Elämä

ELÄMÄ | Anu Välilä |

Näin lemmikit tekevät hyvää

Lemmikit ovat suloisia, pehmoisia ja lämpimiä. Tai suomuisia, karvaisia ja jopa myrkyllisiä. Ne tuovat seuraa ja iloa elämään. Ne rauhoittavat, lohduttavat ja hyväksyvät meidät sellaisina kuin olemme. Ne kuljettavat meitä ulkoilmassa, tutustuttavat uusiin ihmisiin ja voivat jopa säästää meidät sairauksilta.

Lemmikki liikuttaa

Ihmiset, jotka liikkuvat ja harrastavat lemmikkiensä kanssa, jaksavat ja voivat paremmin. Koiranomistajat ulkoilevat useita kertoja päivässä. Lyhyelläkin lenkillä on merkitystä terveyden kannalta.

Mitä enemmän koiran kanssa liikkuu, sitä suuremmat ovat terveydelliset vaikutukset. Kuntokin saattaa kohentua, kun tekee pitempiä lenkkejä ja kävelee niin reipasta vauhtia, että hengästyy. Koiran kanssa voi lisäksi juosta, pyöräillä, hiihtää tai harrastaa vauhdikasta agilitya.

Myös hevoset, jotka nekin kuuluvat seura- ja harraste-eläimiin, ovat oivallisia liikuttajia. Ratsastaminen on reipas liikuntamuoto, josta voivat iloita myös liikuntarajoitteiset ja vammaiset.

Kymmenen viikkoa vanha berninpaimenkoira Hilma-Maria.
Kymmenen viikkoa vanha berninpaimenkoira Hilma-Maria.

Lemmikki ehkäisee yksinäisyyttä

Lemmikki antaa seuraa ja saa ihmisen tuntemaan itsensä vähemmän yksinäiseksi. On kiva tulla koulusta tai töistä kotiin, kun vastassa on häntäänsä heiluttava koira tai tyytyväisesti kehräävä kissa.

Lemmikki auttaa tutustumaan uusiin ihmisiin ja juttelemaan ventovieraiden kanssa. Esimerkiksi koiran kanssa ulkona liikkuva törmää helposti muihin koiranomistajiin. Eläimet yhdistävät ainakin pieneksi hetkeksi. Joillekin nämä kohtaamiset ovat ainoita sosiaalisia kontakteja, mikä tekee niistä mielenterveyden kannalta varsin merkittäviä.

Hamsterit ovat yöeläjiä.
Hamsterit ovat yöeläjiä.

Kosketus eheyttää

Eläimen koskettaminen lievittää läheisyyden kaipuuta, etenkin silloin, jos kukaan muu ei kosketa positiivisessa mielessä. Kosketuksen kautta syntyy vilpitön tunneyhteys toiseen elolliseen ja tuntevaan olentoon.

Tätä hyödynnetään nykyisin erilaisissa hoitolaitoksissakin, joissa vierailee säännöllisesti koiria, kissoja, kaneja, marsuja ja muita eläimiä, joita asukit saavat mielin määrin helliä. Tällä on todettu olevan elämänlaatua parantava vaikutus.

Joissakin vanhainkodeissa asustaa myös kissoja, joista puhutaan hyvästä syystä hännällisinä hoitajina. Paljon kotona yksin aikaa viettävä vanhus piristyy eikä tunne oloaan niin yksinäiseksi, kun kotona on seurana esimerkiksi koira tai kissa, jota voi silittää, jolle voi jutella, ja joka pysyy ehdoitta vierellä.

Eläimen kanssa myös leikitään paljon, ja tämä leikki tekee ihmiselle hyvää myös aikuisiässä. Lisäksi lemmikki antaa omistajalleen naurun- ja ilonaiheita, jotka voivat olla yksinäisellä ihmisellä muuten vähissä.

Harjasgekko on Suomessa yleinen lemmikkilisko.
Harjasgekko on Suomessa yleinen lemmikkilisko.

Lemmikki rauhoittaa

Eläimen läsnäololla on rauhoittava vaikutus. Tutkimuksissa on todettu, että ihmisen stressi vähenee ja verenpaine laskee, kun hän silittää pehmoista ja lämmintä lemmikkiä.

