Terveys & tiede

BLOGIT | Terveys & tiede

Keinotekoinen somekohu maidosta

Maito on yllättäen noussut somessa yhdeksi keskeisimmistä terveyspahiksista. Maitoon on liitetty erilaisia haittoja ja myös maidon ravintoarvoa on kritisoitu.

Mihin tällaiset väitteet perustuvat?

”Tämä kirjoitus ei ole maidon puolustus. Kirjoituksen tavoitteena on vastustaa maitoon liittyviä huuhaa-väitteitä”

Miksi maito herättää kiihkeää arvostelua? Miksi ihmeessä vaivaudutaan kirjoittamaan pitkiä kriittisiä selostuksia maidosta? Eikö voisi vain jättää maidon kaupan hyllylle, jos ei itse halua käyttää maitoa?

Käsittelen tässä muutamia yleisimpiä terveysväitteitä maitoon liittyen:

  • Ihmiset pakotetaan juomaan maitoa

Jotta saisi vapautuksen maidon juomisesta (päiväkodissa tai koulussa) tarvitsee lääkärintodistuksen.”

Vaikea uskoa, että tuollainen vaatimus olisi muuta kuin urbaani legenda. Jos jossakin tuollaista on vaadittu, kyse on joko väärinymmärryksestä tai väärästä tulkinnasta. Ravitsemussuositukset ovat suosituksia, ei määräyksiä. Todellisuudessa missään ei määrätä käyttämään maitoa. Ilman maitoa kyllä pärjää ihan hyvin, kunhan huolehtii, että vastaavat ravintoaineet saa muualta.

Jokainen lasten kanssa toiminut tietää, että lapsia on ajoittain kannustettava syömään monipuolisesti ja, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi joudutaan toisinaan lasta neuvomaan. Ei kai nyt ole järkevää korvata maitoa sokerimehuilla tai limsoilla, vaikka lapsi niin haluaisi?

  • Rasvaton maito on värjättyä vettä

Todella usein näkee väitettävän (huom: tosissaan), että rasvatonta maitoa värjättäisiin, jotta se olisi valkoista. Ensinnäkään maitoon ei edes saa lisätä kuin sovittuja vitamiineja ja jos näin olisi tehty, siitä olisi pakollinen maininta tuoteselosteessa. Jokainen kyllä voi tarkistaa maitopurkin kyljestä, mistä sisältö koostuu. Ei siellä lue väriaineita.

Todella riemastuttava vastaveto tälle huuhaaväitteelle on tuore rohkean maidontuottajan tekemä video maidon värjäämisestä.

  • Homogenointi pilaa maidon ja rikkoo proteiinit ja molekyylit

Homogenoinnissa maito puristetaan kapean raon läpi, jolloin rasvapallot tulevat pienemmiksi eivätkä nouse pintaan kermaksi. Maidon protetiinit, aminohapot tai ravintoarvot eivät muokkaudu olennaisesti. Maidon rasvapalloset ovat alun 3–6 mikrometriä ja homogenoinnin jälkeen 1 mikrometrin.

  • Pastörointi pilaa maidon, koska se muuttaa maidon bakteerikantaa

Pastöroinnissa elintarvikkeen lämpötila nostetaan 71–74 °C:n lämpötilaan 10–30 sekunnin ajaksi. Wikipediassa on tietoa Pastöroinnista ja siitä miksi se tehdään.

Raakamaito on hyvä mikrobien kasvualusta ja siinä voi nopeasti lisääntyä lukuisa määrä taudinaiheuttajia. Uuden-Seelannin terveysviraston mukaan pastöroimaton maito aiheuttaa lähes kolme kertaa enemmän sairaalatapauksia kuin mikään muu elintarvike ja on maailman vaarallisimpia elintarvikkeita. Suomessa maidolla ei ole pastörointipakkoa mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa on. Pastöroinnin myötä 1800-luvulla kuolleisuus suolistoinfektioihin väheni Englannissa 99 %.

Wikipedian mukaan pastöraation aiheuttamat ravintoarvohäviöt ovat melko pieniä. Pastörointi vähentää liukoista kalsiumia ja fosforia 5 %, tiamiinia ja B12-vitamiinia 10 % ja C-vitamiinia 20 %. Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia. Kummatkaan eivät sisällä laktaasia vaikka niin näkee väitettävän.

Pastöroinnin vastustaminen kuuluu mielestäni samaan ryhmään kuin rokotusten vastustaminen. Kun ei ole itsellä kokemusta siitä millainen tilanne oli ennen pastöroinnin aloittamista, ei ole realistista käsitystä sen eduista.

  • Maidon D-vitamiini on lisättyä eikä imeydy

On totta, että maitoon lisätään D-vitamiinia. Tämä ei johdu siitä, että D-vitamiini olisi prosessoinnissa poistunut vaan sitä, että raakamaidossa ei ole juurikaan D-vitamiinia. Koska suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinin lisäystä, ja toisaalta useimmat käyttävät maitotuotteita, on päädytty lisäämään sitä maitotuotteisiin. Suomessa ei yksinkertaisesti ole riittävästi auringonvaloa muulloin kuin heinäkuussa, jotta saisimme riittävästi D-vitamiinia ilman vitamiinilisää.

Maidon D-vitamiini kyllä on sitä samaa D-vitamiinia kuin muuallakin. Kemiallisesti se on sitä samaa kuin esim. kalassa tai mitä ihossa syntyy auringonvalon vaikutuksesta. Maidon rasvattomuus ei ole merkittävä tekijä imeytymisessä ja muun ruoan yhteydessä on aina myös rasvaa. Vitamiineista on myös hyvä muistaa, että tarpeen ylittävä saanti ei pääsääntöisesti hyödytä mitenkään.

  • Maidon kalsium on huonoa ja sitä saa muualtakin

Maidossa on luonnostaan melko runsaasti kalsiumia. Toki on muitakin ravintoaineita, joista kalsiumia saa. Joissakin muissa ruoka-aineissa kalsiumin pitoisuudet ovat vielä korkeampia kuin maidossa mutta kuka söisi esim. oreganoa niin paljon, että saisi siitä riittävästi kalsiumia?

Toki kalsiuminsa voi muualtakin saada eikä maito ole välttämätöntä kalsiumin saannin kannalta. Missään ei väitetty, että olisi pakko juoda maitoa, että voisi saada riittävästi kalsiumia.

Käytännössä suomalaiset kuitenkin käyttävät maitoa ja muita maitotuotteita niin paljon, että niistä on tullut yksi merkittävimmistä kalsiumin lähteistä. Väitteet maidon kalsiumin huonosta imeytymisestä ovat pötyä ja siitä, että lehmä saa kalsiumin kasveista ei ole peruste sille, että ihmisenkin pitäisi näin toimia. Elimistössä oleva kalsium ei eroa lähteen mukaan.

Kalsiumin mittaamisesta voisi mainita sen verran, että veren kalsiumpitoisuus ei kerro siitä, saako ruoasta riittävästi tai liikaa kalsiumia. Veren kalsiumpitoisuus on hormonaalisesti tarkoin säädeltyä eikä se korreloi ruoan kalsiumin kanssa. Veren kalsiumtasot voivat häiriintyä tietyissä sairauksissa ja esim D-vitamiinin yliannostelun seurauksena.

  • Maidon proteiinit ovat huonoja

On kummallista, että juodun maidon proteiineja ja aminohappoja haukutaan huonoiksi ja samaan aikaan kehotetaan käyttämään maidosta tehtyjä proteiinivalmisteita, koska niissä on ”optimaalinen aminohappokoostumus ja se imeytyy nopeasti loistavana ja monipuolisena aminohappojen lähteenä”.

Miten nestemäisen maidon huonoista proteiineista ja aminohapoista syntyykin loistavia prosessoimalla maito proteiinivalmisteiksi? Mikäli näin tapahtuisi olisi se tieteellisesti ja kemiallisesti mullistavaa.

  • Maito on huonoa koska Valio

Maitoa ei kannata käyttää, sillä sitä valmistaa ja markkinoi Valio”. Kritiikki kohdistuu siihen, että koska Valio aktiivisesti mainostaa maitotuotteita, siinä on jotain epäilyttävää. Eiköhän joka ainoa yritys pyri mainostamaan omia tuotteitaan ja saamaan enemmän myyntiä. Kyse on aivan normaalista kaupallisesta toiminnasta. Mainostetaanhan lihaa ja makkaroitakin. Vähintään yhtä aggressiivista mainontaa tapaa myös lisäravinteiden osalta, mutta ne eivät jostakin syystä ole kritiikin kohteena.

Toki on selvää, että mainosten sisältöön ylipäätään on syytä suhtautua kriittisesti eikä maito poikkea muista tuotteista. On myös muitakin maidontuottajia kuin Valio mutta jostakin syystä ne eivät vielä ole saaneet yhtä vahvaa pahiksen leimaa.

  • Maito aiheuttaa sitä ja tätä

Maidon väitetään aiheuttavan ”hiljaista” tulehdusta, suoliston vuotamista, aknea, psoriasista, turvotusta, rintasyöpää, eturauhassyöpää, paksusuolensyöpää, tyypin 1 diabetesta ja tyypin 2 diabetesta. You name it!

Kaikille näille väitteille on yhteistä se, että taustalla olevaa ”tutkimusnäyttöä” ei ole osattu tulkita. Tyypillisesti korrelaatio tulkitaan syy-yhteydeksi. Jäätelön syönti korreloi hukkumisiin. Siis jäätelö aiheuttaa hukkumisia?

  • Maito on pahasta mutta maidon rasvat terveellisiä

Kun tulee kysymys maidon rasvoista, viesti kääntyykin päinvastaiseksi. Yhtäkkiä maidossa olevat rasvat, erityisesti niistä valmistettu voi onkin terveystuote.

Maitorasvoista on niin paljon kirjoitettu, että en halua nyt kirjoittaa aiheesta laajemmin. Kuitenkin pari viikkoa sitten Sami Uuusitalo (Christer Sundqvistin blogissa) vaatii nimeltä mainiten ja isolla uholla suomalaisia ravitsemustietelijöitäesittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa rasvaton maito esiintyy edukseen rasvaiseen verrattuna lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen.” Kysymyksen jälkeen oli listattu 16 tutkimusta, joissa näin ei ollut havaittu.

Kysymys sinänsä on ihan asiallinen, jos tavoitteena olisi ollut saada tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua rasvaisen ja rasvattoman maidon vaikutuksista näihin terveyshaasteisiin. Mikä kysymyksessä sitten oli pielessä?

Kysymys on ongelmallinen seuraavista syistä:

  • Väitteen esittäjä ei ole ilmeisesti ymmärtänyt, että rasvattoman maidon suositteleminen ei perustu ainoastaan näihin terveyshaasteisiin. Listasta puuttuvat mm. sydän- ja verisuonisairaudet, jotka ovat ne tappajat. Lihavuuteen, metaboliseen oireyhtymään tai diabetekseen ei kuolla vaan nimenomaan verisuonisairauksiin. Mitä väliä on sillä, jos maitorasvat eivät lihottaisi, jos kuolee aivohalvaukseen tai sydäninfarktiin? Esitetty kysymys on relevantti vain, jos kaikki sairastavuus on terveellisyysarviossa mukana. Rasvattoman maidon suositteleminen rasvaisen sijaan perustuu siihen, että kokonaisnäyttö kaikki riskit huomioiden tukee rasvattomuutta. Tästä on jo tutkimusnäyttöä 50 vuoden ajalta. Esitetty kysymys on siis kiinnostava, mutta oletus vastauksen perusteella tehtävistä johtopäätöksistä virheellinen.
  • Väite oli keinotekoisesti puettu kysymyksen muotoon. Oikeastihan virke kuuluisi kirjoittaa muotoon: ”Rasvainen maito on edullista rasvattomaan maitoon verrattuna lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen”. Väitteen perusteleminen on väitteen esittäjän vastuulla eikä sitä voi ulkoistaa muokkaamalla se kysymykseksi.
  • Muualta tekstistä ja kirjoitukseen liittyvistä kommenteista, voi päätellä, että väitteen esittäjän mielestä rasvainen maito on terveellisempi kuin rasvaton, jos pyydettyjä tutkimuksia ei hänelle esitetä. Kirjoittaja siis väittää, että mikäli haastetut ravitsemusasiantuntijat eivät toimita hänelle julkaisuja, hänen väitteensä muuttuu todeksi. Ratkaistaanko kysymys siis huutoäänestyksellä? Lisäksi kysyjä on unohtanut, että muilla ei ole mitään velvollisuutta vastata tällaisiin väitteisiin.
  • Kirsikanpoiminnalla valitun 16 artikkelin lista ei todellakaan vakuuta. Kyseessä on tyypillinen hämäys, kun suurin osa ei jaksa lähteä listaa perkaamaan. Voihan olla niin tai sitten ei. Oikea tapa olisi tehdä tasapuolinen analyysi ja katsaus. Tätä kuitenkin joudutaan odottamaan muilta, jotka kykenevät sellaisen tekemään.
  • Minusta on kyseenalaista nimeltä mainita henkilöitä, joiden muka kuuluisi blogin kysymykseen vastata. Ja kun he eivät vastaa, väitetään, että kyseiset henkilöt eivät pystyneet kysymykseen vastaamaan. Kuvittelevatko kirjoittajat, että maailma pyörii jonkin blogikirjoituksen ympärillä ja kaikki asiantuntijat vain odottavat päästäkseen kumoamaan erilaisia someväitteitä?

Kommentteja ilmeisesti herutettiin sen verran, että saatiin ravitsemustieteilijöiden kanta: ”Kunnollista suoraa tutkimusnäyttöä ei näiden kahden maidon välillä ole olemassa liittyen noihin kysymyksiin”. Eihän siis ole edes mitään vastattavaa ennen kuin asia on tutkittu.

 Pohdintaa

Maitoon liittyvät huhaaväitteet ovat tämän hetken trendi. Sen lisäksi, että väitteitä perustellaan kestämättömillä argumenteilla, omat subjektiiviset kokemukset nostetaan suositusten perusteeksi.

Melkein jokaisessa kirjoituksessa itseoppinut terveyssomettaja kertoo esim ”Minä itsekin olen lopettanut maidon käytön ja vointi on parantunut 300%”. Tämä omiin subjektiivisiin kokemuksiin viittaaminen on minusta hyvä tunnusmerkki perusteettomille terveysväittämille. Onkohan tässä kysymys kuvitellusta ”seuraa johtajaa” –ilmiöstä, joka on tyypillistä myös uskonnoille?

Ravitsemussuositukset pyrkivät perustumaan tutkittuun tietoon. Yksilöiden kokemukset ovat toki tärkeitä yksilöille itselleen mutta niiden perusteella ei voi antaa suosituksia.

On ironista, että ravitsemussuosituksia kritisoidaan siitä, että pakottavat syömään jotain ruoka-ainetta tietyn määrän. Ravitsemussuositukset kuitenkin vain listaavat ruoka-aineita, joista suositellaan valitsemaan itselle sopivia tuotteita, koska ne ovat tutkimustiedon perusteella terveyttä edistäviä.

Todellisuudessa itsenimetyt ”Suomen johtavat elämäntapamuutosexpertit” pyrkivät antamaan hyvin yksityiskohtaisia ja äärimmäisiä ruokavalioneuvoja samalla muka sanoen, että valinta on jokaisen oma (haluaako itsensä myrkyttää). Nyt maidon osalta suositellaan, että sitä ei kannattaisi käyttää. Samaan aikaan maidon rasvat ja maidosta valmistetut proteiinivalmisteet ovat suositeltavia.

Samalla täysin kritiikittä suositellaan vaihtamaan maito kauramaitoon tai mantelimaitoon. On hienoa, että niille, jotka haluavat käyttää maitomaisia tuotteita mutta eivät siedä maitoa, on hyviä vaihtoehtoja. Mutta missä on vaadittava tutkimusnäyttö tuollaisten suositusten antamiseksi.

Haluan lopuksi vielä erityisesti korostaa, että kirjoitukseni keskeinen tarkoitus ei ole puolustaa maitoa. Niinhän tämä puheenvuoro tullaan tulkitsemaan mutta totean sen vielä kerran: Kirjoituksen tavoite on vastustaa maitoon liittyviä alkeellisia virhetulkintoja ja huuhaa-väitteitä.

 

Lisäys 25.9.2017. Keskustelu rasvojen terveysvaikutuksista jatkuu ja monet tuntuvat kaipaavan lisää näyttöä. Erikoista tässä on se, että näyttöähän eri rasvoista on jo 50 vuoden ajalta mutta näyttöä ei enää tunnuta noteeraavan. Ajan puute ei mahdollista omaa kattavaa analyysiä näytöstä mutta tässä on yksi melko tuore ja aika kattava katsaus rasvojen ja valtimosairauksien osalta: healthcare-05-00029(1)

Siinä tuodaan näyttö esiin, että vaihtokaupoissa tyydyttyneen rasvan vaihto monityydyttymättömiin on edullista ja että myös maitorasvan osalta vaihtoetua saadaan, joskin etu on pienempi. Tämä on varin hyvin sopusoinnussa tämänhetkisen tieteellisen konsensuksen kanssa. Ei maitorasvaa kannata pitää suurena mörkönä mutta ei sitä oikein kannata suositellakaan vaan mielummin lisäämään terveyttä edistäviä muita rasvoja.

119 vastausta artikkeliin “Keinotekoinen somekohu maidosta”

  1. Kalevi

    Suomalaisessa ruokakulttuurissa maidon asema on aina ollut ylikorostunut. Varmaankaan sitä ei enää pakoteta juomaan, ja hyvä niin, mutta lähimenneisyydestä en olisi aivan varma.

    Asiasta on omakohtainen kokemus. Lapsena minulla oli kovasti ihottumaa. Lääkäri totesi, että näyttää allergialta ja määräsi testit. Testien mukaan en kuitenkaan ollut millekään allerginen. Mutta maitoa ei edes testattu, sillä lääkäri sanoi (äitini mukaan, itse en asiaa muista) että ’kyllähän lapselle maito sopii’.

