Terveyt kaikil

MAINOSBLOGI | Terveyt kaikil

Oi Eeva, mikä selkääni vaivaa?

Selkäsairaudet ovat todellinen kansantauti. Lähes jokainen suomalainen potee selkäänsä jossain elämänsä vaiheessa. Valtaosa paranee itsekseen tai lääkityksellä muutamassa viikossa, mutta osa alaselän vaivoista vaatii pikaista lääkärin hoitoa.

 Fysiatri Eeva Halonen Terveystalosta, mistä selän vaivat johtuvat?

Selkäsairaudet jaotellaan kolmeen pääryhmään:

1) Mahdollinen vakava sairaus tai spesifinen selkäsairaus. Näitä sairauksia on 1–5 prosenttia kaikista selkäsairauksista. Kasvaimet tai niiden lähettämät etäpesäkkeet voivat olla selkäkivun syynä. Myös selän alueen vakavat infektiot ovat mahdollisia. Spesifejä selkäsairauksia ovat esimerkiksi selkäreuma tai oireileva nikaman siirtymä.

2) Iskias. Selästä lähtevät alaraajan hermot ovat puristuksissa ja toimivat heikosti. Iskiaksessa oireena on useimmiten toiseen tai molempiin alaraajoihin säteilevä kipu tai puutuminen, turtuminen. Nilkan lihasten tai reisilihaksen toiminta voi heikentyä tai virtsarakon ja peräaukon sulkijat voivat toimia heikosti. Selässä voi olla kipua tai selkä voi olla kivuton. Iskiasoireen tavallisin syy on välilevytyrä, toinen mahdollinen syy on selkäydinkanavan ahtauma. Nuorilla potilailla välilevytyrä on tavallinen, iän myötä ahtauma yleistyy.

3) Epäspesifiset selkäsairaudet. Näillä tarkoitetaan selän alueen oireita, joiden yhteydessä ei todeta viitteitä vakavasta sairaudesta tai hermojuuren toimintahäiriöstä. Valtaosa selkäsairauksia on tällaisia.

Selkäsairauksien ehkäisyyn pitäisi kiinnittää huomiota nykyistä enemmän ja nykyistä varhaisemmin.

 Voiko magneettitutkimuksesta olla apua vaivan selvittämisessä?

Hiljattain on julkaistu kansallinen käypä hoito -suositus, jossa selän perustutkimuksena suositellaan magneettikuvausta kaikissa selkäsairausryhmissä lääkärin tekemän kliinisen tutkimuksen jälkeen.

Magneettitutkimus antaa tarkan kuvan selän rakenteellisista tekijöistä ja mahdollisista kivun syistä. Magneettitutkimuksen tulosten ja potilaan kokemien oireiden välisen yhteyden arviointi on olennaisen tärkeää. Kun oireiden syy selvitetään kliinisellä tutkimuksella ja magneetilla, hoito on mahdollista saada kohdalleen.

 Milloin on magneettitutkimuksen aika?

Magneettitutkimuksen kiireellisyys vaihtelee. Epäiltäessä vakavaa sairautta tai spesifiä selkäsairautta magneettitutkimus kannattaa tehdä ilman turhia viiveitä. Iskiaspotilaalla, jolla hermopuristus heikentää alaraajan tai sulkijalihasten toimintaa, magneettitutkimus pitää tehdä kiireellisenä.  Pelkän alaraajaan säteilevän iskiaskivun tutkimuksessa magneettitutkimus suositellaan tehtäväksi 4-6 viikon kuluttua oireiden alusta. Epäspesifeissä selkäsairauksissa magneettitutkimusta suositellaan tehtäväksi oireiden kestettyä 6-12 viikon ajan.

Magneettitutkimus nopeuttaa oikean hoidon löytämistä ja sitä kautta yleensä lyhentää sairausloman kestoa. Tutkimuksen hinta vastaa 1-2 sairauslomapäivän kustannuksia.