Eläimen koskettaminen ja silittäminen koetaan yleensä miellyttäväksi. Se johtuu siitä, että eläin on lämmin, pehmeä ja pörröinen. Lämpöisyyden tunne selittyy sillä, että eläimen ruumiinlämpö on hieman korkeampi kuin ihmisen.

Eläimen paijaaminen rauhoittaa ja rentouttaa sekä ruokkii hyvänolontunnetta. Hoivaamalla eläintä ihminen tuntee usein hoivaavansa itseään. Lemmikki myös lohduttaa, ja hyvin usein eläin pystyy lievittämään surua ja pahaa oloa.

Tarantula on helppohoitoinen eläin. Brasilialainen laji on yksi maailman suurimpia tarantulia. Sen myrkky on kohtalaisen lievää, mutta isot hampaat tekevät jo itsessään kipeää.
Tarantula on helppohoitoinen eläin. Brasilialainen laji on yksi maailman suurimpia tarantulia. Sen myrkky on kohtalaisen lievää, mutta isot hampaat tekevät jo itsessään kipeää.

Lemmikki ehkäisee sairauksia

Lemmikinomistajat itse ovat usein sitä mieltä, että heidän riskinsä sairastua moniin sairauksiin on pienempi kuin muiden. Tätä ajatusta tukee se, että pelkästään lemmikin silittäminen tai esimerkiksi kissan kehräyksen kuuleminen laskee verenpainetta ja vähentää stressiä.

Myös tutkimukset tukevat väitettä: lemmikin omistajan riski sairastua useisiin sairauksiin on pienempi kuin ihmisen, jolla ei ole lemmikkiä. Tämä on kokonaisvaltaista eli fyysistä, mentaalista ja psykologista.

Eläimen kanssa liikkuminen voi alentaa verensokeria, verenpainetta ja kolesteroliarvoja. Tämä puolestaan voi ehkäistä tyypin kaksi diabetesta tai sydän- ja verisuonisairauksia. Lemmikin kanssa liikkuminen tukee myös painonhallintaa. Ihmisten on todettu myös toipuvan nopeammin esimerkiksi leikkauksista, kun lemmikkieläin on läsnä.

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan maatalojen lapsilla sekä perheissä, joissa on kaksi koiraa, on vähiten allergioita. Tämä johtuu siitä, että kun sotkua ja likaa on riittävästi, ihmisen puolustusjärjestelmä toimii normaalisti. Liian hygieenisessä ympäristössä näin ei tapahdu, ja seurauksena on usein allergioita.

Heikki-kissa kiertää laitoksissa.
Heikki-kissa kiertää laitoksissa.

Nykytiedon mukaan lemmikit ovat tavattoman sensitiivisiä huomaamaan, jos omistajalla on vaikeuksia. Ne voivat huomata hyvinkin pienet käyttäytymismuutokset, joita muut perheenjäsenet eivät näe. Ne pystyvät joskus toteamaan diabeetikon veren sokeripitoisuuden laskun, maanisuuden tai maanis-depressiivisen käyttäytymisen alkamisen ja jopa syövän puhkeamisen.

Lisäksi eläin voi toimia ihmisen hoitajana. Etenkin hevoset ovat kunnostautuneet tässä. Ratsastusterapian avulla on hoidettu muun muassa aivohalvauspotilaita, CP- ja kehitysvammaisia, autistisia sekä MS-taudista, ADHD:sta ja ortopedisistä ongelmista, kuten selkäkivuista, kärsiviä. Lisäksi lemmikki auttaa ihmistä toipumaan sairauksista. On myös arveltu, että lemmikki voisi pidentää ihmisen elinikää.

Ripsipalmukyy viihtyy terraariossa omissa oloissaan.
Ripsipalmukyy viihtyy terraariossa omissa oloissaan.

Lemmikki auttaa oppimaan

Lemmikki hyväksyy ihmisen omana itsenään, vikoineen kaikkineen. Se ei arvioi eikä luokittele, vaan suhtautuu kaikkiin kohtaamiinsa ihmisiin tasavertaisesti. Lemmikki ei liioin arvostele tai puhu pahaa selän takana.

