Liikunta

LIIKUNTA | Lauri Seppälä |

Muista liikkua työpäivän aikana

Taukojumppa tekee työpaikalla terää. Työntekijän kannattaa ainakin nousta tuolista säännöllisesti.

Suomalaiset jurnuttavat pitkin päivää lähes paikallaan, kun tilannetta vertaa takavuosikymmeniin. Keskivertoaikuisella kuluu jo yli kolme neljäsosaa valveillaoloajasta paikallaan, yleensä istuma-asennossa.

Työikäisten terveyden suuri riskitekijä on liiallinen istuminen: Suomessa 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia.

Tämä on seurausta elintason kohoamisesta sekä siitä, että yhä useampi tekee istumatyötä. Tiimipäällikkö Sirpa Lusa Työterveyslaitokselta kertoo, että useilla työpaikoilla kuluu aikaa liian pitkiä jaksoja istuen. Tällöin etenkin reisilihakset ovat täysin passiivisessa tilassa suuren osan työajasta.

Runsas istuminen on tutkimusten perusteella uhka työntekijöiden terveydelle: runsaalla istumisella on havaittu yhteys muun muassa sydän- ja verisuonitautiriskiin, kakkostyypin diabetekseen, lihavuuteen ja paksusuolen syöpään.

”Myös kyykistely tai varpaille nousu pistää verta kiertämään koko kehossa.”

Parhaimpia keinoja työntekijälle pönkittää omaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan sekä vähentää sairastumistaan on liikunta.
– Siksi työtä pitäisi tauottaa riittävästi. Taukoliikunta on siihen yksi hyvä keino, esimerkiksi minuuttijumppa. Erilaisia ohjeita taukovoimisteluun löytyy netistä, sanoo työterveyshuollon johtaja Marjo Sinokki Turun Työterveystalosta.

Sinokin mukaan esimerkiksi keppijumppa on hyväksi, mutta ilman apuvälineitäkin pystyy mainiosti voimistelemaan ja venyttelemään.
– Istumatyössä tietysti yläselkä eli niska-hartiaseutu kaipaa liikettä, mutta myös kyykistely tai varpaille nousu pistää verta kiertämään koko kehossa.

Hyvä tapa jokaiselle työntekijälle on huolehtia itse liikkeelle lähtemisestä esimerkiksi kerran tunnissa, Sinokki ohjeistaa.
– Voi käydä juomassa, wc:ssä, monistamassa – työn laadusta tietysti riippuen.

Jo pelkkä seisomaan nousu kiihdyttää huomattavasti aineenvaihduntaa, mutta koko päivän seisominen ei ole kuitenkaan hyväksi. Useat asiantuntijat kehottavat nousemaan tuolista noin puolen tunnin välein.

Seisomista voi edesauttaa sähkösäätöisillä työpöydillä.
– Lisäksi joissain työpaikoissa on näyttöpäätetyötä mahdollista tehdä kävelymatolla, jolloin työpäivä näyttöpäätteellä ei ole pelkkää istumista eikä edes seisomista, vaan osin myös kävelyä.

”Säännöllinen liikunta vähentää sairauspoissaoloja.”

Yhä useammilla työpaikoilla työnantaja tukee liikkumista. Sinokki kertoo, että näyttöpäätetyössä voidaan ohjelmoida taukovoimistelu tietokoneen ruudulle.
– Joissain paikoissa on myös taukoliikunnan vetäjiä, jolloin työporukka sovitusti kokoontuu lyhyeen taukojumppaan. Monet työnantajat ovat hankkineet työntekijöille pieniä välineitä taukoliikuntaan, esimerkiksi keppijumppaan tarvittavan kepin, käsipainot tai kuminauhan.

Useat työnantajat tukevat työntekijöiden liikkumista esimerkiksi liikuntaseteleillä tai kustantamalla tietyllä summalla työntekijöille liikuntapalveluja, yleensä omalla ajalla.

Joissakin työpaikoissa työaikaa saa käyttää esimerkiksi tunnin viikossa liikkumiseen. Esimerkiksi elintarvikeyritys Atria järjestää työajalla työfysioterapeuttien vetämiä jumpparyhmiä työterveyshuollon valitsemille henkilöille. Liikuntakertoja on kerran viikossa, ja ne ovat normaalia palkallista työaikaa.

Työajan ulkopuolella Atrian laskuun voi hyödyntää muun muassa fysioterapeuttien ja personal trainereiden ohjausta. Työnantaja kustantaa useita eri pallopelivuoroja ja uintivuoroja neljällä eurolla per kerta. Lisäksi yritys jakaa henkilöstölleen liikunta- ja kulttuuriseteleitä.
– Säännöllinen liikunta vähentää sairauspoissaoloja. Siitä on olemassa tutkimustietoa, mutta liikunnan ei tietenkään tarvitse tapahtua työajalla, Sinokki tähdentää.

Näillä liikettä työpäivään

Työsuhdepolkupyörät

  • Jo 30 minuutin päivittäinen työmatkapyöräily kattaa kokonaan terveysliikunnan kestävyyskunnon vähimmäissuosituksen. Työnantaja voi varata työsuhdepolkupyöriä asiointiin, joka tapahtuu työpäivän aikana.

Helposti hahmotettava tavoite

  • Työyhteisö voi asettaa jonkin yhteisen konkreettisen tavoitteen, kuten esimerkiksi “kävellään yhdessä maailman ympäri” tai “tuhat tuntia liikuntaa”.

Kokoukset kävellen

  • Kokoukset voivat sujua sutjakkaammin vaihtamalla kokoustilat välillä uuteen ympäristöön tai pitämällä kävelykokouksia. Seisten pidetyissä kokouksissa osanottajien on havaittu olevan vähemmän hyökkääviä ja vastakkainasettelu on ollut niissä vähäisempää.

Lähteet: Sirpa Lusa, Työterveyslaitos; Tesso

Kommentoi