Terveys & tiede

BLOGIT | Terveys & tiede

Terveyttä kalaöljystä? Tapaukset Zinzino ja Balanstri

Kirjoittajat: Juhani Knuuti ja Risto Roine*

 

Zinzino kertoo verkkosivuillaan: ”Vain yksi kahdestakymmenestä on tasapainossa. BalanceOilin avulla myös sinä voit saavuttaa sen

Kysymyksessä ovat BalanceOil-nimiset kalaöljyvalmisteet, joita myydään ravintolisänä.

Balanstri kertoo verkkosivuillaan: ”Nykyruokavalio sisältää suuren määrän tulehdusta lisääviä omega-6 (AA) arakidoni-rasvahappoja ja vastapainoksi hyvin vähän tulehdusta hillitseviä omega-3 (EPA) eikosapentaeeni-rasvahappoja. AA/EPA -suhteen epätasapaino lisää elimistön kroonista tulehdusta, eli inflammaatiota.”

Kumpaankin markkinointiin liittyy olennaisena osana veritesti. Testin perusteella asiakas saa tietää, onko hän tasapainossa. Tasapaino tässä tapauksessa tarkoittaa elimistössä olevien rasvahappojen määriä. Testin perusteella annetaan sitten suositus käyttää öljyvalmistetta. Testin uusimista myös suositellaan ”hoidon” jälkeen.

Toimintamalli on sukua biohakkeroinnille. Pelkkä tuotteiden laadun korostaminen ja yleiset suositukset kalan ja kalarasvan terveellisyydestä eivät siis enää tunnu riittävän. Mittauksilla pyritään lisäämään uskottavuutta tuotteiden vaikuttavuuden osalta.

Kalaöljytuotteita on markkinoilla lukuisia. Zinzinon ja Balanstrin markkinointi poikkeaa muista siinä, että keskiössä on veritesti, jonka perusteella tuotteiden tarve määritetään.

Öljytuotteet terveyden edistäjinä

Toimintamallin tarkastelussa keskeisiä kysymyksiä ovat mm. onko tarjottu mittaus luotettava, onko mittauksen tulkinta tehty asiallisesti, ovatko tuotteet laadukkaita ja onko tulosten perusteella tehdyt suositukset perusteltuja?

Pääasiassa markkinoinnin kohteena ovat terveet ihmiset, jotka haluavat vaalia terveyttään. Kokonaan vielä eri kysymys on, voisiko öljytuotteilla hoitaa sairauksia?

Tässä kirjoituksessa analysoidaan ensiksi öljyvalmisteiden käyttöä terveillä ja lopuksi myös niiden mahdollisuuksia sairauksien hoidossa. Tämän kirjoituksen tavoitteena on täydentää hiljattain julkaistua MOT-ohjelmaa, jossa myös käsiteltiin tämä teemaa.

Testi ja sen luotettavuus

Edellä kuvattu toiminta perustuu siihen, että ennen tuotteiden käyttöä mitataan elimistön rasvahappokoostumus ja sen perusteella annetaan suositus tuotteiden käytöstä.

Kummankin tuotteen osalta veren rasvahappokoostumus mitataan veritipasta. Tällä mittauksella ei ole mitään tekemistä aikaisemmin kuvaamani kuivaveritestin kanssa. Tässä menetelmässä mitataan punasolujen seinämän rasvahappokoostumus. Zinzinon testi analysoidaan Norjassa Vitas-laboratoriossa, Balanstrin testi tulkitaan Intiassa Lipomic-laboratoriossa.

Itse testimenetelmät vaikuttavat asiallisilta vaikkakin suuremmasta verimäärästä tehty mittaus olisi luotettavampi. Käytetty kromatografinen menetelmä on kuvattu tieteellisissä lehdissä. Mittaukset vaikuttavat asiallisesti validoituilta ja laboratoriot kertovat, että heillä on laatujärjestelmä valvomassa prosessia. Sain Zinzinolta testin CV%-lukuja, jotka olivat asiallisia.

Käytetty punasolujen rasvahappopitoisuusmittaus kertoo pidemmän ajan saannista, sillä punasolujen elinaika on noin 3 kk; tuona aikana kaikki punasolut ovat uusiutuneet.

Vertasimme YLE:n toimittaja Tiina Lundellin kanssa samalta henkilöltä samaan aikaan otettuja arvoja kummastakin testistä.  Pääsääntöisesti tulosprofiili oli kummassakin sama. Kuitenkin %-arvot vaihtelivat testien välillä kohtalaisen paljon. Mittaustuloksissa erot prosentteina olivat seuraavat (Balanstri-testi vs. Zinzino-testi)

  • DHA +13%
  • DPA +55%,
  • EPA +18%,
  • AA +22%,
  • GLA -50%,
  • LA -9%.

Tietenkään tuloksista ei voi päätellä kumpi on oikeampi tulos vaan vertailu kertoo enemmän mittauksen tarkkuudesta ylipäätään. Vaihtelua on siis -50% — +50%. Kovin tarkasti lukuja ei siis kannata pyrkiä tulkitsemaan. Balanstrin testiraportin lopussa luki lisäksi: ”The results should not be used for diagnostics

Lyhyt kertaus rasvahappohin

Koska rasvahapot eivät ehkä ole kaikille tuttuja, lienee paikallaan pikakurssi rasvahappoihin. Lisätietoa löytyy mm. Duodecimin Terveyskirjastosta.

Ruokavaliossa oleva rasva on joko kovaa eli tyydyttynyttä tai pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa. Lisäksi tyydyttymätön rasva luokitellaan kertatyydyttymättämäksi ja monityydyttymättämäksi rasvaksi.

Monityydyttymättömät rasvat ovat niitä, jolla on monia suotuisia vaikutuksia terveydelle. Näiden osuus ruokavaliossa on kuitenkin usein liian pieni, kun taas tyydyttyneen rasvan osuus pyrkii olemaan liian suuri.

Monityydyttymättömiin rasvoihin kuuluu useita erilaisia rasvahappoja. Niitä kutsutaan usein Omega-rasvahapoiksi niiden rakenteen vuoksi. Monityydyttymättömät rasvahapot tulee saada ravinnosta, sillä elimistö ei niitä kykene pääsääntöisesti valmistamaan.

Pehmeää rasvaa ja niiden mukana Omega-rasvahappoja saadaan ei-trooppisista kasviöljyistä, juoksevista margariineista, pehmeistä rasiamargariineista ja kalasta sekä pähkinöistä, manteleista ja siemenistä.

Ne jaetaan edelleen kahteen pääryhmään Omega-6-rasvahapot ja Omega-3-rasvahapot.

Omega-6-rasvahappo eli linolihappo on välttämätön rasvahappo ja sitä on runsaasti mm. rypsi-, auringonkukka- ja soijaöljyssä. Tosin rypsi- ja rapsiöljyssä Omega-6-rasvahappoja on noin 50% vähemmän ja vastaavasti enemmän kasviperäisiä Omega-3-rasvahappoja.

Omega-3-rasvahappo eli alfalinoleenihappo on myös välttämätön ja sitä rypsiöljyssä, rapsiöljyssä, saksanpähkinäöljyssä, hampunsiemenöljyssä sekä erityisen runsaasti pellavansiemenöljyssä ja camelina- eli kitupellavaöljyssä.

Edellä kuvattuja Linoli- (Omega-6) ja alfalinoleenihappoja (Omega-3) saadaan myös margariineista, joissa on käytetty näitä öljyjä valmistusaineina.

Kalassa on pitempiketjuisia Omega-3-rasvahappoja EPA:a ja DHA:ta. Rasvaisessa kalassa niitä on enemmän kuin vähärasvaisessa.

Kaikki tyydyttymättömät rasvahapot, sekä Omega-6 että Omega-3 –rasvahapot ovat tutkimuksissa todettu terveyttä edistäviksi. WHO:n luokituksessa (WHO recommendations) linolihappo, alfa-linoleenihappo sekä kalaperäiset rasvahapot ovat luokiteltu edulliseksi terveydelle. Sama pätee myös Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa (Pohjoismaiset suositukset).

Sen sijaan tyydyttyneen rasvan saantia suositellaan rajattavan enintään 10% energiasta. Monityydyttymättömien osuus tulisi olla 5-10% ja loppu rasva tulisi olla kertatyydyttymätöntä.

Zinzino ja Balanstri-testin viitearvot ja tulkinta

Testien tulokset raportoidaan %-lukuina ja suhteina mutta rasvahappojen absoluuttisia arvoja ei anneta. Mittauksille ei anneta selkeitä viitearvoja ja vaihteluväliä, johon normaalit tulokset tulisivat asettua. Sen sijaan annetaan yksi luku, joka edustaa tavoitetta ja mittausarvon poikkeaminen tästä tavoitearvosta raportoidaan.

