Liikunta

LIIKUNTA | Katariina Norontaus |

Nuoret liikkumaan yhdessä aikuisten kanssa?

Nuorille on tarjolla runsaasti ilmaisia tai edullisia omia liikuntaharrastuksia. Kaarinalainen liikunnanohjaaja toivoisi kuitenkin enemmän mahdollisuuksia liikkua yhdessä aikuisten kanssa.

Vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu tarpeeksi, ja tytöt saavuttavat suositellun määrän poikia harvemmin. Tämänvuotisen kouluterveyskyselyn mukaan nuorten tyttöjen liikunta on vähentynyt viime vuosina entisestään.
– Nuorten liikuttamiseksi yritetään tehdä kauheasti asioita, mutta kukaan ei ole oikein osannut ajatella, että sen ei tarvitse välttämättä tapahtua erikseen aikuisista. Että voitaisiin toivottaa nuoret tervetulleiksi ja antaa mahdollisuus siirtyä varhaisemmin omaehtoiseen liikkumiseen, Tii-Anna Vanhanen sanoo.

15 vuotta ryhmäliikuntaa ohjannut Vanhanen on työskennellyt muun muassa koululiikunnan kyydistä pudonneiden nuorten parissa. Hän käsittelee Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään liikunnan vaikutusta äitien ja teini-ikäisten tyttärien suhteeseen neljän yhdessä harrastavan äiti-tytärparin kokemusten kautta.

Kirjoituksissaan äidit ja tyttäret kertovat yhteisen liikuntaharrastuksen vaikuttaneen monin tavoin positiivisesti. Suurin merkitys on yhteisellä tekemisellä ja ajanvietolla. Liikuntaharrastuksessa vanhemman ja teinin roolit tasavertaistuvat. Yhteinen tekeminen myös motivoi liikkeelle ja lisää sekä liikunnan määrää että laatua.

”Yhdessä liikkumisesta ei oikein osata ajatella, että sille olisi edes kysyntää.”

Vanhanen huomauttaa, että kulttuurissamme ikäjaotellaan asioita hyvin herkästi, muutenkin kuin liikunnan parissa. Eri-ikäisten ihmisten kanssakäymisen merkityksestä puhutaan hänen mielestään liian vähän.
– 11-vuotias poikani käy vetämässäni äijäjumpassa. Hän on ryhmän nuorin, ja vanhin asiakas on 75-vuotias. Mitään ongelmia ei ole ollut.

Hän kritisoi ikärajoja, jotka estävät yläasteikäisten osallistumisen aikuisille suunnattuihin liikuntapalveluihin.
– Monet tytöt ovat kertoneet, että olisi kiva osallistua aikuisten naisten ryhmiin.

Etenkin kuntien liikuntatarjonta on Vanhasen selvityksen mukaan tarkasti ikärajattua. Esimerkiksi Kaarinan kunnassa Kuntokoulu-toiminnan ikäraja on 14.
– Yhdessä liikkumisesta ei oikein osata ajatella, että sille olisi edes kysyntää.
 
Nuorten osallistumisen aikuisten ryhmiin ajatellaan toisinaan olevan häiriöksi aikuisliikkujille. Vanhanen ei kokemustensa perusteella allekirjoita käsitystä.
– Ryhmäliikunnassa tekeminen on niin tarkasti ohjaajajohtoista, ettei kukaan lähde häiriköimään. En ole kokenut vetämissäni ryhmissä mitään häiriöitä – päin vastoin, nuoret ovat hyvin vaatimattomia ja hiljaisia.

Turussa ei havaittu huutavaa tarvetta

Turun kaupunki järjestää ryhmäliikuntaa eri ikäisille yhteistyössä seurojen kanssa, kertoo liikuntapalvelupäällikkö Minna Lainio-Peltola.
– Seurapuolen oman toiminnan ikärajojen tiukkuudesta en uskalla sanoa. Hyvin usein näen kyllä äitejä ja tyttäriä samoissa jumpissa.
– Ikärajoja on myös vaikea määritellä, koska palveluja on niin erilaisia. Jos toimintakyky ja kunto soveltuvat aikuisten liikuntaan, mielestäni sinne voi nuorempikin mennä, mutta lähtökohtaisesti ne ovat täysi-ikäisille, jolloin alempia nuorten hintoja ei tunneta.

Kaupungin kuntosaleille ikäraja on Lainio-Peltolan mukaan turvallisuussyistä 15. Nuorille suunnatun maksuttoman Mihi-palvelun kautta 13-vuotiailla on mahdollisuus käyttää saleja ohjatusti.

Aikuisten liikuntatuotteita Turussa ovat työikäisille suunnatut Leidit liikkeellä ja Hikinen tusina sekä yli 55-vuotiaille suunnattu Kuntokonkarit.

Turussa on järjestetty esimerkiksi isovanhempien ja lastenlasten yhteisiä liikuntatapahtumia, mutta kaupunkilaisilta ei ole tullut ikäluokkien yhteistekemistä toivovaa palautetta.
– En tunnista, että sille olisi palautteiden perusteella huutava tarve, Lainio-Peltola pohtii.

Kommentoi