Elämä

ELÄMÄ | Jaana Pakarinen |

Mielenrauhaa metsästä

Metsämieli-menetelmä yhdistää mindfulnessia ja luontohyvinvointia.

– Jo muutaman minuutin oleskelu metsässä saa sydämen sykkeen hidastumaan ja mielihyvähormonit liikkeelle. Tähän metsämieli-menetelmäkin perustuu, kertoo metsämieli-ohjaaja Karoliina Laakso.

– Ja metsähän on suomalaisille perinteinen hyvinvoinnin lähde, siksi nämä harjoitukset sopivat suomalaisille erityisen hyvin, hän jatkaa.

Metsämieliohjaajat Karoliina Laakso ja Minna Kankaanpää osuuskunta Onnenjuuresta kertovat, että metsämieli-menetelmä on yhdistelmä mindfulnessia, positiivista psykologiaa, kognitiivista käyttäytymisterapiaa sekä luontohyvinvointia. Menetelmän on kehittänyt suomalainen Sirpa Arvonen, joka myös kouluttaa metsämieli-ohjaajia.

Tällaisella kurssilla myös Laakso ja Kankaanpää pari vuotta sitten tapasivat, ja vuosi sitten perustivat oman luontohyvinvointiin perustuvat osuuskuntansa yhdessä Tuomas Tiaisen kanssa.

”Jos ei ole mahdollisuutta päästä luontoon, niin riittää kun katsoo vaikkapa ikkunasta ulos.”

Metsämieli-menetelmä sopii Laakson ja Kankaanpään mukaan kaikille yli 15-vuotiaille. Tekniikkaan kuuluu kymmeniä eri harjoituksia, joita tehdään yleensä luonnossa.
– Mutta jos ei ole mahdollisuutta päästä luontoon, niin riittää kun katsoo vaikkapa ikkunasta ulos harjoituksia tehdessä, tai edes katsoo valokuvaa metsästä, he neuvovat.

Heidän mukaansa kiinnostus luontoa ja metsää kohtaan on koko ajan kasvussa.
– Sen huomaa esimerkiksi täällä Kurjenrahkan kansallispuistossa, jossa on aina paljon porukkaa. Ja myös esimerkiksi villivihanneksethan kiinnostavat nyt ihmisiä, he sanovat.

Paitsi suomalaisille, he uskovat, että metsämieli-menetelmä voisi tulevaisuudessa olla myös hyvä turistiaktiviteetti ulkomaalaisille ja hyvä tapa esitellä suomalaista luontoa turisteille.
– Varmasti esimerkiksi japanilaiset voisivat olla kiinnostuneita. Japanissahan lääkäri ihan määrää ihmisille metsäkylpyjä, Laakso kertoo.

”Siemenharjoitukset ovat helppoja ja ne perustuvat hengittämiseen ja rauhoittumiseen.”

Metsämielitekniikkaharjoitukset voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään niiden vaikeustason mukaan: siemen-, taimi- ja puuharjoituksiin.
– Siemenharjoitukset ovat helppoja ja ne perustuvat hengittämiseen ja rauhoittumiseen. Taimiharjoituksissa selkiytetään ajatuksia ja puuharjoitukset taas sopivat jo jonkin aikaa metsämieliharjoituksia tehneille. Puuharjoituksissa yritetään vähän syvällisemmin selvittää vaikeita elämäntilanteita, Kankaanpää ja Laakso kertovat.

Tekniikassa alkuun päästäkseen voi käydä esimerkiksi metsämieli-kurssilla, jollaisia Laakso ja Kankaanpääkin järjestävät. Menetelmän kehittänyt Sirpa Arvonen on myös kirjoittanut aiheesta kaksi kirjaa, jonka neuvoin pääsee tekniikassa alkuun.