Tällainen raportointi on erikoista, sillä siinä lähtökohta on, että jokaisella yksilöllä pitäisi olla jokin tietty taso ja siitä poikkeaminen suuntaan tai toiseen olisi huono asia.

Annettu tavoitearvo voisi toki olla normaalialueen alaraja mutta ainakaan raportissa tuloksia ei näin oltu tulkittu (Zinzino_Balance_testitulokset).

Vertailuesimerkiksi voisi käydä hemoglobiinin mittaus. Jos tavoitearvoksi asetettaisiin tietty luku, vaikka 145 g/L, tasolla 135 g/L voitaisiin todeta, että hemoglobiini on liian matala ja vastaavasti tasolla 155 g/L, se olisi liian korkea. Molemmat ovat kuitenkin normaalialueen sisällä eikä arvon korjaamiseen ole tarvetta.

Testeissä on lisäksi raportoitu ns. kokonaistulos, joka todennäköisesti on kooste eri osatekijöistä. Tämän kokonaistuloksen muodostumisesta ei kuitenkaan anneta tietoa.

Keskeiset arvioitavat osakomponentit ovat seuraavat:

  • Omega-3 rasvahappojen (EPA+DHA) määrä. Tavoitearvo >8%.
  • Omega-6 / Omega-3 suhde: Tavoitearvo alle 3:1
  • Lisäksi Zinzinon testissä annetaan muita komponentteja kuten arakidonihapon muodostumisen tehokkuus, solukalvon joustavuusindeksi ja henkisen vahvuuden indeksi. Kaikki nämä perustuivat eri rasvahappotyyppien matemaattisiin suhteisiin. Niiden kaavoja ei avata eikä normaalin vaihteluväliä anneta.

Testin seurauksena tehdyt johtopäätökset

Tulkinnan perusperiaate on molemmissa sama. Mittauksessa ja johtopäätöksissä korostetaan kalaöljyjen (EPA+DHA) saannin tärkeyttä suhteessa esim. kasviperäisiin Omega-3 rasvahappoihin. Lisäksi korostetaan Omega-6 –rasvahappojen haitallisuutta ja tätä ilmaistaan Omega-6/Omega-3 suhteella.

Testitulosten perustella annetaan suosituksia ravinnosta ja öljytuotteista. Luonnollisesti öljytuotteissa on juuri niitä rasvoja, joita testissä mitataan ja jotka sitten muuttavat mitattuja suureita tavoitteiksi asetettuun suuntaan.

Tuotteiden laatu

Kumpikin tuote perustuu kalaöljyn ja oliiviöljyn sekoitukseen. Itse tuotteiden koostumus ja valmistuksessa käytetyt laatustandardit eivät herättäneet epäilyjä tuotteiden laadusta.

Testin tulosten ja johtopäätösten kriittinen tarkastelu

Unohtakaamme testin tulkintaan liittyvät pienet erikoisuudet, kuten yksittäiset luvut tavoitearvoina, testin toistettavuustiedon puuttuminen sekä yksilöllisen vaihtelun jättäminen huomiotta. Keskeiset tulkinnan haasteet ovat kuvattu alla.

 

Monityydyttymättömien kalaperäisten Omega-3 –rasvahappojen tavoitearvo (EPA+DHA) on hyvin suuri.

Sekä Zinzino että Balanstri on asettanut väestön tavoiterajaksi kalaperäisten monityydyttymättömien rasvahappojen osalta 8%. Tämä on varsin korkea tavoitearvo. Vaikka kalaöljyt ovat todettu terveyttä edistäviksi, voi perustellusti kysyä, onko näin korkea tavoite todella perusteltu?

Zinzinon toimittamista mittaustilastoista voi päätellä, että 95% väestöstä jää tavoitearvon alapuolelle. Kuitenkaan tutkimusten perusteella tarkkaa tavoiterajaa ei ole helppo luotettavasti määrittää (ks myöhempänä kustannuslaskelmat).

Kuva:Lähes koko väestö jää tavoitearvon 8% alapuolelle (Lähde Vitas Laboratoriot, Thomas E. Gundersen)

 

WHO ja Pohjoismaiset ravitsemussuositukset eivät anna tuollaisia rajoja. WHO suosittelee PUFA-tasoa 6-10% energiasta ja näistä Omega-6-rasvahapoista tulisi 5-8% energiasta ja Omega-3-rasvahapoista 1-2%.

Vastaavat Pohjoismaisten ravitsemussuositusten antamat luvut ovat 5-10% energiasta, Omega-6-rasvahapoista tulisi saada vähintään 3% energiasta ja Omega-3-rasvahapoista vähintään 1%. Lisäksi suosituksessa mainitaan kasviperäisten Omega-3-rasvahappojen osuudeksi vähintään 0,5% ja DHA:n osalta vähintään 200 mg.

 

Kasviperäisten Omega-3-rasvahappojen, kuten alfalinoleenihapon terveysvaikutuksia vähätellään

Zinzino viittasi tulkinnassa pohjoismaisiin ja WHO:n suosituksiin mutta niissä ei kuitenkaan eroteta Omega-3-rasvahappoja näin yksityiskohtaisesti. Toisin kuin Zinzinon materiaalissa (Zinzino_Balance_testitulokset), missään suosituksessa ei vähätellä kasviperäisiä Omega-3-rasvahappoja, kuten alfalinoleenihappoa.

 

Omega-6 –rasvahapot tulkitaan haitallisiksi ja tulehdusta aiheuttaviksi

Näiden öljyvalmistajien yksi keskeisimpiä argumentteja on, että, että Omega-6 rasvahapot olisivat haitallisia ja aiheuttaisivat tulehdusta. Testimateriaalissa on tästä pitkiä selostuksia (Zinzino_Balance_testi_tulokset).

Siinä kerrotaan miten ”ravinnosta saatava omega-6-linoleenihappo muuttuu arakidonihapoksi ja miten sen biologisesti aktiiviset komponentit aiheuttavat akuutteja tulehduksia ja kroonisten tulehdusten pitkittymistä.” Viitteenä materiaalissa käytetään Simonopouloksen katsauksia.

Sekä WHO että Pohjoismaiset ravitsemussuositukset pitävät kuitenkin Omega-6-rasvahappoja terveyttä edistävinä. Viimeaikainen tutkimusnäyttö on myös samoilla linjoilla. Tuoreessa kotimaisessa tutkimuksessa korkea Omega-6 -saanti liittyi pienempään kuolleisuuteen (Kuopio Ischemic Heart Risk factor study).

Reijo Laatikainen on koonnut materiaalia Omega-6-tutkimuksista. Ainoa tutkimus, jossa Omega-6-saanti oli yhteydessä haittoihin on Sydney Diet Heart –tutkimus ja tuossa tutkimuksessa saanti oli todella korkeaa (15,4% energiasta). Muissa lukuisissa tutkimuksissa Omega-6 on ollut terveyttä edistävä, kuten esim Oslo Diet Heart Study osoittaa. Nykyisin Suomessa Omega-6 saantimäärät ovat myös selvästi pienempiä kuin Sydneyläisessä tutkimuksessa ja mahtuvat hyvin Pohjoismaisten suositusten rajoihin.

Omega-6-rasvahappojen tulehdusta aiheuttavat vaikutukset ovat myös tutkimuksissa kumottu. On siis väitetty, että nämä rasvahapot lisäisivät tulehdusta aiheuttavan arakidonihapon muodostumista. Systemoidussa katsauksessa (Rett systemoitu katsaus) kuitenkin havaittiin, että suurikaan ravinnon Omega-6 rasvojen lisääminen tai vähentäminen ei vaikuta arakidonihapon määrään vaan sen tasoa säädellään muutoin tarkasti. Myös Johnson ja Fritsche päätyivät vuonna 2012 samaan lopputuloksen systemoidussa katsauksessaan.

Vuonna 2015 julkaistussa katsauksessa Fritche kokosi tutkimustietoa siitä miten rasvahapot laukaisevat tulehdusta. Hän tuli tutkimusnäytön analyysissään siihen tulokseen, että tyydyttyneet rasvat laukaisevat tulehdusta mutta Omega-6 linolihappo ei. Lisäksi analyysin mukaan Omega-3 –rasvahappojen tulehdusta hillitsevä vaikutus ihmisillä on jäänyt selvästi heikommaksi ihmisillä kuin hiirikokeiden perusteella on voitu odottaa.