    Tästä on aikaa noin 45 vuotta.


  2. -

    Nykyään varmaan eri tilanne, mutta 90-luvun lopussa kyllä pakotettiin helsinkiläisellä ala-asteella juomaan maitoa. Oli mulle tosi vaikeaa, kun olin kotona tottunut rasvattomaan HYLA maitoon ja koulussa oli vaan tavallista rasvatonta maitoa. Mutta opettajat katsoi että istuin siinä pöydässä tasan niin pitkään että sain sen maidon kurkusta alas.


  3. Jan Sundell

    Hyvä juttu. Reijo Laatokaisen sanoin maito on terveydelle neutraali tai hieman eduksi. Ilmankin toki pärjää.


  4. Jussi

    Maito on hyvää! Olen pohtinut miten D-vitamiinia saadaan lisättyä rasvattomaan maitoon, vaikka D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini. Tämän vuoksi kuvittelisin, että d-vitamiini erottuisi maidon seasta kuten öljy veden päällä. Ovatko määrät kuitenkin niin pieniä ettei D-vitamiinia pysty erottamaan silmillä maidon seasta vai sekoittuuko se sittenkin nesteeseen (vaikka sitä sanotaan rasvaliukoiseksi)?


  5. Pappa

    Hyvä TS:n toimitus
    Kohtuuden nimissä olisi toivottavaa, että DI Sami Uusitalo tai FT Christer Sundqvist saisivat palstatilaa, vastatakseen tähän kirjoitukseen, koska heidän nimensä mainittiin artikkelissa.


    • Juhani Knuuti

      Kiito kommentista.

      Pyrin mahdollisuuksien mukaan välttämään, aina kun se on mahdollista, henkilöiden mainitsemista kirjoituksissani. Tässä tapauksessa ei ollut mahdollista käsitellä asiaa ilman että aiheen esille nostamat henkilöt olisivat tulleet mainituksi. Kyseessä ei ole henkilöön menevä keskustelu vaan itse asiaan.

      En kuitenkaan olisi kovin tuohtunut noiden nimien mainitsemisesta kirjoituksessa sillä jokainen voi käydä katsomassa heidän omia kirjoituksiaan, jossa nimeltä mainiten toistuvasti hyökätään henkilöitä vastaan.
      Syynä mainintaan ei siis kuitenkaan ollut se, että minut olisi aiemmin mainittu heidän kirjoituksissaan vaan käsittelin itse asiaa ja väitteiden sisältöä, en henkilöitä.

      Mainitut henkilöt ovat tervetulleita vapaasti kommentoimaan kirjoituksen sisältöä normaaliin tapaan.


      • Sami Uusitalo

        Alkuperäinen pyyntöni/kysymykseni on kuuluu:

        ”Pyydämme Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmia ja Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwabia esittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa rasvaton maito esiintyy edukseen rasvaiseen verrattuna lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen.”

        Olemme samaa mieltä todistustaakasta sikäli, että se jää väitteen esittäjälle. Eriävä näkemys meillä näyttää olevan siitä, että kuka on väittänyt ja mitä.

        Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Diabetesliitto, lihavuuden Käypä hoito -suositus jne. tuputtavat rasvatonta maitoa rasvaisen sijaan. Samaa on tuputtanut lähes koko tiedeyhteisö ja kansaan kohdistuva valistus 70-luvulta lukien. Näyttövelvoite rasvattoman maidon paremmuudesta rasvaiseen verrattuna on siis näillä tahoilla.

        Olen viitatussa blogikirjoituksessa kyseenalaistanut tämän suosituksen esittämällä 16 tutkimusta, joissa rasvainen maito esiintyy rasvatonta paremmin lihavuuden/t2d:n/metabolisen oireyhtymän suhteen.

        Koko minua koskeva kommentointisi on semanttista saivartelua esittämäni kysymyksen/pyynnön oikeellisuudesta ja minun kyvyistäni tällaista kyseenalaistamista esittää.

        Väitän, että kysymykseni/pyyntöni on täysin relevantti. Vastaus ei sen sijaan tiedeyhteisöä miellytä, koska silloin joutuisi myöntämään olleensa väärässä. Pyyntöön voi vastata varsin hyvin lyhyesti ja suoraan:

        Ei ole olemassa yhtäkään tutkimusta, jossa rasvaton maito rasvaiseen verrattuna esiintyy edukseen tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän suhteen.

        Jos tuosta yllä mainitusta on eri mieltä, niin ei muuta kuin tutkimusta pöytään. Yhtäkään en pyynnöistä huolimatta ole tiedeyhteisöltä saanut. Minulla on nämä 16 ”kirsikkaa”. Missä ne teidän kirsikat ovat?

        No, mehän täällä kyseenalaistajien puolella olemme ”huuhaata” ”uskontoa” jne. Käytät pilkallista terminologiaa. Näin siitä huolimatta, että perustan näkemykseni tutkimuksiin. Alkuperäinen blogikirjoitukseni oli tyyliltään pisteliäs, mutta sitä muutettiin kun joidenkin havaittiin siitä loukkaantuvan. Minun on vaikea havaita kyseessä olevan kirjoitukseni sisältävän ”uhoa”.

        Lihavuutta voidaan varsin mainiosti tarkastella omana kokonaisuutenaan. Se on riskitekijä lukuisille muille terveysongelmille.

        Sami Uusitalo
        Dipl. ins. Kauniainen.


        • Juhani Knuuti

          Kiitos Sami palautteesta.

          Olen ilman muuta samaa mieltä siitä, että kysymyksesi väitteen muotoon muutettuna on hyvä ja mielenkiintoinen. Mielelläni siihen saisin vastauksen myös joltakin, joka jaksaisi tehdä tuon kattavan analyysin asiasta. Sen tulos voi olla se mitä väität tai toisenlainen. Joka tapauksessa voin sanoa, että hyväksyn sen tuloksen, olipa se mikä hyvänsä, jos analyysi on asiallisesti tehty. Minulla ei ole valitettavasti aikaa sen analyysin tekemiseen eikä se ole minun erityistä osaamisaluettanikaan.

          Se, mikä minusta väitteessä oli kritisoimisen arvoista on kyllä perusteellisesti kuvattu kirjoituksessani. Kysymys ei ole saivartelusta, ei todellakaan. Kirjoituksestasi ja kommenteista tulee esiin, että tulkitset sen, että jos maitorasvalla ei olisikaan vaikutusta noihin, niin sitten koko rasvattoman maidon suosittelulta putoaisi pohja. Keskeinen haaste on se, että tulkitsemasi johtopäätökset ja seuraukset vastauksesta eivät ole oikeutettuja ilman että kokonaisriski arvioidaan. Suositukset perustuvat kokonaisriskiin, ei joihinkin yksittäisiin asioihin.

          Kokonaisriksin arvio edelleen puoltaa rasvattoman maidon suosittelemista ja rasvan saamista muussa muodossa.


          • Ari Kaihola

            ”Kokonaisriksin arvio edelleen puoltaa rasvattoman maidon suosittelemista ja rasvan saamista muussa muodossa.”

            Etsin Google Scholarista haulla [”full fat dairy” and all cause mortality] löytyisikö tieteellisistä julkaisuista yhteyksiä, mutta edes kokonaiskuolleisuuteen ei näytä löytyvän mitään. Avasin 2 ekan sivun kaikki osumat ja luin jokaisesta sen verran, että pystyin tämän toteamaan.

            Edes sydänsairauksiin ei näytä löytyvän yhteyttä: http://advances.nutrition.org/content/3/3/266.full

            ”the majority of observational studies have failed to find an association between the intake of dairy products and increased risk of CVD, coronary heart disease, and stroke, regardless of milk fat levels.” Katsaus kävi läpi useita meta-analyysejä ja yhteyttä ei joko todettu tai se oli käänteinen (mitä enemmän maitotuotteita käytettiin, sitä vähemmän oli sydänsairauksia).

            Perusteet suositella rasvatonta maitoa ovat siis todella heiveröiset ellei peräti olemattomat.


          • Juhani Knuuti

            Tuo kuvaamasi tapa hakea tietoa on sellainen, että se ei kelpaisi edes predator-lehtiin. Valitettavasti asiat eivät selviä tuolla tavoin. Jos asian vois noin helposti ja nopeasti selvittää, miksi tarvitaan vuosia kestävää tutkijankoulutusta ja opetusta tietojen hausta ja lisäksi usein myös informaatikkoa kokonaisuuden hahmottamiseen.

            En kyllä itsekään tätä ehdi tekemään, koska blogi ei ole päätyöni enkä saa tästä palkkaa. Lisäsin kirjoituksen loppuun yhden katsauksen aiheeseen liittyen. Siinä pohditaan rasva-asiaa varsin maltillisesti.


          • Markku Tuoriniemi

            Tähän rasvattoman maidon asiaan liittyy huomiota herättävä paradoksi. Alun perin maitotuet tukivat täysrasvaista maitoa. Lapset laitettiin syömään maitorasvaa, kun sitä ei saanut muuten kaupaksi. Siis voivuorien aikaan. Nyt kun maailmalla vallitsee kova voipula, maitotuki on kohdistettu rasvattomaan maitoon. Nyt lapsille syötetään rasvatonta maitoa, jotta sama tuote voidaan myydä kahteen kertaan, voin hyvän menekin takia.

            Kysymykseni kuuluu. Onko tässä välissä todettu maitorasvan olevan haitallisempaa kuin aiemmin on ajateltu vai ohjaako maitorasvan kysyntä terveysväittämiä? Tämä on vakava kysymys. Mikäli viimeisestä on kysymys, pitäisi lopullisten vastuunkantajien, siis ministeriöiden selvittää, kuka ohjaa ketäkin. Kansanterveys on niin arvokas asia, ettei sillä saisi tehdä talouspolitiikkaa.


          • Juhani Knuuti

            Yhdistät terveyssuositukset ja talouspolitiikan tavalla, joka herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

            Lääkärit ja ravitsemustutkijat pyrkivät selvittämään itse ilmiöitä terveyden suhteen tutkimuksillaan riippumatta siitä mitä markkinoidaan. Se, mitä poliitikot ja yritykset ajavat voi olla toisinaan täydellisessä ristiriidassa taikka sitten sopusoinnussa terveystiedon kanssa riippuen siitä millä tavalla uusi tieto otetaan huomioon suosituksissa.

            Se, miksi aikanaan suositeltiin rasvaista maitoa, voisi selittyä sillä, että energiasta oli pula eikä tyydyttyneen rasvan ja maitorasvojen terveysvaikutuksista ollut tietoa. Kun sitten tieto lisääntyi suositukset muuttuivat. Nykyisin tiedetään, että maidon rasva ei ole mikään suuri mörkö mutta että on suositeltavaa kuitenkin saada rasva muusssa muodossa. Vaikea minun on nähdä, että tässä olisi jonkilainen salaliitto, jossa ravitsemussuositukset olisivat tehty siksi, että voi voitaisiin myydä erikseen. Tälläkin hetkellä suositukset nimittäin eivät sijoita voita suositeltuihin ruoka-aineisiin vaan voin käytön lisääntyminen selittyy erilaisilla tutkimustulosten kiistämisillä.


          • turpaduunari

            Mielenkiintoinen keskustelu. Pitkään ravitsemuskeskustelua seuranneena, siitä paljon kirjoittaneena ja tutkimustyötäkin tehneenä (nuorena tutkijana Suomen Akatemiassa) saan ehkä kertoa oman käsitykseni. Varsinkin kun nimenikin mainitaan.

            Olen tottunut siihen, että asiat esitetään yksinkertaisessa muodossa. Meillä on tässä insinööri Sami Uusitalon yksinkertainen kysymys/väite rasvaisen ja rasvattoman maidon terveysvaikutuksista. Sami ja minä emme löydä tiedekirjallisuudesta omatoimisesti emmekä myöskään pyynnöstä muulta tiedeyhteisöltä vastausta siihen onko rasvattomalle maidolle osoitettu terveyshyötyjä esim. diabeteksessa, metabolisessa oireyhtymässä ja lihavuuden hoidossa. Saamme sen sijaan seurata miten arvon keskustelijat pyörivät kuuman puuron ympärillä etsien selitystä esimerkiksi ruokavalion kokonaisvaikutuksesta. Tätä emme kysyneet.

            Nyt ihan yksinkertaisesti tämä asia: Rasvaisen maidon suhteen on näyttöä (vain 16 tutkimusta, se on tosi vähän) jonkinasteisesta terveyshyödystä mainituissa sairaustiloissa. Lisätutkimuksia tarvitaan. Sen sijaan rasvattomasta maidosta ei löydy vastaavia tutkimuksia ilmeisesti lainkaan. Eikö silloin voisi kysymykseen vastata, että rasvattomasta maidosta ei ole tutkimusnäyttöä edellä mainituissa sairaustiloissa? Eikö silloin voisi vastata yksinkertaisesti, että emme tiedä onko rasvaton maito terveellistä? Kunnian ja arvostuksen menettämisen pelko ei saa estää sitä, että totuus tulee esille. Vaikka se totuus olisi ristiriidassa vallitsevan ravitsemuslinjauksen kanssa (rasvainen maito on tutkitusti terveellisempää kuin rasvaton maito).

            Jatkan vielä muutaman rivin verran. Biologina ja tutkijana tiedän, että tutkimuksissa maito usein esiintyy heterogeenisenä maitotuotteiden ryhmänä. Joku tolkku pitää olla noissa ruokapäiväkirjojen analyyseissä ja johtopäätöksissä ruoka-aineista! Ei voida ummistaa silmät sille tosiseikalle, että eri maitotuotteilla voi olla monenlaisia vaikutuksia terveydellemme. Asetelma rasvainen vs. rasvaton maito on siis haastava tutkimusmielessä, mutta ei tietenkään mahdoton asetelmaltaan.

            Rauhallisin ja vakain askelin astelemme eteenpäin tässä yksinkertaisessa kysymyksessä ja odotamme vastausta Sami Uusitalon varsinaiseen kysymykseen/väitteeseen.

            Terveisin,

            Christer Sundqvist
            biologi, FT, turpaduunari


          • Juhani Knuuti

            Kiitos kommentista. Sama asia tuntuu nyt toistuvan näissä kommenteissa mutta eipä siinä mitään.

            Kuten kirjoituksessani totesin ja kuten monta kertaa olen kirjoituksen kommenteissakin todennut, kysymys (”onko tutkimuksia, josta todistavat maidon rasvalla vaikutusta lihavuuteen, diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään”) on ihan hyvä ja olisi hienoa, jos siihen pystyisi vastaamaan tutkimusnäytön avulla. Eiköhän jonkilaisia analyysejä synnykin mutta ei se blogin aikataulujen puitteissa taida syntyä, kuten varmaan sinäkin hyvin tiedät.

            Kritiikkini ydin oli se, että tuon kysymyksen vastauksesta ei voi vetää sellaisia johtopäätöksiä, joita te olette koko ajan pyrkineet tekemään ja jo myös tehneetkin. Koska kysymyksen taustalla on selvä agenda (vaikka ette halua sitä suoraan sanoa) olette muotoilleet kysymyksenne niin, että voitte sitä käyttää omien tulkintojenne pohjana. Ette ilmeisesti halunneet kysyä sitä oikeaa kysymystä sillä ette olisi saaneet sitä vastausta, jota halusitte. Näin tämä prosessi näyttää tutkijan näkökulmasta.

            Olisitte voineet kysyä esim: ”Onko esittää tutkimuksia, jotka osoittavat maidon rasvalla olevan terveysvaikutuksia” Tähän vastaukseen olisi ollut mahdollista tuoda tutkimusnäyttöä. Tiesitte kyllä jo etukäteeen, että tämän kysymyksen vastaukset eivät olisi mahdollistaneet haluamianne tulkintoja sillä kun tarjosin tähän kysymykseen artikkelin Sami Uusitalo torjui sen todeten, että tuota hän ei kysynyt.

            Tämä voi tutkimusta tekemättömän korviin kuulostaa saivartelulta mutta se ei todellakaan ole sitä. On aivan keskeistä päättää, mikä on olennainen kysymys mihin tutkimusnäyttöä kerätään ja vaaditaan ja se määrää myös mitä tutkimuksista voi päätellä.

            Otan konkreettisen esimerkin: Beetasalpaajalääkettä voidaan käyttää korkean riskin potilaille leikkausriskin pienentämiseen. Mutta tässä on keskeistä valita oikea potilasryhmä, jolle on lääkkeestä osoitettu hyötyä sillä vain tietyissä tilanteissa hyöty on todistettu ja sitä suositellaan käytettävän. Jos vaatisin näyttöä tutkimuksia esim. seuraavasti: ”Pyydän esittämään tutkimusnäyttöä siitä, että beetassalpaajat parantaisivat ennustetta potilailla, joilla on kaihi” en todennäköisesti saisi tutkimuksia. Voinko siitä tehdä päätelmän, että beetasalpaajilla ei ole merkitystä leikkausriskin pienentämisessä? En voi. Voin ainoastaan todeta, että tuosta spesifisestä asiasta ei ole kunnon tutkimusnäyttöä. Oikea kysymys olisi ollut: ”Pyydän esittämään tutkimusnäyttöä siitä, että beetassalpaajat parantaisivat ennustetta” ja siihen olisi saanut vastauksen, joka on mielekäs.


          • Markku Tuoriniemi

            ”Tämä voi tutkimusta tekemättömän korviin kuulostaa saivartelulta…”
            Minun on tällaisena tutkimuksia tekemättömänä todettava, että todellakin, tämä vaikuttaa saivartelulta.


          • Juhani Knuuti

            Sinulla saa olla mielipiteesi.
            Ehkä kommenttisi kertookin siitä, että et ole saanut tutkijankoulutusta mutta silti koet olevasi pätevä kommentoimaan ja tulkitsemaan niitä?

            Luitko esimerkin toiselta alueelta vastaavasta ongelmasta? Josko se avautuisi?


