Elämä

ELÄMÄ | TS-LM, Marjaana Lahola |

Musiikki pitää aivot liikkeessä ja pään kunnossa

Musiikki on tehokas hyvinvoinnin ylläpitäjä: se piristää, rentouttaa ja auttaa keskittymään. Tehokkaimmin auttaa oma lempimusiikki, ja varsinkin kun sitä harrastaa itse.

Nyt kannattaa etsiä se lemppari-cd-levy hyllystä pölyttymästä ja panna musiikki soimaan. Musiikin tuomilla positiviisilla tunteilla on nimittäin tutkitusti pitkä lista terveysvaikutuksia.

Musiikki muun muassa lievittää stressiä ja kipua sekä parantaa muistin toimintaa ja keskittymiskykyä. Se saa liikkumaan, parantaa oppimiskykyä ja tukee lasten puheen kehittymistä. Se vähentää riskiä sairastua dementiaan, helpottaa masennusoireita ja auttaa jopa aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa.
Melkoista! Mutta mistä tässä on kyse?

– Musiikki tuntuu kivalta lisältä elämään, mutta aivotutkimuksen kannalta se vaikuttaa aivoihin hyvin voimakkaasti, selittää aivotutkija Minna Huotilainen Turun yliopistosta.

Samantyyppinen voima on esimerkiksi seksin harrastamisella. Musiikki siis stimuloi aivoja: se sysää aivotoiminnan vauhtiin, panee pääkopan tuottamaan mielihyvähormoneja ja jopa muuttaa aivojen rakennetta.

Oli se sitten rokkia, kantria tai 70-luvun diskomusiikkia, voimakkain vaikutus on omalla lempimusiikilla. Huotilaisen mukaan musiikin tuoma positiivinen fiilis onkin yksi päätekijä musiikin voimassa. Muitakin teorioita kuitenkin on: musiikin rakenteellisuudella ja toistuvuudella saattaa olla vaikutusta.

– Sillä voi olla ominaisuus, joka ruokkii muistijärjestelmiä. Kun huomaa musiikin rakenteen, se on palkitsevaa, ja sitä alkaa etsiä lisää, kuvailee Huotilainen.

Huotilaisen mukaan tämä on huomattu myös ikäihmisillä. Esimerkiksi yhteismusisointi ja laulu auttavat muistin säilymisessä. Ikäihmisillä soittaminen tai tanssiminen voi jopa vähentää riskiä sairastua dementiaan.

Muutenkin musiikilla on erilaisia vaikutuksia ihmisen iästä riippuen. Lapsilla musiikki edistää kielellisiä kykyjä ja keskittymiskykyä. Musiikin harrastus parantaa päättelykykyä ja opettaa esimerkiksi vieraan kielen lausumista. Myöhemmin musiikista tulee identiteetin rakennusosa ja tunteiden kanava.

Jo musiikin kuuntelu tekee aivoille hyvää, mutta erityisen voimakas vaikutus on musiikin tuottamisella tai sen mukana liikkumisella: tanssimisella, soittamisella ja laulamisella.

 

Harri Halme (keskellä) on laulanut turkulaisessa Sekakuoro Kulkusissa jo 25 vuotta. Musiikki on hänelle kuin paristojen lataamista.
Harri Halme (keskellä) on laulanut turkulaisessa Sekakuoro Kulkusissa jo 25 vuotta. Musiikki on hänelle kuin paristojen lataamista.

Musiikin voiman ovat huomanneet myös turkulaisessa Sekakuoro Kulkusissa laulavat altto Katariina Kärki-Susi ja basso Harri Halme.

– Huomaan, että vaikka tulisin kuinka väsyneenä harjoituksiin, olen aina virkeä niiden jälkeen, Kärki-Susi kehuu.

Keskittyminen rauhoittaa, ja hyväksi on myös kuoron sosiaalinen puoli. Harri Halmeelle musiikin tuoma energia on kuin paristojen lataamista. 73-vuotias mies on laulanut Kulkusissa jo 25 vuotta.

Halme uskoo, että musiikki on hyväksi myös fyysisesti. Miehen keuhkot ovat vahvassa kunnossa, ja hän uskoo, että laulamisella on siinä osansa.
– Laulaminen on lihastyötä. Siihen tarvitaan koko kroppaa, hän huomauttaa.

Ihan kaikesta musiikista on kuitenkin turha hakea terveysvaikutuksia – onhan sitä käytetty jopa kidutusvälineenä. Jos musiikki on itselle vastenmielistä, positiivinen olo ja terveysvaikutukset puuttuvat. Jatkuva epämiellyttävä musiikki saattaakin johtaa tavallaan ylivireystilaan.

– Jos on esimerkiksi töissä vaatekaupassa, jossa musiikki on vauhdikasta ja kovaa koko päivän, ihminen tarvitsee pitemmän rauhoittumisajan ennen kuin saa unta, Huotilainen kuvailee.

Toisaalta musiikkia voi käyttää myös rauhoittumiseen ja stressinpoistoon: unettomuutta voi Huotilaisen mukaan hoitaa itse kuuntelemalla ennen nukkumaanmenoa rauhallista musiikkia.