Laakso ja Kankaanpää esittelevät viisi eri harjoitusta, joita kuka tahansa voi halutessaan kokeilla. Näistä kaksi ensimmäistä ovat siemenharjoituksia, kaksi seuraavaa taimiharjoituksia ja viides puuharjoitus:

1. Selkäpuu

Selkäpuuharjoituksen tarkoituksena on saada takaisin luontoyhteys, joka usein kaupugissa asumisen myötä on saattanut kadota. Harjoituksessa pyritään rauhoittumaan ja kokemaan itsensä osana luontoa.

Tee näin:

Etsi metsästä puu, jonka kylkeen käyt nojaamaan. Laita silmät kiinni. Tunnustele selälläsi puuta, onko se kylmä vai lämmin, huojuuko se ja mitä muuta tunnet? Rauhoitu olemisen kokemiseen muutaman minuutin ajan.

2. Kiikarointi

Tarkoitus on löytää lumoutumisen kokemus, jollainen on lapsille tavallinen, mutta aikuisille harvinaisempi.

Tee näin:

Kuvittele olevasi metsässä ensimmäistä kertaa elämässäsi. Laita kädet kaukoputkeksi silmäsi eteen ja etsi jokin kohde, joka kiinnittää huomiosi. Ajattele, kuin näkisit kohteen, esimeriksi kävyn, kiven, puunoksan, minkä tahansa, ensimmäistä kertaa. Jää tuijottamaan kohdetta muutaman minuutin ajaksi.

3. Maisemasta vahvuutta

Kun yleensä katsotaan maisemia itsestä käsin, nyt pyritään kääntämään näkökulma toisin päin, ja miettimään mitä maisema näkee sinussa. Tarkoituksena on tunnistaa omia vahvuuksia.

Tee näin:

Valitse maisema tai vaikka yksi puu kohteeksesi. Mieti, että maisema katsoo sinua, mitä se näkee? Millaisia vahvuuksia sinussa on, joita maisema näkee. Käy läpi omia vahvuuksiasi.

4. Kiitollisuuspuu

Tarkoituksena on eritellä omasta elämästä erilaisia kiitollisuuden aiheita.

Tee näin:

Valitse pieni puu, jossa on oksia. Ala mielessäsi ripustamaan jokaiselle oksalle jokin asia elämästäsi, josta olet kiitollinen. Asiat voivat olla suuria tai ihan arkisiakin juttuja. Kun olet täyttänyt puun kiitollisuuden aiheilla, voit jäädä katselemaan omaa puutasi ja tärkeitä asioita elämässäsi.

5. Vaikuttamisen kehät

Tarkoitus on yrittää selkeyttää mielessään jotain hankalaa asiaa elämässä jakamalla se osiin; asioihin, joihin voi ongelmassa vaikuttaa ja asioihin, jotka eivät ole itsensä hallinnassa.

Tee näin:

Piirrä maahan kolme sisäkkäistä ympyrää. Valitse yksi asia, joka mietityttää tai vaivaa sinua elämässäsi. Sisimmälle kehälle aseta seikkoja, joihin voit tilanteessasi vaikuttaa. Merkitse näitä seikkoja esimerkiksi kävyillä tai kepeillä. Keskimmäiselle kehälle aseta seikkoja, joita et voi itse päättää, mutta joihin voit kuitenkin jollakin tavalla vaikuttaa. Uloimmalle kehälle tulee seikkoja, jotka eivät ole sinun hallinnassasi, eikä niihin voi vaikuttaa.

2 vastausta artikkeliin “Mielenrauhaa metsästä”

  1. tauno huittinen

    Voi apua mitä hömppää…
    Jokainen tietenkin saa tehdä mitä itse haluaa.


  2. Satu Eskola

    Kuulostaa hyvältä. Itsekin olen lumoutunut metsästä ja luonnosta ja saanut luonnolta hoitoa murheisiini. Olen myös lumoutunut näkemistäni ja kuvannut niitä. Olen tehnyt voimaannuttavista luontokuvistani kirjan Fosforikeijun. Siinä on vahva yhteys luontoon, metsään ja järveen. Kirja kertoo Littoistenjärvestä ja sen ympäristöstä.


Kommentoi