          • Markku Tuoriniemi

            ”Ehkä kommenttisi kertookin siitä, että et ole saanut tutkijankoulutusta mutta silti koet olevasi pätevä kommentoimaan ja tulkitsemaan niitä?”
            Et kai sinä vaan tarkoita tällä, että vain tutkijakoulutuksen saaneilla henkilöillä olisi oikeus älylliseen ajatteluun. Tätä korttia keskusteluissa on käytetty kautta aikojen. On syytä oivaltaa, että tämän kaltainen ”asiantuntijavalta” alkaa olla aikansa elänyt. Nykyään tietoa on saataville niin runsaasti, että enää ei voida käyttää asiantuntijuutta keinona paeta yksinkertaisia totuuksia niin monimutkaisten selitysten taakse, että tutkijajoukon ulkopuoliset putoavat kärryiltä ja joutuvat myöntämään asian olevan niin monimutkaista, ettei sitä voi mitenkään käsittää. Minä voin vakuuttaa, eivät putoa.
            Tämä nyt keskustelun alla oleva asia ei todellakaan ole näin monimutkainen. Kysymyshän on toisilla sanoilla luonnehdittuna seuraavanlainen. Miksi lapsille syötetään rasvatonta maitoa, vaikka sen terveyshyötyjä ei ole pystytty osoittamaan verrattuna rasvaiseen maitoon? Se selitys, että on päädytty tähän, jotta rasvan kulutusta maidon tyydyttyneen rasvan sijasta voitaisiin ohjata ohuempiin rasvoihin, ei ole uskottava. Näissä rasvakeskusteluissa on kysytty tieteellistä näyttöä luonnollisten rasvojen terveyshaitoista useiden vuosien ajan, saamatta kunnollista vastausta. Palautan mieliin vuonna 2010 käydyt keskustelut. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/17/rasvainen-kupla ja https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/17/talk-voita-poytaan
            50 vuoden ajan on tuotu esiin väitteitä, joilla pyritään todistamaan luonnollisten tyydyttyneiden rasvojen vahingollisuus. Mainitset itsekin tästä kirjoituksessasi. Näillä väitteillä ei olla kuitenkaan pystytty vakuuttamaan asiasta. Päinvastoin useat metatutkimukset ovat osoittaneet tämän rasvahypoteesin vääräksi. Tänä aikana tyydyttyneiden rasvojen tilalle on tyrkytetty ohuita rasvoja, joita saadaan kasvirasvoista. Tämä ilmiö alkoi vasta viime vuosisadalla, joten se on aika uusi ilmiö ihmiskunnan historiassa. Elintarviketeollisuus tarvitsee erityisen kovettamismenetelmän pystyäkseen käyttämään näitä rasvoja teollisissa elintarvikkeissa. Tähän liittyy perimmäinen syy siihen, miksi painotus rasvoissa on ollut kuvaamani kaltainen. En kuitenkaan lausu sitä tässä ääneen. Tätä historiaa kuvaa hauskalla tavalle tämä animoitu video. https://www.youtube.com/watch?v=Pue5qVW5k8A


          • Juhani Knuuti

            Muutama lyhyt pointti:
            1) En sanonut, että vain tutkijakoulutuksen saaneet saisivat kommentoida vaan sen, että kun kommentoi, olisi hyvä, että ymmärtäisi mitä kommentoi. Jos ei ole perillä perusasioista, keskustelu ei johda mihinkään.
            2) Miksi suositellaan rasvatonta maitoa? Sen vuoksi, että kokonaisnäyttö tukee sitä, että nauttimalla mielummin muita kuin kuin maidon rasvoja tai muita tyydyttyneitä rasvoja, saa terveysetua. Mielestäsi tämä ei ole uskottava mutta se on vain se perusta, johon kaikki suositukset perustuvat.
            3) Väität, että rasvakeskusteluissa on kysytty näyttöä mutta sitä ei ole saatu. Tämä ei pidä paikkaansa. Juuri siitähän on kysymys, että näyttöä on ja sitä on jaettu, mutta se ei kaikille kelpaa.
            4) Väität, että 50 vuoden ajan olisi tuotu esiin väitteitä…. Haluan korjata pikkuvirheen: 50 vuoden aikana on kertynyt tietomassa, joka kertoo, että vaihtamalla tyydyttynyt rasva kasvi/kalarasvoihin, joissa on monityydyttynyttä rasvaa, saadaan terveyhyötyä. Näissä lauseissa on iso sisällöllinen ero.
            5) Se, että sinä et ole asiasta vakuuttunut, ei ole olennainen asia. Tänään ihmiset haluavat kiistää kaikki asiat alkaen maailman pallonmuodosta ilmastonmuutokseen. Kyllä mielipiteitä maailmaan mahtuu mutta ei näitä asioita huutoäänestyksellä ratkaista. Asioiden kieltäjien keskeinen argumentti (ja samalla moka, joke kertoo, että ei ole ymmärtänyt tieteellisten tutkimusten tulkintaa) on, että löytyy joku ja joitakin tutkimuksia, jotka ovat eri suuntaisia. Kokonaistieto ratkaisee, ei yksittäiset tutkimukset tai edes yksittäiset meta-analyysit.
            6) Viittaat historiaan. Historiassa ihmiskunnalla on ollut erilaisia ruokavalioita ja taitaa olla niin, että sitä on syöty mitä on ollut saatavilla. Ei se kerro mitään kunkin ajan ruokavalion terveellisyydestä. Vasta nyt on ruoasta runsaudenpula.

            Haluaisin lopuksi kysyä yhden asian: Millä tavalla mielipiteisiisi mahtaa vaikuttaa se, että olet palmuöjyä maahantuovan yrityksen toimitusjohtaja?


          • Markku Tuoriniemi

            ”Haluaisin lopuksi kysyä yhden asian: Millä tavalla mielipiteisiisi mahtaa vaikuttaa se, että olet palmuöjyä maahantuovan yrityksen toimitusjohtaja?”
            Kiitos näistä nopeista vastauksistasi. En ole toimitusjohtaja vaan hallituksen puheenjohtaja mainitsemassasi yrityksessä. Toki tämä vaikuttaa asioihin. Tuskin olisin näin aktiivinen, ellei tämä tyydyttyneen rasvan demonisoiminen vaikuttaisi suoraan palmuöljyn maineeseen. Myönnän, että tuomme Suomeen punaista palmuöljyä ja yritämme opettaa ihmisiä ymmärtämään sen terveyshyötyjä ja varsinkin sen luontoystävällisyyttä. Haluan kuitenkin vakuuttaa olevani tarkka siitä, että vaikka tämä vaikuttaa aktiivisuuteen, ei se kuitenkaan saisi vaikuttaa suoraan mielipiteisiini. Tämä mainitsemasi asia on itse asiassa varsinainen syy siihen, että alun pitäen kiinnostuin koko aiheesta. Mitä enemmän asiaan perehdyn, sen hämmästyneempi olen kaikesta siitä, mitä vastaan tulee. Palmuöljy on paras tyydyttyneen rasvan lähde, koska sitä tuotetaan niin paljon ja sen tuottaminen on luonnon kannalta paras vaihtoehto. Asioihin perehtyminen on avannut minulle näköaloja niihin syihin, jotka ovat niin tyydyttyneen rasvan kuin myös palmuöljyn parjaamisen taustalla.


          • turpaduunari

            Juhani hyvä!

            Jaksat kommentoida kaikkea mahdollista ja epäolennaisiin asioihinkin otat kantaa.

            Miettisitkö tätä:

            *****Juhani, olet todennäköisesti ensimmäisen elinvuotesi aikana nauttinut hyvin rasvaista maitoa, eli äidinmaitoa. Tämä äitisi erinomaisen hieno ruokavalio juuri sinulle on mahdollistanut sen, että olet hyvinkin elossa ja kommentoit täällä blogissasi. ******

            Tekikö äitisi oikein? Olisiko ollut parempi, että olisit saanut rypsiöljyä äidinmaidon sijaan?
            Olisiko ollut parempi, jos äitisi olisi juottannut sinulle rasvatonta maitoa? Toimivatko kaikki nisäkkäät väärin kun vaistomaisesti tarjoavat rasvaista äidinmaitoa jälkeläisilleen? Onko oikein, että neuvolassa ohjeistetaan lapsia välttämään täysrasvaista maitoa kun äidinmaidon saanti loppuu? Mitä tieteellistä kokemusta (kliinisiä kokeita?) on siitä, että lapsemme juovat rasvatonta maitoa?

            Sinun ei tarvitse vastata heti näihin kysymyksiin. Pohdi kysymyksiäni tarkkaan. Olisi kiva lukea vastauksesi näihin yksinkertaisiin, mutta niin olennaisiin kysymyksiin.

            Terveisin,

            Christer Sundqvist
            tutkija, FT, biologi


          • Juhani Knuuti

            Ilmeisesti tämä äidinmaitokysymys oli sinusta olennainen? 😉
            Äidinmaidon koostumus on se mikä se on ja varmaan juuri evoluution myötä tullut siksi mikä on edullista.

            Tästä loikka aikuisen ihmisen syömään/juomaan lehmänmaidon rasvaan on aika jättimäinen. Miten ihmeessä voit nähdä tuossa äidinmaidossa mitään perustetta sille mitä me aikuiset syömme ja juomme. Äidinmaitokin muuttuu lapsen kasvaessa ja lapsen tarpeet ovat erit kuin aikuisten.

            Se, että juomme lehmän maitoa ei tietenkään tarkoita sitä, että se olisi tarkoitettu aikuisten ihmisten ravinnoksi. Käyttäminen on tietenkin vain merkki siitä, että sen energia on ollut tarpeen ja ihmiset ovat keksineet sitä hyödyntää. Takavuosina ihmiset söivät mitä saatavilla oli. Se, että lehmän maidossa on tiettyä rasvaa luonnostaan, ei tarkoita, että se tekisi automaattisesti siitä terveystuotteen.


  6. Essi

    Kukaan itseään arvostava toimittaja ei käytä lähteenään wikipediaa. Lähde ei ole luotettava eikä sitä käyttävä toimittaja uskottava. Sitäpaitsi, tämän artikkelin kirjoittaja syyllistyy itsekin mustavalkoiseen tietojen oikomiseen ilman lähdekritiikkiä. Valitettavasti myös hänelläkin jotkut hänen positiivisista väitteistään perustuvat väärään ”tietoon”. Esimerkiksi tieto maidon proteiinirakenteen muuttumisesta homogenoinnissa on todistettu suomalaisen yliopistotutkijan toimesta jo 1990-luvulla eikä sitä ole millään tutkimuksella kumottu.


    • Juhani Knuuti

      Olet osin oikeassa wikipedian suhteen, tosin englanninkielisen wikipedian on todettu olevan luotettavuudessaan tietosanakirjojen luokkaa. Olet oikeassa, että kiistanalaisissa asioissa ei kannata wikiin luottaa. Mutta jos haluaa edes jollain tavalla viitata helppoon taustamateriaaliin, voi wikipedia olla siinä ihan hyvä ns perusasioiden osalta. Esim nyt viittasin maidon prosessointiin yleisellä tasolla. Vaikea kuvitella, että siinä olisi mitään kovin suurta riskiä.

      Se, että kirjoitus ei sisältänyt kattavasti lähteitä, johtuu siitä, että se on blogi, ei tieteellinen kirjoitus. En ole toimittaja vaan tutkija, jolle lähteiden käyttö on kyllä varsin tuttua ja selvää. Ei bogeissa kattava viittaaminen ole mitenkään mahdollista mutta käytän sitä aina kun se aiheen kannalta on keskeistä (voit tarkistaa aiempia kirjoituksiani)

      Mitä tulee maidon muuttumiseen homogenoinnin vaikutuksesta, kannattaa katsoa tarkkaan mitä kirjoitin. Sanoin: ”Maidon protetiinit, aminohapot tai ravintoarvot eivät muokkaudu olennaisesti.”
      Kyllä on ihan wikitason tietoa, että maidossa tapahtuu muutoksia, varsinkin rasvapalloissa. Mutta ovatko muutokset proteiineissa taikka erityisesti aminohapoissa, joiksi proteiinit hajoavat suolistossa oikeasti muutoksia, joilla on isokin merkitys?

      Voi olla, että olen kuitannut asian liian lakonisesti sillä moni kokee, että sietää homogenoimatonta maitoa paremmin. Mistä se johtuu, ei ilmeisesti ole selvää. Rasvapallot kyllä muuttuvat, voihan sillä olla jotain merkitystä joillekin. Jos joku viitsii asiaan perehtyä, olisihan se hienoa.


    • Mr Pain

      Lehmänmaitoallergiaa koskevassa tutkimuksessa on todettu interleukiini IL9 ja IL22 liittyvän eosinofiliaan. Barros et al (2017).


      • Juhani Knuuti

        Tässä maitokeskustelussa ja someväitteissä ei ole ollut kysymys lehmänmaitoallergiasta vaan ihan muista. Jos on oikeasti alleginen, kyllä tapahtuu moniakin biologisia reaktioita, jotka on mitattaviussa.


        • Mr Pain

          En tarkoittanut tätä allergiakeskusteluksi. Essin väite; ”…maidon proteiinirakenteen muuttumisesta homogenoinnissa on todistettu suomalaisen yliopistotutkijan toimesta jo 1990-luvulla eikä sitä ole millään..”
          Minun olisi pitänyt selittää, mitä tutkimuslinkillä tarkoitin – itse proteiini ei ehkä niin oleellisesti muutu, kuten selostit ylempänä, vaikka homogenoitaisiin.. mutta havainnot reaktioista ruokavaliolle voisivat auttaa sairauksien diagnostiikassa tai hoidossa? Esim. astmaatikolla maito saattaa lisätä limaisuutta.

          Minua kiinnostaa erityisesti ”uuselintarvikeasetus” ja sen soveltaminen esim. hyönteisten elintarvikekäyttö. Tähän on luvassa ohjeistusta, mutta millaista? Tämä siksi, ettei tietoa kaikista 25 vuotta markkinoilla olleista tuotteista ole saatavilla.

          Maitoalan toimijat voisivat varmaan toimia esimerkkinä ja rahoittaa lääketieteellistä tutkimusta, onko rasvapallojen koolla vaikutusta tietyille henkilöille (riskiarviointi).

          Selvitykset ovat varmasti työläitä – kuten vaikkapa oranssin petunian taustalla oleva tarina. Yksittäistä viljelijää tai maidontuottajaa ei silti somehuumori naurata. Asiallinen tieto ja sen saatavuus voivat sen sijaan auttaa.


  7. Sami Uusitalo

    ”Melkein jokaisessa kirjoituksessa itseoppinut terveyssomettaja kertoo esim ”Minä itsekin olen lopettanut maidon käytön ja vointi on parantunut 300%”. Tämä omiin subjektiivisiin kokemuksiin viittaaminen on minusta hyvä tunnusmerkki perusteettomille terveysväittämille. Onkohan tässä kysymys kuvitellusta ”seuraa johtajaa” –ilmiöstä, joka on tyypillistä myös uskonnoille?”

    Tässä alla oma kommenttini Facebookissa. Harmi ettei tätä uskonnollista herätystä tapahtunut aiemmin vaan uskoin vahvasti koululääketieteen antamaan parhaaseen mahdolliseen hoitoon.

    ”Minulla on ollut astma lapsesta asti. Se kuitenkin diagnosoitiin vasta vuonna -97 (25-vuotiaana). Olen tässä parin vuosikymmenen kuluessa ollut kerran allergiasairaalassa vuodepotilaana ja kerran olen soittanut ambulanssinkin paikalle. Viime vuodet olen käyttänyt päivittäin kortisonia ja avaavaa lääkettä. Usein monta kertaa päivässä. Elokuussa päätin pitkän mietinnän jälkeen jättää maitotuotteet pois. Voita olen kyllä syönyt. No, nyt on kuukauden sisään tarvittu lääkkeitä täsmälleen kaksi kertaa. Molemmat sen jälkeen kun on tullut syötyä munakasta, jossa oli juustoa. Viimeksi olin kesäkuussa aiheen tiimoilta lääkärissä ja kiltti sekä rikas saksalainen työnantajani maksoi käyntini. Keskustelimme astman hoidosta ja lääkäri antoi suun kautta otettavaa pillerin muodossa olevaa kortisonia. Auttoi kyllä oireisiin. Ei tosin yhtä hyvin kuin maidottomuus. Miksi yksikään lääkäri, terkkari, ei edes allergiasairaala tms. tällaista ehdottanut? Kuinka paljon olen tässä parin vuosikymmenen aikana kuluttanut ahkerien suomalaisten verorahoja saamani KELA-korvauksen muodossa? Paljonko työnantajani on joutunut maksamaan minun lääkärikäyntejäni ja menettänyt tuloja heikentyneen työkyvyn vuoksi? Paljonko olen itse maksanut lääkkeistä ja kaikista välillisistä kustannuksista? Näin entisenä Skeptikko ry:n (90-luvulla) ja fysiikan opiskelijana sekä tähtitieteen harrastajana pidän itseäni aika loogisena, rationaaliseen ajatteluun kykenevänä sekä oikeaa tiedettä arvostavana. Äärimmäisen pettynyt olen taasen lääke- ja ravitsemustieteeseen ja niiden edustajiin. Toimivan hoidon kertominen olisi heidän, ei Sami Sundvikin, Tomi Kokon ja muiden ”huuhaa-Heikkien” tehtävä. Minulle kyllä tulee taas kerran mieleen, että millä puolen pöytää ne huuhaa-Heikit loppupeleissä istuvat. Maitoa ei ole pakko juoda, mutta miksi sitä niin vahvasti suositellaan, eikä yksikään terveydenhuollon ammattilainen ehdottanut siitä luopumista!”

    Sami Uusitalo
    dipl. ins. Kauniainen


    • Juhani Knuuti

      Kyse on sinun tarinastasi eikä siihen ole minulla lisättävää. Voithan olla allerginen maidolle mutta en voi ottaa siihen kantaa. Lääketiede ei ole vielä etätyötä.