Siksi esimerkiksi lasten, joilla on vaikeuksia oppia lukemaan, on helpompi lukea ääneen eläimelle kuin ihmiselle. Joissakin kirjastoissa työskentelee erityisiä lukukoiria, joiden tehtävänä on kuunnella lasten lukemia tarinoita.

Myös autististen on usein helpompi ottaa kontaktia eläimeen kuin ihmiseen. On esitetty, että lemmikit voisivat tarjota sellaista toveruutta, läheisyyttä ja tunnepitoista kiintymystä, mihin autistisilla lapsilla voi muuten olla vuorovaikutuksiin liittyvien vaikeuksien takia vähemmän mahdollisuuksia kuin muilla lapsilla. 

Juttua varten on haastateltu Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainiota. Lähde: Ilkka Vartiovaara: Lemmikkieläimet ja ihmisen terveys (Duodecim 2006).

Kodista pitää kuulua sopivasti rapinaa

Jonna Saarella on kaksi kania, Rasmus ja Lotta. – Välillä kanit tekevät tuhojaan ja papanoivat ympäriinsä, mutta rakastan niitä enkä voisi kuvitella elämääni ilman niitä, Jonna sanoo ja esittelee mustavalkoista Lottaa.
Jonna Saarella on kaksi kania, Rasmus ja Lotta. – Välillä kanit tekevät tuhojaan ja papanoivat ympäriinsä, mutta rakastan niitä enkä voisi kuvitella elämääni ilman niitä, Jonna sanoo ja esittelee mustavalkoista Lottaa.

– Olin neljävuotias, kun sain ensimmäisen kanin. Lemmikkieläimet ovat kuuluneet siitä asti elämääni.

– Olen töissä lemmikkieläinkaupassa myymälänhoitajana. Se on unelmatyö. Vapaa-ajalla touhuan omien eläinten kanssa. Meillä on kotona kaksi kania, neljä gerbiiliä, yksitoista hamsteria ja kaksi akvaariota. 25-vuotias papukaijani ja kolmas akvaarioni ovat tällä hetkellä vanhemmillani.

Jonna rakentaa ja sisustaa lemmikeilleen mielellään hauskoja ja kekseliäitä koteja, joissa niillä on hyvä olla.
Jonna rakentaa ja sisustaa lemmikeilleen mielellään hauskoja ja kekseliäitä koteja, joissa niillä on hyvä olla.

– Eläimet antavat elämääni tarkoitusta ja sisältöä. Niiden kanssa sattuu ja tapahtuu koko ajan. Ne auttavat jaksamaan. Tulen iloiseksi, kun ne voivat hyvin. Parasta on se, kun näen, että ne viihtyvät ja niillä on hyvät oltavat.

– Toisaalta ne aiheuttavat myös huolta ja murhetta. Kun joku on kipeänä, murehdin sitä koko ajan enkä saa nukuttua. Ja toki eläimet tuovat myös surua. Hamsteri elää vain noin kaksi vuotta. Vaikka minulla on paljon eläimiä, niin aina se sattuu, kun yhden menettää.

– Lemmikkieläimet vaativat myös paljon hoitoa ja työtä. Esimerkiksi kanit eivät ole häkkieläimiä vaan ne saavat loikkia vapaina kotona. Välillä ne tekevät tuhojaan ja papanoivat ympäriinsä. Mutta rakastan niitä enkä osaisi kuvitella elämääni ilman niitä. Kodista pitää kuulua aina sopivasti rapinaa. 

Jonna Saari

Eläin motivoi ja auttaa oppimaan uutta

Eläimet antavat minulle hyvän olon ja mielen. Niiden seurassa omat vaivat unohtuvat, verenpaineeni laskee ja olen aina hyväntuulinen, Maarit Haapasaari sanoo.
Eläimet antavat minulle hyvän olon ja mielen. Niiden seurassa omat vaivat unohtuvat, verenpaineeni laskee ja olen aina hyväntuulinen, Maarit Haapasaari sanoo.