 

 Eeva, miten selkäsairauksia pitäisi hoitaa?

Tarkka diagnostiikka auttaa kohdentamaan hoidon oikein. Vakavissa sairauksissa ja spesifeissä selkäsairauksissa hoito voi olla tarkan syyn perusteella hyvinkin erilainen.

Iskiasoireiden tavallisimmat syyt ovat välilevytyrä ja selkäydinkanavan ahtauma. Välilevytyrä hoidetaan päivystysleikkauksella yleensä muutaman päivän sisällä, jos välilevytyrä aiheuttaa alaraajan lihasheikkoutta. Jos välilevytyrä aiheuttaa sulkijalihasten toiminnan heikkoutta, leikkaus on tehtävä hyvin kiireellisenä. Intensiivisen iskiaskivun takia tehtävän leikkauksen oikea ajankohta on aina tilanteesta riippuva ja kiireellisyys suhteellista.

Jos kipu ei asetu 4-6 viikossa ja kipu estää päivittäisiä toimia, leikkaus voi olla aiheellinen kivun hoitamiseksi ja leikkauksella voidaan nopeuttaa toipumista. Valtaosalla iskiaspotilaista raajojen lihasvoimat ja sulkijalihasten toiminta säilyvät kunnossa ja iskiaskipu asettuu kokonaan tai lähes kokonaan 1-3 kuukaudessa.

Iskiasoireita aiheuttavan selkäydinkanavan ahtauman alkuvaiheen hoito on konservatiivista, eikä edellytä leikkausta. Sen sijaan alaraajojen toimintaan vaikuttavan ja katkokävelyä aiheuttavan vaikean selkäydinkanavan ahtauman hoito on usein leikkaushoito. Leikkauksessa iskiashermo vapautetaan ja sille tehdään riittävästi tilaa. Sekä välilevytyrä että selkäydinkanavan ahtauma voidaan useimmiten hoitaa mikroskooppitekniikalla lihaskudoksia säästävästi. Leikkauksen jälkeen jalkeille pääsee heti ja totuttautuminen normaaliin toimintaan lähtee sujumaan nopeasti.

Epäspesifisten selkäoireiden hoito on miltei aina konservatiivista. Hyvällä diagnostiikalla muut selkäsairaudet voidaan sulkea pois ja aktiivisella hoidolla oireiden kroonistumista voidaan ehkäistä.

 

 Mitä ihmettä konservatiivinen hoito oikein on?

Konservatiivisella hoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka ei edellytä leikkausta. Akuutissa selkäkivussa hoitona on lääkitys. Riittävän kipulääkityksen lisäksi akuutissa kipuvaiheessa lihaksia rentouttava lääkitys helpottaa oireita. Pahimman kipuvaiheen aikana voimakasta kipua aiheuttavaa rasitusta joutuu välttämään.

Fyysistä aktiviteettia pyritään ylläpitämään alusta asti ja vuodelepoa välttämään. Selän monipuolinen käyttö ja liikkuminen ovat suositeltavia heti kivun salliessa. Liikuntamuotona kävely on erinomainen. Kävely myös helpottaa oireita useimmilla potilailla. Oireiden pitkittyessä säännöllisen liikunnan ja lihasharjoittelun merkitys kasvaa.

Akuutin kipuvaiheen jälkeen fysioterapeutin tekemä lihasharjoitusohjelma on useimmiten hyödyllinen. Passiivisen kuntouttamisen sijasta aktiivinen, päivittäinen omatoiminen kuntoilu ammattilaisen ohjaamalla tavalla on konservatiivisen hoidon onnistumisen kulmakivi. Lihasharjoittelu voi olla hyötyliikuntaa ja selän vahvistamista päivittäisissä toiminnoissa, ei välttämättä kuivaharjoitteita. Konehoitoja ei tarvita. Ergonomiset asiat kannattaa hoitaa kuntoon ajoissa.

 

Asiantuntijana on fysiatri Eeva Halonen Terveystalosta.

Kommentoi