      Olen eri mieltä siinä, että kaikki asiat pitäisi jättää asiantuntijoille. Miksi? On periaatteessa hienoa, että ihmiset ovat valveutuneita ja myöskin kriittisiä. Myös ns virallista kantaa kohtaan saa olla kriittinen.

      Ongelmaksi se muuttuu siinä vaiheessa kun näitä omia kokemuksia aletaan muuttamaan suosituksiksi. Ongelmaksi se muuttuu kun some pursuaa mitä älyttömämpiä terveysväitteitä. Useimmissa perustana on vain oma kokemus. Kyllä tutkijat ymmärtävät, että maailma ei ole täydellinen ja että uutta tietoa tulee ja asiat pikkuhiljaa muuttuvat. Mutta kaiken tutkimustiedon kumoaminen yksittäisen tutkimuksen perusteella taikka omien subjektiivisten perusteella on huuhaata.

      Tämän vuoksi olen itse aktiivinen somessa. Voisi minulla olla muutakin tekemistä, koska en hyödy tästä toiminnasta pätkääkään.


      • Sami Uusitalo

        Miksi kaikki asiat pitäisi jättää asiantuntijoille? Eikö allergiasairaalan ja lääkäreiden pitäisi olla oikea osoite astman hoitoon vai suositteletko sinäkin nyt Olli Postia. Hän kun vuosia maidottomuutta ehdotteli, mutta en uskonut. Käypä hoito ei sellaista astman hoitoon tunnistanut.

        Minä lähden nyt Saksaan tekemään kauppaa kansainvälisten pörssiyhtiöiden kanssa ja jätän neljä lastani tänne. Vauvalla on paha ihottuma, viedäänkö se Jorviin vai Olli Postille? Toistaiseksi olemme suosineet Jorvia.

        Keinotekoinen somekohu jää nyt tällä erää tähän. Auf wiedersehen.

        Sami Uusitalo
        Dipl. ins. Kauniainen


        • Juhani Knuuti

          En puhunut sairauksien hoidosta vaan siitä, että kun keskustellaan monista terveysasioista, ei keskustelua ole minusta syytä rajata vain asiantuntijoille. Hankaluutena on se, että keskustelun taso vain ajoittain on aika kehno ja asioiden sijaan hyökätään ihmisiä vastaan.


        • Mr Pain

          Sami,
          asia ei ehkä ole niin yksioikoinen, että vain ravinto tai maito. Katso ystävällisesti Työsuojelurahaston hanke (2001) Huonepölyn maitoallergeenipitoisuus.

          Näitä kaseiinia sisältäviä tasoitteita käytettiin lähes ainoastaan Suomessa. Muualla maailmassa siitä (kaseiinista) tehtiin lähinnä erilaisia liimoja.

          Harvassa on ne asiat jotka eivät selviä kuin tutkimalla.


  8. Mikael Fogelholm

    Kun käytetään biomarkkereita (osoittimia) maidon rasvasta, se ei useimmissa maissa kerro vain rasvaisista maitovalmisteista, vaan maitovalmisteiden käytöstä ylipäätänsä. Niinpä tätä mittaria ei voi käyttää erottelemaan rasvaisten ja rasvattomien terveysmerkityksiä. Väestötutkimuksista on ylipäätänsä vaikea saada todisteita sen paremmin rasvaisten kuin rasvattomien maitovalmisteiden puolesta.

    Ravitsemussuosituksissa on ruoka-aineryhmiä koskevien väestöseurantojen tieto sovitettava jollain tavalla ravintoainetason tietoon. Tässä rasvan laadun osalta on selkeä näyttö siitä, että vaihtamalla tyydyttynyt rasva tyydyttymättömään rasvaan on terveydelle edullista. Nämä väestötutkimukset eivät tietenkään ota kantaa siihen, onko esim. liha tyydyttyneen rasvan lähteenä epäterveellisempi kuin maitovalmisteet (todennäköisesti on).

    Nyt nämä kaksi tietoa pitää jollain tavalla yhdistää. Kun ei ole näyttöä ainakaan maitorasvan myönteisestä terveysvaikutuksesta, on sen saannin vähentäminen ihan perusteltua silloin, jos tilalle voidaan ajatella otettavan jotain terveydelle oleellisempaa. Tämä on siis se logiikka, jota ravitsemussuosituksissa on käytetty.

    Maitovalmisteiden nostaminen siihen asemaan suosituksissa missä ne ovat, on tietenkin ruokakulttuurin tuotos. Suositukset pyritään laatimaan niin, että ne muokkaavat olemassa olevia tottumuksia hyvään suuntaan – pyrkimys räjäyttää nykyiset olemattomiin ja korvata ne jollain uudella ei ole tapa saada aikaan muutos suurissa joukoissa. Me pärjäämme Suomessa ja muuallakin ilman maitovalmisteita, mutta ruokavalion parantaminen kannattaisi kuitenkin aloittaa lihavalmisteiden ja punaisen lihan, pitkälle puhdistettujen viljavalmisteiden, suolaisten ruokien ja hyvin sokeripitoisten elintarvikkeiden karsimisella.


    • Juhani Knuuti

      Kiitti näkemyksesta ja kommentista.


    • Markku Tuoriniemi

      ” Tässä rasvan laadun osalta on selkeä näyttö siitä, että vaihtamalla tyydyttynyt rasva tyydyttymättömään rasvaan on terveydelle edullista.”
      Tämä näytön selkeys ei ole enää ajankohtainen. Sen on Mikael Fogelholmkin aivan julkisesti myöntänyt.


      • Juhani Knuuti

        Tulkintasi on aika yksioikoinen. Katso mm kommenttini aiheesta sekä myös kaksi Mikael Fogelholmin kommenttia tähän aiheeseen liittyen.


        • Markku Tuoriniemi

          Yksioikoisen vastaukset ovat yksioikoisia. Teillä on enemmän kompetenssia, mutta kun vastaukset muodostuvat kovin monimutkaiseksi, herää epäily, miksi pitää selittää niin kaukaa hakien. Totuuden voi yleensä kertoa lyhyesti ja yksinkertaisesti. Sain Christer Sundqvistilta tiedon, että myös hän on lähettänyt kommentin. Miksi sen julkaiseminen viipyy?


          • Juhani Knuuti

            Voisitko lukea itse blogikirjoituksen ja myäs kommentit. Asia kyllä pitäisi selvitä niistä.

            Selitys voi vaikuttaa monimutkaiselta mutta haluan olla asiallinen ja kohtelias ja perustella näkökantani. Kun asia on monimutkainen, selitys on myös.


  9. Ari Kaihola

    En ole tutustunut lukemiisi Predator-lehtiin, mutta tuossa viittaamassani katsauksessa käytiin läpi peräti 42 tutkimusta, joiden tiedot kerättiin ennen vuotta 1980, jolloin valtaosa maidosta oli vielä kunnollista täysmaitoa: ”it is important to note that for most of the studies included in this analysis, food intake data were collected before 1980 when whole milk was the predominant milk consumed.”

    Positiivista korrelaatiota noin suuresta määrästä tutkimuksia ei löytynyt (rasvaisen) maidon ja sydänsairauksien, aivoinfarktien tai kokonaiskuolleisuuden välillä. Pikemminkin löytyi hyötyä kuin haittaa. Mutta sehän on huuhaata…


    • Juhani Knuuti

      Kysymys pääasiassa haun rajaamisesta. Koska erityisesti maidon rasvoihin liittyviä kunnollisia tutkimuksia on niukalti, ja pelkkä maidon käyttöön liittyvissä ei rasvan rooki voi erottaa, on syytä kerätä tutkimuksia paljon laajemmin kuin noiden avainsanojesi avulla. Se oli pointti. Valitettavasti minulla ein ole itsellä aikaa alkaa tätä asia ainakaan nyt perkaamaan. Lisäsis kuitenkin blogin loppuun yhden tuoreen katsauksen, jossa ei oltu fokusoitu vain maitoon tai maitorasvoihin vaan tarkasteltu kokonaistilannetta ja myös otetttu huomioon vaihtokokeet. Aikaisemmin on myös Mikael Fogelholmin kommentti, jossa asiaa on avattu.


  10. Pauliina

    Tästä keskustelusta puuttuu kokonaan pohdinta A1 ja A2-proteiinien eroista. Se voi olla se syy, minkä vuoksi maito on muuttunutkin osalle väestöä sopimattomaksi. Ja sitä kautta on todellakin suuri merkitys, nauttiko maitoa vai vain maidon rasvaa eli esimerkiksi voita. Kovissa juustoissakaan tuosta maidon proteiinia ei ilmeisesti ole. Tuollaiset ”d-vitamiini ei imeydy koska lisättyä tms.” ei ole minullekaan mikään fakta, mutta vie huomion pois asian ytimestä. Tätä A1/A2 kaseiini-proteiinin merkitystä ei ole tähän mennessä haluttu Suomessa tutkia. Miksi Suomi, jossa maidon käyttö on suurta, tätä asiaa ei haluta millä tavalla selvittää? No eiköhän se maidon käyttö pienene asia kieltämällä ja sitten joskus ruvetaan asiaa tutkimaan. Sitä odotellessa nautiskelen muuta kuin maitoa.


    • Juhani Knuuti

      Voisitko itse tuoda perusteluja ja näyttöä A1/A2 -maidoista, jolla voin arvioida väitteesi ”Ja sitä kautta on todellakin suuri merkitys” tutkimusnäytön? Niin kauan kun et mitään kunnollista tukea esitä, kyse on vain hypoteesista. Olen kyllä tietoinen näistä pohdinnoista. Mutta ei se mene niin, että heitetään ilmaan jokin väite ja sitten vaaditaan muita se asia selvittämään. Väitteen esittäjällä on näytön taakka.

      Toki sinä saat olla käyttämättä maitoa. Kuten sanoin, ei maito ole ihmiselle mitenkään välttämätön ja minulle on ihan sama käytätkö maitoa tai et. Nämä kantani kyllä käyvät esiin kirjoituksestani.


      • Pauliina

        Kyse on juuri tästä; jos ei aleta tutkimaan, ei ole tutkimusnäyttöä. Ja kun ei ole tutkimusnäyttöä, asiaa ei ole olemassa. Tämän perustelun olen kuullut usein ravintoasioista keskusteltaessa, mutta minulle se on vain kehäpäätelmä. Tutkimusnäyttöä saattaa löytyäkin esimerkiksi Uudesta Seelannista, Australiasta ja Ranskasta. Koska te tutkijat pääsette varmaan näihin tietoihin käsiksi helpommin, niin en ala niitä etsimään teille kuten tuossa aikaisemmin jollekin jo vastattiin, että ei niitä tietoja noin haeta. Minulle hypoteettiset tiedot omien selvitysten pohjalta ovat riittävät.

        Lisäksi ihmettelen kovasti, että joskus tutkimus pitää olla ja toisinaan virallisemmankin tahon näkemykset voivat perustua vain luuloon. Ensin puhutaan, että kaikki pitää perustua tutkittuun tietoon ja sitten hetken päästä jopa samassa artikkelissa heitetään ilmaan luulo tai epäilys.

        Se että jätän maitotuotteiden käyttämisen minimiin, on myös äänestämistä jaloillaan. Kun tarpeeksi moni tekee niin, ehkä tähän tutkimukseen sitten tulee enemmän intressiä.


        • Juhani Knuuti

          Joka ainoalle tutkijalle tutkimusalue on koko maailma, ei Suomi. Pääasiassa tutkimukset löytyvätkin muualta kuin suomalaisten tekeminä.

          Kuten monta kertaa on jo todettu, suositukset perustuvat kokonaisnäyttöön, ei tiettyihin valittuihin vaivoihin tai sairauksiin. Kaikkien mahdollisten valittujen sairauksien osalta ja joka ainoasta ruoka-aineesta ei vain ole tutkimustietoa. Tällöin nimenomaan kokonaisnäyttö ratkaisee.

          Se, että jätät maitotuotteet minimiin on ihan ok. Ei siitä synny tutkimustoimintaa asiaan littyen sillä ei sillä ole muille väliä käytätkö maitotuotteita vai et. Ravitsemuksen osalta muutoinkin mieltymykset ovat monesti valinnoissa tärkeämpiä kuin niiden terveysvaikutukset.


          • Pauliina

            Minulla on kyse myös terveydestä, mitä valitsen lautaselle. Jos pääsette tutkimuksiin käsiksi, niin miksi niitä ei sitten hyödynnetä Suomessa. Me taviksetkin päästään aika monta tutkimusta lukemaan, joten kaivelemme sitten itse tietoa. Tuollainen kokonaisnäyttö voi kuulostaa äkikseltään hyvältä, mutta minulle se kuulostaa siltä, että kun syöt monipuolisesti yleisten suositusten mukaan, niin pärjäät. Silloin kun lääkärille mennään, kuitenkin ollaan selvittämässä juuri kyseisen potilaan sairauksia ja vaivoja. Jokaiseen vaivaan tuntuu olevan lääke, mutta ravitsemus jätetään usein tuolle yleiselle kokonaistasolle. Jos tällainen tavis kuin minä, on selvittänyt omia sairauksiaan lisäravinteilla, niin mikä siinä on niin vaikeaa, että siitä ei lääkärin kanssa edes voi keskustella?

            En ole siis yleisillä ohjeilla pärjännyt, vaan olen jo useiden vuosien ajan selvittänyt ravitsemukseen ja lisäravinteisiin liittyvät asiat itse, koska en ole törmännyt yhteenkään peruslääketieteen lääkäriin tai hoitajaan, joka näistä puhuisi. Jotkut sentään ilmeisesti ovat jo tämänkin alueen neuvoja saaneet, mutta ei ole omalle kohdalle osunut. Paitsi kun päätin äskettäin mennä vaihtoehtoiselle lääkärille, niin jopas alkoi tulemaan ihan erilaista tietoa (minkä olin jo suurimmaksi osaksi selvittänyt, mutta en sentään kaikkea). Sanon saman, kuin tämä lääkäri, että jos en olisi hoitanut itseäni lisäravinteilla, olisin aika huonossa kunnossa.


  11. Mikael Fogelholm

    Jos tutkitaan maitovalmisteiden ja terveyden yhteyttä, ei saada tietoa eri rasvapitoisuuden merkityksestä – ainoastaan maitovalmisteiden ja terveyden yhteksistä. Tämä koskee myös tilannetta, jossa suurin osa maitovalmisteista on rasvaisia (tai vähärasvaisia).

    Kuten edellisessä viestissäni totesin, on erittäin vaikea saada pitäviä argumentteja väestötutkimuksista sille, ovatko runsas- vai niukkarasvaiset maitovalmisteet terveellisempiä tai epäterveellisempiä. Ravitsemussuositusten kannanotto siis perustuu näitä tutkimuksia laajempaan näkökulmaan. Jos tämä jossain vaiheessa osoittautuu vääräksi, suosituksia muutetaan.


  12. Essi

    Josko tuo A1/A2 proteiini-asia jää merkiyksettömäksi, kun kaikissa lehmänmaidoissa löytyy molempia proteiineja. Suomalaisessa maidossa niitä on kesimäärin noin fifty/fifty. Australiassa asuessani luin heidän tutkimuksistaan, joiden perusteella paikallisessa maidossa oli selvästi enemmän A1-proteiinia. Esim Ranskassa on sama tilanne A1/A2 suhteen kanssa kuin Suomessa. Jotkut vanhat suomalaiset rodut tosin tuottavat enemmän A2-kaseiinia kuin A1-kaseiinia. Jos siis joka tapauksessa molempia beeta-proteiineja maidosta löytyy, niin asiaa ei voida selittää allergisuudella. Kyse ei voi olla allergisuuden perusmekanismin takia allergisuudesta vaan kyse täytyy olla yliherkkyydestä. Yksi syys siihen, miksi tätä ei tutkita Suomessa on, koska asialle ei ole löytynyt riittävää tieteellistä näyttöä. http://www.tervevatsa.fi/2016/05/02/onko-a2-maito-parempi-vatsalle/


    • Pauliina

      Kun tätä asiaa aikoinaan selvittelin, kuvaus oli, että Suomessakin on vielä ollut 1950-luvulla karjarotuja, jotka tuottivat A2-kaseiinia. Sittemmin on alettu mm. parempien lypsymäärien vuoksi suosimaan A1-kaseiinia tuottavia karjarotuja. Aikaisempien selvitysteni pohjalta arvioisin, että maidossa on molempia, mutta ei välttämättä tietyssä lehmässä. Eli kun eri karjarotujen maitoja sekoittuu, maidosta löytyy molempia proteiineja. Suomessa A2:n osuus on ilmeisesti hyvin pieni.

      Jos monet ihmiset saavat hyödyn jättämällä pois maitotuotteet ilman että on varsinaisesti allerginen maidolle, minusta näyttöä/hypoteesia tutkimuksen pohjaksi alkaa jo olla. Lisäksi olen ymmärtänyt, että mm. Uudessa Seelannissa jo tuotetaan A2-maitoa eli siellä ainakin kokemuksia/tutkimuksia asiasta on, mistä voi lähteä liikkeelle.

      Juustokommenttini, että kaseiini on siitä hävinnyt oli kaneetilla ilmeisesti, koska en tiedä sitä varmasti. Samat tietolähteet on kaikkien saatavilla, joten en lähde erikseen toistamaan sitä muutamien tuntien/päivien selvittelyä mitä pari vuotta sitten aiheeseen tein. Itse lukemalla artikkelit ja tutkimukset varmaan saa aiheesta enemmän irti.


      • Klaus

        Mikäli itse on kahlannut lävitse tutkimuksia ja löytänyt sieltä väitteellensä tukea olisi suotavaa lainata lähdettä tai mainita edes lähde, jolloin muiden ei tarvitsisi alkaa alusta asti tutkimaan. Tämä myös tekisi väitteestä uskottavamman kuin toteamalla että ”Samat tietolähteet on kaikkien saatavilla, joten en lähde erikseen toistamaan”.