 

Omega-6 / Omega-3 –suhde nostetaan keskeiseksi suureeksi

Suhdeluku taikka siitä kehitetty ns. Omega-indeksi, jossa korostetaan kalaperäisiä rasvahappoja, perustuu siis Omega-6 –rasvahappojen ja Omega-3-rasvahappojen (tai kalaperäisten Omega-3-rasvahappojen) suhteeseen. Suhdeluku nousee luonnollisesti kahdesta syystä: Joko Omega-6-taso nousee taikka Omega-3-taso laskee. Suhdeluvun käyttö perustuu siis osittain myös edellä kuvattuun Omega-6-rasvahappojen demonisointiin, ei pelkästään Omega-3-tasoon.

Suhdeluvun käytöstä on julkaistu uunituore katsaus (The Omega-6-Omega-3 ratio- A critical appraisal and possible successor), joissa on selkeästi osoitettu suhdeluvun ongelmat ja sen käyttöön liittyvät virhepäätelmät.

Mittaustulosten perusteella annetut suositukset

Keskeinen ja kaikkein olennaisin kysymys on tietenkin, mitä mittaustulosten perusteella voidaan suositella.

Ruokavalion parantaminen on ensisijainen vaihtoehto. Tämänhetkisissä ravitsemussuosituksissa suositellaan rasvaista kalaa ainakin kaksi kertaa viikossa, eikä siihen tarvita mittauksia.

Edellä kuvattujen testien tavattoman tiukkoihin ja osin virheellisiin tavoitteisiin ei kuitenkaan ole realistista päästä ruokavaliolla. Tavoitteissa on korostuneena ovat esillä kalaperäiset Omega-3-rasvahapot ja samalla olisi vältettävä Omega-6-rasvahappoja. Normaalilla ruokavaliolla ei tähän ole helppo päästä. Testin tavoitteisiin pyrkiminen johtaa siis väistämättä kaupallisten öljyvalmisteiden käyttöön.

Omega-3 ja kalaöljyt sairauksien hoidossa

Omega-3 rasvahappojen käytöstä sairauksien hoidosssa on kohtalaisesti tutkimuksia.

Cochrane Collaboration on analysoinut 102 terveysväitettä kalaöljyihin liittyen. Analysoiduista tutkimuksista ainoastaan kystiseen fibroosiin oli saatu jotain myönteistä näyttöä, joskin se oli vähäistä. Muiden osalta tutkimusnäyttö ei ollut Cocrane-analyysin mukaan riittävää. Toki kalaöljyjen tiedetään laskevan veren triglyseriditasoa.

Cochrane on analysoinut myös kalaöljyjen vaikutuksia Alzheimerin tautiin. Raportissa todettiin, että tutkimusnäyttö tehosta ja tuvallisuudesta ei ole vielä riittävää suositusten antamiseen. Tosin analyysi on julkaistu jo vuonna 2016, eikä uusimpia tutkimuksia ole mukana.

Joitakin rohkaisevia tutkimustuloksia on kuitenkin olemassa. Vuonna 2012 julkaistussa 6 kk kestäneessä tutkimuksessa 50 muistihäiriöpotilasta jaettiin kolmeen ryhmään ja heidän masentuneisuuttaan mitattiin. Kalaöljyillä saatiin vaikutusta masennusmittareihin. Vuonna 2013 julkaistiin toinen pieni (36 potilasta) satunnaistettu tutkimus, jossa kalaöljyt paransivat muistia tilastollisesti merkittävästi.

Vuoden 2017 aikana on julkaistu 3 satunnaistettua tutkimusta. Lievästä muistihäiriöstä kärsivillä potilailla saatiin kalaöljyllä paranemista kognitiiviseen toimintaan vuoden satunnaistetussa hoitokokeessa noin 200 potilaalla. Yhdessä tutkimuksessa (86 potilasta) kalaöljyn hyöty muistiin oli havaittavissa miehillä mutta ei yhtä selvästi naisilla.

Viime vuonna julkaistiin Lancetissa satunnaistettu pohjoismainen tutkimus, jossa varhaista Alzheimerin tautia sarastavat satunnaistettiin ravintolisäryhmään ja lumehoitoryhmään. Vaikka ensisijaisissa muuttujissa ei saatu merkittävää vaikutusta, toissijaisissa nähtiin etenemisen hidastumista verrokkityhmään verrattuna.

Nämä tulokset ovat rohkaisevia nimenomaan dementian varhaisvaiheessa mutta vaativat kunnollisia jatkotutkimuksia, joissa potilasmäärät ovat suurempia ja seuranta-aika riittävän pitkä.

Kalaöljyvalmisteiden kustannukset

Kalaöljyvalmisteiden kustannusten vertailu on haastavaa sillä ei ole olemassa mitään yleisesti hyväksyttyjä saantitavoitteita, joiden perusteella kustannuksia voisi laskea. Saantimääristä annetut tämänhetkiset suositukset Yhdysvalloissa ja globaalisti (Global Omega-3 Intake Recommendations) löytyvät tästä.

Niissä saannin suositusmäärät ravinnosta vaihtelevat 90 ja 1000 mg välillä, yleensä sisältäen kaikki Omega-3 rasvahapot. EPA+DHA-saannista on joitakin suosituksia ja niissä saantimäärät vaihtelevat 160-1000 mg välillä. Eurooppalaiset suositukset mainitsevat 200-250 mg niille, jotka eivät syö kalaa.

Tämänhetkisten suosituksten perusteella voisi arvioida, että 500-1000 mg pitäisi olla riittävä määrä. Toisaalta emme tiedä, pitäisikö määrä olla tätäkin suurempi. On hyvä kuitenkin huomata, että meillä ei ole myöskään sellaista näyttöä, että suurempi annostelu toisi automaattisesti lisähyötyä terveydelle.

Yksi tapa laskea kustannuksia, on arvioida, kuinka paljon maksaa vuositasolla valmistajan suosittelema päivittäinen annostelu. Toinen tapa on arvioida, kuinka paljon maksaisi 1000 mg päivittäinen määrä. Alla olevassa taulukossa ovat muutaman kalaöljyn kustannukset kahdella tapaa laskettuna.

 

 

Kuten käy esiin, hinnoissa on suurta vaihtelua, laski kummalla tavalla hyvänsä. Suositelluilla annoksilla 80 kg painavalle aikuiselle Zinzino ja Balanstri-tuotteiden vuosikustannukset ovat noin 400 EUR vuodessa, mikäli sitoutuu jatkuvaan tilaukseen. Edullisimpien tuotteiden vuosikustannukset jäivät reilusti alle 100 EUR/vuosi ja kalleimman lähes 900 EUR/vuosi

Jos käytetään EPA+DHA annostavoitetta 1000 mg/vrk, erot pienenevät. Esimerkkiöljyjen hinnat asettuvat 200-300 EUR seutuville. Halvimmillaan vastaavan annoksen saa kuitenkin reilusti alle 100 EUR/vuosi.

Mielenkiintoa herättää Fitline Omega-3 öljyn hinta, joka on aivan omassa sfäärissään. Valmistajan suosittelemalla annostelulla kustannukset ovat lähes 900 EUR/vuosi. Koska pitoisuus tuotteessa on niin pieni suhteessa hintaan, tulisi 1000 mg/vrk annoksella vuosikustannukseksi peräti 3000 EUR!

Yhteenveto

Ravitsemussuositukset pitävät Omega-3 ja Omega-6 –saantia ravinnosta tärkeänä. Myös kalaperäisten Omega-3 rasvahappojen saannista on suosituksia. Tämän perusteella ravitsemussuositukset ehdottavat ensisijaisesti rasvaista kalaa ruokavalioon.

Kalaöljyvalmisteet ovat ravintolisiä, joiden tavoitteena on lisätä kalaperäisten Omega-3-rasvahappojen saantia. Periaatteessa silloin, kun ruokavalio on yksipuolinen, voi ravintolisän käytöllä kompensoida saantiongelmaa.

Tutkimusnäytön perusteella voisi olettaa, että Omega-3 rasvahapoista lisänä voisi olla hyötyä, jos kalaa ei syö lainkaan ja kasvikunnan omega-3:n saanti ei ole riittävää, tietyille henkilöille, joilla on jotain geneettistä poikkeavuutta rasvahappoaineenvaihdunnassa ja mahdollisesti vaikeassa triglyseridemiassa.

Nyt käsitellyt Zinzino ja Balanstri -valmisteet vaikuttavat sinänsä asiallisilta kalaöljytuotteilta. Hintavertailun perusteella kustannuksissa on eri tuotteiden välillä suurta vaihtelua. Tuotteiden vertaaminen laadun suhteen on kuitenkin vaikeaa.