– Olen ollut aina hulluna koiriin, ja minulla on ollut koiria lapsesta asti. Tällä hetkellä minulla on neljä berninpaimenkoiraa ja kaksi kissaa.

– Eläimet antavat minulle hyvän olon ja mielen. Eläimet ovat välittömiä, eivät arvostele ja antavat ihmisten olla juuri sellaisia kuin he ovat.

Niiden seurassa omat vaivat unohtuvat, verenpaineeni laskee ja olen aina hyväntuulinen.
– Koirat ovat minulle myös työkavereita. Teen työkseni ammattimaista eläinavusteista hoitotyötä. Berninpaimenkoirani Hilma-Maria, Viljo-Valdemar, Bella-Riina ja Neiti-Namu ovat Hali-Koiria ja he kiertävät kanssani laitoksissa.

Maarit Haapasaaren (vas.) uusi työkaveri on kymmenviikkoinen Hilma-Maria. Tuulikki Logren-Heino kiertää laitoksissa Heikin kanssa.
Maarit Haapasaaren (vas.) uusi työkaveri on kymmenviikkoinen Hilma-Maria. Tuulikki Logren-Heino kiertää laitoksissa Heikin kanssa.

– Olen myös tuonut koira-avusteisen vapaaehtoistyön Varsinais-Suomeen 2000-luvun alkupuolella. Lisäksi työskentelen vapaaehtoisena Suomen Karva-Kaverit ry:ssä.

– Olen työssäni huomannut, miten eläimet tukevat ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Eläimillä on muun muassa rauhoittava vaikutus ihmisiin, ne laskevat verenpainetta ja saavat hyvänolon hormonit liikkeelle. Eläinavusteisessa työssä annetaan elämille vapaus käyttää luovuuttaan.

– Koira mahdollistaa ammattimaisessa hoitotyössä monenlaisia hoitomuotoja. Koiran avulla voidaan esimerkiksi vetää kävelykoulua ja avustaa fysioterapeutin kanssa tehtävissä liikkeissä. Koira toimii ikään kuin siltana minun ja asiakkaiden välillä. Usein koirat lukevat tilanteita nopeammin kuin minä. Kun koira osallistuu terapiaan, siitä tulee leikkiä ja sitä kautta mieluisaa. Koira myös motivoi tekemään. Eläimen avulla ihminen voi oppia jotain uutta ja voittaa pelkonsa. Pienillä askelilla saadaan aikaan suuria tekoja.

Maarit Haapasaari

Hevonen on kuin iso turvallinen syli

Leni Palolan terapiahevoset Mynta (kuvassa) ja Sälli tekevät töitä arkipäivisin, mutta työn lomassa on myös aikaa rentoutua ja viettää ruokataukoa.
Leni Palolan terapiahevoset Mynta (kuvassa) ja Sälli tekevät töitä arkipäivisin, mutta työn lomassa on myös aikaa rentoutua ja viettää ruokataukoa.

– Elämä ilman eläimiä olisi mahdotonta. Nautin suunnattomasti siitä, kun voin ratsastaa kentällä tai maastossa. Se on hyvin rentouttavaa. Teen arkipäivät työtä tallilla hevosten kanssa. Nautin työstäni, mutta välillä on ihanaa pitää vapaapäivä. Silloin kotona odottavat kissat rapsutusta.

– Teen hevosteni Sällin ja Myntan kanssa terapiatyötä. Asiakkainamme on pääasiassa lapsia ja nuoria, joilla on psyykkisiä, lähinnä tunnepuolen ongelmia, neurologisia ongelmia, käytöshäiriöitä, ahdistusta tai masennusta – kasvuun liittyviä kipeitä kohtia.

– Olen työssäni huomannut, miten ratsastusterapian avulla otetaan askeleita parempaan suuntaan. Hevosten kanssa toimiminen kehittää itseluottamusta ja voimaannuttaa. Se vaikuttaa sitten arjessakin ja antaa uskallusta moneen suuntaan.

