Maalaiskaupungin Mademoiselle

BLOGIT | Maalaiskaupungin Mademoiselle

Suru-uutisia maatilalta

Valehtelisin, jos väittäisin, että maalaiskaupungin päivät ovat aina aurinkoisia. Välillä on suttuisia ja synkkiä päiviä, joiden läpi mennä raahustetaan.

Ystävältäni Päiviltä kuoli lehmä ja vasikka. Hiehon oli määrä poikia ensimmäistä kertaa, mutta jotain meni vikaan. Kuollut vasikka saatiin ulos eläinlääkärin troppien avulla, ja nuori äiti meni pian perässä. Lämminkylkisestä eläimestä tuli ongelmajätettä.

Emännälle ja isännälle isku on raskas myös taloudellisesti. Lehmät ovat tuotantoeläimiä, joissa on paljon rahaa kiinni ennen kuin ensimmäistäkään maitolitraa on lypsetty.

Hiehoa ruokitaan, hoidetaan ja lantaa luodaan joka päivä. Sen kiimoja tarkkaillaan ja se siemennetään. Vasikkaa odotetaan yhdeksän kuukautta. Maitoa se alkaa tuottaa vasta ensimmäisen poikimisen jälkeen.

Hyvä lehmä poikii vuosittain, pysyy terveenä ja lypsää hyvänlaatuista maitoa monta vuotta.

Päivi on hellämielinen emäntä. En ole ennen kuullut kenenkään pitävän eläkeläislehmää navetassaan, mutta Päivipä piti. Ilona-lehmä ehti ennen eläkkeelle jäämistään lypsää reilusti yli 100 000 kiloa maitoa. Vierailin aikanaan Päivin maatilalla ensimmäistä kertaa Ilonan satatonnari-juhlissa.

Päivi ja eläkeläislehmä Ilona viimeisenä talvenaan. Ikä alkaa jo näkyä. Kuva: Meri Rawstorne.
Päivi ja eläkeläislehmä Ilona viimeisenä talvenaan. Ikä alkaa jo näkyä.

Tänään oli tarkoitus puhua kenkäpolitiikkaa, mutta suru kiilasi väliin. Palataan kenkäasiaan ensi kerralla.

Eikä minulla ole tällä kertaa vinkkiä teille, vaan pyyntö huokaista Päivin puolesta, että hän saa lohtua, voimia ja kaikki laskut maksuun.

2 vastausta artikkeliin “Suru-uutisia maatilalta”

  1. vuohien ystävä

    Voimia maatilalle!!


  2. Tänään navetalla tutustumassa

    Miten ihanaa että jossain lehmää arvostetaan sen itsensä vuoksi eikä vaan tuotantoeläimenä. Tällaiselta tilalta haluaisin itsekin ostaa maidon. Respect!


Kommentoi