Taustamusiikki taas on Huotilaisen mukaan kaksipiippuinen juttu. Toiset keskittyvät esimerkiksi töissä paremmin taustamusiikin kanssa, toiset tarvitsevat hiljaisuutta.

Lapsillekaan ei kannata koko aikaa soittaa musiikkia. Puheen kehitys vaatii keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan.
– Pienten lasten pitää saada kuulla musiikki hiljaisuudessa ja puhe ilman taustamusiikkia.

Musiikkia käytetään myös terapiavälineenä. Musiikkiterapialla hoidetaan muun muassa masennusta, mutta myös esimerkiksi kipua.

Toisenlainen apu musiikista on kuuroille tai vaikeasti kuulovammaisille lapsille, joilla on sisäkorvaistute.

– Kun he opiskelevat kuulemaan tämän laitteen avulla, Suomessa käytetään musiikkia yhtenä apuna istutteeseen tottumisessa ja kuulon kehittymisessä. Lapset touhuavat aktiivisesti muskareissa ja kotona musiikin parissa, ja tämä auttaa heidän kuuloaan kehittymään, Minna Huotilainen kuvailee.

Paljonko musiikkia sitten kannattaa kuunnella? Huotilainen miettii hetken ja etsii esimerkin hiiristä, joiden annettiin kuunnella musiikkia oman mielensä mukaan. Lopputulos oli yleensä 2–3 tuntia musiikkia yössä.
– Sieltä löytyy ehkä hyvä ohje ihmisillekin, hän naurahtaa.

Musiikki auttaa jopa aivoinfarktipotilaita

Musiikilla voidaan edistää jopa aivoinfarktipotilaiden toipumista. Psykologian dosentti Teppo Särkämö Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitokselta toteutti ryhmineen vuonna 2008 tutkimuksen, jossa aivoinfarktipotilaat kuuntelivat musiikkia toipumisaikanaan.

Kävi ilmi, että musiikki paransi potilaiden muistia ja keskittymiskykyä. Musiikkia kuunnelleilla oli myös vähemmän masennusoireita kuin sellaisilla toipilailla, jotka eivät kuunnelleet musiikkia.

– Varsinkin aivoinfarktista toipumisen alussa aivoissa tapahtuu paljon muutoksia, joihin ympäristön virikkeet myös vaikuttavat. Musiikki voi osaltaan tehostaa säilyneiden aivoalueiden toimintaa ja muokata niiden rakennetta, Särkämö selittää.

Musiikista voi olla apua dementian hoidossa, esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen kohdalla. Tuttu musiikki säilyy muistissa: henkilö, jolla on pitkälle edennyt Alzheimerin tauti, saattaa yhä tunnistaa tuttua musiikkia.

– Kommunikointi voi olla vaikeaa, mutta kun tulee musiikkia, voi pystyä spontaanisti laulamaan. Se vaikuttaa tunteisiin ja vireystilaan, ja sen kautta pääsee muistoihin.

Särkämön ryhmineen tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti laulamisesta voi olla etenkin dementian alkuvaiheessa apua työmuistin säilymisessä ja masennuksen torjumisessa. Kun muistisairas ja omainen lauloivat yhdessä, myös omaisten vointi parani ja stressi väheni.

Särkämö kehottaa pitämään musiikin arjessa mukana.
– Jos musiikista tykkää, sitä kannattaa ylläpitää tai aloittaa harrastus. Yli 75-vuotiaatkin oppivat soittamaan instrumenttia, hän huomauttaa.

Näin saat eniten irti musiikista

1. Kuuntele lempimusiikkiasi. Mielimusiikilla on voimakkaimmat positiiviset vaikutukset. Epämiellyttävä musiikki ei tuo positiivisia vaikutuksia.

2. Tanssi ja laula mukana. Jo pelkkä hyräily tai tanssahtelu musiikin mukana voimistaa musiikin vaikutusta.

3. Harrasta. Voimakkaimmat terveyshyödyt saat harrastamalla musiikkia itse. Lähde tanssitunnille, ala soittaa instrumenttia tai liity kuoroon.

4. Kokeile uutta. Vaikka tietäisit tarkkaan, millaisesta musiikista pidät, yritä etsiä myös uudenlaista hyvää musiikkia.

5. Inspiroidu tai käy läpi surua. Musiikilla voi tsempata itseään esimerkiksi liikkumaan. Surullinen musiikki puolestaan voi auttaa surun käsittelyssä.

6. Kokeile taustamusiikkia. Se voi auttaa keskittymisessä. Toisia se kuitenkin häiritsee, joten kokeile, kumpaan ryhmään kuulut.

7. Lievitä stressiä. Unettomuutta voi hoitaa itse kuuntelemalla 1–2 tuntia ennen nukahtamista hidasrytmistä tai rytmitöntä musiikkia. Se auttaa lievittämällä stressiä. Rauhallista musiikkia löytyy esimerkiksi elokuvien soundtrackeilta.

Lähde: Minna Huotilainen

Kommentoi