Elämä

ELÄMÄ | Heidi Horila |

Lasten harrastamista ei kannata hätäillä

Moni miettii, minkä ikäisenä lapsen olisi hyvä aloittaa harrastaminen. Kannattaa pohtia perheen omaa rytmiä ja jaksamista ylipäätään, ja muistaa, että harrastaa voi myös ilman sen suurempia tavoitteita.

Pitääkö jo vauvaikäistä viedä muskariin, värikylpyihin tai vauva-vanhempi-joogaan? Vaihtoehtoja on tarjolla jo pienimmillekin, vaikka lasten varsinaiset omat harrastukset alkavat yleensä 3-vuotiaasta ylöspäin. Mitä sitten valita: tanssi, kuvataide, muskari, sirkus, luistelu, jalkapallo vai koodauskerho?

Psykologi ja yliopisto-opettaja Susanna Salomäki kehottaa hengittämään syvään ja miettimään, mikä on se juuri omalle perheelle sopiva aika aloittaa ja tapa harrastaa.
– Harrastuksen aloittamisen ikä riippuu hyvin paljon lapsen temperamentista. On hyvä miettiä, onko perheellä aikaa ja energiaa kuskata ehkä useampaakin lasta eri harrastuksiin, vai onko tärkeämpää viettää se tietty aika perheen kesken.

”Vauva itsessään ei tarvitse vielä jatkuvaa ärsyketulvaa ulkomaailmasta tai toisten saman ikäisten seuraa, mutta vanhempi taas voi juttuseuraa kaivata.”

Toisissa perheissä virtaa riittää, ja ylimääräistä energiaa on hyväkin purkaa kodin ulkopuolella harrastamalla, toisille taas riittää rauhallinen oleskelu yhdessä.

Kun lapsi on pieni, ja toinen vanhemmista kotona hänen kanssaan, vauva-ajan harrastuksiin liittyy usein myös vanhemman tarve tavata muita aikuisia.
– Vauva itsessään ei tarvitse vielä jatkuvaa ärsyketulvaa ulkomaailmasta tai toisten saman ikäisten seuraa, mutta vanhempi taas voi juttuseuraa kaivata, muistuttaa Salomäki.

”Jos lapsella on muuten kavereita ja perusasiat kunnossa, lukeminen itsekseen on aivan mainio harrastus.”

Noin 4–6-vuotiaana lapsi alkaa toden teolla harjoitella sosiaalisia taitojaan. Tällöin on Salomäen mielestä hyvä, että lapsi pääsee toimimaan ryhmässä. Varhaiskasvatus onkin tässä kohtaa tärkeässä roolissa, ja miksei jokin harrastuskin.
– Kouluikäisellä taas alkaa olla valmiuksia tavoitteellisempaan tekemiseen, mutta silloinkin voi rauhassa kokeilla eri asioita, kehottaa Salomäki.

Rauhassa kokeilu on tärkeää, sillä kaikki eivät välttämättä löydä heti sitä omaa juttuaan. Eivätkä kaikki lapset edes viihdy tai tarvitse ryhmässä tapahtuvaa harrastustoimintaa.
– Jos lapsella on muuten kavereita ja perusasiat kunnossa, lukeminen itsekseen on aivan mainio harrastus.

”Joskus saattaa olla niinkin, että lasten harrastamisen kautta toteutetaan vanhempien omia ambitioita.”

Harrastemahdollisuuksien edessä olisikin hyvä pysähtyä miettimään, kenen takia tai mistä tarpeista lähtien harrastuksia valitaan.
– Joskus saattaa olla niinkin, että lasten harrastamisen kautta toteutetaan vanhempien omia ambitioita.

Salomäki toteaa, että pienen lapsen vieminen mahdollisimman moniin harrastuksiin ei ole edellytys hyvälle vanhemmuudelle. Lasta itseään olisi hyvä kuunnella näissäkin asioissa ja osoittaa, että on ylipäätään kiinnostunut hänestä ja hänen ajatuksistaan.
– Jos lapsi vaikuttaa stressaantuneelta eikä halua harrastaa, kannattaa pitää vähän taukoa tai kokeilla jotain muuta.

”Harrastusten tarkoitus olisi tuoda iloa ja mahdollisuuksia elämään, ei aiheuttaa lisästressiä.”

Käytännön helppous lasten harrastamisessa on muutenkin hyvä muistaa. Arkea sujuvoittaa, jos harrastukset ovat vaivattoman matkan päässä kodista, päiväkodista tai koulusta.
– Harrastusten tarkoitus olisi tuoda iloa ja mahdollisuuksia elämään, ei aiheuttaa lisästressiä.

Harrastustoiminnan siirtäminen enemmän koulun piiriin saa Salomäeltä kannatusta. Jonkin verran sitä onkin jo joissain kouluissa tarjolla.
– Lapset saattavat olla yksin kotona iltapäivisin useammankin tunnin ennen kuin vanhemmat tulevat töistä. Tässä kohtaa olisi hyvä sauma harrastuksille, ja näin illalla jäisi perheelle vapaammin aikaa.

Turun kaupunki tarjoaa harrasteliikuntaa nuorille

Turun kaupungin liikuntapalvelut on jo pari vuotta tarjonnut Mihi-palvelun parissa 13–19-vuotiaille maksutonta mahdollisuutta kokeilla ja tutustua eri liikuntalajeihin. Aiempaa osaamista ei tarvita, vaan liikuntavuoroille voi tulla oman mielenkiinnon mukaan kokeilemaan.

Vuorot löytyvät palvelun nettisivuilta. Vuoroja ohjaavat turkulaiset liikuntaseurat, ja MIHI toimii Turun lisäksi kymmenen muun kunnan alueella.
– Ideana on, että kaikkien ei tarvitse liikuntaa harrastaakseen kilpailla, vaan voi osallistua rennosti. Tarjolla on pariakymmentä eri lajia, ja mukana muun muassa sählyä, joogaa, koripalloa, voimistelua ja kuntosalia, kertoo Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan nuorten liikuntapalveluvastaava Jorma Fisk.

Fiskin mukaan liikuntaseurat alkavat vähitellen herätä ajatukseen, että kaikki nuoret eivät kaipaa tavoitteellista kilpaurheilua, vaan ylipäätään mahdollisuuden harrastaa. Mihin harrastajamäärä on noussut koko ajan, ja aktiivisimmin osallistuvat 13–15-vuotiaat.
– Tavoitteenamme on ollut saada omatoimiliikkujat ja passiiviset nuoret mukaan. Mihissä ei tarvitse sitoutua mihinkään tiettyyn lajiin, vaan voi kokeilla uutta vaikka joka kerta.

Kommentoi