Elämä

ELÄMÄ | Anni Himberg |

Uskonto, seikkailu ja elämän ehto – metsä luo hyvinvointia

Metsä tarkoittaa yhä useammalle ihmiselle terveyttä ja hyvää oloa. Se voi olla marjojen ja sienten keruuta, henkisen hyvinvoinnin hakemista tai itsensä kohtaamista. Moni meistä on oivaltanut jo lapsena, mistä löytyy seikkailua, rauhaa ja vapautta.

Valokuvataitelija Ritva Kovalainen vie kaikki vieraansa aina tutustumaan metsään.– Se on hienointa, mitä voin tehdä, ja olen siitä todella ylpeä. Ihan kuin voisin viedä heidät Pietarin kirkkoon Roomassa. On ilo jakaa se metsäkokemus. Kuva: TS/Riitta Salmi.
Valokuvataitelija Ritva Kovalainen vie kaikki vieraansa aina tutustumaan metsään.– Se on hienointa, mitä voin tehdä, ja olen siitä todella ylpeä. Ihan kuin voisin viedä heidät Pietarin kirkkoon Roomassa. On ilo jakaa se metsäkokemus. Kuva: TS/Riitta Salmi.

”Metsä on kotimaani, luonto uskontoni”

Valokuvataiteilija Ritva Kovalaisen Kirkkonummella vietetyn nuoruuden parhaita muistoja olivat niin telttailu kavereiden kanssa Meikojärven maisemissa, kuin rakkaat puut, joille osalle voisi kertoa huoletkin.
– Rivitalomme edessä oli pieni luonnontilainen metsikkö, jossa oli minulle rakkaita puita. Yksi niistä oli pieni koivu, jonka kuvittelin olevan yhteys korkempiin voimiin. Kerroin sille murheeni englanniksi, koska ajattelen sen ymmärtävän sitä paremmin, Kovalainen muistelee.

”Nuoruudessani vaelsin paljon Lapin metsissä, ja yhä edelleen minulle iskee tajuton ikävä erämaahan.”

Teini-ikäisenä voitettu kirjoituskilpailu antoi osviittaa tulevasta. Intiaanina erämaassa -niminen kirjoitus oli kunnianosoitus Meikojärven koskemattoman luonnon puolesta.

Erämaat eivät ole unohtuneet vuosien aikana.
– Nuoruudessani vaelsin paljon Lapin metsissä, ja yhä edelleen minulle iskee tajuton ikävä erämaahan. Syksyisin vietämme aikaa perheemme kanssa Kuusamossa Närängän vaaralla. Se edustaa minulle täydellistä paikkaa.

”Metsä merkitsee aina seikkailun mahdollisuutta”

Auralaisen omakotitalon kasvatti, tietokirjailija, eräopas Tuomo Kesäläinen muistaa viihtyneensä koko lapsuutensa metsässä. Poliisi-, rosvo-, ja majaleikit sekä kallioilla kiipeily opettivat metsässä liikkumista.
– Se, että lähes kaikki lapsuudenmuistot liittyvät metsässä olemiseen ja siellä leikkimiseen, on varmasti osasyy siihen, että metsä kiinnostaa edelleen. Nyt kun olen itse isä, olen tarkoituksella valinnut asuinpaikan niin, että metsä on lähellä. On tärkeää, että metsä alkaa kun oven avaa, sinne ei tarvitse lähteä.

– Omassa lähimetsässä on helppoa tutustuttaa lapsi metsään, kulkemalla rauhassa ja keräilemällä marjoja ja sieniä. Tärkeintä on nauttia metsän rauhasta ja sen tarjoamista seikkailuista, sanoo Kesäläinen.

”Olkoon kuinka klisee tahansa, niin metsä on suomalaisen kirkko – ainakin minun.”

Työnsä puolesta hän kiertää metsiä etsien luolia, rotkoja ja muita geologisia kohteita. Eniten hän kuitenkin nauttii samoilusta ilman tarkoitusta tai tavoitetta.
– Olkoon kuinka klisee tahansa, niin metsä on suomalaisen kirkko – ainakin minun. Useimmiten menen metsään ollakseni yksin, siksi välttelen suosittuja retkeilyalueita ja luontopolkuja.

– Parikymppisenä muutin Sodankylään ollakseni enemmän yksin korvessa. Se oli erittäin hieno ja opettavainen kokemus. Pohjoisessa on vielä todellisia erämaita, mitä täältä etelästä on mahdotonta löytää.

Metsähallituksella työskentelevälle erikoissuunnittelijalle Sanna-Mari Kuntulle rakkaimmat metsät löytyvät saaristosta.– Saaristometsät käkkyrämäntyineen, silokallioineen ja tervalepikkorantoineen, kun meri pilkahtelee taustalla. Vaikutuksen ovat tehneet myös Seitsemisen ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen ikimetsät suurine kilpikaarnamäntyineen. Tehometsätalouden luomia yhden puulajin tasaikäisiä metsiä pyrin välttämään ja laajat avohakkuut tekevät minut surulliseksi.  Kuva: TS/Ari-Matti Ruuska.
Metsähallituksella työskentelevälle erikoissuunnittelijalle Sanna-Mari Kuntulle rakkaimmat metsät löytyvät saaristosta.– Saaristometsät käkkyrämäntyineen, silokallioineen ja tervalepikkorantoineen, kun meri pilkahtelee taustalla. Vaikutuksen ovat tehneet myös Seitsemisen ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen ikimetsät suurine kilpikaarnamäntyineen. Tehometsätalouden luomia yhden puulajin tasaikäisiä metsiä pyrin välttämään ja laajat avohakkuut tekevät minut surulliseksi. Kuva: TS/Ari-Matti Ruuska.

”Metsät ovat elämän ehto ja monimuotoisuuden kehto”

Turussa syntynyt Metsähallituksen erikoissuunnittelija Sanna-Mari Kunttu ei muista aikaa ilman metsää. Lapsuuden ystävien kanssa metsässä tuli leikittyä ympäri vuoden. Siellä seikkailtiin polkuja pitkin, rakenneltiin majoja ja koettiin vapauden tunnetta. Jo ala-asteella Kunttu koki tarvetta suojella ympäristöä.
– Kotimme lähimetsään suunniteltiin uutta asuinaluetta. Kirjoitin ja piirsin silloin pieniä lappuja, jotka kiinnitin puiden runkoihin. Niissä luki ”ei saa hakata, tämä on peikkometsä”. En kertonut asiasta kenellekään, jotten jäisi kiinni.

– Uskon, että tästä kokemuksesta on lähtenyt tarve puolustaa metsiä. Teen vapaaehtoistyötä metsien parissa ja pyrin edistämään metsien suojelua kotikuntani Kemiönsaaren paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen kautta.

”Tutkimusten mukaan ihminen on terveempi, kun ympärillä on monimuotoista luontoa.”

Kuntun työpäivä kuluu tavallisesti tietokoneen äärellä ja harvemmin metsässä. Hänen työnsä tarkoituksena on saada ihmiset luontoon ja ymmärtämään luonnon merkitys, niin ihmiselle kuin ekosysteemien toimivuudelle.
– Metsä tarkoittaa minulle ennen kaikkea terveyttä ja hyvinvointia monella tasolla. Metsä ylläpitävät toimivia ekosysteemejä, joista minäkin olen riippuvainen. Tutkimusten mukaan ihminen on terveempi, kun ympärillä on monimuotoista luontoa, kertoo Kunttu.

Kommentoi