Elämä

ELÄMÄ | TS-LM, Elina Pajunen |

Kosketus rauhoittaa kehon ja mielen

Lempeä kosketus on turvallinen kasvualusta. Hyvän kosketuksen avulla myös stressi vähenee ja kipu lievittyy.

Jotakin tapahtui Riikka Uuksulaisen isänisässä, ukossa, elämän viimeisten vuosien aikana. Vanha mies, jonka elämässä ei ollut turhia hempeilty, alkoi silminnähden iloita saadessaan lämpimän halauksen.
– Ukko sanoi sen myös ääneen: kyllä on mukavaa, kun halataan, Uuksulainen muistaa.

Pappina ja perheneuvojana työskentelevä Riikka Uuksulainen on viime aikoina pohtinut kosketuksen merkitystä erityisen tarkkaan. Arkisimmalla tasolla kosketus toimii arjen levähdyspaikkana.
– Samalla, kun kosketan puolisoa tai lapsia tai rapsutan koiraa, huomaan, että hengitykseni tasaantuu ja kroppa rentoutuu. Siinä hetkessä kiire lakkaa.

Uuksulainen uskookin, että kosketus on varsin läheistä sukua läsnäololle.
– Kosketuksen avulla välittyy viesti siitä, että tässä hetkessä olen juuri sinua varten.

”Kosketuksella on siis ihmisiä toisiinsa liittävä voima myös neurotieteen näkökulmasta.”

Hyvä kosketus on tutkimustenkin mukaan aivan erilaista kuin mikä tahansa muu tuntoaistimus.
– Hoivakosketus saa aikaan vasteita tunneaivoalueilla. Niillä on yhteydet stressiä ja kipua lievittäviin systeemeihin, kehityspsykiatrian dosentti Linnea Karlsson sanoo.

Miellyttäväksi koettu, hyvä kosketus aktivoi muun muassa oksitosiinijärjestelmän. Oksitosiinihormoni esimerkiksi edistää ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita ja kiintymyssuhteita.
– Kosketuksella on siis ihmisiä toisiinsa liittävä voima myös neurotieteen näkökulmasta, Karlsson toteaa.

”Pieni lapsi syliä vailla on usein vielä aikuisenakin pieni lapsi syliä vailla.”

Kahden adoptiolapsen äitinä Uuksulainen on saanut kokea kosketuksen voiman varsin konkreettisesti. Molemmilla lapsilla on lastenkotitausta, joten pysyvä kiintymyssuhde on ensimmäisten elinvuosien aikana puuttunut.
– Molemmat lapset ovat perheeseemme tultuaan ottaneet takaisin sen, minkä ovat menettäneet. He ovat määrätietoisesti kaivautuneet vaatteideni alle ja hakeutuneet ihokontaktiin.

– Uskon, että lapset ovat näin tankanneet korjaavia kokemuksia. On ollut puhuttelevaa nähdä, miten pienillä ihmisen aluilla on valtava kyky imeä se, mitä tarvitsevat, Uuksulainen sanoo.

Samalla hän on tiedostanut, kuinka kosketuksen puute aiheuttaa kärsimystä ja turvattomuutta.
– Turvallinen syli synnyttää hyvää oloa. Sillä on myös suuri merkitys itsetuntoon tai siihen, millainen käsitys omasta kropasta muodostuu.

– Pieni lapsi syliä vailla on usein vielä aikuisenakin pieni lapsi syliä vailla. Tähän törmään usein työssäni perheneuvojana.

”Hyvän kosketuksen kautta lisääntyvä oksitosiini edesauttaa sitoutumista toiseen ihmiseen.”

Linnea Karlsson arvioi, että hyvän kosketuksen merkitys pienillä lapsilla on aivan perustavaa laatua niin toimivien kiintymyssuhteiden, aivojen kypsymisen kuin stressinsäätelyjärjestelmän kehittymisen kannalta.
– Tästä ei ole kuitenkaan vielä suoraa tutkimustietoa ihmisillä.

Karlsson on mukana Finnbrain-tutkimuksessa, jossa tutkitaan myös kosketusaistimuksen välittymisen mekanismeja.

