Virallisesti erilaisia liikkeitä rhönradiin kuuluu yli kolmesataa. Liikkeitä voi keksiä itse lisää, ja kannustan treeneissä omaan ideointiin, painottaa aikuisia ohjaava Hakamäki.

Vapaiden liikkeiden lisäksi voi suorittaa remmiliikkeitä, joissa yksi tai molemmat jalat on kiinnitetty remmeillä renkaan jalkalankkuihin. Liikkeitä on kolmenlaisia.
– Linja tarkoittaa liikkeitä, joissa rengas pyörii pystyasennossa. Spiraalissa se pyörii kallellaan toisen vanteen varassa. Hypyssä ponnistetaan lattialta renkaan päälle, Hakamäki kertoo.

Aloita pienestä ja helposta

Toinen Kupittaan urheiluhallissa treenaavista aikuisten ryhmistä aloittelee harjoituksiaan. Renkailua harjoitellaan juoksuradalla, jossa riittää tilaa pyörähdellä.
– Treeneissä on yleensä jokin teema, jota harjoitellaan. Kaikilla harrastajilla on kuitenkin omat harjoiteltavat sarjansa, Hakamäki kertoo.

– Mitään ennakkotaitoja ei tarvitse olla voidakseen aloittaa renkailun, vaan laji sopii kaikille. Aluksi voi harjoitella pieniä ja helppoja liikkeitä, ohjaaja vakuuttaa.

Kupittaalla rhönradia treenataan juoksuradalla, jossa suurella renkaalla riittää tilaa pyörähdellä. Satu Hakamäki näyttää mallia Philippa Rytköselle.
Kupittaalla rhönradia treenataan juoksuradalla, jossa suurella renkaalla riittää tilaa pyörähdellä. Satu Hakamäki näyttää mallia Philippa Rytköselle.
Rhönradia harrastava Philippa Rytkönen nauttii rohkeutta ja lihaskuntoa vaativista liikkeistä.
Rhönradia harrastava Philippa Rytkönen nauttii rohkeutta ja lihaskuntoa vaativista liikkeistä.

Nuori nainen kohoaa ilmaan pyörivän renkaan mukana ja kiepahtaa taas takaisin maan tasoon. Sulavan näköinen, istuallaan tehtävä liike on nimeltään istumakeinu.

Philippa Rytkönen aloitti renkailun ystävänsä ylipuhumana neljä vuotta sitten. Hän oli entuudestaan harrastanut yleisurheilua ja balettia, ja rhönrad-treeneihin hän lähti aluksi kaverin kanssa. Nyt hän harjoittelee yhdistyksen kevätnäytöstä varten.

– Olen itse ideoinut omat liikesarjani näytökseen. Haluan liikkeisiin mukaan omaa ilmaisua, ja saatan sen vuoksi tehdä myös sellaisia asioita, joita sääntökirjassa ei sallittaisi. Kilpailuissa ei esimerkiksi saisi koskea kädellä lattiaan, mutta minusta on parempi ilmaista itseään kuin pelkästään matkia ohjeita, Rytkönen sanoo.

Sitten Rytkönen pyöräyttää vieressään seisovalle renkaalle vauhtia, ja kun metallivanteet liukuvat lattian poikki, voimistelija hyppää vauhdista liikkuvaan renkaaseen. On helppo nähdä, miksi Rytkönen mainitsee rhönrad-harrastajan tyypillisiksi ominaisuuksiksi rohkeuden ja lihaskunnon.

Hyvä hartiajumppa

Juoksuradan toisessa päässä treenaaja nousee ketterästi käsilleseisontaan ja kohottaa jalat ylös rhönrad-renkaaseen. Helena Yli-Sipilä on harrastanut renkailua kymmenisen vuotta.
– Kävin Kupittaan hallilla muutenkin, ja kokeilin rhönradia nähtyäni renkaita täällä. Rhönrad pitää hartiaseudun kunnossa, ja treenejä varten tulee jumpattua kotonakin, Yli-Sipilä kertoo.

Monipuolisen liikkujan suosikkiliikkeisiin renkaalla kuuluvat esimerkiksi kuperkeikat.
– Treenaamiseen jää koukkuun, ja itseään on hauska haastaa uusilla liikkeillä, Yli-Sipilä toteaa.

Helena Yli-Sipilä pitää rhönradilla hartiat kunnossa ja nauttii uusien liikkeiden oppimisesta.
Helena Yli-Sipilä pitää rhönradilla hartiat kunnossa ja nauttii uusien liikkeiden oppimisesta.
Rhönradissa on satoja erilaisia liikkeitä. Käsilläseisonta sujuu ketterästi Helena Yli-Sipilältä.
Rhönradissa on satoja erilaisia liikkeitä. Käsilläseisonta sujuu ketterästi Helena Yli-Sipilältä.

Rengasvoimistelu näyttää sen verran vauhdikkaalta, että vahinkoja luulisi sattuvan. Rytkönen ja Yli-Sipilä kertovat kuitenkin selvinneensä pelkillä mustelmilla.
– Kerran taisi käydä jotain, kun jäin renkaaseen kiinni roikkumaan, mutta itsesuojeluvaisto on säästänyt varsinaisilta loukkaantumisilta, lajia pitkään harrastanut Yli-Sipilä toteaa.

Rhönrad-renkaassa on mahdollista taituroida paitsi yksin, myös ryhmässä. Harjoitusten loppupuolella ohjaaja hyppää renkaaseen Rytkösen ja Yli-Sipilän kanssa, ja kolmikko laittaa yhteisvoimin renkaan pyörimään spiraalissa. Renkailu näyttää vastustamattoman hauskalta.

Katso videolta, miltä rhönrad-rengas näyttää liikkessä:

Varsinais-Suomen Rhönradvoimistelijat ry:n kevätnäytös 29.5. klo 14 alkaen OP-Areenalla (Auran yhteinäiskoulu), esiintymässä Turun, Mynämäen ja Auran jaostojen harrastajat.

Kommentoi