Elämä

ELÄMÄ | Turun Sanomat |

Työhyvinvoinnin 8 trendiä

Millaiset asiat korostuvat nykyisin työhyvinvoinnissa, ja mikä saa ihmiset voimaan hyvin työpaikoilla? Työsuhde-etuja tarjoava yritys kysyi asiaa viideltä HR-asiantuntijalta ja tiivisti haastatteluiden pohjalta kahdeksan tämän hetken työhyvinvoinnin trendiä.

1. Työntekijän oma aktiivisuus

Nykyaikainen HR-asiantuntija korostaa ihmisten vastuuta ja aktiivisuutta omassa hyvinvoinnissa. Työnantajan tehtävä on motivoida työntekijöitä ja tarjota heille mahdollisimman hyvät puitteet viihtyä, saavuttaa tavoitteensa ja ottaa vastuuta omasta työstään.

2. Työhyvinvointi on kokonaisuus

Työ ei ole irrallinen osa ihmisten elämää, vaan merkittävä osa kokonaisuutta, johon kuuluvat työn lisäksi arki harrastuksineen sekä uniaika. Ei ole olemassa erikseen työhyvinvointia vaan hyvinvointia, josta jokainen työntekijä on lopulta itse vastuussa.

3. Työn merkityksellisyys ja arvokkuus

Ihmiset haluavat kokea oman työnsä merkityksellisenä ja yhteiskunnallisesti arvokkaana. Työntekijöiden tarve kokea olevansa osa suurempaa tarinaa voimistuu työelämässä.

Esimiesten ja johtajien yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin löytää ja pukea sanoiksi henkilöstölle yrityksen toiminnan merkityksellisyys ja arvo ympäröivälle maailmalle.

4. Itseohjautuvuus

Luottamus ja autonomian tunne ovat ratkaisevia työssä viihtymisen tekijöitä. Monet startup- ja pelialan yritykset viitoittavat tietä kulttuurille, jossa tiimit korvaavat esimiehet.

Työntekijöille annetaan päämäärä ja työkalut sen saavuttamiseksi. Ihminen saa itse päättää milloin ja millä tavalla hän päämäärän tavoittaa. Ihmisten kontrollointi on mennyttä maailmaa.

5. Liikunta, uni, terveellinen ruoka

Aivot tarvitsevat ravintoa noin kolmen tunnin välein. Lounas- ja kahvitauot ovat hyvä keino edistää työhyvinvointia. Niiden vaikutus ei ole vanhentunut. Tauot kannattaa myös viettää hyvässä seurassa keskustellen.

On järkevämpää tehdä pieniä päätöksiä, jotka ovat myös pitkäaikaisia. Viidentoista minuutin päivittäinen jumppa- tai venyttelytauko lisää sekä henkistä että fyysistä jaksamista.

6. Jatkuva kehittyminen

Mahdollisuus oppia uutta motivoi ihmisiä ja lisää hyvinvointia työssä. Nykyaikaiselta johtajalta edellytetään hyvin laaja-alaista tietämystä. Esimiehen pitää ymmärtää ihmisten käyttäytymispsykologiaa, lakipykäliä, liiketoimintaa, teknologiaa.

Oppimisprosessi on myös monensuuntainen. Työntekijät eivät pelkästään opi johtajilta vaan työntekijät opettavat myös esimiehiään.

7. Datan analysointi

Data ja sen hyödyntäminen vyöryvät myös HR-yksiköihin. HR-yksiköt palkkaavat tulevaisuudessa omia data-analyytikoita, ja data avaa tulevaisuudessa monia kiinnostavia korrelaatio- ja syyseuraussuhteita henkilöstön hyvinvoinnista.

Data-analytiikan kehittyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuloksiin reagoitaisiin tietokoneen äärellä. Kasvokkaisuus ja ihmisten kohtaaminen on HR- työn tulevaisuutta yhä enenevässä määrin.

8. Kokonaisvaltainen HR-työ

Työhyvinvointia ei ajatella yrityksissä irrallisena saarekkeena, vaan se on osa organisaation kokonaisuutta ja vahvasti liiketoimintaa tukevaa toimintaa. Työhyvinvointi syntyy hyvästä johtamisesta, osaamisen kehittämisestä, hyvästä viestinnästä, työyhteisön kuuntelemisesta sekä terveys- ja hyvinvointipalveluista.

Nykyaikainen HR-johtaja on organisaatiokulttuurin kehittäjä. Kehitystyöhön osallistuvat myös työntekijät.
 

Työsuhde-etuja tarjoavan Edenredin teemahaastatteluihin osallistuivat Finnkinon HR-johtaja Pia Rautio , Fazer-konsernin HR-johtaja Mika Videman, Solitan HR-johtaja Jonne Seppä, Nokian lääketieteellinen asiantuntija Kiti Müller sekä Unityn HR-asioista vastaava Leena Kuitunen.

Kommentoi