  13. Essi

    Pauliinalta kysyisin, että mihin tuo A1-kaseiini katoaa kovista juustoista kun ne valmistetaan samasta A1/A2-maitoseoksesta kuin muutkin juustot? Näin elintarvikeinsinöörinä voin kertoa, että kumpikaan kaseiini ei katoa kovista justoista mihinkäään mutta niiden suhteellinen määrä on kyllä suurempi kuin esim tuorejuustoissa, koska ne sisältävät vähemmän vettä kuin tuorejuustot. Taidat tarkoittaa maidon laktoosia…


  14. Thorleif Nordström

    Fågelholm kirjoittaa:
    ”Tässä rasvan laadun osalta on selkeä näyttö siitä, että vaihtamalla tyydyttynyt rasva tyydyttymättömään rasvaan on terveydelle edullista.”
    Olisi toivottavaa, että ”selkeä näyttö”-tutkimukset tuotaisiin julkisuuteen. Ymmärrän, että eri rasvojen vaikutuksia terveyteen ei ole helppo tutkia ja siksikö on helppo tehdä vääriä johtopäätöksiä? Jos vaikka vaihdetaan tyydyttynyt rasva (mitä rasva?) esimerkiksi oliiviöljyyn ja pähkinöihin, voi johtopäätös olla, että pehmeät rasvat (kuten margariini ja rypsiöljy) ovat terveydelle edullisia, vaikka oikeasti vain oliiviöljy ja pähkinät vaikuttivat hyödyllisesti. Lisäksi – jos terveydelle edullista tarkoittaa LDL-kolesterolin pienoista laskua, tämä ei välttämättä ole sama asia kuin, että sairastavuus ja kuolleisuus vähenee.

    Thorleif Nordström
    ETM, insinööri


    • Juhani Knuuti

      Onhan tuota asiaa käsitelty muualla lukuisia kertoja ja siitä on tehty meta-analyysejä, systemoituja katsauksia jne. Reijo Laatikainen on myös tarkastellut näitä asioita ja hänen sivuiltaan löytyy powerpoint-esityksiä tutkimusnäytöstä. Myös blogini lopussa on tuore katsaus aiheeseen yleisellä tasolla.

      Mutta olet oikeassa, että tuo kysymys olisi ollut paljon parempi keskustelun kohde kuin rajaamalla potilasryhmät keinotekoisesti.


  15. Entäs ne statiinit

    heh, maito on värjättyä, niin itse asiassa maito värjääntyy rasvan takia valkoiseksi -> ilmeisesti rasva on sitten sitä väriainetta, jolla maito saadaan valkoisemmaksi. Toki aikanaan mökkioloissa ruuanlaitossa käytetty maito saattoi olla jauheella värjättyä vettä. Tai nykyisin saattaa olla sama tilanne kehitysaputöissä. Sekoitetaan keittettyyn/ puhtaaseen veteen maitojauhetta niin saadaan rasvattomampaa tai rasvaisempaa maitokorviketta?

    Osteoporoosi lisääntyy Suomessa vaikka Suomessa juodaan paljon maitoa -> maidon kalsium on huonoksi luiden hyvinvoinnille, vai voisiko syynä olla kuitenkin luiden niin sanottu harjoittaminen. Niin ja harjoittaminenkin on vaarallista kun menevät vanhemmiten luut poikki, ai niin ehkä pelkästään luun murtuminen on sitten mukavempaa.

    Toivotavasti maitotutkimuksissa käytetyt maidot ovat yhteismitallisia.


    • Mr Pain

      Ykkösmaitoa – vain prosentti rasvaa…


      • Entäs ne statiinit

        Niin tai onko 1%:n maito USA:ssa choclade milk:ä, jota tulee ruskeista lehmistä:

        In a study by the Innovation Center of US Dairy, it was found that seven per cent of Americans believe chocolate milk comes from brown cows. That works out at about 16.4m people.

        Tosin otos taisi olla alle 2.000 henkilöä. Eli Jos Suomessa juodaan vähärasvaista maitoa niin ehkä toisaalla tutkimuskohteessa juodaan sokeroitua vähärasvaista maitojuomaa, tässä tapauksessa ruskeista lehmistä lypsettyä 🙂


        • Mr Pain

          HYLA -tuotteiden tutkiminen voi olla melko konstikasta?

          Rasvojen vaihto parempiin kannattaa myös myös aivoihin kohdistuneiden vaurioiden jälkeen;
          Rotilla Omega 3 -lisäys (vaihto parempaan) vähensi aivojen turvotusta, pienensi hermosolujen apoptosia ja paransi neurologisia toimintoja.
          Chen X, et al. J Neuroinflammation. 2017.


  16. AP

    Olipas ytimekkäästi kirjoitettu teksti! Hyvä, että oikeat terveysalan ammattilaiset puuttuu näihin huuhaa-väittämiin ja ampuu ne alas. Kiitos teille ja toivottavasti jaksatte myös jatkossakin puuttua näihin. Vaikka tällaiset keskustelut ovat varmasti erittäin turhauttavia.

    Taidankin mennä ostamaan törpön (rasvatonta) maitoa, viime juontikerrasta kun taitaa olla vierähtänyt jo yli kolme vuotta.


  17. Oksa

    Miksi sitten esim.maitorasva juustossa ei ole ongelmallinen,vaikka se on tyydyttynyt rasva.Ainakin lLaatikainen on blogissaan todennut juustot terveyttä edistäviksi.Yleensäkään tyydyttynyttä rasvaa on vaikea löytää yksin ruoka-aineista.


    • Juhani Knuuti

      Tämä on erittäin hyvä kysymys ja sitä on ravitsemusasiantuntijatkin kovasti pohtineet. Olen ymmärtänyt, että todennäköinen selitys on se, että juustojen ja muiden hapanmaitotuotteiden muut edut ovat niin suuret, että näissä tuotteissa kokonaishyöty-riski -suhde olisi hyödyn puolella. Tämä vaikuttaa uskottavalta sillä tosiaan voin ja juustojen välillä on havaittu eroa vaikka niissä on periaatteessa samantyyppistä rasva.


  18. Mikael Fogelholm

    Juuston ja voin ero kolesterolivaikutusten osalta selittynee maidon muilla aineisosilla, jotka ovat paljon enemmän jäljellä juustossa kuin voissa. Kyse ei ole siis siitä, että juustossa rasva itsessään olisi terveellisempää, se vain tulee ”terveellisemmässä paketissa”. Juuri tämän saman ilmiön takia esim. maitorasvan saannin biomarkkerit veressä kertovat jollain tarkkuudella maitovalmisteiden käytöstä, joka kertoo maitovalmisteiden kaikkien ainesosien saannista ja sen jälkeen niiden vaikutuksista terveydelle – ei pelkästän maidon rasvan tai jopa ei lainkaan rasvan vaikutuksista.


  19. JK

    Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa 2014 sivun 18 taulukossa 2 suositellaan voimallisesti vaihtamaan (käskymuoto ”Vaihda”) rasvaiset maitovalmisteet vähärasvaisiin tai rasvattomiin maitovalmisteisiin.
    Tällaisen voimallisen suosituksen taustalla tulisi olla tutkimusnäyttöä, että rasvaisten maitovalmisteiden vaihtaminen rasvattomiin tai vähärasvaisiin todella edistää terveyttä. Jos tutkimusnäyttöä ei ole, niin kyseiselle suositukselle ei ole tieteellisiä perusteita.
    Tätä artikkelia (Brown AW ym. Adv Nutr 2014;5:563-5) mukaillen nämä ovat epätieteellisiä uskomuksia.


  20. Mikael Fogelholm

    Kannattaa lukea mitä olen tästä aikaisemmin tässä viestiketjussa kirjoittanut. Tämä kehoitus liittyy tavoitteeseen muuttaa tyydyttyneen ja tyydyttymättömän rasvan suhdetta jälkimmäiseen suuntaan. Tämä taas oli lopputulema jo pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa, joita varten Ursula Schwab ym. tekivät systemaattisen katsauksen. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25045347


    • JK

      Mitä tulee kyseiseen systemaattiseen katsaukseen (Schwab U ym. Food Nutr Res 2014;58), niin onko perusteita arvioida havaintotutkimuksia, satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia (RCT) sekä systemaattisia katsauksia samoilla laatukriteereillä.

      Kuten Schwabin ym. katsauksen esimerkiksi lisäosan 4 taulukosta 2c voi todeta, niin esimerkiksi Cochrane-katsaus (systemaattinen katsaus RCT-näytöstä) on luokiteltu kuten esimerkiksi havaintotutkimukset. Tästä saa sen kuvan, että tutkimukset ovat laadultaan verrattavissa toisiinsa ottamatta huomioon tutkimusasetelmaa ja sitä onko kyseessä alkuperäistutkimus vai systemaattinen katsaus.

      Tämä ei ole linjassa pohjoismaisten ravitsemussuositusten sivun 59 ja laatikon 2.2 alla viitatun artikkelin (Chung M ym. Evid Rep Technol Assess (Full Rep) 2009;183:1-420) kanssa. Laatikon 2.2 A,B ja C-luokitus koskee alkuperäistutkimuksia kyseisen artikkelin mukaan.


  21. Pekka

    Maito on vauvojen ravintoa. Kuinka moni eläin käyttää maitoa pentuiän jälkeen? Kai luonto olisi asian asian näin järjestänyt, jos sille tarvetta olisi?


    • Juhani Knuuti

      Mitähän ”luonto” on tarkoittanut ihmisen syövän? Hiiriä, karhuja, hirviä, kasveja, hyönteisiä, juuria?

      Ei luonto järjestä mitään. Ihmiset, kuten muutkin eliöt, yrittävät vain selvitä elossa ja lisääntyä. Sitä syödään mikä on saatavilla ja mikä useammin pitää elossa kuin tappaa. Vasta nyt meillä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus valita mitä syömme.


      • Hevosmies

        ” Ihminen oli alkujansa kala. Kyllä sen on tunnustanut jo kapitalistinen tiedemieskin. ”
        Eli alussa syödään matoja ja lopussa tullaan
        matojen syömiksi.


  22. Petri Ylönen

    Väitteitä voi olla moneen suuntaan, mutta miettikää lähtökohtaisesti asiaa esim. kahdesta näkökulmasta: 1) Maito sisältää erittäin korkean määrän kasvuhomoneja, koska se on tarkoitettu kasvavan lehmän / vasikan ravinnoksi (huom. ei ihmisen). Tämä korkea kasvuhomrmonimäärä siirtyy ihmiseen ja saattaa ihmisen omat hormonitasot eptasapainoon, varsinkin aikuisella, joka EI tarvitse maitoa. 2) Maito sisältää myös stressihormoneja, jotka siirtyvät ihmiseen. Stressihormoneja lehmään syntyy, kun sitä pidetään pienessä karsinassa, raskaana, mahdollisimman suurimman osan elinajasta. Maitoteollisuuden alaisena lehmät eivät voi olla ”onnellisia” / stressittömiä / elää normaalista. Jos valmistusprosessi ei vaikuta juuri lainkaan maitoon itsessään, niin silloinhan nämä kasvuhormonit ja stressihormonit pysyvät myös muttumattomina, eikö? Ja jos näin on, niin…


    • Juhani Knuuti

      Niin. Kaikella voi spekuloida ja teoretisoida. 🙂

      Voisiko identifioida nuo hormonit ja kertoa niiden määrät maidossa/litra?

      Jos katsotaan yleisellä tasolla maitovalmisteiden terveysvaikutuksia, ne ovat neutraalit tai hieman myönteiset. Siis väestötasolla ei mainitsemistasi hormoneista kyllä nättäisi olevan haittaa, olivatpa ne mitä hyvänsä ja olipa niitä kuinka paljon hyvänsä?


      • Ari Kaihola

        Minä en kyllä noin huolettomia heittoja esittäisi maidon sisältämistä hormoneista:

        ”väestötasolla ei mainitsemistasi hormoneista kyllä nättäisi olevan haittaa, olivatpa ne mitä hyvänsä ja olipa niitä kuinka paljon hyvänsä”.

        Tässä artikkelissa asiaan perehtynyt professori mainitsee muutamia lukuja. Noitako sitten voisi olla miten paljon hyvänsä eikä siitä olisi mitään haittaa?!

        “Cow’s milk [organic or otherwise] has been shown to contain 35 different hormones and 11 growth factors,” says Prof Plant.

        http://www.telegraph.co.uk/foodanddrink/healthyeating/10868428/Give-up-dairy-products-to-beat-cancer.html
        Kyllä Petri Ylönen on ihan oikeilla jäljillä, vaikka noista stressihormoneista en tiedä. Suomessahan tilanne on siinä mielessä hyvä, että täällä ei sentään vielä lisätä noita hormoneja, kuten jenkeissä.


        • Juhani Knuuti

          Kyllähän hormoneja löytyy ja monta muutakin yhdistettä, jos on vain tarkat mittausvälineet. Missä ovat niiden määrät? Ovatko ne merkittäviä? Missä on niiden vaikutukset? Kuten sanoin väestötasolla tämä ei tule esiin ainakaan sairastavudessa. Kaipasin vain enemmän faktoja eikä heittoja.


    • Klaus

      Jos oletaan, että väittämäsi hormooneista pitää paikkansa niin eikös silloin ihmisten tulisi välttää kaikkea eläinkunnan tuotteita? Samalla tavalla niitä kanojakin kasvatetaan. Suosittelet jokaisen siirtymään vegaaniksi hormooneiden takia?


  23. Eve

    Unohdit väitteissä ottaa kantaa eläintenoloihin. Onko oikein tuottaa lehmillä vasikoita vuosittain vain ihmisten maidonhimon vuoksi? Itse olen vähentänyt maidon juontia tästä syystä, enkä niinkään maidon sisällön tai terveysvaikutusten vuoksi.


    • Juhani Knuuti

      Toki perusteesi on hyvä. En ottanut kantaa lainkaan noihin asioihin. Koko kirjoituksen idea oli ottaa kantaa maitoon liittyviin terveysväitteisiin.


  24. Vegaani-wannabe

    Parahin Knuuti,

    En tiedä mistä olet esittämäsi “somekohut” repäissyt. Itse en niistä moniakaan ole aiemmin kuullut ja veikkaisin, että monet muutkaan eivät mainitsemiasi asioita pidä pahimpina epäkohtina maidon tuotannossa. Ajatuksenasi lienee ollut keskittyä “vain” netissä esiintyviin terveysväitteisiin, mutta olethan ottanut listallesi myös muutamia terveysaihealueen ulkopuolisia väitteitä, koska ne lienevät sopineet agendaasi (esim. “Ihmiset pakotetaan juomaan maitoa” ja “Maito on huonoa koska Valio”).

    Olisit myös voinut nostaa esiin maidontuotannosta ihan oikeita asioita. Suurimpana peikkona pitäisin sitä epäinhimillisyyttä, joka tehotuotannon ympärillä vallitsee alkaen lypsylehmien joka vuotisesta keinosiementämisestä maidon tuotannon ylläpitämiseksi, jatkuen vasikoiden pikaiseen riistämiseen emoiltaan ja loppuen julmaan teurastamiseen kun maidon tuotanto ei enää ole taloudellisesti kannattavaa. Kuinka moni maitoa juova näkee tänä päivänä tämän prosessin taakse? Olisiko väärin välittää maidon juojille todenmukaista kuvaa maidon matkasta kaupan hyllylle? Esimerkiksi näistä asioita moni haluaisi oikeasti kohista!

    Et halunnut, että kirjoitustasi pidettäisiin maidon puolustuspuheena. Siltä se nyt vaikuttaa, koska olet tietoisesti kääntänyt pääsi pois oikeiden asioiden ääreltä ja poiminut listallesi yksittäisten tahojen hassuja ja heppoisia väitteitä. Nyt lukijan on helppo pysyä maidon ystävänä, ”koska teilasit epätodeksi väitteet maidon värjäämisestä”. Samankaltaista vääristävää markkinointia on jo pitkän aikaa harjoittanut koko maitotalous luoden meille kuluttajille kuvaa tyytyväisistä lehmistä palveluksessamme.

    Kun kirjoitat “Keinotekoinen somekohu maidosta 2” -kirjoituksesi niin voisit aloittaa vaikka näistä Vegaaniliiton kiihkottomista ja oikeista myyteistä – niistä olisi kiva kuulla mielipiteesi puolesta tai vastaan:
    http://vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/10-myyttia-maidosta


    • Juhani Knuuti

      Kiitos palautteesta. Mainitsemasi asiat ovat ilman muuta tärkeitä ja myös niitä olisi voinut käsitellä.

      Kuten kirjoitukseni esipuheessa sanoin, tavoitteena oli käsitellä maitoon liittyviä virheellisiä terveysväittämiä. Tavoitteena ei ollut käsitellä maidon tuotantoon liittyviä eettisiä ym. näkökulmia. Se, että et itse ole törmännyt näihin maitoväittämiin, on tietysti hieno juttu. Mutta jos seuraisit somen terveyskeskustelua, kommenttisi olisi erilainen.

      En pidä itseäni maidon asiantuntijana vaan kirjoitin terveysasioista. Sen vuoksi en ottanut kantaa toivomiisi asioihin. Se, että oikaisen virheellisiä terveysväittämiä, ei tee minusta maidon puolustajaa vaan virheellisten maitoväittämien oikaisijan. Kuten sanoin muutamaan otteeseen kirjoituksessa, maidon voi ja saa jättää pois halutessaan eikä se ole mikään ongelma tai terveysriski.


  25. Entäs ne statiinit

    heh, taisi joku sotkea rasvamaitoa ja koulumaitotukea. Oisko tilanne se, että kun tukea alettiin jakamaan maitotuotteille (milloin) niin saatiin parempaan kouluruokailuun varoja. Oliko voivuorien takia vai ei? Varmaankin voivuorien takia siirryttiin julkisessa ruokailussa margariinien sijaan voiksi. Itse join kouluaikaan sininstä maitoa novoboxista, purkista sai punaista maitoa.

