Elämä

ELÄMÄ | Tuukka Hämäläinen |

Persoonallisuushäiriö on hirveä ja helpottava diagnoosi

Elinan tunteet alkoivat heittelehtiä lukion loppua kohden. Hän haki apua masennusoireisiin 20-vuotiaana seurustelusuhteen päätyttyä, mutta pian Elinalla todettiin olevan epävakaa persoonallisuus. Vuosia myöhemmin tuli toinenkin persoonallisuushäiriödiagnoosi, vaativa persoonallisuus.

Persoonallisuushäiriöt aiheuttavat Elinalla masennus- ja ahdistusoireita. Epävakaa persoonallisuus on Elinan kohdalla vaikuttanut paljon myös ihmissuhteisiin.
– Tunteiden epävakaus on hyvin vallitsevaa, ja siihen liittyy hyvin mustavalkoista ajattelua. Seurustelukumppania välillä ihannoi, ja välillä hän taas on täysin vastenmielinen. Se on täydellistä epävakautta tunnemaailmassa ja käytöksessä.

Epävakaa persoonallisuus on arviolta noin 0,6 prosentilla väestöstä. Siihen liittyvät epävakaan tunne-elämän lisäksi käyttäytymisen säätelyn häiriö ja alttius vuorovaikutussuhteiden ongelmiin.

Epävakaa persoonallisuus on saanut Elinan jopa välttelemään parisuhdetta. Nyt 37-vuotias nainen kertoo, että ennen tuoretta suhdettaan hän ei ollut seurustellut yli viiteen vuoteen.
– Seurusteluun liittyy tässä häiriössä heti hylkäämisen pelko ja alemmuudentunteet. Jos ei ole ketään, joka voi hylätä, ne eivät tietysti ole läsnä.

Kuin leima otsaan

Elinalle ei alun perin tehty selväksi, että epävakaa persoonallisuus oli oikea, lääketieteellinen diagnoosi. Hän kertoo luulleensa pitkään, että psykiatri vain kuvaili häntä epävakaaksi.

Vasta terapian jo päätyttyä hän löysi internetistä tietoa persoonallisuushäiriöistä ja tunnisti epävakaan persoonallisuuden kuvauksesta itsensä.
– Kysyin viimeisimmältä psykiatriltani, että miksiköhän minulle ei kerrottu sitä. Hän kertoi saaneensa sellaisen käsityksen, että epävakaata persoonallisuutta pidetään vaikeana diagnoosina ja psykiatrien on vaikea kommunikoida siitä potilaille. Olin silloin myös vasta parikymppinen, joten ehkäpä silloin ajateltiin, että tieto olisi leimaava ja enemmän haitallinen kuin hyödyllinen.

– Diagnoosin saaminen on kyllä toisaalta helpottavaakin, kun huomaa, että on olemassa muita samanlaisia ihmisiä. Toisaalta persoonallisuushäiriö on diagnoosina hirveä. Se tuntuu siltä kuin sanottaisiin, että persoonallisuutesi on vaurioitunut. Olet luonnevikainen. Se on niin kattavaa, että tuntuu, kuin koko minuus olisi viallinen.

”Jos elämäänsä tarkastelee huonompana hetkenä, niin onhan se hirveätä ajatella, millaista se on ollut lukioiästä lähtien.”

Elina on saanut hoitoa mielenterveysongelmiin lähes parinkymmenen vuoden ajan. Hän on ollut Kelan korvaamassa psykoterapiassa sekä tavannut Nuorten Kriisipisteen ja Valkonauhaliiton terapeutteja.

Kaikki hoitosuhteet ovat loppuneet siihen, että käyntikerrat ovat tulleet täyteen. Huolimatta pitkästä kamppailustaan mielenterveyden kanssa, Elinalle ei ole löytynyt riittävän pitkäjänteistä hoitoa.
– Jos elämäänsä tarkastelee huonompana hetkenä, niin onhan se hirveätä ajatella, millaista se on ollut lukioiästä lähtien. Kuinka en ole pystynyt opiskelemaan, kuinka pitkään olen ollut työttömänä ja millaiseen työhön sitten päätynyt.