Zinzino ja Balanstri eroavat muista tuotteista siinä, että tuotteisiin on liitetty testi. Testin tulokset ovat kuitenkin asetettu niin tiukoiksi, että testituloksen perusteella lähes jokainen tarvitsisi ravintolisän tavoitteisiin päästäkseen. Lisäksi testin tulkinnan kriteerit ovat osin virheellisiä tämänhetkisen tutkimusnäytön perusteella.

Ravintolisien käytön perustelemiseen testin perusteella kannattaa ylipäätään suhtautua kriittisesti. Meillä ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että testituloksen perusteella tuotteita käyttämällä saataisiin terveysvaikutuksia.

Tutkimusnäyttö öljyjen käytöstä sairauksien hoidossa on vielä niukkaa ja puutteellista mutta myös alustavia lupaavia tutkimustuloksia on saatu alkavan muistihäiriön hoidossa. Toivottavasti uudet tutkimukset tuovat lisänäyttöä tähän asiaan.

 

Jälkikirjoitus

Lähetin kirjoitukseni kommentteja varten Zinzinon edustajille ja myös yrityksen käyttämän konsultille Paul Claytonille. Keskustelu oli asiallista ja stimuloivaa teeman osalta.

Toki näkemyksemme joistakin asioista erosivat, sillä minusta näyttö ravintolisien vaikutuksista on vielä rajallista eikä tavoitearvoja tiedetä. Otin huomioon saamani kommentit.

Ehkä on syytä mainita Paul Claytonin kommentti yhdessä sähköpostissaan:

I also agree that it is time to review the issue of omega 6’s, as we have already done with the saturated fats. This is a work in progress, and I believe that you will see this reflected in Zinzino literature in the future.”

 


* Risto Roine on Turun yliopiston neurologian professori ja Tyksin Neuro-toimialueen johtaja


 

Zinzinon tarjoamia testien tulkintaohjeita:

Your Protection (Fatty Acids Profile Value) (0-100%, optimally >90%) – reflects the degree to which your diet protects you against the most dangerous lifestyle related health issues, and how the balance between the fatty acids in your diet affects your tendency towards inflammation and inflammatory conditions.

Omega-3 (EPA+DHA) Level (0-12%, optimally >8%) – the combined percentage value of the marine omega-3 fatty acids EPA and DHA out of the total value of fatty acids found in the blood. The fatty acids profile in the blood represent the types of fats your body has available for energy and to develop cells and tissues. If the level drops below 4% (red zone), the body may experience difficulties in maintaining normal cell and tissue development (homeostasis).

Omega-6 (AA)/ omega-3 (EPA) balance needs to be below 3:1 (green zone, dietary target) to help your body to control the inflammation process. Imbalanced and pro-inflammatory consumption of omega-6 and omega-3 fatty acids significantly affects cellular communication and inflammatory disorders.

Imbalance of omega-6 and omega-3 fatty acids have been observed in many diseases including heart disease, hyper tension, insulin resistance and diabetes, asthma, painful menstruation, depression, attention deficit hyperactivity disorder (ADHD), senility, obsessive-compulsive disorder characterized by intrusive thoughts, and post-partum depression characterized by feeling restless, anxious, fatigued and worthless.

Balance between essential acids omega-6 and omega-3 is crucial to maintain normal cell and tissue functions (homeostasis) as well as mental wellness throughout the life cycle. The fatty acids have many functions in the body, being precursors for local “hormones” in the cells such as prostaglandins, leukotriens, and thromboxanes that regulate all inflammations as well as smooth muscle contraction and relaxation. A good omega-6 / omega-3 ratio would help also to maintain mental health and nerve function, healthy heart and circulation system, and healthy and optimal eye, brain and immune function.

Arachidonic Acid (AA) Formation Efficiency (optimally >30) – this index reflects how efficient the enzymes are in converting dietary omega-6 linoleic acid (LA) into omega-6 arachidonic acid (AA). The enzymes itself may be impaired, up-regulated, or functioning within normal limits. If Arachidonic Acid (AA) Formation Efficiency is below 30 % (yellow or red value) you are advised to include the “Special Arachidonic Acid Dietary Advice” as an addition to your general dietary advice.

Cell Membrane Fluidity Index (optimally <4) – reflects how efficiently your cells interact within their environment. The more saturated the fats are in a membrane, the more rigid the membrane is. Conversely, the more polyunsaturated the fats are in a membrane, the more fluid the membrane becomes. Flexible membranes ensure a proper metabolism among cells and improves hormone function in body. 

Mental strength Index (optimally <1)  – reflects your mood and cognitive status. Mood is significantly affected by the omega-6 (AA)/omega-3 (EPA) balance. A dietary change from an unbalanced pro-inflammatory value above 9:1 to a value of less than 5:1 immediately affects a number of factors linked to mental health in a significant manner, particularly for children with ADHD and elderly depressed individuals.

A study showed that a daily intake of 3 g of marine omega-3’s EPA and DHA for 3 months significantly decreased feelings of anger, anxiety, fatigue, depression and confusion, and increased vigor.

Childhood and old age are two critical and vulnerable stages in life when the supply of marine omega-3 in the form of EPA and DHA are fundamental for good brain functioning. In these periods, omega-3 deficiency is associated with learning and memory deficits as well as mood.

38 vastausta artikkeliin “Terveyttä kalaöljystä? Tapaukset Zinzino ja Balanstri”

  1. JK

    Satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset (RCT) ei tue omega-6 rasvahappoja terveyttä edistävinä.

    Tässäkin blogissa n kertaa esillenostettu Ramsdenin ym. 5 RCT:n meta-analyysissä todettiin muun muassa kokonaiskuolleisuuden osalta hasardisuhde 1,07 (95% luottamusväli 0,90:sta 1,27:ään) (Ramsden C ym. BMJ 2016;353:i1246).

    Blogitekstissä on sitä vastoin esillenostettu omega-6 rasvahappojen ja kokonaiskuolleisuuden osalta havaintotutkimus, jossa todettiin hasardisuhde 0,57 (95% luottamusväli 0,46:sta 0,71:een) ylimmän versus alimman viidenneksen välillä (Virtanen JK ym. Am J Clin Nutr 2018;107:427-35)

    RCT-näyttö on ristiriidassa kyseisen havaintotutkimuksen kanssa.


    • Juhani Knuuti

      Kuitenkin Omega-6 rasvahapot ovat välttämättömiä ja ne on pakko saada ravinnosta. Suositukset myös linjaavat, että pitäisi saada tietty määrä ruoasta.

      Olisikohan tässä kysymyksessa annostason ongelma? Normaalin saannin lisäksi ei olisi enää lisähyötyä? Liian pienistä olisi kuitenkin haittaa? Riippuu siis mitä tarkoitetaan ”terveyttä edistävä” -termillä. Pääpointti oli kuitenkin se, että ei saannista aiheudu ongelmaa eikä tulehdusta.


    • Jyrki Virtanen

      Nuo klassiset rasvanvaihtokauppatutkimukset oli melko lyhyitä kestoltaan, joten se on todennäköisesti yksi syy siihen, miksei niissä nähty vaikutusta.

      Ylipäänsä noiden vanhojen RCT-tutkimusten perusteella ei pitäisi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä n-6-rasvahappojen terveysvaikutuksista, sillä suurimmassa osassa niistä oli useita heikkouksia (mm. pieni koko, lyhyt kesto, suuri keskeyttäneiden määrä, eroja trans-rasvahappojen saantimäärässä jne.).

      Jos asia kiinnostaa, niin kesään mennessä pitäisi Prostaglandins, Leukotrienes and Essential Fatty Acids-lehdessä tulla ulos artikkeli, jossa käyn läpi nuo vanhat RCT:t ja varsinkin Ramsdenin vuosina 2013 ja 2016 BMJ:ssä julkaistut tutkimukset. Lisäksi vertaan niistä saatua tutkimusnäyttöä mm. väestötutkimusten tuloksiin ja suosituksiin n-6-rasvahappojen saannista.

      Jyrki Virtanen, FT
      Ravitsemusepidemiologian dosentti


      • JK

        Tutkimusten tuloksia voidaan ”pelastaa” erinäisillä selityksillä (kuten tutkimusten lyhyellä kestolla, yms.), jotka voivat vaikuttaa tai olla vaikuttamatta tuloksiin. Spekulaatiot ovat kuitenkin spekulaatiota.

