Liikunta

LIIKUNTA | Riitta Saarni |

Hyppynarulla hikeen

Rope skipping -tunnilla pääsee lapsuuden hyppynaruleikkien tunnelmaan. Vaikka syke nousee, sitä ei edes huomaa, koska treenaaminen on hauskaa. Jo lyhyt naruhyppely vastaa juoksulenkkiä.

Rope skipping -tunti alkaa vauhdikkaasti. Jokainen saa hyppynarun, ja sillä lähdetään loikkimaan salin poikki narua samalla pyörittäen. Tämän jälkeen hypitään sekä yksin että yhdessä pidemmällä narulla.

Monelle osallistujalle tulevat mieleen kouluaikojen välitunnit.
– Naruhyppely on samaan aikaan sekä haastavaa että kivaa. Olen nyt käynyt muutaman kerran rope skipping -tunnilla ja alkuun oli totuttelemista, sillä viimeksi olen hyppinyt narulla varmaan 40 vuotta takaperin. Ihmettelen, kuinka lapsena hyppiminen ei tuntunut missään, Satu Laine nauraa hengästyneenä.

Laineen mukaan lajissa tarvitaan hieman heittäytymistä ja rytmitajua. Vaikkei tunnilla soiteta musiikkia, hyppynarun tahti kuuluu sen osuessa lattiaan.

Kun rynnätään jonossa pitkän narun sisään, jota kaksi henkilöä pyörittää, pitää pysyä mukana laskussa. Narun sisälle mennyt hyppää kaksi hyppyä ja siirtyy eteenpäin.

Satu Laine hyppii puoli minuuttia täysillä Rope skipping -tunnilla
Satu Laine hyppii puoli minuuttia täysillä Rope skipping -tunnilla

Naantalin Voimistelijoiden ohjaaja Pauliina Ahovaara kiittelee rentoa ja hauskaa ilmapiiriä.
– Tunnilla on pientä kisailua ja leikkimielisyyttä ja jokainen saa haastaa itsensä. Treeni on tehokasta, mutta silti aika kuluu hujauksessa. Aluksi pohkeet ja säären etuosat voivat kipeytyä. Päälle kannattaa pukea hyvät lenkkitossut, jotka vaimentavat iskua.

Ryhmässä hyppiminen tuottaa yhteishenkeä eri tavalla kuin perusjumppatunnit.
– Vaihtelemme paljon lyhyen, pitkän ja kymmenmetrisen narun välillä.

Hyppiminen on mainiota luuliikuntaa, sillä tärähdys lattiaan vahvistaa luita ja ehkäisee osteoporoosia. Hyppely kehittää myös hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä koordinaatiota, nopeutta ja kestävyyttä.

Lapsillekin on tarjolla oma hyppynarutunti. Lasten tunti sisältää enemmän leikkiä, kuten hippaa ja viestiä, Ahovaara kertoo.

Rope skipping eli naruhyppely

  • Naruhyppely on maailmalla suosittu laji, jossa narulla tehdään erilaisia liikkeitä ja taitotasoja vaativia temppuja, nopeushyppelyä ja yhteishyppyjä.
  • Single rope eli yksin hyppely suoritetaan lyhyellä narulla.
  • Long rope tarkoittaa yhtä pitkää narua, jota pyörittää kaksi henkilöä ja jossa hyppii yksi tai useampi henkilö.
  • Pitkän narun sisällä voidaan hyppiä myös single naruilla, jolloin vaikeustaso nousee.
  • Double dutch on tekniikka, jossa kaksi henkilöä pyörittää kahta pidempää narua ja hyppijöillä on kovempi tahti.

Vinkkejä naruhyppelyyn kotona

Naruhyppely on tehokasta urheilua, jota voi harrastaa myös kotona sisällä tai tasaisella alustalla ulkona. Siihen tarvitsee vain lenkkitossut ja hyppynarun.
– Narun materiaalilla ei ole väliä, mutta muovisella narulla hyppääminen on kevyintä. Oikean mittainen naru on jalan alta vietynä kainalosta kainaloon, Naantalin Voimistelijoiden ohjaaja Pauliina Ahovaara neuvoo.

Harjoittelemalla perushyppyjä voi kehittää koordinaatiota ja kuntoa. Treeneihin voi myös koota oman ryhmän, jonka kanssa voi hyppiä pitkällä narulla ja pitää hauskaa.

Erilaisia hyppyliikkeitä löytyy esimerkiksi Youtube-videoista.
– Hyvä vinkki on, että ottaa aikaa kellosta tai kännykästä ja hyppii minuutin verran niin monta hyppyä kuin pääsee. Kun hyppii aikaa vastaan vaikka päivittäin, kehittyy varmasti. Vauhti ja ketteryys lisääntyvät. Toinen tapa on laskea määrää ja hyppiä vaikka sata hyppyä putkeen. Ensin voi kokeilla, kuinka monta hyppyä jaksaa, ja määrää voi kasvattaa pikku hiljaa.

Aluksi useimmat hyppivät liian korkealle, jolloin hyppiminen on hidasta ja naru myös sotkeutuu helpommin.
– Kannattaa hypätä niin matalalla, että naru kulkee juuri jalkojen alitse eikä jalkoja tarvitse ojennella eikä koukistella turhaan. Tekniikka paranee koko ajan harjoitellessa.

Kommentoi