    Itse olisin myös kiinnostunut tietämään, vaikuttavatko lehmänmaidon hormonit kun sitä juodaan ja/ tai vaikuttaako hapattaminen hormonitasoihin.

    heh, Willett tutkimus ja joku tietty syöpä sama tutkimus: maidon kulutus vähentää syövän esiintymsitä tai maidon kulutus lisää saman syövän esiintymistä -> niin erotuksella runsas käyttö lisää. En sitten tiedä onko tutkimusta kommentoineet jutut mitä on runsas kulutus toinen lasillinen vai kaksi litraa.

    Niin ja maidon käyttö ravintona taitaa olla vasta 1940 – 1950 luvun jälkeistä aikaa, muutenhan se taisi mennä takaisin vasikan ruuaksi tai happamiksi ruuiksi + juustoksi.


  26. Ismo Liukko

    Suomen johtava ravintoasioihin perehtynyt lääkäri on pahoittanut mielensä yllä olevasta blogikirjoituksesta. Koska en ole lääkäri ja ymmärrykseni ravinnosta ei ole kummoinen lainaan
    AH:n blogista vain yhden kohdan (kopiointi estetty, joten kirjoitusvirheet minun): ”Knuuti kertoo, että maidon D-vitamiini on lisättyä. Hänen mukaansa se on samaa vitamiinia kuin muuallakin. Hän ei täsmennä onko se D3- tai D2-vitamiinia. Siitä ei ole mitään mainintaa maitopurkin kyljessä, mutta se on ulkomaalaisten lähteiden mukaan D2-vitamiinia. Sitähän saa sienistä, mutta D-3 vitamiini on eläinperäistä ja huomattavasti D2:ta tehokkaampi. Kaiken lisäksi D2 – vitamiini häiritsee D3-vitamiinien aineenvaihduntaa. D2 aiheuttaa herkemmin myrkytystiloja kuin D3.

    Maallikolla asian tarkistamiseen meni noin sekunti googlettamista ja 10 sekuntia lukemista (alallani tekstin lukemista alusta loppuun pidetään hyveenä): Valion sivulla (https://www.valio.fi/ravitsemus/artikkelit/maitotuotteet-ja-d-vitamiini/) todetaan seuraavasti: ”Lisätty D-vitamiini on muodoltaan D3-vitamiinia, ja se valmistetaan synteettisesti. D3-vitamiini toimii elimistössä tehokkaammin kuin kasviperäinen D2-muoto. Maidoissa rasvaliukoinen D-vitamiini liuotetaan pieneen määrään rypsiöljyä, jotta sen käyttö maidon vitaminointiin onnistuu teknisesti.”

    Sidonnaisuudet: En juo maitoa. Imetyksen ja ensimmäisten lapsuuden muistojen väli tuntematon, mutta tuon jälkeen ei ole kuin 1. poikkeus. Hävityn F1-vedon jälkeen rangaistukseksi lasi maitoa. Jatkossa valmis häviämään vain rahaa. Maidon karttamiselle ei muuta syytä kuin sen maku.


    • Juhani Knuuti

      Kiitos kommentista. Itse asiassa kyseisen harhautuneen ja surullisen hahmon huuhaa-kollegan kirjoituksia en enää jaksa edes lukea, saati sitten kommentoida (mikä ei itse asiassa ole edes hänen blogissaan mahdollista)

      Oikaisen tässä kuitenkin lukijoilleni muutaman Heikkilän virheväitteen minusta (joita on siis jo lukuisia):
      1) Olen peruskoulutukseltani lääkäri ja valmistunut vuonna 1985
      2) Olen tehnyt kliinistä potiastyötä päätoimisesti sen jälkeen n 10 vuotta
      3) Tämän jälkeen olen myös jatkuvasti tehnyt potilastyötä. Potilastyöni liittyy sydäntutkimusten tekeminen ihan oikeilla ja sairailla potilailla.
      4) Suurumman osan ajastani vievät kuitenkin tutkimustyö ja osin hallinnollinen työ, kuten kaikilla professoreilla.

      Tämä siis vain selvennykseksi. Itse asiassa niille asioille, mitä blogissani kirjoitan, ei todellisuudessa ole mitään merkitystä sillä, kuinka paljon teen potilastyötä ja teenkö sitä ylipäätään lainkaan. Blogissani käsittelen asioita tutkitun tiedon perusteella, en sen mukaan miltä minusta tuntuu.


  27. entäs ne statiinit

    Joo maitoa ei värjätä ja jos värjätään niin -> ilmoitetaan. Blogisti taisi väittää. että kyllä hän tietää kuinka teollisuudessa vedetään suuret voitot jne. Mukama oli pari liitettä: toisessa käsiteltiin maitopreteiinituotteita, käyttö taisi liittyä maun parantamiseen, niin sisällysluettelossa taitaa lukea maitoproteiini. Toisessa oli käsitelty titaanidioksida täysrasvaisen maidon värjäämiseen valkoiseksi juuston, mozzarellan teossa, tämäkin E aine varmaan näkyy sis.luettelossa. Tai ehkä Saksassa ei tehdä näin. Ai niin maitojauhevalmistetta taidettiin käyttää parissa valioin kermassa ja niin siitäkin oli maininta sis.luettelossa.


    • tarjahkotajarvi@gmail.com

      Tiesithän, että lisätyt aineet tulee ilmoittaa vain jos niiden määrä ylittää 3% rajan.


      • Juhani Knuuti

        Tiedän sen, että maitoon ei saa lisätä mitään ylimääräistä kuin sen mitä on hyväksytty (esim D-vitamiinia). En tiedä yritätkö väittää jotain kommentillasi?


  28. Jenni

    Loistavaa että löytyy henkilöitä esittämään näitä asioita tällä tavalla! Luin alkuperäisen kirjoituksen lisäksi kommentit ja ensimmäinen asia mikä itselle näistä kaikista kommenteista nousi esiin oli se, että monilta tuntuu unohtuneen se tosiasia, että me ihmiset olemme kaikki erilaisia. Mikä toimii yhdelle, ei toimi toiselle. Kokonaisuus on tietenkin se mikä ratkaisee, myös ravintosuosituksissa.. Jokaisen pitäisi käyttää ihan omaa järkeään miettiessään mikä itselle sopii (maito tai joku muu). Eikai koko väestölle tarkoitettua ravintosuositusta voikaan ajatella kaikille sopivaksi? Jospa ihmiset kuuntelisivat ja luottaisivat omaan kehoonsa sillä se on se mikä viime kädessä on se oleellisin asia..


  29. Minna

    Saksassa lääkäreiden omissa tiedejulkaisuissa on julkaistu tutkimuksia, joissa runsas maidonjuonti yhdistetään joihinkin syöpiin, ainakin rintasyöpään, sekä siihen, että runsas maidonjuonti saattaa liittyä osteoporoosin kehittymiseen. Tiedän tämän, koska yksi tuttuni on saksalainen gynekologi. Olisi tosi mielenkiintoista saada tietoa näiden yhteyksien kiistanalaisuudesta tai todellisuudesta.


  30. Esa Romppanen

    Hei Juhani Knuuti,

    Kirjoituksesi näyttää olevan hyvin pintapuolinen ja hutaistun oloinen aiheen käsittely jossa jo ensimmäinen lausekkin on aivan väärä tietoa. Lisäksi ratsastaminen tämän aiheen käsittelyyn titteleillä ”Lääketieteen tohtori, professori” ei ole asiallista koska lääkäreiden koulutuksessa ei perehdytä lainkaan ravintotieteisiin. Tietenkin joihinkin ihmisiin tuollainen titteleillä ratsastaminen tehoaa niin kuin on varmaan tarkoituksesikin. Haluat antaa siis vääristellyn kuvan totuudesta lukijoille että muka tietäisit ravintoasioistakin kaiken kun kerran olet lääkäri ja professori. Toki voit ravintoasioista jotain tietääkkin mutta et siksi että olet lääkäri!

    Pienellä Googlen käytöllä olisi selvinnyt sinullekkin että maito terveyspahiksena ei ole mikään uusi juttu.
    ”Maito on yllättäen noussut somessa yhdeksi keskeisimmistä terveyspahiksista.”

    Tässä esim. lääkärikolleegasi kirjoitus aiheesta vuodelta 1997! Tuo am. kirja on erittäin kuuluisa kirja ja kirjastoissa niitä on yleensä useita kappaleita paljon luetun näköisinä, pitäisiköhän sinunkin tutustua ko. kirjaan?

    Sitaatti Kuopion aluetyöterveyslaitoksen tutkijan,
    erikoislääkäri, LKT Jyrki Penttisen mielipidekirjasta ”Arginiini,
    2000-luvun ihmelääke”:
    ”Lehmänmaito
    Maito on eräs perusravintoaineistamme. Perinteisesti maitoa ja
    maitotuotteita, erityisesti juustoa, on pidetty ravintomme tärkeim-
    pänä kalsiumlähteenä. Maito on kuitenkin viime vuosina ollut
    kiihkeän keskustelun kohteena siihen sisältyvien mahdollisten ter-
    veysriskien vuoksi. Lehmänmaitoa epäillään mm. erääksi lapsuus-
    iän diabeteksen taustatekijäksi. Diabetekseen sairastuneilta lap-
    silta on löytynyt verrokkeja huomattavasti useammin vasta-ainei-
    ta erästä lehmänmaidon proteiinia vastaan. Edellistä lievempi on-
    gelma liittyy maitosokerin käyttöön. Noin joka viidennellä suo-
    malaisella on riittämättömästi laktoosia eli maitosokeria hajotta-
    vaa entsyymiä ohutsuolessa. Tämän puutoksen seurauksena lak-
    toosi ei hajoa glukoosiksi ja galaktoosiksi, vaan kulkeutuu sellai-
    senaan paksuunsuoleen. Paksussasuolessa on taas laktoosia hyö-
    dyntäviä bakteereja ja tämän bakteeritoiminan seurausta ovat
    laktoosi-intoleranssiin liittyvät oireet, vatsakivut ja lisääntynyt
    kaasunmuodostus.

    Maito epäilemättä on merkittävä kalsiumlähde. On kuitenkin sa-
    nottu, että maidosta saatavan kalsiumin voi saada muustakin ra-
    vinnosta. On mm. vedottu siihen, että esimerkiksi afrikkalaiset
    naiset eivät käytä maitoa ravintona, mutta heillä on silti usein vah-
    vat luut. Maidon juonnilla on Suomessa pitkät perinteet, liittyyhän
    maidon tuottaminen hyvin keskeisesti suomalaiseen elämänmuo-
    toon. Sen vuoksi maitoa kohtaan ei Suomessa ole juurikaan esitet-
    ty kritiikkiä. Käsitys maidon terveellisyydestä on iskostettu mei-
    hin pienestä pitäen ja sen vuoksi torjumme helposti tiedon, joka
    asettaa nämä lapsuudessa opitut totuudet kyseenalaiseksi.

    Tieteelliset tutkimukset kuitenkin valitettavasti osoittavat, että
    maito ei välttämättä ole mikään terveysjuoma. Maidon epäterveel-
    lisyys ei näyttäisi liittyvän sen sisältämään rasvaan, vaan kysymys
    on todennäköisesti maidon sisältämistä proteiineista. On osoitet-
    tu, että jos tyydyttyneen eläinrasvan saanti pysyy samana, mai-
    don käyttö sinänsä aiheuttaa lisääntyneen verisuonitaudin ris-
    kin. Maidossa on runsaasti proteiinia. Puolesta maitolitrasta saam-
    me jo 16 grammaa valkuaisainetta. Maidosta saatava valkuaisaine
    on sangen epäedullista. Lysiiniä suhteessa arginiiniin on paljon,
    samoin metioniinia on enemmän kuin useimmissa muissa ruoka-
    aineissa. Metioniinilla ja lysiinillä yhdessä on veren kolesterita-
    soa kohottava vaikutus. Lysiinin ja arginiinin suhde on lehmän-
    maidossa peräti 2,2, vain juustolla ja verituotteilla tämä suhdelu-
    ku on suurempi. Eläinkokeissa on maidon proteiinia verrattu lihan
    ja kalan proteiiniin. Näissä kokeissa maidon proteiini aiheutti sel-
    västi muita proteiineja enemmän verisuonimuutoksia, jotka liitty-
    vät valtimonkovettumistautiin.

    Huolimatta runsaasta kalsiumin määrästä ainakin teoriassa mai-
    don epäedullisesta valkuaisainekoostumuksesta seuraa, että leh-
    mänmaito ei lujita luustoa, vaan pikemminkin haurastuttaa sitä.
    Tosiasiassa maidon nettovaiktus luuston vahvistana jää plus-
    san puolelle. Eri tutkimusten mukaan maitoa säännöllisesti käyt-
    tävien luut ovat noin 3-5 prosenttia tiheämpiä kuin maitoa käyt-
    tämättömien henkilöiden. Koska maidon terveysvaikutuksia ver-
    rataan hyvin usein alkoholijuomien vaikutuksiin, tehtäköön se täs-
    säkin. Eräiden tutkimusten mukaan alkoholilla on myös luita vah-
    vistava vaikutus. Tämä vaikutus näyttäisi olevan selvästi voimak-
    kaampi kuin maidolla todettu. Eräässä tutkimuksessa luun tiheys
    oli kohtuullisesti alkoholia käyttävillä noin 7 prosenttia suurempi
    kuin täysraittiilla. Näyttäisi siis sittenkin siltä, että edes maidon
    sisältämä kalsium ei ole terveydelle välttämätöntä.

    Lehmänmaitoa ei ole liitetty ainoastaan lapsuusajan sokeritautiin,
    laktoosi-intoleranssiin ja verisuonisairauksiin. Sekä Yhdysvallois-
    sa että Ruotsissa tehdyt väestötutkimukset ovat osoittaneet, että
    maitoa käyttävillä on myös lisääntynyt keuhkosyöpävaara. Yhteys
    maidon ja keuhkosyövän välillä tuntuu tietysti häkellyttävältä.
    Kyseessä ei välttämättä ole todellinen syy-seuraussuhde, vaan ky-
    se voi olla jostakin sekoittavasta tekijästä, joka liittyy sekä lisään-
    tyneeseen keuhkosyöpävaaraan, että suureen maidon kulutukseen.

    Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Suomalaistutkijat selvittivät
    maitotuotteiden käytön yhteyttä rintasyöpävaaraan naisilla. Tu-
    loksen mukan maidon runsaaseen käyttöön näyttäisi liittyvän
    selvästi alentunut rintasyöpävaara. Rintasyövänkään kohdalla ei
    ole kuitenkaan varmuutta siitä, onko syy-yhteys spesifinen, ts.
    suojaako maito rintasyövältä vai onko kyseessä jokin se-
    koittava tekijä.

    Äidinmaito
    Äidinmaidon proteiinikoostumus on lehmänmaitoa huomattavas-
    ti edullisempi. Lysiinin ja arginiinin suhde on 1,7. Lisäksi koko-
    naisproteiinipitoisuus on noin kolmannes lehmänmaidon proteii-
    nipitoisuudesta. Kun on verrattu äidinmaitoa saavia vauvoja sel-
    laisiin, jotka saavat lehmänmaitoa, on todettu erittäin suuria eroja
    erään lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin liittyvän lipoproteiinin
    määrässä. Äidinmaitoa saaneiden ryhmässä kyseisen aineen pitoi-
    suudet ovat olleet selvästi pienemmät kuin lehmänmaitoa saanei-
    den ryhmässä. Imetyksen loputtua erot ovat tasoittuneet.”
    https://groups.google.com/forum/#!msg/sfnet.keskustelu.terveys/tMcyxLvLCvk/IlQ3T46Gh9AJ

    Lisäksi tässä aiheesta kirjoitus vuodelta 2004
    http://mjr.iki.fi/tekstit/maito

    Sitten lopuksi vielä maailmalla erittäin tunnettu maidon vastustaja The ”Notmilk Man,” Robert Cohen joka aloitti maitosodan 1994 ja perusti tuon jälkeen aiheesta todella laajat nettisivut http://www.notmilk.com/

    Olen 100 varma että tuo maitokirjoituksesi olisi totaalisen erilainen jos olisit lukenut em. LÄÄKÄRI (minäkin osaan tämän :)) Penttisen kirjan ja siihen liittyvät tutkimustulokset sekä nuo kaksi muuta mainitsemaani linkkiä tutkimusviitteineen. Noiden lisäksi olisit voinut tutkia uudempia tutkimuksia aiheesta lääketieteellisestä pubmed tutkimustietokannasta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/


    • Juhani Knuuti

      Kiitos kommentista, joka on aivan turhan pitkä. Olen aivan varma, että jos olisit perehtynyt tuon kirjan väitteisiin tarkemmin, olisi sinulle selvinnyt, että sen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa maitotuotteet ovat terveydelle neutraaleja. Maidon käyttö ei ole merkittävä syövän aiheuttaja. Myös tuo aikaisemmin epäilty yhteys lapsuusajan diabetekseen tuli juuri viiko sitten kumottua.

      On totta, että en ole ravitsemusasiantuntija. Olen kuitenkin tiedon hakemisen asiantuntija. Aivan perusasioita pitäisi kaikille olla, että googlaamalla vuoden 1997 kirjan ja muutaman muun maidon vastustajan mielipidekirjoituksen vuosilta 1994 ja 2004, ei tämänhetkinen tutkimustieto niillä kumoudu, ei edes täydenny.

      Yhtä hyvin minä voisin netistä kopioida lukuisia kirjoituksia siitä, että joku uskoo maapallon olevan litteä. Ei se silti muutu litteäksi. Olennaista on tiedon laatu.


  31. Wikipeikko

    Tutkimustulokset nayttavat perustuvan pitkalti Wikipediaan. Wikipediaanhan voi kuka tahansa lisata tietoa aiheesta, enka nain ollen koe lahdeluetteloa kovin luetettavana.