        Esille nostamassani Ramsdenin ym. 5 RCT:n meta-analyysissä oli vaihtelevan kestoisia tutkimuksia, mukaan lukien Los Angeles Veterans-tutkimus, jossa esimeriksi seuranta-aikaa oli aina 8,3 vuoteen asti. Tämäkin tutkimus oli ”negatiivinen”. Ja toisaalta näiden 5 RCT:n mediaaniotoskoko oli 458 (vaihteluväli 58 – 9057) tutkittavaa (yhteensä 10808), joten nämä olivat keskimäärin isoja tutkimuksia tyypillisen RCT:n kontekstissa ainakin mitä esimerkiksi lääketieteessä raportoidaan (noin 100 tutkittavaa).

        Suomalaiset ravitsemustutkijat ovat todenneet: “…interpretation of epidemiological associations should be very cautious, and even quite strong associations need to be confirmed by well controlled intervention studies…” (Schwab U ym. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2015;25:617-22).

        Tätä taustaa vasten RCT-näyttö ei tue esillenostetun havaintotutkimuksen tuloksia omega-6-rasvahappojen ja kokonaiskuolleisuuden välisestä tilastollisesta yhteydestä. Voi olla, että vanhat RCT:t ovat tässä suhteessa epäluotettavia, mutta niiden tuloksia ei yleisesti ottaen kumota spekulaatioilla.


        • Jyrki Virtanen

          Tarkoituksena ei ole ”kumota” tai ”pelastaa” tutkimusten tuloksia, vaan pohtia syitä siihen, miksi tutkimuksista saadaan sellaisia tuloksia kuin saadaan.

          Esimerkiksi mainitsemasi LA Veterans-tutkimus tehtiin kuntoutuslaitoksessa, jossa tutkittavat eivät pysyneet koko tutkimuksen ajan, vaan saivat mennä ja tulla niin kuin halusivat. Tästä syystä tutkittavat noudattivat laitoksessa tarjottuja tutkimusruokavalioita vain noin puolet koko tutkimuksen keston ajasta. Laitoksen ulkopuolella vietetyn ajan ruokavaliota ei seurattu mitenkään.

          Myös muissa hoitolaitoksissa tai sairaaloissa tehdyissä tutkimuksissa, kuten Finnish Mental Hospital Study tai Minnesota Coronary Survey, oli sama ongelma.

          Vaikka nämä klassiset rasvanvaihto-RCT:t ovatkin kooltaan suurempia kuin iso osa kokeellisista ravitsemustutkimuksista (jotka yleensä tutkivat vaikutuksia sairauksien riskitekijöihin, jolloin pienempikin otoskoko riittää), on moni niistä silti aika pieni silloin, kun halutaan tutkia vaikutuksia ”koviin” päätetapahtumiin eli sairastumisiin ja kuolleisuuteen. Toki meta-analyyseissä voima lisääntyy, kun tutkimuksia laitetaan yhteen.

          Myös havainnoivissa tutkimuksissa on heikkouksia (sen lisäksi etteivät ne anna varmaa tietoa syy-seuraussuhteista), jotka vaikeuttavat johtopäätösten vetämistä niiden tuottamien havaintojen perusteella. Esimerkiksi n-6-rasvahappojen suurempi saanti (tai suurempi pitoisuus elimistössä) on usein yhteydessä terveempiin elintapoihin ja näiden vaikutusta ei välttämättä saada kokonaan vakioitua pois.

          Siksi vaikka n-6-rasvahappojen terveysvaikutuksia arvioitaessa pitää ottaa huomioon tutkimusnäyttö sekä väestötutkimuksista että kokeellisista tutkimuksista, joissa on tutkittu vaikutuksia sairauksien riskitekijöihin ja itse sairauksiin. Mikään näistä tutkimusasetelmista ei yksinään riitä vakuuttavan tutkimusnäytön saamiseksi, sillä kaikissa niissä on omat heikkoutensa ja vahvuutensa.

          Tällä hetkellä kokonaistutkimusnäyttö kuitenkin puoltaa n-6-rasvahappojen terveyshyötyjä ainakin niillä määrillä, joita yleisesti suositellaan.


          • JK

            Ruokavalion noudattamisen (= komplianssi/adherenssi) vaikutusta tutkimusten tuloksiin voidaan spekuloida, mutta nämä ovat edelleen spekulaatioita.

            Ehkä missasin jonkun pointin, mutta Finnish Mental Hospital Study ei ole RCT, vaan kahden sairaalan ristikkäiskoe.

            Kuten todettu, niin Ramsdenin ym. viiden RCT:n meta-analyysi omega-6-rasvahapoista ei tue esille nostetun havaintotutkimuksen tuloksia. Ja vaikka Sydney Diet Heart-tutkimus poissuljettaisiin (argumentilla korkeista omega-6 saantimääristä) ko. meta-analyysistä, niin riskisuhde olisi mun laskujen mukaan 1,02 (95% luottamusväli 0,90 – 1,15).

            Kyseinen meta-analyysihän on osa kokonaistutkimusnäyttöä.


  2. Mika

    ”Monityydyttymättömien osuus tulisi olla 5-10% ja loppu rasva tulisi olla kertatyydyttymätöntä.”, miksi monityydyttämättömien osuuden tulisi olla noin pientä ja loppu tuliis saada kertatyydyttymättömistä? Onko jotain haittaa siitä, jos monityydyttymättömien osuus olisi suurempi?


    • Juhani Knuuti

      Oma käsitykseni on, että suurina annoksina alkaa tulla häiriötä veren hyytymisessä. Kaiketi sopiva määrä on suurin piirtein sillä tasolle, joka on mahdollista saada ruoasta. Jos mennään epäfysiologiselle tasolle, tavallisesti haitat lisääntyvät mutta hyöty ei.


      • Mika

        Kiitos. Entä onko fysiologista tarvetta saada tyydyttymättömiä rasvahappoja ravinnosta vai riittääkö kerta- ja monityydyttymättömien saanti? Joskus olen tällaisiakin kommentteja nähnyt, joissa tavoitesaannin osuudessa on mainittu myös tyydyttymättömät.


        • Juhani Knuuti

          Tarkoitat varmaan tyydyttyneitä? Niiden osuus on suosituksissa alle 10% energiasta.


          • Mika

            No niitäpä juuri ja tarkentaen siis, tarkoittaako suosituksissa ”alle 10%” sitä, että niitäkin olisi hyvä saada jonkin verran ravinnosta vai ovatko ne täysin tarpeettomia, jos muuten rasvahappojen saanti on kunnossa?


          • Juhani Knuuti

            Luulisin, että ne ovat energian lähteenä ihan ok. Kysymyksesi on sillä tavalla mielenkiintoinen, että siihen ei ole vastausta valmiina. Käsitys on, että terveys ei kärsisi vaikka niitä ei olisi lainkaan ravinnossa, jos muutoin saa kaikki tarvitsemansa.


  3. Kohtuus kaikessa

    Kiitos Juhani tästä kirjoituksesta! Uskon, että moni on pähkäillyt Zinzino Balance Oilin luvattuja hyötyjä. Itseäni kiinnosti erityisesti tuon verinäytteen paikkaansa pitävyys. Summa summarum, kuten muidenkin ravintolisien kanssa: terve ihminen, joka syö monipuolisesti mukaanlukien kasviksia, pähkinöitä ja kalaa, saa tarvitsemansa omegat. Ei voida varmuudella väittää Balancen parantavan terveyttä, muttei myöskään voida väittää sen olevan täyttä huuhaata.


  4. Ismo Liukko

    Valitettavasti suomalaisilla virkamiehillä ja naisilla ei ole ns. ”munaa” Tuossa Fitlinen puuhastelussa olisi selvä kuluttaja-asiamiehen ajaman ryhmäkanteen paikka. Ei se Suomen systeemistä mitään USA:ta tekisi.


  5. Entäs ne statiinit

    onko muuten O6- öljyn matalaa tulehdusta aiheuttava vai ylläpitävä sitten vaarallsita? niin kunhan ei sitten 2 rpl rypsärin sijaan käytä päivittäin 5 rkl saffloriöljyä.

    Niin jos O6 pitää yllä tulehdusta siihen asti, että ihmisen oma puolustusjärjestelmä ehtii tappamaan pöpöt kunnilla, eikös se ole hyväksi. Samahan taitaa olla kuumeen kanssa.


  6. Bella

    Epätoivoisena jo kaikkea kokeilleena tartuin vielä Zinzinon öljyyn. Käytin 3kk ja jo ennestään korkea Kolestrolini pomppasi seitsemästä yhdeksään. Veritesti alussa näytti keskivertotulosta 6:1. Uskaltaakohan sitä antaa edes koiralle?