Muutaman viikon ikäisiltä vauvoilta kuvataan aivoaktivaatioita erilaisiin kosketuksiin liittyen. Tutkimus toistetaan samoilla lapsilla hieman myöhemmin.
– Tämän osatutkimuksen tarkoitus on tuottaa uutta ja puuttuvaa tietoa siitä, mitkä ovat hoivakosketuksen aivomekanismit vauvoilla ja pienillä lapsilla.

Karlsson heittäytyy pohtimaan kosketuksen merkitystä myös yhteiskunnallisella tasolla. Hän huomauttaa, että ihmislajin säilyminen elossa edellyttää kykyä toimia laumassa.
– Sosiaalinen kanssakäyminen on lajinomaista ja melko välttämätöntä.

– Hyvän kosketuksen kautta lisääntyvä oksitosiini edesauttaa sitoutumista toiseen ihmiseen ja parantaa ihmisten välistä tunnelukutaitoa. Voi siis miettiä, että jos kosketusta ja siihen liittyvää vuorovaikutusta on yhteiskunnan tasolla vähän, voiko se vähentää lauman yhtenäisyyttä ja sitä kautta vaikeuttaa sen toimintaa.

Kosketus aktivoi tunneaivot

  • Hyviä vaikutuksia tuottaa erityisesti kosketus, jossa rauhallisen rytmikkäästi silitetään 3–10 senttimetrin matkalta sekunnissa. Tutkimusten mukaan silitysrytmi on sama, jolla esimerkiksi vanhempi usein intuitiivisesti silittää lastaan.
  • Tällöin CT-hermosäikeet aktivoituvat ja välittävät hoivakosketusta aivojen tunnealueille. Aivosaarekkeessa ja ohimolohkon yläosissa syntyy vasteita.
  • Kosketus aktivoi myös oksitosiinijärjestelmän. Oksitosiini on aivojen välittäjäaine ja hormoni, joka mm. vähentää stressireaktioita, lievittää kipua ja edistää sosiaalisia suhteita.
  • Lähde: Kehityspsykiatrian dosentti Linnea Karlsson

Kosketus on liima, joka pitää parisuhteen koossa

Hyvä kosketus synnyttää parisuhteessa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.
– Kosketus vähentää parin välistä stressiä, Väestöliiton psykologi Anna Salmi sanoo.

Kosketuksen ansiosta vapautuva oksitosiini lisää rohkeutta ja uteliaisuutta toista ihmistä kohtaan. Oksitosiinia kutsutaankin myös lähestymishormoniksi.
– Näin voi ajatella, että koskettelu lisää koskettelua.

Jos kosketusta parisuhteessa ei ole, kortisolin eli etääntymishormonin määrä lisääntyy. Tällöin ei myöskään tule lähestyttyä toista.
– Tämä on tuttu ilmiö, mutta nyt se on todennettu myös tieteellisesti, Salmi toteaa.

”Vaikka koskettaminen tuntuisi aluksi vaivaannuttavalta, on hyvä yrittää tehdä sitä siitä huolimatta.”

Monilla pareilla koskettamiseen liittyy rituaaleja. Aamulla halataan, ennen töihin lähtöä suukotetaan, samoin kuin töistä tullessa ja ennen nukkumaan menoa.
– Pitkin päivää ripotellut pienet hipaisut tai kosketukset liimaavat paria yhteen. Jos läheisyyttä on muutenkin, on yleensä helpompaa tehdä aloite myös seksuaaliseen kontaktiin.

Joskus läheisyys katoaa suhteesta vähitellen, vähän salakavalastikin.
– Yllättäen huomaa, että emme enää juuri koskaan kosketa toisiamme. Tämän kynnyksen yli kannattaa yrittää päästä, Salmi kannustaa.

– Vaikka koskettaminen tuntuisi aluksi vaivaannuttavalta, on hyvä yrittää tehdä sitä siitä huolimatta.

Aluksi voi ohikulkiessaan vain hipaista toista tai koskettaa olkapäälle. Illalla voi sohvalla mennä totuttua lähemmäs toista.
– Hierominenkin on hyvä keino. Sillä on monia hyviä terveysvaikutuksia ja samalla se lähentää pareja.

Kommentoi