– Elämä ilman eläimiä olisi mahdotonta. Nautin suunnattomasti siitä, kun voin ratsastaa kentällä tai maastossa. Se on hyvin rentouttavaa, Leni Palola sanoo vieressään työkaveri Sälli.
– Elämä ilman eläimiä olisi mahdotonta. Nautin suunnattomasti siitä, kun voin ratsastaa kentällä tai maastossa. Se on hyvin rentouttavaa, Leni Palola sanoo vieressään työkaveri Sälli.

– Hevosen avulla ihminen alkaa paremmin hyväksyä itseään ja tunteitaan. Myös keskittymiskyky paranee. Ihmiset oppivat itsetuntemusta, myötätuntoa itseä ja muita kohtaan, hoivan antamista ja saamista, hyväksyttävää sosiaalista käyttäytymistä, sinnikkyyttä ja pelkojensa voittamista. On voimaannuttavaa huomata osaavansa ja pystyvänsä käsittelemään isoa eläintä ja pääsevänsä sen kanssa vuorovaikutukseen, jossa kumpikin osapuoli ymmärtää toisiaan.

– Ratsastusterapia on hyvin kehollista. Ryhti ja motoriikka kehittyvät. Kannettavana oleminen tuo myös turvaa ja antaa läheisyyttä. Hevonen on kuin iso syli. On kuitenkin liioiteltua ajatella, että kaikki on hyvin kun vain olemme eläinten kanssa. Ei se mene ihan niin.

– Hevosen hoitaminen ja ratsastaminen ei ole pelkkää hauskaa toimintaa. On tärkeää kokea onnistumisen elämyksiä, mutta myös negatiivisia kokemuksia, kuten turhautumista ja pettymyksiä. Myös niitä on hyvä oppia sietämään ja hyväksymään. 

Leni Palola

Rakkaus on aika yksipuolista

Yasmin Manelius, Tino Anttila ja Blondi-niminen parikymment kiloa painava tiikeripyton.
Yasmin Manelius, Tino Anttila ja Blondi-niminen parikymment kiloa painava tiikeripyton.

– Minulla on ollut lemmikkieläimiä ihan pienestä asti. Käärmeistä, liskoista ja hämähäkeistä kiinnostuin jo pikkupoikana. Sain kymmenenvuotiaana ensimmäiset omat käärmeet, kuningasboat.

– Tykkään kaikesta oudosta ja erilaisesta. Nykyisin minulla on yksi huone täynnä erilaisia käärmeitä, liskoja, hämähäkkejä, sammakoita, juoksujalkaisia. Lisäksi huoneessa on akvaario. Suurinta osaa en pidä varsinaisesti lemmikkieläiminä. Osa on niin myrkyllisiä, ettei niitä voi pidellä edes käsissä. Kissani on sylilemmikki, jota voi silitellä ja paijata.

Tino Anttila ja kuningaspyton, jonka jalostettu värimuoto on nimeltään Piebald.
Tino Anttila ja kuningaspyton, jonka jalostettu värimuoto on nimeltään Piebald.

– Rakkaus näitä eläimiä kohtaan on aika yksipuolista. Ne eivät juuri välitä minusta, vaan ovat mieluiten omissa oloissaan. Käärmeillä ei ole tunne-elämää, vaan ne toimivat vaistojensa varassa. Siksi niiden kanssa pitää olla aina vähän varuillaan.

– Silti eläimet ovat minulle jonkinlaista terapiaa. Käytän eläimiin kaiken vapaa-aikani. Tykkään rakentaa erilaisia terraarioita ja etsiä tietoa eläimistä.

– Vaikka eläinten kanssa touhuaminen on aika yksinäistä puuhaa, tämä on toisaalta harrastuksena hyvinkin sosiaalista. Käyn silloin tällöin lemmikkieläinkaupassa tai päiväkodeissa esittelemässä käärmeitä. Olen myös jatkuvasti yhteydessä ympäri maailmaa muihin harrastajiin, joiden kanssa vaihdan tietoja ja ideoita. Ihmiset myös ottavat minuun yhteyttä esimerkiksi Instagram-kuvieni perusteella, ja kyselevät voisivatko tulla katsomaan käärmeitä ja lievittämään pelkojaan. 

Tino Anttila

Juttu on ilmestynyt TS Hyvinvointi -makasiinilehdessä.

Kommentoi