  7. Pirjo Jokinen

    Huomiota pitäisi kiinnittä myös kalan laatuun. Viljelty kirjolohi syö kalarehua jossa mm. Soijatiivistettä sekä vehnäjauhoa. Sekä ympäristön kuormitus niissä mietityttää. Omakohtaiset kokemukset kalaöljystä esm. Reumassa on ollut hyviä.


    • Juhani Knuuti

      Kyvä komnetti, koska varmaan moni meistä on kuullut väitteen, että viljelty kala olisi ihan eri kuin villi. Kannattaa tarkistaa Finelistä eri ravintoaineiden ominaisuudet. Erot pieniä ylipäätään eivätkä kaikki villikalalle suotuisia. Esim. raskasmetalleja villissä kalassa on enemmän.

      Mitä tulee omiin kokemuksiin, en ovat tietenkin tärkeitä kullekin yksilöinä mutta niiden perusteella ei kannata tehdä sen suurempia johtopäätöksiä. Monissa sairauksissa on spontaani vaihtelu suurta ja lisäksi lume/nosebo-vaikutukset hoidossa merkittäviä.


  8. Antero Koponen

    Kiitos kattavasta artikkelista. Tuon esiin muutaman kommentin kuluttajan näkökulmasta. Ensinnäkin on varsin vaikeaa ellei mahdotonta arvioida myytävien öljyjen laatuja. Esim. oliiviölyissä on luokitus kylmäpuristettu Extra Virgin – tavallinen, mutta tällaista ei ole ravintolisissä.

    Toiseksi mielestäni testi pitää tehdä tuotteen myyjästä riippumattomassa laboratoriossa. Myyjät saattavat kertoa, että näin on, mutta miksi sitten kysytään, onko testin tekijä käyttänyt tuotteita ohjeen mukaan.

    Kolmanneksi nostan esiin suhteen 3:1. Matemaattisesti se on sama kuin 30:10, mutta jälkimmäisessä rasvahappoja on elimistön toimintojen käytössä 10-kertainen määrä. Jos noudatetaan vähärasvaista dieettiä, jossa kammotaan myös öljyjä, voi niiden kokonaismäärä jäädä niukaksi, vaikka testi osoittaa suhteen olevan oikea.

    Sinänsä on hyvä tehdä testi, jotta tiedetään tarvitaanko ylipäänsä ravintolisiä, ja jos niin millaisilla annoksilla. Mutta testin ei tule olla pelkkä myynnin edistämisen väline, vaan samalla tavalla erillinen kuten vaikkapa määriteltäessä tarvitaanko kolesterolia alentavaa lääkitystä.

    Antero Koponen
    MDD Terveyspalvelut Oy


    • Juhani Knuuti

      Aika samoilla linjoilla. Tosin en ole vakuuttunut testaamisen järkevyydestä. Periaatteessa aina testaamisen edellytykset tulisivat täyttyä: 1) Testi on validoitu, 2) löytyy validoidut normaaliarvot, joiden perusteella voidaan luotettavasti löytää poikkeavat yksilöt ja 3) testaamisella on vaikutusta. Eli niin, että testaamisen perusteella saadaan vaikutusta, jota ei saada ilman testiä.
      Nythän ravitsemussuositukset sellaisenaan riittävät kaikille, kun kysymys ei ole sairaudesta vaan terveyden edistämisestä. Tulemme tässä lähelle seulonnnan ajatusta ja vaatimukset niille ovat tiukat. Moni paljon pidemmällä oleva testi ei ole päässyt hyväksytyksi seulontaan sillä seulonnalla on aina myös haitat, jotka tulee olla pienemmät kuin hyödyt. Tässä tapauksessa haittoina on testin ja tuotteiden hinta suhteessa siihen, että jokainen vain noudattaisi suosituksia.


  9. reilaa

    Hyvä ja tarpeellinen kirjoitus!

    Kirjoitin erilaisista rasvoista (ja yleensä ruokavaliosta) ja tulehduksesta muutama vuosi sitten kirjoitussarjan, ja sen jälkeen ei ole tullut mitään tietoa joka kumoaisi kirjoituksessa esitetyn yleisen linjauksen rasvojen vaikutuksista tulehdukseen. Sekä omega-3 myönteisiä, että omega-6 rasvahappojen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia on pahasti liioteltu, ja perustettu ajattelu yksisilmäisesti biokemian oppitunnilla opittuun vanhaan kaavioon huomiomatta uusia tutkimustuloksia.

    http://www.pronutritionist.net/2012/08/ravinnon-rasva-ja-matala-asteinen-tulehdus-osa-2/

    Lisäksi edelleen on lähes täysin huomiotta yleisessä keskustelussa fakta, että runsas tyydyttyneen rasvan runsas saanti lisää tulehdusta.Suomalaisten tyydyttyneen rasvan saanti lähti nousuun 2012 ja 2017 mittauksessa näkyy pysyneen samalla tasolla (14 E%). Tätäkin käsittelen tuossa kirjoituksessa.

    Usein kuulee väitteen, että meidän suomalaisten ruokavalio on hyvin vähärasvainen ja siinä on liian vähän tyydyttynyttä rasvaa suhteessa muihin maihin. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Suomessa tyydyttyneen rasvan saanti on länsimaisittain keskimääräistä suurempaa, samoin rasvan osuus päivittäisistä kaloreista.

    https://www.karger.com/Article/FullText/355437

    Suomalaiset hyötyisivät matalan tulehduksen osalta eniten jos rupeaisivat kansakuntana todella noudattamaan ravitsemussuosituksia laajasti.

    Reijo Laatikainen


  10. Pekka Pufa

    Terve elimistö reakoi pieneen tulehdukseen nostamalla hormonitoimintaa, joka taas laskee tulehdusta. Kasviöljyt ja kalaöljyt painavat taas immuniteetin alas joka laskee tulehdusta, mutta huonontunut immuniteetti lisää syöpäriskiä tuntuvasti. Lisäksi nämä rasvat aiheuttavat hapettumista ja lisäävät riskiä sairastua verisuonisairauksiin ja syöpään. Kalaöljyt laskevat triglyseredejä, mutta tutkimuksissa on osoitettu, että ne varastoituvat maksaan ja lisäävät insuliiniresistenssiä ja riskiä sairastua rasvamaksaan. Pehmeän rasvan tarve on niin pieni, että kananmuna silloin tällöin tyydyttää tarpeen täysin. Kova rasva on parempi imeyttämään rasvaliukoiset vitamiinit. Pehmeän rasvan saanti on todettu myös lisäävän elimistön estrogeenien määrää, joka altistaa niin miehiä kuin naisia syövälle. Higher intakes of PUFA have also been shown to induce and accelerate cancer [47, 48, 49, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63] being confirmed in humans [64], increase the activity of free radicals when PUFA is heated [65, 66, 67, 68, 69, 70, 71, 72] and correlated with atherosclerosis development or CHD [73, 74, 75, 76, 77, 78, 79, 80, 81]. Moreover, plaques in arterial blood vessels mostly contain PUFA [82] and have been shown to positively correlate with serum levels [83]. Those plaques containing more PUFA are more likely to rupture and cause heart attacks [84].

    PUFAs have been shown to be immunosuppressive [85, 86 ,87, 88, 89, 90, 91, 92, 93, 94], involved in protein degradation [95,96], diabetes and insulin resistance [97, 98], pulmonary dysfunction [99], cardiopathogenic effects [100], liver damage [101, 102, 103], CNS function [104, 105], cerebral damage [106, 107, 108, 109] and cytotoxicity [110, 111, 112, 113, 114, 115, 116, 117, 118, 119, 120, 121].

    Saturated fatty acids terminate the stress reactions, polyunsaturated fatty acids amplify them.

    The most highly unsaturated fats, including DHA, accumulate with aging, and their toxic fragments are increased in Alzheimer’s disease.

    The most highly unsaturated fats found in fish oil break down into chemicals that block the use of glucose and oxygen.

    The ratio of saturated fatty acids to polyunsaturated fatty acids is decreased in cancer. Omega-3 fats promote metastasis.

    http://evilcyber.com/nutrition/disrobing-dogma-polyunsaturated-fat-and-health/

    On hyvin vaikea perustella kasviöljyjen ja kalaöljyjen käyttöä terveyteen vedoten, koska kokonaisuus huomioon ottaen mitä vähempi sen parempi. Ihmisellä ei ole todettu välttämättömäksi kuin DHA rasvahappo. Tämänkin rasvan se voi korvata valmistamalla DPA rasvahappoa meadinhaposta, jota saadaan muuttamalla hiilihydraattia rasvaksi. Luontaiset kovat kasvi/eläinperäiset rasvat ovat turvallisimpia. Haittoja tulee toki niilläkin, jos niitä syödään liikaa. Omega 3 ja 6 suhteesta ei tarvitse edes keskustella, jos ihminen syö oikeata ruokaa ja jättää kaikki kasviöljy ja margariinin kaupan hyllylle.