Tuoreimman diagnoosin mukaan Elina ei enää täytä epävakaan persoonallisuuden kriteerejä, mutta vaativa persoonallisuus näkyy yhä vahvasti.

Vaativuus tuli esiin koulussa

Vaativasta personallisuushäiriöstä kärsivällä on korostunut järjestyksen, täydellisyyden ja kontrollin tarve joustavuuden, avoimuuden ja tehokkuuden kustannuksella. Vaativa persoonallisuus saa keskittymään yksityiskohtiin sekä panostamaan tunnollisuuteen ja huolellisuuteen jopa hyvinvointia haittaavasti.

Vaikka vaativuus kohdistuu Elinan mukaan eniten häneen itseensä, rasittaa se myös läheisiä ihmissuhteita.
– Minun on vaikea hyväksyä omistani poikkeavia toimintatapoja. Tämän ominaisuuden tiedostaminen auttaa jonkin verran, mutta saatan silti itsepäisesti esittää laajoja perusteluja mielestäni oikeille toimintatavoille.

”Minulla oli harhakuvitelma siitä, että on jokin yksi ihana oikea tapa sanoa asia.”

Elinalle vaativuus merkitsee etenkin täydellisyyden tavoittelua. Ongelma tuli esiin koulussa, jossa huolellisuudesta myös palkittiin. Elina uskoo palkitsemisen vahvistaneen tarvetta.

Ala-asteen lopulla ainekirjoittaminen alkoi muuttua haastavaksi: Elina ei saanut valmista aikaan, koska lopputulos ei koskaan tuntunut täydelliseltä. Hän oli kuitenkin kielellisesti lahjakas ja oli nuorena lukenut paljon.

Yläasteelta lähtien Elina ei pystynyt kirjoittamaan yhtäkään ainetta valmiiksi koulussa.
– Minulla oli harhakuvitelma siitä, että on jokin yksi ihana oikea tapa sanoa asia. Sitten ajatus hajoaa, koska keskityn oikeaan tapaan ilmaista se. Muistan etenkin lukiosta, kuinka jäin joka lauseeseen kiinni.

– Lukiossa alettiin myös hehkuttaa sitä, että kirjoituksissa arvioidaan kypsyyttä ja ajattelua. Koin sen niin, että siinä arvioidaan minua ihmisenä.

Ihannekuva täydellisyydestä

Kirjoittaminen ja opiskelu jäivät, koska Elina alkoi vältellä uuvuttavaa kirjoittamista. Hän ei pyrkinyt korkeakouluopintoihin, vaikka hän oli menestynyt koulussa hyvin ja oli kiinnostunut opiskelusta.
– Vaativa persoonallisuus altistaa alisuoriutumiselle elämässä, koska sitä ei enää jaksa pitää yllä niitä standardeja, jotka on itse luonut.

Pelkkä kirjoittamisen välttely ei kuitenkaan ole pitänyt vaativaa persoonallisuutta aisoissa. Elinan mukaan vaikutukset näkyvät vahvasti hänen työssään. Työtään hän luonnehtii ”suorittavan tason toistotyöksi”.
– Teen työtä osa-aikaisesti, eikä minulla ole aikuisiältä edes kokemusta täyden työviikon tekemisestä niin, että jaksaisin hyvin elämässä. Tulen työlläni kyllä toimeen, sillä olen fiksu rahankäyttäjä. Vaativasta persoonallisuudesta kärsivien kuvaillaan usein olevan saitoja.

Elina luonnehtii täydellisyyden vaatimusta kuin ”kauniiksi kuvaksi”, jonka lumoihin hän jää. Tämä tuo myös työntekoon omanlaisensa standardit, joita kollegat eivät tietenkään tunne ja noudata.
– Mielessäni on ikään kuin sellainen kaunis kuva, puhdas suoritus tai tapa, kuinka asiat pitäisi tehdä, johon jään vangiksi. Omassa mielessäni ajatus on myös perusteltu ja oikein.