    • Juhani Knuuti

      Mitä tutkimustuloksia mahdat tarkoittaa? Mitä viiteluetteloa? Eihän jutussa edes ollut viiteluetteloa kun se on blogi eikä tieteellinen artikkeli. Linkeistä yksi on tosiaan wikipediaan. Se koski pastörointitekniikkaa. Olisitko kaivannut alkuperäisviitettä pastöroinnista? 😉


  32. Mari

    Kiitos, upeaa että jaksat heittäytyä kumoamaan uskomuksia ja käymään keskustelua blogissa. Kunnioitan kovasti tätä! Ja omatunto vähän kolkuttelee, että pitäisi itse jaksaa tehdä samaa omalla tutkimusalani. Terveys ja ruokavalio takuulla käy ihmisille vielä paljon lähemmäs omaa napaa ja jokaisella on se oma kokemus asiasta. Mutta näkyypä vaan energiatehokkuudesta ja hiilidioksidipäästöistäkin liikkuvan vaikka mitä huhuja… Sinusta tais tulla just idolini 😉


  33. maitoakaikille

    Lueskelen sun blogia välillä iltaisin kun kaipaan vaihtelua koulun biologian kirjoihin, asioita jää jotenkin kummasti mieleen paremmin kun ne on kirjoitettu vähän värikkäämmin😊 Kohdasta, missä puhuttiin koulujen ”maitopakosta” tuli tosi elävästi vaan mieleen oma ala-aste, jossa 6. luokkaan asti opettaja katsoi juomakärryn vieressä, että kaikki varmasti otti maitoa eikä vettä. En muista, että olisi pitänyt joku erityinen hakemus kieltäytymistä varten täyttää, mutta hyvä syy siihen piti olla. Ylä-asteella ei ketään enää kyttäillyt mitä vaihtoehdoista lasiinsa laitto. En myöskään tiedä millaset käytännöt muissa kouluissa on ollut silloin😄


  34. Esa

    Hei Juhani,

    Kritisoit jutussasi väitettä ”Maito aiheuttaa sitä ja tätä” ja sanot että ”Kaikille näille väitteille on yhteistä se, että taustalla olevaa ”tutkimusnäyttöä” ei ole osattu tulkita.”

    Voisitko nyt sitten esimerkin vuoksi tulkita oikein nuo alla olevat tutkimustulokset koskien maitotuotteita ja Suomalaisten miesten yleisimmän syöpätyypin eli eturauhassyövän mahdollista yhteyttä. Alla olevan yhteenvedon tutkimusviitteineen on koonnut Atli Arnarson (PhD in nutrition from the University of Iceland and BSc in biology). Odotan mielenkiinnolla sinun tulkintaasi.

    Prostate Cancer
    The prostate gland is located just below the bladder in men. Its main function is to produce prostate fluid, which is a part of semen.

    In Europe and North America, prostate cancer is the most common type of cancer in men.
    Most large studies indicate that high dairy consumption may increase the risk of prostate cancer (11, 12, 13).
    11. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25527754
    12. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16333032
    13. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15203374

    One Icelandic study indicates that high milk consumption during early life may increase the risk of advanced prostate cancer later in life (14).
    14. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22190107

    Milk is a complex fluid containing a huge variety of bioactive compounds. Some of them may protect against cancer, while others may have adverse effects.

    These include:

    Calcium: One study has linked calcium from milk and supplements with an increased risk of prostate cancer (15), while some studies strongly suggest it has no effects (16, 17).
    15. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18382426
    16. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15767334
    17. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0958694609001034

    Insulin-like growth factor 1 (IGF-1): IGF-1 has been linked with an increased risk of prostate cancer (18, 19, 20). However, this may be a consequence of cancer rather than a cause (17, 21).
    18. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11592771
    19. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12771980
    20. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15110491
    21. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16818181

    Estrogen hormones: Some researchers are concerned that the reproductive hormones in milk from pregnant cows may stimulate prostate cancer growth (22, 23).
    22. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14729019
    23. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19496976

    BOTTOM LINE:
    The majority of studies suggest that high dairy consumption may increase the risk of prostate cancer. This may be due to several bioactive compounds found in milk.

    https://www.healthline.com/nutrition/dairy-and-cancer#section3


    • Juhani Knuuti

      Kiitos kommentista. On ilmiselvää, että yrität tehdä pitkällä lähdeluettelolla vaikutuksen. Vaadit minua analysoimaan nuo viitteet. Eiköhän sen pitäisi mennä niin, että sinä perustelet väitteesi itse.

      Mutta on viestissäsi perääkin.

      Maito ja maitotuotteet ovat kokonaisuudessa terveydelle neutraaleja eli ei ole erityistä etua mutta ei myös haittaakaan. Syöpien osalta on tutkimuksia paljonkin ja yhteys eroaa jonkin verran eri tilanteissa. Monia syöpiä maito näyttäisi vähentävän. Eturauhassyöpä on tässä linjassa poikkeus vaikka se ei näytäkään liittyvän eturauhassyöpäkuolleisuuteen. Tässäkin asiassa kannattaa katsoa kokonaisuutta eikä vain yhtä sairautta kerrallaan sillä kokonaisuutena tilanne siis on neutraali.

      Reijo Laatikainen on kirjoittanut aiheesta erinomaisen katsauksen pari vuotta sitten. Se kannattaa lukea sillä siinä on nimenomaan koottu myös noita poimimiasi tutkimuksia ja tuodaan esille eturauhassyöpä ja muitakin sairauksia.
      http://www.pronutritionist.net/2015/12/kannanottoni-viimeaikaiseen-maitokritiikkiin/


      • Esa

        Ensinnäkin kiitokset että jaksat vastailla ja valistaa ihmisiä ravintoasioissa, niistä kun tiedetään vielä niin vähän ja väärää tietoakin on runsaasti liikkeellä. Katselin sen Pronutritionistin esityksen lävitse ja erityisesti lopputoteamus oli hämmästyttävä: ”Monesta suunnasta arvioituna maitotuotteet ovat terveellisempiä kuin esim. prosessoitu liha.” Hämmästyttä siksi kun WHO:n alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) luokittelee prosessoidut lihatuotteet samaan haittaluokkaan kuin tupakan, asbestin ja dieselhöyryt. Toisin sanoen Pronutritionistin mielestä maitotuotteet ovat terveellisempiä kuin tupakka, asbesti ja dieselhöyryt! Hmmm…mitähän tuostakin pitäisi sitten ajatella?

        Pronutritionistin varsinaisesta esityksestä sellaista että siinä sanottiin että eturauhassyövän riskin syy olisi maidon kalsium, tuossa minun edellisessä kirjoituksessa se syy kuitenkin kumottiin tutkimuksien mukaan ja tilalla oli maidon ”Insulin-like growth factor 1 (IGF-1)” sekä ”reproductive hormones in milk from pregnant cows”, tietäisitkö tuosta enempää?

        Vielä kertoisin maitotuotteiden käytöstä sellaista jota hämmästyttävän harva ihminen tietää. Eli miksi lehmästä tulee maitoa, syy on tietenkin sama kuin että miksi naisesta tulee maitoa. Toisin sanoen lehmän täytyy olla jatkuvasti raskaana ja synnyttänyt jotta maitoa tulee ja koska maitoa tarvitaan ihmisten käyttöön jatkuvasti niin lehmäparan pitää olla jatkuvasti lähes koko elämänsä ajan ihmisen toimesta raskaana ja synnyttää. Tuollaista hurjaa menoa lehmä jaksaa keskimäärin vain n. 5 vuotta ja palkinnoksi hyvästä työstä tulee menolippu teurastamolle. Ilman tuollaista brutaalia kidutusta lehmä eläisi n.20 vuotiaaksi. Että mukavia hetkiä vaan kaikille maitotuotteiden käyttäjille maitolasinne ääressä!


        • Juhani Knuuti

          Kommentti vain tuohon IARC-luokitteluun: IARC luokittelee eri tekijöitä näytön mukaan. Eli vain onko, jokin yhdiste näytön mukaan syöpää aiheuttava vai ei. Ja sitten mahdollisesti syöpää aiheuttava. Tässä ei oteta kantaa siihen kuinka suuri tuo haitta on. Esimerkiksi on selvää, että tupakan syöpää aiheuttava vaikutus on jotain satakertainen punaiseen lihaan verrattuna, vaikka ovat samassa kategoriassa.

          Toisaalta ihmiset, jotka parjaavat maitoa, saattavat ihan rauhassa syödä suuria määriäkin prosessoitua punaista lihaa, joka siis on IARC:n mukaan syöpää aiheuttava. Sen vuoksi tällainen vertaus minusta on toimiva kuvaamaan näitä ilmiöitä. Ei siis sen vuoksi, että haluaisi verrata maitoa tupakkaan.


  35. Tutkijakoulutettu

    Hieman asian sivusta: Itseäni on häirinnyt terveydenhuoltohenkilöstön vahva usko maidon terveellisyyteen (laktoosi-intoleranssi todennäköisesti tiedostettu). Esimerkiksi reumahoitaja suositteli maidon juomista, koska vahvistaa luustoa. Kukaan ei kysynyt onko suvussa ruoka-aineallergiota (maitoa-allergiaa on erittäin vakavana lähisuvussa). 6 vuotta reumalääkkeitä syötyäni tajusin, että reumaksi luullut oireeni johtuivat ainakin silloin pääosin maidosta (Pääosin, koska osa syistä, joihin fysioterapeutin erinomaiset ohjeet ja osteopaattinen hoito ovat auttaneet). Pystyin lopettamaan lääkkeiden syönnin ja siitä pitäen kalaöljy on ollut ainoa lääkkeeni. En todellakaan oleta, että tämä olisi yleistettävissä kaikkiin tai edes ollut pääasiallinen syy niveltulehduksen alkuvaiheessa. Mutta näkisin tarpeelliseksi valistaa terveydenhoitohenkilöstöä siitä, että kannattaa kysyä ruoka-aineallergioista myös lähisuvussa ja suositella esim maidon välttämiskokeiluja erilaisten autoimmuunisairauksien ja tulehdustautien kohdalla.


    • Juhani Knuuti

      Ehkä maidon tärkeyttä ruokavaliossa on toisinaan korostettu liikaakin. Ei se ole välttämätöntä. Historiallisesti se on ollut suomalaisille tärkeä proteiinin ja kalsiumin lähde.


  36. Mikko

    Lääkäri kehotti minua rajoittamaan fosforin saannin 800-1200 mg / vrk munuaisten vajaatoiminnan takia. Mm. maitoa saa juoda 2-4 dl, koska maidon fosforipitoisuus on korkea. Ymmärsin, että tuo suositus on suurin piirtein fosforin saantisuositus, mutta fosforia saattaa kulua joillakin ihmisillä 5000-6000 mg. Olen näin maallikkona ymmärtänyt, että monikaan ruoka-aine ei ole myrkkyä sinänsä, vaan kyse on määristä, mitä nautitaan. Päteeköhän tämä maitoonkin?


  37. Markku Tuoriniemi

    ” 6) Viittaat historiaan. Historiassa ihmiskunnalla on ollut erilaisia ruokavalioita ja taitaa olla niin, että sitä on syöty mitä on ollut saatavilla. Ei se kerro mitään kunkin ajan ruokavalion terveellisyydestä. Vasta nyt on ruoasta runsaudenpula.”
    Kiitos Juhani Knuuti, että vieläkin jaksat vastailla kommentteihin. Vastasit minulle syyskuussa historiaan liittyvään viittaukseeni. Olen kanssasi samaa mieltä, nämä vaikuttavat asiaan. Siihen liittyy kuitenkin muitakin tekijöitä. Nykyään ruokailutottumuksiin vaikuttaa voimakkaammin tekijä, jolla ei menneinä vuosisatoina ollut samanlaista osaa. Tarkoitan kaupallista mainontaa ja siihen liittyvää vaikuttamista.
    Eläinten ruokavaliota ohjaavat eläimen vaistot ja perintönä vaikuttavat opitut tavat. Ihmisten ruokailutottumuksiin liittyvät samantyyliset tekijät. Vanhemmat ikään kuin vaistoavat omien kokemustensa ja perimätietojen perusteella, mihin suuntaan lasten ruokailutottumuksia kannattaa ohjata. Minä en ole sitä mieltä, että tätä ohjaisi joku evoluutio, koska en usko koko asiaan.
    Viimeisen sadan vuoden aikana tämän tekijän ohjaavuus on voimakkaasti heikentynyt. 1910-luvulla markkinoille tuli Criscon kehittämä uusrasva, joka korvasi laardin. Sen jälkeen tuli margariini, korvaamaan voita. Uudet siemenistä valmistetut öljyt korvasivat perinteisiä rasvoja, siis eläinrasvoja, kookos-, oliivi- ja palmuöljyä. Näiden uusien öljyjen ongelmana ovat monimutkainen teollinen valmistaminen, herkkä hapettuminen ja tarve kovettaa ne keinotekoisesti. Luonnolliset tyydyttyneet rasvat kehotettiin vaihtamaan keinotekoisesti kovetettuihin rasvoihin, vähärasvaisuuden korostamisella ohjattiin rasvat korvaamaan hiilihydraateilla ja perinteisiä perusraaka-aineita suositeltiin vaihtamaan teollisesti valmistettuihin eineksiin.
    Viimeinen vuosisata on tuonut meille uusia, ennen harvinaisia sairauksia. Liikalihavuus, 2-diadetes, sydän- ja verisuonisairaudet, autoimmuunisairaudet ja aivojen rappeutumisesta johtuvat sairaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Jo 1930-luvulla Weston A. Price totesi tutkimuksissaan ruokavalion muutosten perinteisistä uusiin tottumuksiin aiheuttavan useita uusia sairauksia. Ikävimpiä tähän liittyviä asioita on se, että kehittyvät maat ovat vielä alttiimpia omaksumaan markkinoinnin muutosvoimat ja nykyään lihavuus ja uudet sairaudet leviävät voimakkaasti kolmansissa maissa. Mikäli tätä ei aleta ymmärtämään, yhteiskunnilta yksinkertaisesti loppuvat rahat ja mahdollisuudet hoitaa tätä ongelmaa!


    • Juhani Knuuti

      Olen samaa mieltä mainonnan vaikutuksista. Meillä on lisäksi varaa ostaa monenlaisia ruokia yllin kyllin ja syödä liikaa.

      Tuosta toisesta kappaleesta olen eri mieltä. Lähdet ilmeisesti siitä, että vanhemmat rasvat olisivat auomaattisesti parempia kuin myöhemmin käyttöön tulleet. Tälle ei ole tukea tutkimuksista. Kyllä tutkimusten mukaan eläinrasvat, tyydyttyneet rasvat kuten palmyöljy ja kookosrasva ovat terveyden kannalta huonompia kuin tyydyttymättömät rasvat. En ymmärrä myöskään miksi oliiviöljy on tuossa korvattujen listalla. Enkä myöskään sitä miksi palmuöljy on noiden perinteisten listalla.

      On totta, että tyydyttynyttä rasvaa on kehotettu vaihtamaan tyydyttymättömään ja niin tehdään edelleenkin. Ei kuitenkaan ole kehotettu vaihtamaan huonoihin hiilihydraatteihin, kuten pullaan. Vuosikymmenien ravitsemussuositusten seuranta kyllä paljastaa tämän asian laidan. Milloinkaan ei ole kehotettu vaihtamaan eineksiin.

      Se missä on perää, on se, että aikanaan ei tiedetty transrasvojen olevat yhtä haitallisia kuin tyydyttynyt rasva ja tällainen kovettaminen sitten lopetettiin. Myöskään ei tarpeeksi korostettu sitä, että rasvoja ei saisi vaihtaa huonolaatuisiin hiilihydraatteihin. On kuitenkin liioiteltua väittää, että olisi suositeltu eineksiä, teollisesti valmistettuja rasvoja taikka pullaa.

      Viimeinen kappale on klassinen virhepäätelmä. Vihjaat nykyisten elintasosairauksien johtuvan jotenkin ravitsemussuosituksista käyttämällä perusteena niiden ajallista korrelaatiota. Yhtä hyvin voisin väittää, että tietokoneiden yleistyminen aiheuttaa dementiaa taikka että autoistuminen vähentää sepelvaltimosairauksia. Olen samaa mieltä, että huono ruokavalio, ylensyömisen ja liikkumattomuuden lisäksi ovat aiheuttamassa elintasosairauksia. Mutta on liian suoraviivaista johtaa nämä ilmiöt johtuvan vain rasvasuosituksista.