    • Juhani Knuuti

      Hmm. Nyt sitten vaihteeksi täysin päinvastainen mielipide. Siis pitää edistää terveyttä syömällä pääasiassa tyydyttynyttä rasvaa?

      Sanon siis kuitenkin mielipide sillä vaikka mukana on jostakin kopioituna suuri määrä vitteitä, ne eivät oikeasti kykene kumoamaan valtaosaa nykyisestä tutkimusnäytöstä. Väitteillesi ei oikeasti löydy tukea tutkitusta tiedosta. Anekdotaalisia tuloksia kyllä aina löytyy, olipa asia mikä hyvänsä.


  11. Pekka Pufa

    Pieni määrä tyydyttynyttä rasvaa riittää ja pääpaino energiasta hedelmistä ja juureksista. On hyvin todennäköistä, että jos kalalla on jotain terveysvaikutuksia niin ne liittyvät aivan muihin ravintotekijöihin kuin rasvaan esimerkiksi kalan proteiineihin. kalaöljyn käyttöä lisäravinteena on vaikea perustella terveyttä edistävänä.

    http://suppversity.blogspot.fi/2015/06/the-good-krill-salmon-oil-thats-bad-for.html

    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3110746

    https://www.plefa.com/article/S0952-3278(12)00146-9/abstract?cc=y=

    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/6256498

    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20694407

    https://www.nature.com/articles/s41598-018-23850-0

    https://www.sciencedaily.com/releases/2018/04/180423085420.htm


    • Juhani Knuuti

      Ihan samaa mieltä en ole. Kyllä monityydyttymättömät ja myös kalaperäiset sellaiset ovat kuitenkin välttämättömiä rasvahappoja, joita tulee saada ravinnosta. Kuinka paljon on riittävästi, on edelleen hyvä kysymys. Kokonaisuutena näyttää kuiteniin tutkimustiedon valossa, että sekä kasvi- että kalaperäiset monityydyttymättömät rasvat ovat terveyttä edistäviä. Niitähän suositellaan niin, että niitä saadaan tietty %-osuus energiasta nimeomaan ruoan mukana, ei suoraan ravintolisinä. Kyllä tälle on riittävästi tutkimusnäyttöä olemassa ja näinhän sekä WHO että muutkin ravitsemussuositukset kertovat.


  12. Pekka Pufa

    Pufa rasvojen saantini on alle 2,5g päivässä ja en käytä siemeniä, pähkinöitä, kavisviöljyjä/kalaöljyjä laisinkaan. Näin on ollut jo vuosia. Mitään ongelmia ja puutoksia ei ole ollut, päinvastoin. En usko WHO suosituksia juurikaan, koska näytöt hyödyistä perustuvat pelkkiin verensokeri ja rasva-arvojen muutokseen. Tapa miten nämä rasvat vaikuttavat näihin arvoihin ei taas ole terveyttä edistävää, ei edes tutkimusten valossa. Yleensähän asiat menee niin, että joku proffa kertoo nämä ”positiiviset vaikutukset” ja muut hölmöläiset hyväksyy tuotteen, ymmärtämättä asiasta mitään. Kasviöljyjä tuottavilla amerikkalaisilla yrityksillä on tässä tutkimuksessa iso osa. Haluaisin nähdä yhdenkin tutkimuksen missä nämä terveysvaikutukset ovat kiistattomasti osoitettu. Tuossa juuri kuuntelin erästä ulkomaalaista rasvakeskustelua, jossa kolme tutkijaa keskustelivat aika ristiriitaisesti. Se mikä pisti korvaan oli esimerkiksi se, että rotilla tehty koe jätettiin juuri kesken, joka koski siis pufa rasvojen hyötyjä.
    Kyseiset rotat rupesivat ilmeisesti voimaan todella huonosti ja kupsahtelivat ennen aikojaan, joten tutkimus lopetettiin ja jätettiin julkaisematta. Ihmisillä ei ole havaittu mitään sairautta näiden rasvojen puutteesta. Aivosairauksissa on taas löydetty runsaita määriä oksidoitunutta DHA:ta ja muuta pufa rasvaa aivokudoksesta. Näiden ”välttämättömien rasvahappojen” turvallisuus riippuu pitkälti energian saannista, pystyykö kehosi polttamaan ne pois vai varastoidaanko ne.


    • Juhani Knuuti

      Kommentoin vain kolmea asiaa vastauksessasi:
      1) Sinun subjektiivisilla kokemuksillasi ei ole mitään arvoa sille, mikä on terveellistä ja mikä ei.
      2) Väität tietäväsi (perustelematta mitenkään) paremmin kuin WHO taikka muut asiantuntijoiden laatimat kansainväliset ravitsemussuositukset, ovatko monityydyttymättömät rasvat terveyttä edistäviä. Itseluottamusta ei ainakaan puutu.
      3) Viittaat rottakokeisiin kun nimenomaan ravintoasioissa katse kannattaa suunnata ihmisiin. Jyrsijöiden ravitsemus ei ole sama kuin ihmisten.

      Jos haluat jatkaa keskustelua, perustele väitteessi kunnollisella näytöllä (en tarkoita jotain verkkosivulinkkejä) ja siitä keskustelemiseen. Tällä linjalla ei synny asiallista vuorovaikutusta. Sinä tietenkin saat pitää mielipiteesi ja syödä mitä haluat. Niiden perusteella ei kuitenkaan synny mitään sellaista, joiden perusteella voisi muille suositella mitään.


      • Pekka Pufa

        Voisitko näyttää ne pitkäaikaiset laajat kansaiväliset tutkimukset linkkien kera, jossa ne kasviöljyjen terveysväittämät ovat tieteellisesti osoitettu ihmisillä? Minä en ole niitä löytänyt. Kitavalaisilla on ruokavaliossaan pääpaino hiilihydraateilla, rasvaa on vähän ja sekin kovaa kookosrasvaa. Lisäksi he lähes kaikki tupakoivat. Heillä ei ole todettu juurikaan syöpää eikä verisuonisairauksia. Heillä on suhteellisen korkeat triglyseridit ja kolesteroli, joten näillä arvoilla ei ole mitään tekemistä sairastumisen kanssa, koska he eivät näihin tauteihin sairastu. Tämä on aika kaukana subjektiivisesta kokemuksesta. Sanot, että en perustele vastaustani. Tässä se perusteluni tuli jo. En usko WHO suosituksia juurikaan, koska näytöt hyödyistä perustuvat pelkkiin verensokeri ja rasva-arvojen muutokseen. Äitini on 70 vuotias, hänen kolesteroliarvonsa on ollut koko ikänsä lähellä kahdeksaa tai jopa yli. Ei verenpainetta, ei sydänongelmia, ei mitään lääkitystä mihinkään vaivaan. Lääkäri kyllä suositteli statiineja jo 30 vuotta sitten. Minulle on aivan sama mitä ihmiset syövät, itse olen tätä mieltä ja en ole ainoa. Sen olen kyllä oppinut, että ravintotiede perustuu pitkälti mielipiteisiin ja väittämiin ilman mitään todellista tutkimusta ja katetta. Tähän on syyllistynyt esimerkiksi jenkeissä useita lääkäreitä, jotka ovat saaneet mielipiteitänsä arvostettuihin lehtiin. Sitten nämä valheet jäävät elämään totena, vaikka moni todellinen asioihin perehtynyt tutkija ei näitä asioita allekirjoita. Sinä saat myös tietenkin pitää mielipiteesi ja se on ihan hyvä. Minä muutan mielipiteeni heti, kun saan siihen riittävästi vahvistusta.


  13. Entäs ne statiinit

    Eiköhän noi kitavalaiset kalastaneet, josko oisi saanut silloin huomattavan määrän rasvasta kalanlihaa.


  14. Mr Pain

    Mutta saivatko tarvitsemansa rasvan ravinnosta – vai valmistiko keho itse 🤔


  15. Jarmo Halonen

    Ihan vaan omana kommenttina että onkohan sitä olemassa yhtä ja ainutta oikeaa tutkimus tulosta?
    Kaiken takana on kuitenki raha, tavalla tai toisella. Se kenen taskuun se virtaa onkin jo toinen juttu.