”Pitämällä tavoitteet korkealla saan tavallaan mielekkyyttä työhöni.”

Työssään Elina kertoo tekevänsä tehtävänsä siistimmin ja huolellisemmin kuin kollegansa. Hän ei voi olla ajattelematta seuraavaa työntekijää tai asiakasta, jotka joutuvat tekemisiin hänen työsuorituksensa kanssa. Joskus työtoverit ovat myös huomanneet hänen järjestelmällisyytensä.
– En usko, että ihmiset ajattelevat usein muuta kuin itseään ja miten he itse selviäisivät työssä helpommalla. Mutta on hirveän pieni systeemi, jos ajattelee vain itseään. On paljon mielenkiintoisempaa, miten toimeni vaikuttavat laajemmalla tasolla.

– Kun miettii työnsä pitkälle, se toimii myös motivaationa, vaikka tekeekin yksinkertaista työtä. Pitämällä tavoitteet korkealla saan tavallaan mielekkyyttä työhöni.

Vaativaan persoonallisuuteen kuuluu joustamaton moraali, joka Elinalla kohdistuu tiettyihin asioihin enemmän kuin toisiin. Etenkin ympäristönsuojeluun liittyvät asiat ovat hänelle tärkeitä.

Kuinka puhua ja tukea?

Kuten monet mielenterveyden ongelmista kärsineet, myös Elina on pelännyt kertoa vaivastaan muille. Kesti kauan ennen kuin hän kertoi edes sisaruksilleen ongelmistaan.
– Pelkäsin, että jopa minut koko ikäni tunteneet sisarukset näkisivät minut sitten vain persoonallisuushäiriön kautta.

Elina ei toivo kohdalleen erityiskohtelua, mutta haluaisi toisaalta lähimmäisten ymmärtävän, että jotkut asiat ovat hänelle tavallista vaikeampia.
– Psyykkisissä sairauksissa olisi hyvä päästä siihen asenteeseen, millä suhtaudutaan fyysisiin sairauksiin. Silloin hyväksyttäisiin se, että henkilölle jotkin asiat on vaikeampia eikä hän kenties voi tehdä kaikkea, mutta häntä ei tuomita siitä. Pitäisi päästä siihen, että psyykkiset sairaudet ovat vain sairauksia muiden joukossa.

Elinan nimi on muutettu.

Persoonallisuushäiriöt (F60)

  • Pitkäaikaisia ja joustamattomia ajatus- ja käyttäytymismalleja, jotka aiheuttavat henkilölle haittaa”.
  • Persoonallisuushäiriön piirteet usein niin juurtuneita, että niistä kärsivä ei usein itse tiedosta niitä häiriöksi.
  • Persoonallisuushäiriöille altistavat mm. ”neurobiologiset poikkeavuudet, traumaattiset tapahtumat, puutteelliset psykologiset sopeutumiskeinot ja ihmissuhdevaikeudet”, jotka voivat myös liittyä persoonallisuushäiriöön, ja altistavat myös esim. masennukselle ja ahdistukselle.
  • Jakautuvat useisiin erilaisiin häiriöihin, kuten epävakaa tai rajatilapersoonallisuus, eristäytyvä persoonallisuus ja narsistinen persoonallisuus.
  • Ensisijainen hoitomuoto psykoterapia, jossa opetellaan tuntemaan hankalia persoonallisuuden piirteitä ja opitaan elämään niiden kanssa.
  • Persoonallisuushäiriöiden aiheuttamia masennus- ja ahdistusoireita voidaan lievittää myös lääkityksellä. Vaikeissa ja itsetuhoisissa tapauksissa oireet voivat vaatia päiväosasto- tai sairaalahoitojaksoa.
  • Persoonallisuushäiriöistä kärsii arvioiden mukaan 5-15 prosenttia aikuisista.
  • Lähteet ja lisätietoa: Mielenterveystalo, TAYS ja Duodecim

Kommentoi