      • Markku Tuoriniemi

        Kiitos nopeasta vastauksestasi.
        Perinteisillä rasvoilla on pitkä käyttöhistoria, jonka aikana ei esiintynyt laajalti mainitsemiani sairauksia. Oliiviöljy on mukana luettelossa siksi, että uusien öljyjen laaja käyttö on syrjäyttänyt muita rasvoja, siis kaikkia. Vaikka käyttö ei olisi vähentynyt, niin väestön kasvun aiheuttama lisäkulutus on ainakin vähentynyt korvaavien rasvojen markkinaosuuden takia.
        Minä epäilen väitettäsi palmuöljyn ja kookosrasvan terveyden kannalta huonommuudesta. Tässä muutama artikkeli tieteellisistä tutkimuksista, jotka kertovat punaisen palmuöljyn terveysvaikutuksista. http://www.redpalmoil.eu/tiede.html Vertailun vuoksi olisi hyvä saada artikkeleita tutkimuksista, jotka kertovat runsaasti PUFA-rasvoja sisältävien öljyjen terveyshyödyistä.
        Tyydyttymättömät rasvat sinällään ovat ihmiselle välttämättömiä. En kuitenkaan väittänyt niiden olevan ongelma, vaan niiden käsittely, esimerkiksi keinotekoinen kovettaminen tai niiden keinotekoinen hapettumisen ja lämmönkeston parantaminen. Aiemmin tämä tehtiin hydraamalla, jossa muodostui mainitsemiasi transrasvoja. Transrasvojen rinnastaminen luonnollisiin tyydyttyneisiin rasvoihin on kyllä aika kova väite. Tämä transrasvojen pelko saattoi jopa mennä vähän överiksi 90-luvulla ja sen korvaaminen paniikinomaisesti uusilla keinoilla ei välttämättä ollut yhtään sen viisaampaa.
        Koska elintarvikkeen rasvoissa on välttämättä oltava kiinteä rasvaa, oli hydraamisen sijasta löydettävä joku muu ratkaisu. Vuosikymmeniä kestäneen tyydyttyneen rasvan demonisoinnin takia ei paluuta niihin pidetty viisaana. Palmuöljyn ja eläinrasvojen pelko oli saatu kiinnitettyä ihmisten mieliin niin voimakkaasti, että niitä ei haluttu valita. Piti keksiä korvaavia keinoja käsitellä ohuita rasvoja niin, että kuluttajat eivät huomaa koko muutosta. Useiden kokeilujen jälkeen käännyttiin suurten valmistajien puoleen, jotka tarjosivat hydraamalla kovettamisen ja hapettumista estämisen tilalle uutta menetelmää, jota itse asiassa kehiteltiin vuosikymmeniä, koska teollisuus tiesi transrasvojen ongelmat jo ennen kuin ne tulivat kuluttajien tietoon. Tämä uusi menetelmä on nimeltään vaihtoesteröinti. https://www.youtube.com/watch?v=XdFsbbpTBjQ


  38. Lääketiedekiinnostaa

    https://www.healthline.com/nutrition/5-studies-on-saturated-fat

    Oletko Juhani tietoinen, että erittäin laajat suuren IF lehdissä julkaistut vertaisarvioidut katsaukset puoltavat näkemystä, että tyydyttynyt rasva ei lisää sydän- ja verisuonisairauksiin kuolleisuutta? Lisäksi on laajoja tutkimuksia, joiden tuloksena ns. kovien rasvojen vaihto pehmeisiin ei vähennä kuolleisuutta em sairauksiin.

    Toinen juttu, erittäin laaja tutkimus oli kalsiumista. Näyttäisi, että suuri kalsiumin saanti mm. maitotuotteista päin vastoin edistää osteoporoosia. Syyseuraussuhdetta ei ymmärretä tälle, mutta tärkeä huomio suositeltaessa maitoa.

    Oletan, että olet tietoinen näistä tutkimuksissa, koska ovat julkaistu niin suurien IF lehdissä ja erittäin tunnettuja. Tämän takia en jaksanut millään käyttää aikaa etsiäkseni niitä uudestaan, sillä minulla ei ole tapana säilyttää esim. linkkejä jossain tällaisia väittelyjä varten. Liitin kuitenkin linkin, jossa 5 tutkimukseen edelleen linkit.


  39. expert

    Maidosta ei todellisuudessa ole mitään haittaa. Pastöroimatonta tai iskukuumentamatonta (raakamaitoa) ei vain kannata ostaa, koska se on aiheuttanut Uudessa-seelannissa tehdyn tutkimuksen mukaan 3 kertaa enemmän sairaalatapauksia, kuin mukään muu elintarvike.


  40. Lääketiedekiinnostaa

    Hei!
    Aioin ehdottomasti tutustua linkkeihin, jotka liitit. Kuitenkin väitän, että olet väärässä jos väität, että viime vuosien tutkimukset tyydyttyneistä rasvoista liittyen verisuonitautikuolleisuuteen olisi pelkkää kirsikanpoimintaa. Kyseiset tutkimukset ovat erittäin laajoja satojentuhansien poitilaiden aineistoja ja niitä on paljon.. eikä siis ole kyse yhdestä tai kahdesta tutkimuksesta. Myös erittäin arvostetuissa lehdissä kuten Lancetissa on julkaistu tutkimus/-ksia asiaa koskien.


    • Juhani Knuuti

      Tuo linkkaamasi artikkeli on tehnyt tuon kirsikanpoiminnan puolestasi. Siihenhän valittu 5 työtä, jotka muka todistavat, että tyydyttynyt rasva ei mitenkään liittyisi valtimotautiin. Juttu alkaa sillä massiivisella virheellä, että LDL-kolesterolin roolia valtimotautiin ei olisi koskaan todistettu. Sen jälkeen on selvää, mitä tulee seuraamaan.
      Toki massiivisia väestötason tutkimuksia saa julkaistua tunnetuissa lehdissä. Se ei kuitenkaan poista niihin liittyvää rajoitetta. Esim vertaamalla eri maita ja haastattelulla saatuja ruokatietoja kansallisen rekisterin kuolleisuutilastoihin ei oikeasti voi saada tieää mitään syy-seuraus-suhteesta. Tyypillisesti kun kerää kaikki keskeiset tutkimukset, huomaa, että joukossa on aina jokunen eri suntaan osoittava. Valitsemalla vain tuo yksi, saa haluamansa tuloksen.

      Suosittelen, että perehdyt kotimaisiin asiallisiin koosteisiin ja katsauksiin asiasta. Tässäkin blogissa on lukuisia kertoja keskusteltu samasta asiasta. Pauli Ohukaisella on hyviä koosteita aiheesta kuten myös nuo Reijo Laatikaisen tekemät. Niistä huomaat, että nuo poimitut tutkimukset ovat outliereita ja poikkeavat muista vastaavista.

      Toinen asia, josta on jauhettu loputtomiin, on se, että ei ymmärretä mitä itsenäinen riskitekijä tarkoittaa. Se tarkoittaa vain sitä että tehtdyissä tutkimuksissa pelkkä tyydyttynyt rasva erikseen ei ollut tilastollisesti merkittävä. Mutta kuitenkin vaihtokaupoissa vaihdettaessa tyydyttymättömiin saatiin terveyshyötyä. Kikkailu itsenäisellä riskitekijällä ei muuta tuota tosiasiaa. Myöskin tyydyttyneen rasvan määrän vaihtelu voi olla marginaalista. Miten silloin saadan edes esille sen vaikutus. Tuossa väitetään myös että Schwab et al tutkimus osoittaisi, että tyydyttyneellä rasvalla ei olisi merkitystä mutta kyllä authorin oma johtopäätös on toisenlainen.


      • Lääketiedekiinnostaa

        Hei!

        Kiitoksia paljon kattavasta vastauksestasi. Täytyypä perehtyä vielä lisää sitten aiheeseen. Lukuisat nimekkäätkin lehdet ovat jatkuvasti pitäneet asiaa yllä mainitsemallani teemalla, minkä takia ehkä sitten en ole syventynyt riittävästi aiheeseen. Luulin voivani luottaa kyseisiin julkaisuihin, minkä takia itse tutkimuksesta luin lähinnä tiivistelmät. Useampia erittäin laajoja tutkimuksia aiheesta olen lukenut, joihin on viitattu nimekkäissä tieteellisissä julkaisuissakin.

        Olisi varmasti tärkeää, että mainitsemasi faktat tulisivat selkeämmin esille myös julkisessa keskustelussa. Tällä hetkellä nimittäin nuo rasvauskovaiset (joihin en itseäni missään nimessä lue) alkavat viedä voiton julkisessa keskustelussa.

        Onkin arvokasta, että edes yksi asiantuntija vaivautuu vastaamaan ihan maallikoillekin näistä asioista. Näin perusteltua vastausta nimittäin harvemmin mistään lukee.

        Kiitos ja hienoa työtä teet.

        PS. Itse myös LL parin vuoden päästä.. tässähän tätä oppii.


        • Juhani Knuuti

          Tänään on vaikea luotettavastakaan mediasta saada perehtymättä selvää mikä on kokonaiskuva. Media tuo aina uusia havaintoja -varsinkin silloin kun ne poikkeavat aikaisemmasta. Tästä tulee tietynlainen harha. Mutta tietänet hyvin, että yksittäinen tutkimus ei koskaan kykene kumoamaan aikaisempaa tietomassaa.

          Jani Kaaro on myös kirjoittanut aiheesta koosteen Tiede-lehteen. Se on valitettavasti maksumuurin takana mutta tässä on linkki: https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/rasvasota-syttyi-turhaan


  41. Juhana lehtinen

    Mielenkiintoinen aihe, ja odotin vähän painavampaa argumentointia. Puhuit tämän päivän HS:n haastattelussa tiedonhaun ja tutkimustiedon merkityksestä. Maidosta ja sen vaikutuksista terveyteen on tehty lukemattomia pitkäaikaisia tutkimuksia, mutta omassa kirjoituksessasi et perusta väitteitäsi juurikaan tutkimustietoon; lukuunottamatta joitakin viittauksia wikipediaan (!!). Toinen häiritsevä seikka kirjoituksessasi on, että kirjoituksessai ignooraat täysin meijeriteollisuuden vuosikymmeniä jatkuneen lobbauksen Suomessa, ja sitä myötä maidon korostunut merkitys ravintosuosituksissa. Asia ei ole todellakaan niin yksinkertainen kun annat ymmärtää: kyse ei ole siitä, että maitotölkin voi jättää halutessaan kaupan hyllylle, jos sitä ei halua. Neuvolassa kyllä muistetaan joka kerta muistuttaa maitotuotteiden tärkeydestä. Kolmas asia: niputat väitteitä yhteen epäloogisesti ja yleistäen. Ei ole esim välttämättä lainkaan sama ihmisryhmä, jotka puhuvat maidon epäterveellisyydestä ja maitoproteiinin eduista. Summa summarum, olisin toivonut löytäväni kirjoituksestasi painavaa tutkimuspohjaista argumentointia paljon puhuttuun aiheeseen, mutta valitettavasti mielestäni sorrut samaan yleistävään kirjoitustyyliin kuin kritisoimasi terveysgurut.


    • Juhani Knuuti

      Olet oikeassa siinä, että maitokirjoitus on sillisalaatti eikä blogi koskaan ole varsinaista tieteellistä tekstiä. Tavoitteena oli vain koota tavallisimpia maitoon liittyviä väitteitä ja tiivisti kertoa sen miten tutkittu tieto ne tänään näkee. Jokainen noista yksittäisistä väitteistä olisi vaatinut oman kirjoituksensa, jos niitä olisi halunnut toivomallasi tavalla aukaista. Mutta näistä eri aiheista on olemassa jo valmiita analyysit mm Reijo Laatikaisen ja Pauli Ohukaisen kirjoituksissa, jonka vuoksi päädyin tähän rakenteeseen.

      Jos tarkastelet muita kirjoituksia, huomaat, että joissakin on hyvinkin yksityiskohtainen tieteellisiin viitteisiin perustuva käsittely. Teen niin silloin kun se minusta sitä vaatii.

      Viitteistä: Vain yksi viitteistä on Wikipediasta, vain se, jossa kerrotaan mitä on pastörointi. Olisit ilmeisesti odottanut, että pastörointi linkataan alkuperäiseen julkaisuunsa? 😉


  42. Markku Tuoriniemi

    Käsitys tyydyttyneestä rasvasta saa koko ajan uusia ulottuvuuksia.
    https://www.healthline.com/nutrition/top-8-reasons-not-to-fear-saturated-fats
    Low Density Lipoproteiineja on eri kokoisia. Kakkostyypin LDL:t ovat pienikokoisia ja vahingollisia. Isompikokoiset ovat parempia. Tyydyttyneet rasvat tuottavat isompia ja LDL:ä kun taas moni- ja kertatyydyttymättömät eivät vaikuttane kokoon. Hiilihydraatit tuottavat pieniä LDL:ä.
    Runsas ravinteiden määrä rasvoissa muuttaa kolesterolien käyttäytymistä
    https://www.wjgnet.com/1949-8462/full/v7/i3/144.htm


    • Juhani Knuuti

      Kolesterolihiukkasten kokoasia ei ole mikään uusi juttu. Sitä on tutkittu jo 90-luvulla ja alkuhypetyksen jälkeen realismi on palannut aiheeseen. Tämä kokoasia ei ole kolesteroliriskin osalta lainkaan keskeinen asia. Eihän sitä edelleenkään rutiinisti potilailta tutkita vaikka se olisi hyvin mahdollista. Eurooppalaiset suositukset edelleen kyllä käyttävät tavallisia kolesterolisuureita, kuten kokonaiskolesteroli, LDL ja HDL -määrät.

      Tämä on siis tällaista kolesterolihifistelyä, jolla on kyllä akateemista merkitystä mutta ei ole olennainen kun keskustellaan ruokavaliosta tai potilaiden kolesterolitasoista. Sitä toistetaan, kun halutaan puolustaa tyydyttynyttä rasvaa ja yritetään sekoittaa lillukanvarsilla itse asia.

      Pauli Ohukainen, joka on tutkinut näitä asioita, on myös hiljattain kirjoittanut hyvän koosteen tästä kolesterolihiukkasten koosta. Se kannattaa lukea ennen kuin jatkaa keskustelua tästä aiheesta: http://www.tervettaskeptisyytta.net/kolesterolihiukkasten-koolla-ei-ole-valia/


  43. harri kämäräinen

    Eräitä maitoon liittyviä havaintoja elämäni varrelta.
    – Oli viisasta asuttaa sotaan tottuneita rintamamiehiä pitkin suomea pientiloille joissa parhaan elannon sai jalostamalla kasviksia lehmän kautta maidoksi. Tämä tuotanto ja vihreä vallankumous yhdessä aiheuttivat tosin sitten ylituotantoa sen lisäksi että potentiaaliset vientimaat halusivat niin silloin kuin nytkin olla omavaraisia.
    – Tärkein ja aina kaupaksi käyvät tuotteet aina Venäjän vallan ajoilta ovat voi ja juustot. Todella haluttuja ja arvokkaita tuotteita. Ja jäljelle jää rasvaton maito. Joka yhä sisältää paljon hyödyllisiä ravintoaineita.
    – Oli myös fiksua yrittää lisätä maitotuotteiden kysyntää varsinkin kouluissa jotta sotimaan tottuneet miehet saivat elantoa vähän pidemmälle elättääkseen perheensä. Maattomat tekivät samana aikaan hätätöinä käsipelillä teitä ja sitten porukkaa alkoi ahtautua kaupunkeihin ja Ruotsiin. Näin saatiin pidettyä homma kasassa. Tätä kautta maidolla on myös sisäpoliittinen merkitys. Joitakin häiritsee edelleen tämä poliittinen ulottuvuus. Paras lääketieteellinen tietämys siihen aikaan ei löytänyt asiasta haittaa.
    – Käsittääkseni samaan aikaan YK:n kautta tuli ravitsemus suosituksia joissa sekaravinto ja joukossa maito ainakin lapsille oli yhtenä osana. Myös juusto ja voi näkyvät suosituksissa.
    – Ja sitten oli se Pohjoiskarjala projekti aikana jolloin minä helsingissä sain peräti kiinankaalin lisäksi talvella punakaalia salaattina ja meillä oli pakastin. Siellä P-karjalassa oli hädintuskin sähköä ja ruoka säilöttiin sokeriin ja suolaan ja kaikki paistettiin runsaassa voissa ja loput rasvamaidot juotiin itse. Eikä tuoreita kasviksia ollut kuin vasta keväällä.
    Tuolta pohjalta sitten saatiin tieteellisiä tuloksia ravitsemuksesta ja ainakin väestön elinikä on pidentynyt ja ennenkaikkea terve elinikä.
    Jotenkin tuntuu siltä että nuo perustutkimukset pitäisi silti aloittaa puhtaalta pöydältä.
    Ja unohtaa asiaan liittyvä Politiikka ulottuvuus.
    Tähän asti tästä ei kukaan ole osannut sanoa järkevää kommenttia:
    Kolesteroli on solujen elintärkeä rakenneosa. ”Hyvä kolesteroli” varmana on osa näitä mekanismeja. Onko huono kolesteroli merkki siitä että jossain päin elimistöä tapahtuu soluvauriota jonka seurauksena on sitä ”huonoa kolesterolia” kulkemassa maksaan jossa se hajoaa CO2 ja H2O? Eli toki merkki siitä että jotain on vialla, ei ehkä niin että ihminen olisi läpipasko joka syötyään kananmunan saa heti verenkiertoon vihaisen kolesterolin joka tukkii verisuonet ja tappaa isäntänsä.
    Tietenkin kananmunassa ja kalanmädissä on kolesterolia valmiina koska alkaa alkionkehitys ja solujen jakautuminen.
    Eli kun kolesteroliarvot ovat huonot niin pitääkö etsiä elimistön kohta jossa on vika? Ja toki syödä hyvin. Mutta että ongelma ei ole se että ruuassa on sopiva määrä rasvoja vaan se jossain oleva vika?
    Ajatus on toiminut yhden kerran eli aineisto on suppea. Lääkärini aikanaan sanoi että olen muuten terve mutta ennen lääkityksen aloittamista minä olen 6 kk seurannassa 5,4 kolesterolin takia.
    No, mietin mikä ihme lääkitys terveelle miehelle. Totesin että varmaan pitäisi liikkua enemmän ja koin että elimistö kaipaa jotakin parempaa ravintoa ja niin tein.
    6 kk kuluttua oli kolesteroli 4,6 ja lääkäri ihan täpinöissään miten sen tein.
    Ruokavaliolla ja liikunnalla. Jaa että valkoista lihaa ja kevytlevitteitä….ei kun sitä mistä kokee olevan puutteen eli poikkeuksellisen paljon silliä, graavilohta. metsäsienisalaattia sekä pekonia ja kanamunia.
    Kaikkea siis voi syödä kunhan syö monipuolisesti ja myös liikkuu riittävästi.
    SOME kohu kirjoitus oli pikästä aikaa hyvä kannanotto


    • Juhani Knuuti

      Kiitti kommentista. Täsmentäisin hieman tuota kolesteroliaihetta. Tiedämme, että ruokavaliolla on suuri merkitys kolesterolitasoihin. Asiasta on massiivinen tutkimusmäärä olemassa ja mm Tervettä skeptisyyttä -bogista löytyy monta selväkielistä kirjoitusta aiheesta. Myös ravitsemukseen liittyvistä kysymyksista kannattaa lukea Pronutritionist-blogista.


Kommentoi