    • Juhani Knuuti

      Olen kyllä tuosta eri mieltä.

      Totta on se, että yhtä ja aioutta oikeaa tutkimustulosta ei ole vaan kukin tutkimus pyrkii vastaamaan tiettyyn kysymykseen. Mutta muun osalta olen vahvasti eri mieltä. Olen tehnyt tutkimuksia jo yli 25 vuotta ja tunnen suuren määrän tutkijoita. Lähes poikkeuksetta raha ei vaikuta tutkimustuloksiin tippaakaan. Toki rahaa tarvitaan, jotta tutkimusta voisi tehdä. Tilaustutkimukset ovat asia erikseen mutta silloinkin tulokset ovat mitä ovat, riippumatta mitä rahoittaja niistä tykkää.

      Toki aina joku voi huijata taikka toimia epäeettisesti, mutta tiede EI todellakaan toimi pääsääntöisesti niin, että ”kenen leipää syöt sen lauluja laulat”


      • Jarmo Halonen

        Näyttää toimitus lyhentäneen viestiäni puoli metriä. Tästä kuivaveri testistä on paljon puhetta puolesta ja vastaan, kuten monessa muussakin asiassa. Jos se testimenetelmä on virallisten säännösten mukainen, täyttää EU:n ohjeet jne. niin mikä siinä on sitten oikein vialla?

        Voisi olla aika muuttaa lainsäädäntöä että rasvahappo arvot saisi otettua terveyskeskuksessa. Ainakin Tukholmassa jossa asun lääkärini sanoi jotain että rasvahapot eivät kuulu lääkelakien piiriin tjms. eikä niitä sen takia saa terveyskeskuksen kautta. Niinpä niin.

        Minulla vain on sellainen kuva tästä kaikesta että jos tuo kyseinen veritesti tulisi markkinoille toisen järjestelmän eikä suoramyynnin kautta tätäkään kommenttiani ei tarvitsisi kirjoittaa. Zinzino tutkittiin pohjia myöten mutta miksi sen toiminta jatkuu jos se on sitä mitä yleinen mielipide sanoo. Ei mene minun jakeluun.

        Jatketaan keskustelua suoramyynnistä toisessa viestissä.


        • Juhani Knuuti

          Olet mielestäni ymmärtänyt kirjoitukseni viestin väärin ja myös jotkin mainitsemasi tulkinnat eivät ole perusteltuja.

          Ensinnäkään ei ole olemassa mitään ”Virallisten säännösten” mukaista testiä. Toiseksi, vaikka itse testi mittaisikin asiat oikein ja asiallisesti, testin lääketieteellinen käyttö edellyttää, että testin viitearvot ovat tiedossa luotettavia ja testin perusteella tehdyt muutokset taikka hoidot olisivat vaikuttavia. Testaaminen pelkästään itse testaamisen ilosta ei ole riittävä peruste. Nämä eivät täyty kuivaveritestin osalta. Testin tulkinnalle ei ole tutkimusten antamaa tukea vaan sen käyttö ja tulkinta tavoittelevat tuotteiden myyntiä.

          Eihän kukaan ole kieltänyt tekemästä tai myymästä testejä. Ei ole sellaista systeemiä, jossa jotain yritystä voitaisiin kieltää tarjoamasta testiä, jos ihminen haluaa vapaaehtoisesti sellaisen teettää ja siitä maksaa. Sen vuoksi kaikenlaisia testejä tehdään ihan vapaasti. Jotta niitä alettaisiin verorahoilla kustantaa ihmisille pitää kuitenkin testi olla lääketieteellisesti perusteltavissa. Mainitsemasi väite ”rasvahapot eivät kuulu lääkelakien piiriin” ja sen vuoksi niitä ei saisi käyttää, ei pidä paikkaansa vaan kertoo, että nyt ei ole ymmärretty millä tavalla terveydenhuollon tutkimukset ja hoidot tulevat käyttöön. Ei niitä lailla määrätä taikka kielletä vaan, jos on näyttöä, että testi toimii, on luotettava ja tulkinta johtaa sellaiseen lisätietoon, josta on potilaan kannalta hyötyä, sitä aletaan käyttämään.

          Tässä ilmiössä ei ole kysymys lainkaan suoramyynnistä tai verkostomarkkinoinnista vaan yllä kuvattujen edellytysten täyttymättömyydestä. Sanot, että ”Zinzino tutkittiin pohjamutia myöten”. Ensinnäkään minulla/meillä ei tietenkään voi olla yksityiskohtaista tietoa siitä mitä on tutkittu ja mitä johtopäätöksiä niistä on tehty. Toisekseen, kuten edellä kerroin, ei tällaiselle liiketoiminnalle ole juridista estettä, kunhan noudatetaan mainonnassa niitä rajoitteita, jotka koskevat esim. tuotteeseen liitettyjä terveysväitteitä. Ei tutkinnoissa sitä selvitetä, olisiko testin käyttö tieteellisesti perusteltavissa. Euroopassahan saa myydä periaatteessa mitä tahansa, jos joku haluaa niistä maksaa. Jos tulee ongelmia, ne käsitellään asianomistajavaatimuksina, ei virallisina prosesseina. Yleinen mielipide ei vaikuta yrityksen toiminnan laillisuuteen. Eettiset seikat ovat asia erikseen.


          • Jarmo Halonen

            ”Ensinnäkään ei ole olemassa mitään ”Virallisten säännösten” mukaista testiä.”

            Niin miksi ei? Miksi ei voi saada tietää omaa rasvahappo tasoa tavallisen verikokeen yhteydessä, siis terveyskeskusen?

            ”Testaaminen pelkästään itse testaamisen ilosta ei ole riittävä peruste.”

            Ei olekkaan mutta mistä sen arvon saa tietoon?

            ”Jotta niitä alettaisiin verorahoilla kustantaa ihmisille pitää kuitenkin testi olla lääketieteellisesti perusteltavissa. Mainitsemasi väite ”rasvahapot eivät kuulu lääkelakien piiriin” ja sen vuoksi niitä ei saisi käyttää, ei pidä paikkaansa vaan kertoo, että nyt ei ole ymmärretty millä tavalla terveydenhuollon tutkimukset ja hoidot tulevat käyttöön.”

            Tässä on väärinkäsitys elikkä kirjoittajan sekaannus. Tarkoitan sitä että lääkäriltä en saa tietää rasvahappo tasoani. Lääkelailla tarkoitan sitä että lääkärit eivät suosittele ennalta- ehkäisevää hoitoa, onko hoito sana oikein, mielestäni ei. Koska lääkäri parantaa jo saatua sairautta antamalla lääkkeen ja tämä rasvahappo taso/ arvo ei ole sairaus vaan saattaa voida vaikuttaa sairauksien syntymiseen johon lääkäri ei voi ottaa kantaa koska se ei ole hänen tehtävä arvioida tulevia vaan jo olemassa olevia.

            En tiedä olikohan tämä oikein sanottu mutta tuommonen siitä nyt tuli.

            ”Tässä ilmiössä ei ole kysymys lainkaan suoramyynnistä tai verkostomarkkinoinnista vaan yllä kuvattujen edellytysten täyttymättömyydestä. Sanot, että ”Zinzino tutkittiin pohjamutia myöten”. Ensinnäkään minulla/meillä ei tietenkään voi olla yksityiskohtaista tietoa siitä mitä on tutkittu ja mitä johtopäätöksiä niistä on tehty.”

            Tässä nyt menee vellit ja sopat sekasin. Jos nyt katsoo sen MOT ohjelman niin mistä siinä on kysymys, ei ainakaan pahamaineisesta verkostomarkkinoinnista. Eihän meillä kenelläkään ole yksityiskohtaisia tietoja mitä on tutkittu mutta käsittääkseni on tutkittu koko yrityksen toiminta laittomuuksiin vedoten. Virkavalta elää lakiensa ja säännöstensä kanssa vähitään kivikaudella eikä ole vieläkään sisäistänyt suoramyynnin ideaa. Ei sitä nyt tietenkää voi vaatiakkaan koska se on liian suora ja rehellinen virkamiehen käsitettäväksi.

            Yleisradio ja MOT: n toimittajat voisivat tietenki tehdä uuden ohjelman korjatakseen asioita sillä mielestäni Zinzino on sen ansainnut.

            Kyllä Euroopassa myydään paljon vaarallisia aineita esimerkiksi kodin pesu- aineet ja varsinki antibakteeriset aineet pahimpia. Onneksi EU on laatinut säännökset minkä puitteissa näitä ”myrkkyjä” saa myydä. Tämä on kuitenki toinen asia joten tähän piste.


Kommentoi